Turun kaupunkistrategian seuranta KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

2029 Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kulttuurin harrastaminen Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Liikunnan harrastaminen Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus Rikollisuuden väheneminen + Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Yksinäisyyden kokeminen Koettu terveys Nuorisotyöttömien osuus Koettu elämänlaatu Masentuneisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien osuus Kelan sairastavuusindeksi Alueiden eriytyminen Liikenneturvallisuus Pienituloisten osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Meriteollisuuden liikevaihto Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Muuttoliike Alueellinen BKT/asukas Kouluikäisten määrä Lentoasemien rahtimäärät Satamien matkustajaliikenne Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Työllisyysaste Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Asukastiheys Työttömyysaste Väestönkasvu = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus Taloudellinen huoltosuhde Rautateiden tavaraliikenne Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Työikäisten määrä Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Laaja asuinkuntaindeksi KV kongressien määrä ja osallistujat Väestöllinen huoltosuhde T&K menot Toimialojen henkilöstömäärät Joukkoliikenteen matkat /asukas Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle - Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Liite 1 Kaupunkistrategian indikaattorit

Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut 2010-2014 62,4 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 100 2013-2015* 50 62 68,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan ollen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuralueiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueisiin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)

Sairastavuus on Turussa laskussa 110 105 100 Oulu % 95 90 85 80 75 Tampere Helsinki Vantaa Espoo 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman laskenut Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 6,7 7,7 5,8 7,1 10,6 10,8 12 10,4 11,9 10,6 11,3 10,6 11 10,3 9,5 11,1 13,5 13,6 15 14,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,1 10,6 2013-2015* 8,3 9,4 10,1 10,9 10 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Koko Suomeen ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa koetaan enemmän yksinäisyyttä. Koko maan keskiarvo on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2014 eniten yksinäisiä oli keskustan alueella. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut Skanssi-Uittamon asukkaiden osalta ja positiivisin kehitys on Maaria-Paattisilla ja Nummi- Halisissa. Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

Turussa esiintyy koko maata enemmän masennusta Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 5,7 7,3 11,5 12,8 11,5 10,3 10,8 9,9 9,5 10 10,3 12,2 12,2 12,3 15 16 15,2 18,1 18 15,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,3 10,5 2013-2015* 8 9,9 10,4 11,2 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu 8,4 Lähde: *= kaupunkien Alueellinen vertailuaineistossa terveys ja hyvinvointi tiedot kerätty kysely 2013-2015 ATH Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskiarvoa korkeampi. Masentuneeksi itsensä tuntevien osuus on kuitenkin laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Suuralueista Varissuo- Lausteella ja Pansio- Jyrkkälässä masentuneiksi kokevien osuus on korkeinta. Runosmäki-Raunistulassa kehitys on ollut positiivisinta verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Masentuneisuus (ATH)

Turussa liikuntaa harrastetaan maan keskitasoa enemmän Runosmäki-Raunistula 25 20 15 10 5 0 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) 16,4 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 7,9% 8,3% 17,6% 16,6% 17,3% 20,5% 19,2% 2013-2015* 20,3 18,4 17,5 22,2% 22,0% 23,7% 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 2014 22,5 18,9 20,5 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa noin joka viides harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kuuden suurimman kaupungin joukossa turkulaiset liikkuvat neljänneksi eniten. Aluekohtaisessa vertailussa Maaria-Paattisilla ja Pansio- Jyrkkälässä harrastetaan liikuntaa huomattavasti vähemmän muuhun kaupunkiin verrattuna. Liikunnan harrastaminen (ATH)

Turussa kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut Kulttuuripalvelujen käyttö 35 30 25 20 15 30,9 26,9 25 24,4 21,8 23,1 10 15,9 13,3 5 11 7,7 0 Vähän Melko vähän Keskimäärin Paljon Erittäin paljon 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Vähän = Muutaman kerran vuodessa yhtä palvelua käyttävä Melko vähän = Kuukaudessa 1-2 palvelua käyttävä Keskimäärin = Useamman kerran kuukaudessa muutamaa palvelua käyttävä Paljon = Viikoittain useaa palvelua käyttävä Erittäin paljon = Useamman kerran viikossa useita palveluja käyttävä laisten kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut vuodesta 2010. laisista n. 45 prosenttia käyttää useamman kerran kuukaudessa jotain kulttuuripalveluja. Summamuuttujassa on huomioitu seuraavat palvelut: Museo, taidenäyttely, Kirjasto, Elokuvateatteri, Liikunta/urheilutapahtuma, Teatteri, tanssi, sirkus tai muu esitettävä taide, Klassisen tai konserttimusiikin konsertti, Kevyt musiikki/rock-konsertti, Muu kulttuuritapahtuma. Kulttuurin harrastaminen (ATH)

laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 2014 (%) 2010 2014 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 41,5 46 51,8 53,9 54,8 55,2 55,7 52,6 58,3 56,8 62,5 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 80 60 40 20 0 2013-2015* 54 56 60,8 54,6 53,6 52,4 56,8 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna elämänlaatu Turussa koetaan hieman matalammaksi. Suuralueittain haastavin tilanne koetun elämänlaadun osalta on Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen suuralueilla. Korkeimmaksi elämänlaatu koetaan Hirvensalo- Kakskerran, Länsikeskuksen ja Keskustan suuralueilla. Koettu elämänlaatu (ATH)

Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2014 kuin vuonna 2000 Varissuo Lauste Pansio It. Härkämäki-Jyrkkälä Halinen Pansio Länt. Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Mäntymäki Paaskunta Harittu Länsi-Maaria-Jäkärlä Länsinummi Kohmo Katariina Ruohonpää Länt. Ilpoinen Iso-Heikkilä Länt. Itäranta Kurala Haarla Länsiranta Ursininkatu Pohj. Pääskyvuori Hepokulta Samppalinna III Nättinummi Verkatehdas VI Vasaramäki Kärsämäki Et. Luolavuori It. Nummenmäki Port Arthur Koivula Martti IV Rauhankatu VII Suikkila Yliopisto I Uittamo Pohjola Luolavuori Länt. Itäharju Vartiovuori II Kauppatori VI Asuin-Räntämäki Sirkkala I Yo-kylä Moisio-Kanervamäki 0 10 20 30 40 2014 2000 Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Seuraava Vuoden 2014 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Pansio It., Härkämäki- Jyrkkälä, Halinen ja Pansio Länt. Vuonna 2000 järjestys oli Lauste, Pansio It., Varissuo, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2014 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2014 Varissuon ja Yo-kylän työttömyysasteiden erotus oli 25,3 prosenttiyksikköä. Alueiden eriytyminen: Työttömyysaste Turun pienalueilla

Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Seuraava Varissuo Lauste Halinen Pansio It. Vaala Pansio Länt. Yo-kylä Kohmo Asuin-Perno Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Harittu Asuin-Räntämäki Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Haarla Pääskyvuori Yliopisto I Länsinummi Ilpoinen Itäharju Itäranta Kurala Kauppatori VI Verkatehdas VI Ursininkatu Pohj. Nättinummi Sirkkala I Moisio-Kanervamäki Rauhankatu VII Vartiovuori II Uittamo Martti IV Vasaramäki 0 10 20 30 40 50 2015 2005 43,9 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2015 lopussa korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Halinen, Pansio It., Vaala, Pansio Länt. ja Yo-kylä. Vuonna 2005 järjestys oli kolmen kärjen osalta sama. Varissuolla muunkielisten suhteellinen osuus on maan lähiöiden korkein. Koko Turun muunkielisten osuus oli 5,6 % vuonna 2005 ja 10,1 % vuonna 2015. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2015 lopussa 18794 henkeä. Vuoden 2016 alun ennakkotietojen mukaan muunkielisten määrä voi vuoden loppuun mennessä ylittää 20 000 henkeä. Kaavion palkkien järjestys on vuoden 2015 tilanteen mukainen. Mukana 2015 ne pienalueet, joissa oli vähintään sata muunkielistä asukasta. Alueiden eriytyminen: Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla

Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus on noussut Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus % Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH laiset kokevat asuinalueensa yleisesti erittäin turvalliseksi ja kokemus on muuttunut hivenen positiivisemmaksi vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Asuinalueen turvallisuuden osalta merkittävin positiivinen muutos on tapahtunut Varissuo- Lausteella. Heikoin tilanne turvallisuuden kokemisen osalta on Pansio- Jyrkkälän suuralueella. FCG:n vuonna 2015 tekemässä asukaskyselyssä turvallisuuden tunne oli Turussa edelleen parantunut. Alueiden eriytyminen: Asuinalueiden turvallisuus

Koetun elämänlaadun ja terveyden osalta heikoin tilanne on iäkkäillä, yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla Seuraava Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Hyvä tai erinomainen elämänlaatu % 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Koettu terveys (Hyvä tai melko hyvä terveydentila) Väestöryhmittäisessä hyvinvointitarkastelussa elämänlaatu on parantunut voimakkaimmin yksinhuoltajilla. Kaikkiaan yksin asuvien ja myös yksinhuoltajien elämänlaatu on kuitenkin heikohko. Vain iäkkäimpien elämänlaatu on heikompi. Koetun terveyden osalta heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla, mutta melkein kaikilla väestöryhmillä koettu terveys on parantunut vuodesta 2010. Korkeasti koulutettujen ja kahden aikuisen lapsiperheiden koettu terveys ja elämänlaatu koetaan parhaimmaksi. 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet kokevat vähiten masennusta ja yksinäisyyttä Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+v 55-74 v 20-54 v Nainen Mies Masennus (osuus, joilla itseraportoitua masennusta) 0 5 10 15 20 25 2014 2010 Yksinäisyys (Osuus, jotka tuntevat itsensä toistuvasti yksinäiseksi) Masennus on yleisintä yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla, vaikkakin trendi on ollut laskeva verrattaessa vuosia 2010 ja 2014. Kaikissa väestöryhmissä tilanne masennuksen kokemisen kanssa on parantunut vuodesta 2010. Yksinäisyyttä koetaan erityisesti yksinhuoltajissa ja yksinasuvissa. Erot muihin ryhmiin ovat suuria. Paras tilanne yksinäisyyden ja masennuksen kokemisen kohdalla on pariskunnilla ja pariskunnilla, joilla on lapsia. Myös koulutustaso korreloi masennuksen kokemisen kanssa. 0 5 10 15 20 25 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin Kunnan yleinen pienituloisuusaste 25 20 15 10 5 Tampere Oulu Koko maa Helsinki Vantaa Espoo 0 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisia ovat ne, jotka ansaitsevat alle 60% suomalaisten mediaanitulosta. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Turun pienituloisuusaste laski suurista kaupungeista eniten vuonna 2015. Kunnan yleinen pienituloisuusaste

1000 asukasta kohti Liikenneturvallisuus on Turussa suurten kaupunkien heikoin 1,6 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet/1000 as. 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Oulu Vantaa Tampere Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen turvallisuus on parantunut kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2010 jälkeen. Turussa laskeva kehitys on pysähtynyt vuoden 2012 jälkeen ja vuonna 2016 loukkaantuneiden määrä kasvoi selvästi (+15). Loukkaantuneiden määrä oli Turussa väkilukuun suhteutettuna vertailukaupunkien korkein vuonna 2016 Kehitys on Turussa kuitenkin ollut kuolonuhrien määrällä mitattuna myönteistä, sillä vuonna 2015 tieliikenteessä ei ollut kuolonuhreja, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan vuoden 1945 jälkeen. Vuonna 2016 kuolonuhreja oli 1. Verrokkikaupungeissa kuolonuhrien määrä oli v. 2016: Oulu 5, Helsinki 3, Vantaa ja Tampere 1 sekä Espoo 0. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä kääntyi nousuun vuonna 2015 15 13 11 % 9 7 5 Helsinki Vantaa Tampere Oulu Koko maa Espoo 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä vertailukaupungeissa laski trendinomaisesti vuosina 2011-2014, mutta kääntyi nousuun vuonna 2015. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2015 vertailukaupunkien korkein 93 92 92 % % 91 90 89 88 87 86 Espoo Vantaa Tampere Helsinki Koko maa Oulu 85 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2015 vertailukaupunkien korkein Turussa ja matalin Oulussa Osuus oli vertailukaupungeissa vuosina 2010-2015 yleisesti nousussa Turussa osuus on vaihdellut tarkastelujaksolla huomattavasti: esim. vuonna 2014 se oli vertailukaupunkien matalin ja 2015 korkein. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verraten korkea 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli vuonna 2015 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa, matalin Espoossa. Osuus laski jaksolla 2010-2015 kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turussa toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina 2010-2015 12 11 10 10,8 10,4 10,0 Vantaa 9 Helsinki % 8 7 6 7,8 7,4 7,3 6,9 Tampere Espoo Koko maa Oulu 5 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli vuonna 2015 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Turussa ja Espoossa Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli varsin suuri Toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina 2010-2015 ainoastaan Turussa. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut 14 12 % 10 8 6 4 2 Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa. Turussa osuus oli vertailukaupunkien kolmanneksi matalin vuonna 2015 ja laski selvästi edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 - vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

Lastensuojelun kustannusten kasvu on Turussa taittunut Lastensuojelun kokonaiskustannukset / 0-20 -vuotias 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Kuusikko Lähde: Kuusikkokunnat.fi Kustannukset on laskettu jakamalla lastensuojelun kokonaiskustannukset kaikkien 0-20 -vuotiaiden määrällä. Turussa kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kustannusten kasvu taittui Turussa laskuun vuonna 2015. Lastensuojelun kustannukset

Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun 20 18 16 Oulu Tampere 14 12 10 8 6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vantaa Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta 2014. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-9/2016

Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nousussa 45 40 35 30 25 20 Espoo Helsinki Vantaa Tampere Oulu 15 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuoden 2016 aikana ollut nousussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Helsingissä ja Espoossa kasvu on ollut nopeinta. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-9/2016

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu tasaantui vuonna 2016 30 25 20 M 15 10 5 0 24,1 24,7 15,1 12,7 10,6 7,0 6,5 7,1 8,0 8,2 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousi 24,7 miljoonaan euroon vuonna 2016. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut 17 15 13 11 % 9 7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 5 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa. Vuoden 2015 osalta Turun kaikkien yläkoulujen oppilaista 41,5 % sai jatkokoulutuspaikan ammatillisessa peruskoulutuksessa, 53,5 % lukioissa, 2,7 % nivelvaihekoulutuksessa ja 1,5 % muussa mm. oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa. Vain kahdeksalle oppilaalle ei osoitettu jatkokoulutuspaikkaa tai he eivät ottaneet vastaan saamaansa koulupaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turun väestönkasvu on nopeutunut 20 15 10 5 Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-5 Lähde: Tilastokeskus Turun väestönkasvun ero muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna on kaventunut. oli Vantaan kanssa ainoa suuri kaupunki, jonka väestökasvu nopeutui vuonna 2015. Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa 2006-2015, (promillea)

Turun asukastiheys on hieman kasvanut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² 2005 2015 2005 2015 KOKO MAA 304 112 303 900 17 18 Espoo 312 312 743 864 Helsinki 186 214 3 010 2 933 Oulu 3 028 3 032 57 65 Tampere 523 525 390 429 246 246 712 757 Vantaa 241 238 779 900 Erot asukastiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria. Luvuissa on käytetty vuoden 2015 aluerajoja. Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys

Turussa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailuryhmässä suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin 2005 2015 100 % 90 % 9,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 100 % 90 % 13,9 16,6 14,4 18,4 20,1 14,8 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70,1 71,9 69,1 70,3 69,6 70,8 60 % 50 % 40 % 66,6 69,4 66,4 67,9 67,0 67,1 30 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10,7 10,2 10,3 7,7 7,9 7,3 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 20 % 10 % 0 % 10,1 9,9 9,4 6,8 6,6 6,4 9,4 7,2 9,3 7,0 6,5 8,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus 0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohti): Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 2005 42,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41,2 2015 50,2 44,0 50,6 47,2 49,2 49,0 Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

sai kuntien välisessä muutossa viidenneksi eniten voittoa 2016 Seuraava Kuntien välinen nettomuutto 5000 4000 3000 Espoo Helsinki 2000 Oulu 1000 0 Tampere Vantaa -1000-2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Turun muuttovoitto on trendinomaisesti noussut vuodesta 2010 lähtien. Lähde: Tilastokeskus Kuntien välisen muuttoliikkeen netto kuudessa suurimmassa kaupungissa 2005-2016

Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta 5000 Seuraava 4118 4000 3481 Tässä vuosien 2013 2015 nettomuutto yhteensä 3000 2000 1000 0-60 238-159 43 147 126 82 49 59 26 67-1000 -622-829 -2000-1552 Lähde: Tilastokeskus 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. saa muuttovoittoa pääosin ikäluokista 15-24 ja jonkin verran yli 40-vuotiaista. Muuttotappiota tulee ikäluokissa 0-9 ja 25-39. Turun nettomuutto ikäluokittain

Turussa ja Espoossa tulokertymien erotus kääntyi positiiviseksi 2014 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0-20 000 000 Lähde: Tilastokeskus Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät. Oulun luvut 2009-2011 eivät ole vertailukelpoisia muiden kanssa kuntaliitosten vuoksi. Tiedot koskevat kuntien välistä muuttoa. Muuttajien tulokertymä, netto 2014-40 000 000 Helsinki Espoo 13 059 400 873 800 34 225 200-60 000 000 Vantaa Oulu -5 042 700-6 007 300-80 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tampere -18 079 800-20 000 000-5 000 000 10 000 000 25 000 000 40 000 000 Nettomuutto 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan

Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 55 Yhden hengen asuntokuntien osuus 2007-2015 Yhden hengen asuntokuntien osuus 2015 51,1 50 Tampere 48,8 45 Tampere Helsinki Oulu Helsinki Oulu 48,4 42,7 40 Koko maa Vantaa Koko maa 41,9 35 Espoo Vantaa 38,3 Espoo 35,6 30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 0 20 40 60 Lähde: Tilastokeskus Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen osuus kääntyi hienoiseen laskuun. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa

Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2015 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 Vantaa Tampere 0,40 Helsinki 0,35 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde

Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson ajan kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 Oulu Koko maa Tampere Espoo Vantaa Helsinki 0,70 0,60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Pääkaupunkiseudulla taloudellinen huoltosuhde on selvästi vertailukaupunkien paras. Taloudellinen huoltosuhde

Turun työttömyysaste on kääntynyt laskuun 20 18 16 14 12 10 8 6 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Tampereen työttömyysasteen kehitys poikkeaa verrokkikaupungeista. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon luku on selkeästi alhaisin. Vuoden 2015 osalta Turun työttömyysaste nousi osin sen takia, koska TE-toimiston työllistämiseen tarkoitetut määrärahat loppuivat jo ennen vuoden puoltaväliä. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 1/2010-9/2016, %

ja Tampere jakavat työpaikkaomavaraisuudessa Helsingin jälkeen toisen sijan 140 Työpaikkaomavaraisuus Turussa työssä käyvät (=työpaikat 93946 kpl) työnantajasektorin mukaan 2014 Yksityinen sektori 130 120 Helsinki Tampere Kunta Valtio 110 Vantaa Yrittäjät 100 Oulu Espoo Valtioenemmistöinen Oy 90 Tuntematon 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Miehet 0 25 000 50 000 75 000 Naiset Lähde: Tilastokeskus Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien (vrt. Helsinki, Espoo, Vantaa). Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

Turun ja koko maan työpaikkojen määrä oli 2014 niukasti perusvuotta 2005 korkeampi 115 110 105 100 Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2014 Koko maa 2 274 076 Espoo 118 065 Helsinki 379 250 Oulu 83 785 Tampere 116 525 93 946 Vantaa 107 332 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2008 ja 2014, % Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2008 vuoteen 2014 90 80 70 73,5 73,3 69,7 68,0 64,0 63,5 63,3 60 50 40 30 20 10 0 Espoo Vantaa Helsinki Koko maa Tampere Oulu 2008 2014 Lähde: Tilastokeskus

Turun seutukunnan asema asukaskohtaisessa BKT-vertailussa on parantunut 160 Indeksi koko maa = 100 140 120 100 80 60 Helsingin sk Turun sk Tampereen sk Kuopion sk Oulun sk Jyväskylän sk Lahden sk Kouvolan sk 40 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 ennakkotiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli 10 suurimman kaupungin seutukuntien toiseksi korkein Helsingin seutukunnan jälkeen 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Myös Tampereen seutukunnan asema suhteessa koko maan kehitykseen on 2000-luvun alkuvuosia heikompi ja pudotus on ollut vuodesta 2011 alkaen varsin nopeaa. Vertailuseutukunnista myös Kuopion seutukunta on parantanut asemaansa. Kaupunkiseutujen BKT/as.

Meriteollisuuden liikevaihto on voimakkaassa kasvussa 170 160 Lähde: Tilastokeskus 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Trendisarjat, 2010=100. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa varovaisuutta, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen 60 C Teollisuus Meriteollisuus-yritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 50 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaikkien toimialojen liikevaihdot ovat kääntyneet nousuun. Meyer Turun telakka kuuluu tässä aineistossa Teollisuuteen. Liikevaihdon kehitys toimialoittain

Muiden palveluiden henkilöstömäärä on kasvanut kymmenisen prosenttia vuodesta 2010 170 160 Lähde: Tilastokeskus 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Trendisarjat, 2010=100. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa varovaisuutta, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen 60 50 C Teollisuus Meriteollisuus-yritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muiden palveluiden henkilöstömäärä on kasvanut kymmenisen prosenttia vuodesta 2010. Myös rakentamisen toimialan henkilöstömäärä on noussut. Meyer Turun telakka kuuluu tässä aineistossa Teollisuuteen. Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain

Tutkimus- ja kehittämismenot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa 40-42 %. Osuus on ollut viime vuodet nousussa. Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus oli korkeimmillaan v. 2008, josta se laskenut lähinnä IT-alojen taantumisen takia useita prosenttiyksikköjä. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille sekä korkeakoulusektorille. Yritysten osuus T&K-menoista oli seutukunnittain vuonna 2015 seuraava: Helsingin sk 66,8 %, Tampereen sk 73,0 %, Oulun sk 72,2 %, Turun sk 45,3 % ja Salon sk 100,0 %. Yrityssektorin osuus on Tampereen, Oulun ja Turun seutukunnissa laskussa. T&K-menot seutukunnittain, osuus koko maasta, %

Turussa yrityksiä aloitti vuonna 2015 selvästi enemmän kuin lopetti 1400 Aloittaneet Lopettaneet yritykset, netto 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 2011 2012 2013 2014 2015 Espoo 488 439 379-32 245 Helsinki 1342 1055 1028-388 894 Oulu 231 363 77-17 147 Tampere 430 356 172 36 126 437 157 70 24 156 Vantaa 265 260 196 82 149 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät olivat selkeässä nousussa vuonna 2015. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2015 oli Turussa 11844. Turun nettoluku oli Helsingin ja Vantaan jälkeen kolmanneksi paras suurista kaupungeista. Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina 25 20 Espoo Helsinki Tampere 15 10 Oulu Koko maa Vantaa 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Turussa Espoon ja Helsingin jälkeen vertailukaupunkien kolmanneksi korkein. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa 2011 2012 2013 2014 2015 Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun AMK oli maan kolmanneksi suosituin ammattikorkeakoulu Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

Kaupunkien ja koko maan koulutustaso on kasvanut tasaisesti 500 450 400 350 300 250 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Espoo Helsinki Oulu Tampere KOKO MAA Vantaa Lähde: Tilastokeskus Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 347 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Vantaan koulutustaso on laskenut koko maan tason alapuolelle. Väestön koulutustasoindeksi

Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un 58,1 Muut alueet 62,0 32,0 27,5 ÅA 1) TY 7,7 Muu Varsinais-Suomi 5,1 2,2 Muu Turun seutukunta 5,4 0 20 40 60 80 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet Lähde: ao. oppilaitokset Turun yliopistossa (TY) ja Åbo akademissa (ÅA) vuonna 2014 tutkinnon suorittaneista vajaa kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Turun osuus oli molemmissa yliopistoissa laskussa vuosina 2011-2013 valmistuneisiin verrattuna Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2012 tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 48,6 %, muualla Varsinais-Suomessa 10,6 % ja muualla maassa 40,8 % valmistuneista. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

t CO2-ekv/asukas Turussa kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 9 8 7 6 5 4 3 Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt 1990 2015 2020 tavoite -30 % vuodesta 1990 Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki 2 1 Arvio viheralueiden hiilinielusta 2040 tavoite hiilineutraalius 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun kasvihuonepäästöt olivat v. 2014 Vantaan jälkeen toiseksi korkeimmat, mihin vaikutti keskeisesti kaukolämmön tuotannon päästöjen suuruus Naantalin kivihiilivoimalassa Kaukolämmön tuotannon päästöt laskevat merkittävästi vuoden 2017 loppupuolelta alkaen, kun Naantalin monipolttoainevoimalaitos valmistuu on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä Päästöt ovat viime vuosina laskeneet selvästi ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-30 % vuoden 1990 tasosta) tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

Turussa uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on suurista kaupungeista neljänneksi korkein Vantaa 50 (arvio) Tampere Oulu 43 38 (arvio) Espoo 28 28 (arvio) Helsinki 8 0 10 20 30 40 50 60 70 % Lähde: Lähde: ao. yhtiöt ao. yhtiöt Helsingissä osuus oli vuonna 2016 edelleen alhainen, 8 %, vaikka se on maamme vauraimpia kaupunkeja ja ympäristöasioita koskeva keskustelu on vilkasta. Tilanne muuttuu nopeasti tehtyjen investointien tuloksena. Esim. Vantaalla otettiin loppuvuonna 2014 käyttöön iso jätteenpolttolaitos, joka on nostanut uusiutuvien osuutta huomattavasti. Turun seudun energiatuotanto Oy:n rakenteilla oleva Naantalin monipolttoainevoimalaitos nostaa osuutta laitoksen osakaskunnissa vuoden 2017 syksystä alkaen. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta

Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus on kuuden suurimman kaupungin korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Vantaa Osuus matkaluvusta, % 0 10 20 30 40 50 60 70 jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Lähde: Valtakunnallinen joukkoliikennetutkimus 2011 Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Indikaattorin taustalla oleva joukkoliikennetutkimus päivitetään viiden vuoden välein ja seuraavan tutkimuksen odotetaan ilmestyvän vuonna 2016. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

Joukkoliikenteen matkojen määrä nousi selvästi Turussa vuonna 2016 118 116 114 114,2 116,7 115,5 113,6 25,0 20,0 112 15,0 110 108,8 108,5 10,0 108 106 104 5,0 20,4 21,0 21,0 20,0 20,2 21,3 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 enn. Milj Lähde: Turun kaupunkiseudun Joukkoliikenteen matkat Turussa, milj. (oikea) Joukkoliikenteen matkat/asukas Turussa, kpl (vasen) joukkoliikenne, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) 1.7.2014 alkaen Seudullisen joukkoliikenteen matkoja oli vuonna 2016 kokonaisuudessaan 25,7 milj. ja matkoja Turussa 21,3 milj. Vuonna 2016 joukkoliikenteen suosio kasvoi, sillä matkojen määrä nousi Turussa noin 5 %. Joukkoliikenteen matkat /asukas

Yöpymisten määrä nousi Turussa vuonna 2016 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Helsinki 3,3 % Tampere Vantaa 5,0 % 6,9 % 0,9 % Oulu Rovaniemi Kuopio Kuusamo Jyväskylä Lappeenranta -4,5 % 17,6 % 4,6 % 13,2 % 3,2 % 14,0 % Vuoden 2016 palkin päässä yöpymisten muutos 2016 2015 Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Turussa yöpyi vuoden 2016 aikana 36 817 henkilöä enemmän kuin vuoden 2015 aikana. Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa

Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat nousussa 1 200 000 1 000 000 Lähde: Finavia Oulu Turun lentoaseman matkustajamäärät olivat vuonna 2016 vajaan neljän prosentin nousussa 800 000 600 000 Rovaniemi 400 000 Vaasa 200 000 Tampere 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 357 259 377 554 454 948 324 667 297 858 312 105 324 077 Tampere 617 713 657 630 570 739 466 671 412 609 357 082 208 930 Oulu 700 576 973 924 1 078 533 877 080 960 547 982 723 1 027 495 Rovaniemi 309 821 396 825 403 892 427 367 444 561 478 347 487 857 Vaasa 288 142 338 499 374 141 319 315 325 886 282 437 288 520 Tampereen matkustajamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuoden 2011 jälkeen. Kaikkiaan matkustajia oli Turussa 324 077, joista kotimaan matkustajia vajaa100 000. Laskeutumisissa oli Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Lentoasemien matkustajamäärät

Turun lentoaseman rahtimäärät laskivat vuonna 2016 Tonnia 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Finavia 7 061 7 853 8 012 5 342 3 059 4 290 3 734 Helsinki-Vantaa 158 149 170 408 192 204 190 175 189 357 177 415 182 201 Tampere 669 542 401 371 220 209 452 Oulu 1 922 2 112 2 043 1 879 1 712 1 632 1 544 Rovaniemi 174 174 144 246 105 185 181 Vaasa 26 16 15 14 19 11 10 Kuopio 39 32 110 31 20 16 15 Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Vuonna 2016 rahtimäärät laskivat Turussa 13 prosenttia. Lähde:Finavia Lentoasemien rahtimäärät

on toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Helsinki Maarianhamina Eckerö Lähde: Suomen satamaliitto Suomen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajamäärät

Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) 25000000 20000000 15000000 10000000 5000000 0 2011 2012 2013 2014 2015 Sköldvik 22155149 23206980 23121131 22432023 20630980 HaminaKotka 16123079 14523041 14009520 13438790 12982178 Helsinki 11226644 10832441 10541914 10830126 11408450 ja Naantali 10766529 9189590 9659472 9219901 9113794 Kokkola 7919376 7406829 7840444 8568965 5717035 Naantali 8006547 6663949 7046740 6663616 6870642 Hanko 3863274 3233693 3555910 3740130 4172405 2759982 2525641 2612732 2556285 2243152 Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne

Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta. Rautateiden tavaraliikenne

Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Kuopio Jyväskylä Espoo Vantaa Oulu Tampere Lahti Helsinki 6,6 6,6 6,5 6,4 6,4 6,4 6,3 6,8 6,8 Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v. 2016 Edelliseen, vuoden 2014 kyselyyn verrattuna Turun sijoitus heikkeni yhdellä Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuvat tuloksissa yleisesti huonommin kuin niiden kehyskunnat Turun naapurikuntien parasta palautetta saivat Lieto (pistemäärä 8,2) ja Kaarina (8,0). Kouvola 6,2 Lähde: Suomen yrittäjät 5,8 6 6,2 6,4 6,6 6,8 7 Pistemäärä Lähde: Suomen Yrittäjät Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista toiseksi suosituin asuinpaikka Sijoitus Kunta Yleisarvosana 2016 Yleisarvosana 2014 1. Tampere 8,07 7,78 2. 7,73 7,28 3. Jyväskylä 7,64 7,32 4. Kuopio 7,50 7,06 5. Helsinki 7,42 7,35 6. Oulu 7,40 7,02 7. Naantali 7,30 6,79 8. Espoo 7,25 7,07 9. Hämeenlinna 7,22 6,92 10. Porvoo 7,22 6,83 Taloustutkimuksen vuonna 2016 tekemän kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat Turun kokonaismielikuvaltaan maan toiseksi parhaaksi asuinpaikaksi. Turun saama yleisarvosana nousi kuudesta parhaimmin sijoittuneesta kunnasta eniten verrattuna vuoteen 2014. Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Kaikkien tutkittujen kuntien keskiarvo 6,88 6,50 Lähde: Taloustutkimus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2016

laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2016 asukaskyselyn mukaan turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin laski hieman verrattuna edelliseen vuoteen. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna 2016 keskitasolla vertailukuntiin nähden. Lähde: FCG Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua

Turun kansainvälisten kongressien määrä laski vuoden 2016, mutta osallistujien määrä kasvoi Kongressien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau 350 70000 300 60000 250 Helsinki 50000 Helsinki 200 Tampere 40000 Tampere 150 Espoo Oulu 30000 Oulu 100 20000 Espoo 50 10000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Turun kv. kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä on ollut keskimäärin 6100 henkeä. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat