Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

Samankaltaiset tiedostot
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

ALL2000_Amendment_2014

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Ei-klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Hodgkinin lymfooma. Diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg

Pienisoluisen keuhkosyövän (SCLC) hoito. Jussi Koivunen, el, dos Syöpätau<en ja sädehoidon klinikka OYS/OY

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa

Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13

Transplant eligible ensilinjan hoito

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla?

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Lupaava ensivaiheen syövän hoidon tutkimustulos Lymfoomapotilaiden tautivapaa elinaika voi kaksinkertaistua

KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö

AMGEVITA (adalimumabi)

MYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

JULKAISUSARJA 11/2018 OBINUTUTSUMABI FOLLIKU- LAARISEN LYMFOOMAN ENSI- LINJAN HOIDOSSA. Arviointikooste

OBINUTUTSUMABI-LÄÄKE FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN ENSILINJAN HOIDOSSA

Raskaus sairastetun syövän jälkeen. Riikka Huovinen Gynecologi Practici Docrates Klinikka

MITEN LYMFOOMIEN HOITOTULOKSIA VOITAISIIN PARANTAA? Sirpa Leppä HUS, Syöpätautien klinikka & HY, Genomibiologian tutkimusohjelma

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017

keuhkosyövän uusista hoitotutkimuksista Jussi Koivunen, el dos OYS/Syöpätaudit

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014

Lymfoomien luokitus tarkentuu. Jyrkkiö, Sirkku.

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4

Uutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä

Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot

Nopeakasvuisten B- solulymfoomien hoitosuositus

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori.

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Kuume tuntemattomasta syystä

(5). Sarkoidoosi-lymfooma oireyhtymä

Levinneen suolistosyövän hoito

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, Lymfoomat

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

IAP Kuopio Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

Yleispatologia Johdanto

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:

Noin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista

KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN

AMGEVITA (adalimumabi)

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ-ÖHJE

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

Matalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi

Kohteenmääritys lymfoomassa. Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

Mitä teen kun syöpää sairastava potilaani on raskaana?

Transkriptio:

Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus Burkitt, afrikkalainen Hodgkin - syy vai seuraus? Eräät T-solulymfoomat - syy vai seuraus? Helicobacter - krooninen gastriitti mahalaukun marginaalivyöhykkeen lymfooma Lymfaattiset neoplasiat,, n. 40 kpl Eräiden lymfoomien yleisyys ja ennuste B-solulinja B-soluesiasteiden neoplasiat, lymfoblastinen lymfooma, akuutti lymfoblastileukemia Kypsien B-solujen neoplasiat Hodgkin-lymfoomat T-solulinja T-soluesiasteiden neoplasiat, lymfoblastinen lymfooma, akuutti lymfoblastileukemia Kypsien T-solujen neoplasiat Yleisyys 5 v elossa Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma 31 % 60 % Follikulaarinen lymfooma 30 % 75 % Marginaalivyöhykkeen lymfooma 5 % 82 % Manttelisolulymfooma 6 % 40 % Burkitt in in lymfooma 1 % 45 % Anaplastinen suurisolulymfooma 2 % 77 % Perifeeriset T-solulymfoomat 10 % 25 % Levinneisyysluokittelu Ann Arbor Stage I: Yksi imusolmukealue Stage II: Useampi imusolmukealue samalla puolella palleaa Stage III: Imusolmukkeet eri puolilla palleaa ja mahdollisesti perna Stage IV: Disseminoitunut lymfooma, esim. maksa, luuydin A: Ei yleisoireita B: Kuume, laihtuminen 10 %, runsas yöhikoilu Lymfoomaepäily Suurentunut imusolmuke Yleistynyt lymfadenopatia palpaatio, kuvanta Hepatosplenomegalia Tuumori abdominaalinen, mediastinaalinen Yleisoireet kuume, laihtuminen, hikoilu, kutina Ekstralymfaattinen lymfooma - oireet maha, suoli, maksa, luudin, keskushermosto

Diagnostiikka Hyvä näyte viiveittä (histologia!) Lymfooman tyyppi Levinneisyys Riskiluokittelu Hoitokelpoisuuden arviointi Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely Anamneesi: B-oireet Status: imusolmukkeet, maksa, perna, skopiat UÄ Tietokonetomografia Magneettitutkimus Positroniemissiotomografia l. PET Luuydinbiopsia Non-Hodgkin-lymfoomat Riskiluokitus - IPI (international prognostic index) Ekstranodaalipesäkkeet > 1 S-LD yli normaaliarvon Ikä yli 60 vuotta Ann Arbor levinneisyys III-IV Suorituskyky (WHO) > 1 Pisteet Elossa 5 v 1 73 % 2 50 % 3 43 % 4 26 % Seuranta Solunsalpaajat monoterapia yhdistelmät Sädehoito Leikkaus Immunoterapia vasta-aineet Hoito Kantasolujensiirto autologinen allogeeninen Radioimmunoterapia Tukihoidot antibiootit granulosyyttikasvutekijät punasolujen ja trombosyyttien siirrot Follikulaarinen lymfooma Tyypillinen ikä n 60 v Laajalle levinnyt, usein luuytimessä Hitaasti kasvava, ennuste 10 v Transformaatio Itukeskuksen B-solu; CD10, CD23, Bcl-6 t(14;18(q32;q21) > Bcl-2 yliekspressio

Follikulaarisen lymfooman hoito R-CHOP-hoito Seuranta Paikallinen sädehoito stage I-II Yhdistelmäkemoterapia CHOP + rituksimabi Rituksimabi ylläpitohoito Radioimmunoterapia Monoterapia Klorambusiili Kantasolujensiirrot Rituksimabi (R) Syklofosfamidi (C) Doksorubisiini (H) Vinkristiini (O) Prednisoni (P) anti-cd20 vasta-aine aine alkyloiva aine antrasykliini vinca-alkaloidi alkaloidi kortikosteroidi New treatment options have changed the survival of patients with follicular lymphoma Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma Yleisin Mediaani-ik ikä 64 v Nopeasti alkava Usein ekstranodaalinen Erilaisia immunofenotyyppejä Karyotyyppi usein poikkeava Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma Levinneisyys, ennusteluokka, koko Antrasykliinipitoinen hoito R-CHOP +/- etoposidi 2-33 viikon väleinv Sädehoito Autologinen kantasolujensiirto relapsissa Marginaalivyöhykkeen lymfooma Ekstranodaalinen MALT (mucosa( asssociated lymphoid tissue) - Mediaani-ik ikä 60 v - ventrikkeli,, silmä,, keuhko, iho, gi-kanava kilpirauhanen, rintarauhanen, haima - Hyvä ennuste -t(11;18)(q21;q21) -t(14;18)(q32;q21)

Marginaalivyöhykkeen lymfooma Ventrikkeli, mucosa ja submucosa - Helicobakteerin häätö - Seuranta - CR 60-75 % - Relapsi 3 v:ssa 10-15 15 % Ventrikkelin syvempi affiisio,, suuri tuumori - Helicobakteerin häätö - Sädehoito - Relapsit harvinaisia Transformoitunut - Kuten suurisoluinen B-solu-NHL Burkitt in in lymfooma EBV assosioitunut Erittäin nopea-alkuinen Ki-67+ > 95% Ekstranodaalinen - CNS B soluinen; CD10, Bcl-6, IgM t(8;14)(q24;q32) > c-myc ekspressio Tyyppipaikkoja ovat ileokekaalikulma, omentti, ovaario, kaula Perifeerinen T-solu-NHL Hodgkin-lymfoomat N. 10-20% non-hodgkin-lymfoomista Heterogeeninen tautiryhmä Ihon affiisio ja ekstranodaalinen leviäminen Leukemisoituminen Monimuotoinen immunofenotyyppi Usein yleisoireita Nopeakasvuinen Relapsit yleisiä HODGKIN-LYMFOOMAT Roope 17 v mies, yskää TT-kuva Kontrollipotilaan TT-kuva samalta korkeudelta Klassinen Hodgkin-lymfooma Sidekudoskyhmyinen 60 % Sekasoluinen 30 % Runsaslymfosyyttinen 4 % Vähälymfosyyttinen < 1 % Nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkin-lymfooma 7 %

Valtaosa Hodgkin-lymfooman kasvainsolukosta on reaktiivista Hodgkin-lymfooman ikäjakauma Reed-Sternberg-solua suosiva immunosuppressivinen mikroympäristö Engert ym, JCO 2005; 23: 5052 Hoidon valinta Elinaika Hodgkin-lymfoomassa Riskin arviointi Paikallinen tauti, ei riskitekijöitä Paikallinen tauti, on riskitekijöitä Laajalle levinnyt tauti Hoidon haittavaikutukset Akuutit Myöhäiset Riskitekijät paikallisessa taudissa : > 10cm kasvain, affisioituneita alueita >2, La > 50 Engert ym. JCO 2005; 23: 5052 ABVD ESKALOITU BEACOPP Doksorubisiini Bleomysiini Vinblastiini Dakarbatsiini antrasykliini kasvainantibiootti vinca-alkaloidi alkyloiva aine Syklofosfamidi 1250 mg/m 2 inf. pv 1 Doksorubisiini 35 mg/m 2 inf. pv 1 Etoposidi 200 mg/m 2 inf. pv 1-3 Prokarbatsiini 100 mg/m 2 po. pv 1-7 Prednisoni 40 mg/m 2 po. pv 1-14 Vinkristiini 1,4 mg/m 2 (maksimi 2 mg) inf. pv 8 Bleomysiini 10 mg/m 2 inf. pv 8

HL hoidon pitkäaikaishaitat Paikallisen stage IA-IIA IIA sekä IB klassisen Hodgkin-lymfooman hoito Sekundaarisyöpä Leukemia ebeacopp 3% 10 v:ssa ABVD < 1% Lymfooma Rintasyöpä RT < 30 v:lle 10-20 % Keuhkosyöpä Sädehoito, alkyloivat aineet, tupakointi G-i-syövät Infertiliteetti ebeacopp 80-90% ABVD yleensä reversiibeli Keuhkotoksisuus bleomysiini, sädehoito Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimoiden ja kaulasuonten vaurio sädehoito Hypotyreoosi Infektiotaipumus Riskitekijät: > 10 cm tuumori > 2 affisioitunutta aluetta La > 50 B-oire Pallean alapuolisessa taudissa myös muu sijainti kuin nivus IA on riskitekijä Ei riskitekijöitä ABVD x 2 Paikallinen sädehoito 30 Gy (20 Gy?) Riskitekijä on ABVD x 4 Paikallinen sädehoito 30 Gy Levinneen klassisen Hodgkin-lymfooman hoito Roope Edennyt tauti ABVD x 8 Eskaloitu BEACOPP x 8 Eskaloitu BEACOPP x 4 ja ABVD x 4 Sädehoito jos ei CR Keuhkosyövän n riski Hodgkin-potilailla Sädehoito Alkyloiva solunsalpaaja Nonsmoker Smoker Ei Ei 1.0 6.0 x Kyllä Ei 7.2 x 20.2 x Ei Kyllä 4.3 x 16.8 x Kyllä Kyllä 7.2 x 49.1 x Hodgkin-lymfooma Hoidon tuloksia Paikallinen tauti, ei riskitekijöit itä Paranee 90-95 % Paikallinen tauti, on riskitekijöit itä PFS 5 v 80-90 %, OS 5 v 90 % Levinnyt tauti Elossa 10 v 60-85 % Vähenevätkö myöhäishaitat nykyhoidoilla?

Lopuksi lymfoomista Lymfoomat on suuri ja haasteellinen joukko sairauksia Hoito diagnoosin mukaan diagnoosin sisällä ennustetekijöiden ja primaarihoidon vasteen mukaan Ennuste Pysyvä paraneminen on monesti mahdollista, väliaikainen paraneminen useimmiten Seuranta relapsin riskin takia myöhäishaittojen riskin takia tutkimukset taudin mukaan: kliininen, CT, luuydin, PET