Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta
SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Sisältää voimassa olevien asemakaavojen kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudun kunnista. Sisältää erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyviä tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. HSY tuottaa tonttivarantokatsauksen kerran vuodessa. Varantokatsauksessa esitetään joitakin oleellisia pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja. Kaavayksikköä käytetään tontin synonyyminä. 2
Varantomäärittely Varannolla tarkoitetaan voimassa olevan asemakaavan kerrosalan toistaiseksi rakentamatonta kerrosalaa. Laskennallisessa varannossa mukana on jo tulkintaa mukaan ei lasketa sellaisia varantoja, joita ei todennäköisesti oteta käyttöön (asumisen osalta varannon määrä tontilla alle 100 k-m², K, T ja Y alle 400 k-m²). Varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kaavan rakentamisaste, kaavan sijainti, sisältövaatimukset ja maanomistusolosuhteet. Varantojen toteuttamiskelpoisuuden tulkinta vaatii aina lopulta kaavakohtaista asiantuntijatarkastelua rekisteritietojen pohjalta laskettua varannon määrää ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana lukuna. 3
1. Asumisen laskennallinen varanto Laskennallinen asumisen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalovaranto Muutos* Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 1,66-0,01 0,96 0,33 2,62 0,32 Helsinki 1,24-0,03 1,74 0,14 2,98 0,12 Kauniainen 0,16-0,01 0,03 0,00 0,19-0,01 Vantaa 1,19-0,05 0,51 0,00 1,70-0,04 Yhteensä 4,25-0,09 3,25 0,47 7,50 0,38 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2017 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa yhteensä noin 7,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovarannon määrä on kasvanut selvästi vuoden 2016 kuluessa, kun taas pientalovarannon määrä on laskenut. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK 4
Laskennallinen kerrostalovaranto 1/2017 Kaikki karttaesitykset esittävät ruututasolle summatun varantomäärän Sijainti esitetään kunkin ruudun keskipisteessä
Laskennallinen pientalovaranto 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen asumisen varannon kehitys pääkaupunkiseudulla 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto.
2. Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Laskennallinen asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä* kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalovaranto Muutos** Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 0,81-0,02 0,80 0,31 1,61 0,29 Helsinki 0,55-0,01 1,31 0,08 1,86 0,07 Kauniainen 0,04-0,01 0,02 0,00 0,06-0,01 Vantaa 0,42-0,03 0,42 0,02 0,84 0,00 Yhteensä 1,82-0,06 2,56 0,41 4,37 0,34 *Rakennusoikeudesta käytetty alle 20 % ** Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2017 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä yhteensä noin 4,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta yli puolet oli kerrostalovarantoa. Kerrostalovaranto on kasvanut etenkin Espoossa vuoden 2016 kuluessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK, RASTELUO 1 ja 2 8
Laskennallinen kerrostalovaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
Laskennallinen pientalovaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen asumisen varannon kehitys huomioiden vain tyhjät ja lähes tyhjät kaavayksiköt 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto.
3. Toimitilavaranto Toimitilojen laskennallinen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,94-0,06 0,75-0,09 1,24 0,03 0,63 0,01 4,56-0,10 Helsinki 2,21-0,07 2,40-0,14 1,43 0,03 0,83 0,11 6,87-0,07 Vantaa 2,26 0,22 2,70-0,05 0,79 0,02 0,30 0,00 6,05 0,19 Yhteensä 6,42 0,10 5,85-0,28 3,45 0,08 1,76 0,12 17,47 0,02 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla oli tammikuussa 2017 SeutuRAMAVAaineiston mukaan yhteensä noin 17,5 miljoonaa kerrosneliömetriä muiden kuin asumisen käyttötarkoitusten laskennallista varantoa. Eniten oli liike- ja toimistorakennusten varantoa, noin 6,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_K, T, Y ja NN 12
Liike- ja toimistotilavaranto 1/2017
Teollisuus- ja varastotilavaranto 1/2017
Yleisen rakentamisen varanto 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen toimitilavarannon kehitys 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Liike-ja toimistotilat Teollisuus-ja varasto Yleinen rakentaminen Muut, tuntematon Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto. Vuoden 2014/I aineistossa laskentaprosessin tarkentuminen näkyy tuntemattoman varanto-osuuden vähentymisenä ja teollisuus- ja varastovarannon ja liike- ja toimistotilavarannon kasvuna.
4. Toimitilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Toimitilojen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,47-0,03 0,26-0,10 0,66 0,01 0,37-0,01 2,77-0,13 Helsinki 1,60-0,14 0,88-0,01 0,46 0,00 0,33 0,08 3,26-0,07 Vantaa 1,73 0,21 1,13-0,03 0,31 0,02 0,18 0,02 3,35 0,21 Yhteensä 4,80 0,04 2,27-0,14 1,43 0,03 0,89 0,09 9,38 0,01 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Espoon, Helsingin ja Vantaan toimitilavarannon määrä tyhjillä ja lähes tyhjillä yksiköillä oli noin 9,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on 54 % koko toimitilavarannosta. Siten melkein puolet koko toimitilavarannosta sijaitsee osittain jo rakennetuilla tonteilla. Suurin varantomäärä on liike- ja toimistotiloilla. SeutuRAMAVA-sarakkeet:LASKVARA_K, T, Y ja NN, RASTELUO 1 ja 2 17
Liike- ja toimistotilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
Teollisuus- ja varastotilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
Yleisen rakentamisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen toimitilavarannon kehitys huomioiden vain tyhjät ja lähes tyhjät kaavayksiköt 7 500 000 6 500 000 5 500 000 4 500 000 3 500 000 2 500 000 1 500 000 500 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Liike-ja toimistotilat Teollisuus-ja varasto Yleinen rakentaminen Muut, tuntematon Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto. Vuoden 2014/I aineistossa laskentaprosessin tarkentuminen näkyy tuntemattoman varanto-osuuden vähentymisenä ja teollisuus- ja varastovarannon ja liike- ja toimistotilavarannon kasvuna.
5. Rakennusoikeus pääkäyttötarkoituksittain Kunta Rakennusoikeus kunnittain ja pääkäyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimisto Teollisuus- ja varasto Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Yhteensä Espoo 8,44 6,50 4,55 2,13 2,95 1,00 25,58 Helsinki 6,85 24,35 8,89 5,68 6,70 1,76 54,23 Vantaa 5,92 5,45 4,03 5,61 1,71 0,75 23,47 Yhteensä 21,22 36,30 17,47 13,42 11,35 3,51 103,28 Espoon, Helsingin ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa on yhteensä hieman yli 103 000 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, josta yli puolet on asumisen kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarake: KALA 22
6. Laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Pääkaupunkiseudun laskennallinen varanto omistajaluokittain milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimistoalueet Teollisuus- ja varastoalueet Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Kunnat 0,69 1,84 2,53 2,27 2,65 1,02 Yksityishenkilöt ja perikunnat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 2,60 0,10 0,21 0,12 0,02 0,03 0,56 0,39 1,37 1,27 0,07 0,11 Rakennusyritykset 0,07 0,14 0,39 0,11 0,01 0,02 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,15 0,56 1,24 1,70 0,01 0,47 Valtio 0,01 0,06 0,42 0,23 0,43 0,06 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,09 0,08 0,10 0,03 0,19 0,00 Muu, tuntematon 0,07 0,09 0,17 0,10 0,11 0,06 Yhteensä 4,25 3,25 6,42 5,85 3,49 1,76 Yksityishenkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pientalovarannosta. Asuinkerrostalovaranto on suurimmaksi osaksi kuntien omistuksessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: OMLAJI_40 23
6.1 Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon omistajat, milj. k-m² / prosenttia SeutuRAMAVA 1/2017 Omistajaryhmä Pientalot % Kerrostalot % Yhteensä % Kunnat 0,62 34 % 1,55 61 % 2,18 50 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,73 40 % 0,08 3 % 0,81 18 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,12 7 % 0,16 6 % 0,29 7 % Rakennusyritykset 0,07 4 % 0,10 4 % 0,17 4 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,11 6 % 0,47 18 % 0,58 13 % Valtio 0,01 0 % 0,04 2 % 0,05 1 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,08 5 % 0,06 2 % 0,15 3 % Muu, tuntematon 0,07 4 % 0,09 3 % 0,16 4 % Yhteensä 1,82 100 % 2,56 100 % 4,37 100 % Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat puolet tyhjien ja lähes tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. SeutuRAMAVA-sarakkeet: RASTELUO 1 JA 2, OMLAJI_40 24
7. Eri käyttötarkoitusten käytössä oleva maapinta-ala kaavayksiköillä, joille on osoitettu kerrosalaa Käyttötarkoituksittainen maapinta-ala Km² SeutuRAMAVA 1/2017 Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Kerrostaloalueet 7,03 24,34 6,24 37,61 Pientaloalueet 34,50 25,17 25,91 85,58 Liike- ja toimistoalueet 4,88 4,49 4,81 14,18 Teollisuus- ja varastoalueet 3,73 4,74 9,41 17,88 Julkisen rakentamisen alueet 6,89 8,28 4,02 19,20 Muut/tuntematon 4,24 2,71 2,23 9,18 Yhteensä 61,26 69,74 52,62 183,62 Maapinta-alaa on varattu eniten asuinpientalojen käyttöön ja toiseksi eniten asuinkerrostaloille. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, YPALA 25
8. Asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, jotka lainvoimaistuneet 2006 tai aikaisemmin, milj. k-m² 2006 tai aikaisemmin lainvoimaistuneiden tyhjien kaavayksiköiden varanto (="toteutumattomat") SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Espoo 0,36 0,09 0,45 Helsinki 0,17 0,04 0,21 Kauniainen 0,04 0,00 0,04 Vantaa 0,29 0,03 0,32 Yhteensä 0,85 0,17 1,02 Kerrostalovarantoa, jonka lainvoimaistumisesta on kulunut noin 10 vuotta tai enemmän, on vähän. Yhtä vanhaa toistaiseksi toteutumatonta pientalovarantoa on huomattavasti enemmän. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP ja AK, LAINVOIMV 26
Asumisen varanto tyhjillä tai lähes tyhjillä kaavayksiköillä vuonna 2006 tai aikaisemmin lainvoimaistuneissa kaavoissa
9. 2016 lainvoimaistunut kerrosala, milj. k-m² 2016 lainvoimaistunut kerrosala (brutto*) käyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalot Kerrostalot Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Yleinen rakentaminen Muut käyttötarkoitukset ja tuntemattomat Espoo 0,13 0,52 0,08 0,01 0,13 0,02 Helsinki 0,02 0,55 0,14 0,00 0,07 0,25 Vantaa 0,01 0,25 0,15 0,12 0,05 0,21 Yhteensä 0,16 1,31 0,37 0,12 0,25 0,48 *Bruttokerrosala ei ole sama kuin uusi kerrosala, ja osa siitä on voitu jo toteuttaa. Vuonna 2016 lainvoimaistuneesta kerrosalasta suurin osa oli asuinkerrosalaa, joka painottui vahvasti kerrostaloihin. Toimitilojen osalta eniten lainvoimaistui liike- ja toimistotiloille tarkoitettua kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, LAINVOIMV, KALA 28
10. Laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina 1/2017 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 12,9 5,4 7,5 Helsinki 12,8 4,2 5,2 Kauniainen 52,4 6,1 14,5 Vantaa 17,1 3,4 6,3 PKS 13,5 4,4 6,1 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty kauden 2016-2019 MAL-sopimuksessa. Varannon määrä suhteessa tavoitteeseen on niukin Helsingissä, ja suurin Kauniaisissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MALsopimuksen 2016-2019 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 29
10.1 Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina tyhjillä tonteilla 1/2017 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 6,2 4,4 5,0 Helsinki 5,6 3,2 3,5 Kauniainen 13,4 4,1 5,8 Vantaa 6,0 2,8 3,5 PKS 5,8 3,4 3,9 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty kauden 2016-2019 MAL-sopimuksessa. Tyhjien kerrostalotonttien ajallinen riittävyys on alle viisi vuotta kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MALsopimuksen 2016-2019 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 30
Laskennallisen varannon ajallisesta riittävyydestä Mikäli toteutuva asuinrakentaminen on vähäisempää kuin MAL-tavoitteissa on asetettu, varannon riittävyys ajallisesti kasvaa. Vastaavasti MAL-tavoitteita suurempi asuntotuotanto lyhentää varannon arvioitua ajallista riittävyyttä. Varannon riittävyys ajallisesti riippuu suuresti siitä, tarkastellaanko koko laskennallista varantoa vai ainoastaan tyhjien tonttien varantoa. Varannon ajallinen riittävyys on aina tiettyjen keskiarvojen perusteella laskettu karkea arvio, joka suhteuttaa varannon määrän asuntotuotantotavoitteeseen. Varantoluku muuttuu jatkuvasti uuden lainvoimaistuvan kerrosalan ja rakentamisen seurauksena. 31
Lisätietoja Mikäli haluat saada SeutuRAMAVA-aineiston asiantuntijatai tutkimuskäyttöön, ota yhteyttä Helsingin seudun ympäristöpalveluihin. SeutuRAMAVA-aineisto on julkaistu kaupunginosatasoisena avoimena datana HSY:n kotisivuilla osoitteessa: HSY Avoin data Lisätietoja tonttivarantokatsauksen tunnusluvuista: Erityisasiantuntija Heikki Levola puh. 050 368 8881, heikki.levola@hsy.fi Lisätietoja SeutuRAMAVA-aineiston tuottamisesta: Paikkatietoasiantuntija Elina Ojanperä puh. 045 657 9549, elina.ojanpera@hsy.fi 32