Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Kohti hyvinvointitaloutta Marina Congress Center, Helsinki 6.11.2013
Miten ymmärrän hyvinvointitalouden 1.? Keskiössä ihminen yksilönä elämänkulku -9 kk > 70 100 v. elinolot, kokemukset, kohtaamiset summautuvat ainutlaatuiseksi elämänkuluksi vaikutukset/tuotto-odotukset vuosikymmenien jaksoilla laumaeläimenä ->vuorovaikutus ja yhteisöt Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Perhe, asuinalue, kunta, kansallisuus, maailma uusiutuvana luonnonvarana jatkuvaa sukupolvien ketjua: uusiutumista ja kulumista talouden rattaissa samalla tavalla kuin esim. metsät joidenkin väestöryhmien sukupolvikierron nopeuttaminen mahdollistaa toisille sen hidastamisen biologisen perimän pysyvyys mahdollistanut jatkuvuuden
Vaikutuksia/tuotto-odotuksia yli koko elämänkulun Tuore väitös: Lapsena koettu stressi ennakoi tauteja/pahoinvointia keski-iässä Tänään sairastavat 1930-40 luvuilla syntyneet 1900-luvun hyvinvointipolitiikka vaikuttaa sukupolvien ketjussa vielä 2030-40 luvuilla Maailman terveimpiä vastasyntyneitä vasta 1980- luvulta alkaen nyt jo yli viidennes väestöstä Keskimääräinen hyvinvointi kasvaa poliitikoista riippumatta? Politiikkamuutokset näkyvät nopeimmin lasten ja nuorten hyvinvoinnissa marginaaleissa
Miten ymmärrän hyvinvointitalouden 2.? Erityistä myös Häiriö/ongelma/tauti: Pahoinvointitalous kansallinen strategia esim. USA:ssa metabolisen oireyhtymän syynä lääkehoidon puute 1990-2013: + yli 200 milj. uutta euroa lääkehoitoon terveyskeskuksissa noin 40 ravitsemusterapeuttia, ennallaan Ennustettavuus Ihmisen keskimääräinen elämänkulku ja sen vaihteluun vaikuttavat tekijät tunnetaan yhä paremmin Tietointensiivisyys Kompleksisuus Julkisen vallan rooli/vastuu
Mitä haluan sanoa? Lapsiperheiden, lasten ja nuorten osuus julkisen vallan hyvinvointitaloudessa on yli 50 % Suurin julkisen vallan jatkuva investointi Suomen kansantalouden kilpailukykyyn SoTe uudistus keskittyy auringonlaskuun Kukaan ei tiedä eikä johda LN-politiikan kokonaisuutta Hajoaa sektoreihin, organisaatioihin, ammattikuntiin, tietojärjestelmiin, yms Heimojohtamista säätyjärjestelmässä Lapsiperhe-, lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma: kansallinen + kunnat Miten vastaamme käytettävissä olevilla voimavaroilla kustannusvaikuttavasti 2020-30 luvun haasteisiin Yhdyskuntasuunnittelusta sijaishuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Edessä tämän kokonaisuuden systeeminen muuttaminen
Sitten muutamasta tutkimuksesta Mielenterveysongelmat/masentuneisuus uhkaavat Suomen kansantaloutta??? Palvelukuormitus kasvaa jatkuvasti Suurin nuorten työkyvyttömyyden syy Kouluterveyskysely, 14-16 vuotiaat 2000-2010 yli 400 000 vastaajaa Onko masentuneisuus lisääntynyt? Mitä perhetausta vaikuttaa masentuneisuuden trendeihin Masentuneisuus ja koulumenestys
Masentuneisuuden muutos 2000 -> 2010: Pojat 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely Vaikea Keskivaikea 6,2 5,6 6 6,3 6,3 5,5 2,1 2 2,1 2,2 2,2 2,2 2000 2002 2004 2006 2008 2010 6.11.2013 Matti Rimpelä 7
Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea 18 16 14 12 10 13,5 12,2 13 13,4 13,4 13,4 8 6 4 2 0 4 3,5 4,2 4,1 4,3 4,7 2000 2002 2004 2006 2008 2010 6.11.2013 Matti Rimpelä 8
Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % 14-16 vuotiaat POJAT, 2000-2011 Torikka ym. 2013 Kouluterveyskysely 14 High education, employment 12 10 Medium education, employment 8 Low education employment 6 4 2 High education, unemployment Medium education, unemployment 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Low education, unemployment
Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 60 50 40 Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja2 20 10 0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-6.11.2013 Matti Rimpelä 10
Cochrane -katsaus mediavälitteistä hoidoista (Montgomery, ym. 2009) Näillä menetelmillä toteutettu hoito on verrattavissa yksilö- ja ryhmämuotoiseen hoitoon vaikeimpia tapauksia lukuun ottamatta Vanhempainohjaus media-avusteisilla hoitomenetelmillä tulisi olla vaihtoehtona perusterveydenhuollossa
Voimaperheet Lasten käytöshäiriöiden hoito-ohjelma Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Vanhempien kasvatustaitoja vahvistetaan internet opetusohjelmalla ja puhelinvalmennuksella Kehitetty Kanadassa: Strongest Families Institute 2013 Manning Innovation Awards: Principal Award ($100,000) Vaikuttavuustutkimus Turussa, Kanadan valtion rahoitus 95% Neuvolan 4-vuotistarkastuksessa huoltaja arvio lapsen hyvinvointia SDQ -lomakkeella Viitteitä käytöshäiriöistä (15 %) -> tarjotaan osallistumista Koe: 250 perhettä: Internet -opetus +puhelinvalmennus 11 16 vkoa Kontrolli: 250 perhettä: Vanhemmuutta tukeva internet-sivu +1 puhelinsoitto Vaikuttavuusseuranta 6 kk ja 12 kk
Alustavat tulokset rohkaisevia. Tutkimusaineisto koottu, seuranta päättyy vuoden kuluttua Jo nyt osoittautunut kustannusvaikuttavaksi Seuraavat haasteet Tuotteistaminen, käyttöönoton tuki Laajentaminen varhaiskasvatukseen, peruskouluun, muihin lasten ongelmiin Mutta. Suomesta ei ole löytynyt rahoitusta
Uusi Nokia??? Investoimme bioteknologiaan tulokset? Tänään uskomme peliteknologiaan Pahoinvointitaloutta? Kannattaisiko investoida mediavälitteisiin hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin? Nopeasti kasvava trendi maailmalla Suomessa vahvaa hyvinvointi- ja mediaosaamista Hillitsee SoTe/koulutus -kustannusten kasvua
Intialainen viisaus Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja
Miksi tätä viisautta ei enää näytä löytyvän Suomesta?
Hyvinvointipolitiikan kolme intressiä Hyvinvointia, hyvinvointia, hyvinvointipolitiikkaa ja talous hahmottuu usein kolmesta suunnasta häiriösuuntautuneisuus ydinosaaminen/toiminta keskittyvät häiriöihin ihmissuuntautuneisuus yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen/vaikutus ihmisen elämänkulkuun kansalainen vs. asiakas yhteisö/väestösuuntautuneisuus yhteisöosaamisen, yhteisöjen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen väestötasolla vaikutus yhteisöjen/väestöjen tulevaisuuteen
Hyvinvointipolitiikan strategisia valintoja Ihminen (asiakas) Häiriö Yhteisö (väestö) 1. Ihminen+häiriösuuntautunut: Kallis ja osaoptimoiva 2. Ihminen + yhteisösuuntautunut: Tehoton 3. Yhteisö + häiriö: Unohtaa ihmisen (Neuvostoliitto?) 4. Yhteisö + ihminen + häiriö: Kustannusvaikuttavin
Hyvinvointipolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö Yhteisö Korjaaminen Matti Rimpelä SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013 19
Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Matti Rimpelä SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013 20
Väitän: Puhevalta on siirtynyt häiriöosaajille ja -organisaatioille Ovat vahvistuneet nopeasti ja vahvistuvat edelleen Heimojohtamista säätyrakenteessa Ihmisen, yhteisöjen ja väestöjen näkökulmasta kokonaisuuksia rakentava osaaminen ja organisoituminen heikkoa ja heikentyvät edelleen Johtamisen voimatasapaino siirtynyt valtiolla ja kunnissa kokonaisuuksista häiriöihin
Lopuksi kuntapalveluista
Paljonko valtio/kunnat investoivat uusien sukupolvien tuottamiseen? Yhdyskuntarakenne, tulonsiirrot, palvelut Kukaan ei tiedä! Oulun seudulla selvitetty alle 18 vuotiaiden kuntapalvelujen kustannnuksia ja niiden muutoksia 2015 2012 Alueena Uusi Oulu kuntaliitosten jälkeen
Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 6.11.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 24 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Uusi Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus: osuus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v. 2012 2005 2012 Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 %
Uusi Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset 2005-2012 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias 8 600 -> 11 000 + 2 300 +28 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uusi Oulu
Uusi Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannusten muutos 2012 rahassa 2005-2012 Muutos 2005-2012 /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki + 1 584 + 21% Häiriösuuntautuneet/erikoistuneet palvelut + 805 + 72%
Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin noin 12 miljardia euroa 2012 Indeksi/väestökorjattua kasvua 2005-2013 noin 3 miljardia euroa, josta yli miljardi euroa häiriöpalveluihin Vain suuntaa-antavia arvioita, mutta oikeuttavat kysymään: Mitä olemme saaneet tulokseksi?
Kaaoksesta hallintaan Yhteinen tulkintakehys Complexity Complexity theory Tietointensiiviset sopeutuvat palvelut Johtamista kaaoksen reunalla Ei riitä, että muurahaiset ahertava, jos keko ei kasva Välttämätön edellytys: Yhteinen ymmärrys
Viiden kunnan ja asiantuntijaryhmän esitys touko-syyskuussa 2013: Viidelle valtiosihteerille Neljälle kansliapäällikölle Valtioneuvoston kanslian ideariihessä
Tavoitteeksi lapsiperheiden, lasten ja nuirten kuntapalvelujen systeeminen muutos Tavoitteeksi lapsiperheiden, lasten ja nuorten kohtaaminen kokonaisuutena kolmella tasolla universaalipalvelut + yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki Vaativa tehtävä, johon eivät edes vahvojen peruskuntien mahdollisuudet riitä kehitetään ensin muutamassa kunnassa toimiva kokonaisuus laajempi säännösten uudistaminen kun tämän kehittämistyön tuloksena on uusi toimintamalli
Uuden rakentamiseen tarvitaan investointia Investointituki on välttämätöntä Vain pieniä muutokset ja hitaasti siirroilla kuntien kehysten sisällä Investoinnit alkavat tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Vasta kun tehostetun ja erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää merkittävästi voimavaroja perheiden, lasten ja nuorten yhteisiin palveluihin ja yleiseen tukeen 6.11.2013 Matti Rimpelä 32
Kuuden osa-ohjelman kokonaisuus vuosiksi 2014-2016 Toteuttamiseen tarvitaan useiden ministeriöiden ja kuntien yhteistyötä Siksi ehdotamme kansallista LN politiikka 2030 tavoiteohjelmaa periaatepäätöstä kansallisesti johdettua ja rahoitettua riski-investointia/tutkimus- ja kehittämisohjelmaa
Aika 2014 2015 2016 2017 1. LN-politiikka 2030 tavoiteohjelmat: - Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat 2. Hyvät käytännöt ja toimintamallit/ menetelmä T&K Lapsiperheet, lapset ja nuoret 3. Kuntien uuden toimintamallin rakentaminen/testaaminen - Kokeilulaki? 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 4. Kehittävä arviointitutkimus 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen
Intialainen viisaus Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja
YK:n kv. perheen vuoden 1994 Suomen toimikunnan raportti, s. 64 Hallitusohjelmissa velvoitetaan arvioimaan kaikkien poliittisten päätösten lapsi/perhevaikutukset Valtion TAn laadintaohjeisiin kirjataan velvoite kaikkien budjettipäätösten perhepoliittisten vaikutusten selvittämisestä Säännöllisesti kokoontuva kansliapäällikköjen yhteistyöelin toteuttaa em. velvoitteita tueksi perhe- ja lapsipoliittinen asiantuntijaryhmä, joka kokoaa eri hallinnonalojen, järjestöjen ja tutkimuksen asiantuntemuksen Hallitus asettaa perhepoliittisen ministerivaliokunnan