5/2015 Ratakävelijä kadonneen sepelin jäljillä SIVUT 26-29 5 vuoden selviytymistarina SIVUT 30-32 pääekonomisti Jussi Ahokas: ELVYTYKSEN KANNALLA SIVU 6 nollasopimus: DUURISSA JA MOLLISSA SIVU 15 työn sankari Elma Förstén: 101 VUOTTA TÄYTTÄ ELÄMÄÄ SIVU 34
SIEVIVIPER UUTUUS! Statiivi CTC Sievi Viper 1+ S1 43-52124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 43-52124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiitti- tai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep -materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! CTC Sievi Viper 2+ S3 43-52137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 43-52137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper 3 S3 44-52171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 44-52171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper High+ S3 43-52121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 43-52121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 Fax (08) 488 1200 info@sievi.com www.sievi.com
MEIDÄN PORUKKA Kuvassa JHL:läinen työtiimi. Ilmianna hyvä porukka, omasi tai kaverisi, joko suoraan toimittajalle tai Motiivin sähköpostiin, motiivi-lehti@jhl.fi Kajaanin kirjatoukat ULLA PUUSTINEN KUVA IA SAMOIL Olette Lehtikankaan kirjaston kahden naisen tehotiimi. Kaipaatteko koskaan miestyökaveria? Emme pahemmin, sillä vahvuuteemme kuuluvat raamikkaat, sopivan hiljaiset ja taka-alalla pysyttelevät Nestori ja Urmas. Nestori palvelee asiakkaita lainausosastolla ja Urmas huolehtii eväidemme kylmäsäilytyksestä keittiössä. Kumpi teistä kahdesta on kaasu, kumpi jarru? Tilanteen mukaan molemmilta löytyvät kaasu- ja jarrupolkimet sekä ajokortit. Kirjastotyön parhaat puolet? Ihanat, kaikenikäiset asiakkaat ja varsinkin uudet, puhtaat kirjat. Entä ne ikävimmät? Ainoa piiitkä miinus on palkkaus, tai sen riittämättömyys. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, sillä voimme yhdistää harrastuksemme ja työmme, ja siitä jopa vähän maksetaankin. Mieleen jäänyt palaute? Eräs asiakas etsiskeli kirjaa Kuinka saada iloinen ja auttavainen mieli kuin Lehtikankaan kirjaston virkailijoilla. Tapaus sattui jo vuonna 2007, ja yhä yritämme jäljittää kyseistä teosta tehdäksemme asiakkaan tyytyväiseksi. Mikä hokema kuvaa parhaiten tiimiänne? Kaikki on tallessa, kunhan vaan muistetaan missä! Vietättekö aikaa yhdessä myös vapaalla? Vapaa-ajalla käymme yhdessä teatterissa, palaverissa lähikuppilassa ja vastikään vietimme kahden hengen tyhy-päivät Tallinnassa! PÄÄOSASSA Kirjastovirkailijoiden tiimi Kajaanin Lehtikankaan kirjastossa työskentelevät vastaava kirjastovirkailija Sinikka Kontio ja kirjastovirkailija Sari Heikkinen. Lisäksi heillä on usein apuna harjoittelija. Kaksikon tehtäviin kuuluu kaikki kirjojen hankinnasta niiden poistoihin sekä kirjavinkkaukseen ja satutuntien pitoon. Lisäksi he tekevät yhteistyötä lähialueen päiväkotien ja koulujen kanssa. kotipaikka: Kajaani kirjastokokemusta yhteensä: 58 vuotta JHL:läiset Sari Heikkinen (vas.) ja Sinikka Kontio pitävät hyvänä Nestoria, eli lainausautomaattia. Keittiön jääkaapin ristimme yhteispäätöksellä Urmakseksi. Kumpikin mieskollegamme on raamikas ja sopivan hiljainen, naiset kiittelevät. motiivi 3
SISÄLTÖ 6 Sosten ekonomisti Jussi Ahokas on kansantaloustieteilijöiden joukossa poikkeus: mies, joka ei kavahda julkisen velan kasvattamista. Ahokkaan mielestä menoleikkaukset johtavat Suomen Kreikan tielle. 15 Nollatuntisopimus on joustava työn teettämisen ja tekemisen tapa, mutta sen kääntöpuolena on taloudellinen epävarmuus,. Nollasopimus ei takaa välttämättä yhtään työtuntia. 20 JHL:läisten puhtausalan työntekijöiden suurimpia ongelmia ovat ulkoistaminen ja jaksaminen. Harppaus siivouksesta puhtaanapitoon on ollut suurempi kuin voisi kuvitella. 26 Suomen junaraiteiden kunto tarkastetaan vuosittain jalkapatikassa. Radantarkastajan työ vaatii tarkkuutta, sillä yhdellä silmäyksellä on saatava yleiskäsitys koko radan ympäristöstä ja tunnistettava mahdolliset riskitekijät. 30 Elämän ehdot menivät kerralla uusiksi, kun Pirkko Leiviskä vammautui kuntoutuksessa. Tänään hän näkee tapaturmassaan myös valoisia puolia. Työssään sosiaaliohjaajana hän voi hyödyntää vammautumisen tuomaa arjen asiantuntemusta. 34 Tamperelaisen Elma Förstenin mittariin on kertynyt jo sata vuotta. Toisena sortokautena syntyneen Förstenin aika ei kuitenkaan käy pitkäksi, sillä hän seuraa aktiivisesti maailmanmenoa ja lukee muun muassa Motiivia luku-tv:n näytöltä. Minun on täytynyt hyväksyä, että vammani on osa minua, tunnustaa Pirkko Leiviskä. Siivouksen tie puunauksesta puhtaanapitoon. Perustettu vuonna 2005 Levikki 228 234 (LT 2011) ISSN 1795-7249 (Painettu) ISSN 2341-8540 (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki Puhelin: 010 77031 Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh. 010 7703 395 Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh. 010 7703 306 Toimittajat: Kaisa Läärä puh. 010 7703 381 Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh. 010 7703 220 Ulla Puustinen puh. 010 7703 286 Marina Wiik puh. 050 589 1322 Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh. 010 7703 368 Sähköposti: toimitus: motiivi-lehti@jhl.fi toimittaja: etunimi.sukunimi@jhl.fi Motiivin verkkolehti: www.jhl.fi/motiivi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh. 040 157 0775 toimisto@helsinginmediamyynti.fi JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi puh. 010 7703 368 osoite: PL 101, 00531 Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: jasenrekisteri@jhl.fi tai puh. 010 7703 430. Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta kati.ahonen@jhl.fi Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Radantarkastus Herralan ja Järvelän asemien välimaastossa. Kuva Sami Perttilä. Paino: Forssa Print 2015 4 motiivi
JHL:läisen Susanne Rantasen nettopalkasta asumiskulut lohkaisevat enimmillään puolet, vähimmilläänkin kolmanneksen. PÄÄTOIMITTAJALTA Nollan arvo Löydä oma ammattisi kirjastovirkailija 3 henkilökohtainen avustaja 15, 18 työkoneenkuljettaja 26 ratatyövaununkuljettaja 24 sosiaaliohjaaja 30 puutarha-apulainen 46 Kokkolalaiselle Veli- Matti Heinoselle hevoset ovat ennemmin elämäntapa kuin harrastus. Heinosen valmennettavat kuuluivat viime vuonna Suomen voitokkaampiin ravureihin. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Tähän lehteen oli tarkoitus tehdä pienehkö taustajuttu nollasopimusten nykyvaiheesta. Tarina kuitenkin paisui ja mutkistui. Jutun kirjoittanut UIla Puustinen kertoo, että jokaisen puhelun myötä nollasopimuksista paljastui uusi kulma. Nollasopimus on toisille kirous, mutta jotkut taas pitävät sitä täysin toimivana ratkaisuna omalta kannaltaan. Ammattiliitolle ei tietenkään kuulu se, miten jäsenet haluavat oman elämänsä järjestää. Jos ratkaisu sopii, siitä sitten vaan. Eikä asia sinällään uusi ole. Tarvittaessa töihin kutsuttavia on ollut aina, ja olihan tuntipalkkakin joillain aloilla, esimerkiksi satamissa, eräänlainen nollasopimus. Silloin palkkaa maksettiin vain niiltä tunneilta, joilta työtä kertyi. Monille nollatyösopimus ei kuitenkaan sovi, eikä heille muuta mahdollisuutta edes tarjota. Pahimmillaan nollatyösopimus luo ahdistusta ja epävarmuutta. Paljon on kiinni myös työantajasta, kuinka hyvin työtä suunnitellaan, vai halutaanko nimenomaan hetkessä paikalle tulevia extraajia. Sellainen nollatyösopimus, joka ei anna työntekijälle mahdollisuutta suunnitella menemisiään ja tulemisiaan muutamaa päivää pidemmälle, on kohtuuton. Jos kyse ei ole ensinkään tilapäisluonteisesta työstä, vaan työnantaja pyrkii nollatyösopimuksilla kiertämään joko lakisääteisiä tai työehtosopimuksessa sovittuja velvoitteitaan, ei työnantajan menettelyä voi pitää hyväksyttävänä. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne nollatyösopimusta. Kolmikantaneuvottelut, joilla nollatuntisopimusten ongelmia ja epäkohtia on pyritty selvittämään, eivät ole ainakaan toistaiseksi johtaneet tulokseen. Monet asiat ovat pahasti auki: Mikä se semmoinen sopimus oikein on, joka ei tunnu sitovan kumpaakaan osapuolta? Epäselvää on sekin, kuinka työvoimaviranomaiset suhtautuvat nollatyösopimukseen, joka ei ole tarjonnut pitkään aikaa työtä. Käytetäänkö järkeä vai paukahtaako karenssi? REIMA TYLLI reima.tylli@jhl.fi 5
MENOLEIKKAUKSET JOHTAVAT SUOMEN KREIKAN TIELLE, EIVÄTKÄ PELASTA NYKYISESTÄ AHDINGOSTA. Jussi Ahokas, 32 kotipaikka: Helsinki koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaine kansantaloustiede työpaikka: Sosten pääekonomisti, aiemmin VATTIn eli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Julkaisut: Rahatalous haltuun Irti kurjistavasta talouspolitiikasta, 2014 ja Ankeudesta aurinkoon loppu investointilamalle, 2015. Kummatkin on kirjoitettu yhteistyössä tutkija Lauri Holapan kanssa. 6 motiivi
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas Kurjistumiselle on vaihtoehto Sosten pääekonomistin Jussi Ahokkaan mielestä Suomi on matkalla kohti ikuista taantumaa. Sisäisen kurjistumisen kierteelle on kuitenkin vaihtoehto, ja se on koko euroalueen laajuinen elvytys, hän sanoo. ULLA PUUSTINEN KUVAT VESA LAITINEN Soste, eli Suomen sosiaali ja terveys ry, on yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestön ja kymmenien muiden toimijoiden valtakunnallinen kattoyhteisö. Se puhuu 1,3 miljoonan jäsenjärjestöihinsä kuuluvan kansalaisen äänellä ja ottaa napakasti kantaa hyvinvointia sekä taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta koskeviin kysymyksiin. Viime lokakuussa Soste palkkasi riveihinsä ensimmäisen ekonomistin, Jussi Ahokkaan. Hän on virkistävä poikkeus kansantaloustieteilijöiden joukossa mies, joka ei kavahda kasvattamasta julkista velkaa. Suomi syvällä suossa Mutta ennen kuin aletaan puhua velkaelvytyksestä, puhutaan siitä, miten syvällä talousvaikeuksien suossa Suomi rypee. Otetaan esimerkki yksityistaloudesta ja heitetään ilmoille seuraava väite. Väite yksi: Jos Suomi olisi yksityinen kansalainen, hänet olisi jo aikaa sitten ohjattu velkaneuvontaan, ja kehotettu leikkaamaan menoja ja supistamaan kulutusta. Tuossa vertauksessa tuntuu äkkiä ajatellen olevan perää, mutta kun sitä katsoo vähän syvemmin, huomaa ettei se pidä paikkaansa, Jussi Ahokas sanoo. Kotitalouden ja valtiontalouden rinnastaminen on tietysti todellisuuden karkeaa yksinkertaistamista, mutta tehdään se silti. Jos yksityishenkilöllä on yhtään tuloja, pankit myöntävät yleensä lisäluottoa tai -maksuaikaa. Näin keplotellen pärjää aika pitkään. Ongelmia tulee vasta siinä vaiheessa, kun tulovirta kokonaan ehtyy, eikä luottoa enää irtoa. Valtion tilanne on paljon parempi kuin yksittäisen kotitalouden. On vaikea nähdä, että rahoitusmarkkinoiden luottamus Suomen kaltaiseen talouteen häviäisi, koska tuotantorakenteemme on kunnossa, kansa on koulutettua ja meillä on kaikki edellytykset pärjätä tulevaisuudessa. Lisäksi Suomella on kosolti nettovarallisuutta, jolla kuitata velat. Itse asiassa kansainvälisten rahoituslaitosten luottamus Suomeen on niin vahva, että ne lainaavat rahaa negatiivisella korolla. Ei ole kovin monta maata, jolla olisi parempi luottoluokitus ja tilanne kuin Suomella. Suomen markkinoille laskemat velkakirjat ovat turvasatama sijoittajien rahoille! Siitä huolimatta valtiovarainministeriö ja monet ekonomistit varoittelevat siitä, että Suomi on uusi Kreikka. Onko pelko aitoa vai kansalaisten tietoista sumutusta ja kriisitietoisuuden lietsomista, Jussi Ahokas? Sekä että. Jotkut taloustieteilijät uskovat ihan oikeasti, että valtiot eivät voi jatkuvasti lisätä velkaa. Heitä on harvassa, mutta kyllä heitäkin on. Toisaalta velkaantumisella pelottelua käytetään myös välineenä ohjata talouspolitiikkaa siihen suuntaan, joka miellyttää tiettyjä eturyhmiä. Pannaan puolet petäjäistä Tuo ohjailu on helppoa, koska suomalaisiin on juurrutettu velan pelko. Jo Saarijärven Paavo sanoi, että pannaan leipään puolet petäjäistä. Taloustieteen kielellä se tarkoittaa, että Suomessa ei suosita politiikkaa, jossa suhdannetaantumia tasoitetaan velanotolla. Sen sijaan meillä suositaan menoleikkauksia. Mitä suuremman luvun ja pidemmän leikkauslistan lyö pöytään, sitä enemmän kiitellään, Ahokas kärjistää. Totta: Kun VM:n virkamiehet ehdottivat eduskuntavaalien edellä yhteensä kuuden miljardin sopeutusta neljän seuraavan vuoden aikana, nokitti Teknologiateollisuus vaatimalla peräti kymmenen miljardin leikkauksia valtion budjettiin! Väite kaksi: Menoleikkaukset johtavat Kreikan tielle. Suomi lähtee nousuun vain rohkealla investointi- ja palkkavetoisella kasvupolitiikalla. Oikein. Tätä politiikkaa noudatettiin menestyksellisesti aina 80-luvun lopulle, ja sen varaan hyvinvointimme rakentui. Yritysmaailman hyväksyntä ostettiin devalvaatioilla ja tulonsiirroilla paikattiin hintojennousun kotitalouksille aiheuttamia haittoja. Suhdannekriisejä tuli ajoittain, mutta ne onnistuttiin hoitamaan ilman suurtyöttömyyttä, Ahokas sanoo. Sitten tuli 90-luvun lama ja jättityöttömyys. Usko investointivetoiseen kasvuun hiipui, ja siitä lähtien Suomi on mennyt vientisektori edellä. Aina vuoden 2008 finanssikriisiin ja Nokian romahdukseen asti resepti toimi, mutta ei toimi enää. motiivi 7
Jussi Ahokas varoittelee lähes ikuisesta taantumasta, jos Suomi ei omaksu kysyntävetoista ja rohkeasti elvyttävää talouspolitiikkaa. Saksassa panostus vientiin onnistui. Se painoi palkkakustannukset mahdollisimman alas, kasvatti voittojen osuutta kansantulosta ja hankki sen avulla investointeja kotimaasta ja muualta. Mutta jos koko Euroopan kokoinen talousalue tähtää vientivetoiseen kasvuun, ei tuotteille ole kysyntää, koska myös meitä suuremmat taloudet, etenkin Kiina, noudattavat samaa politiikkaa, Ahokas huomauttaa. Ratkaisu on ruokkia kasvua investoinneilla. Koska yksityinen sektori ei tässä markkinatilanteessa investoi, loisi Ahokas kysyntää Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin lainoittamilla ohjelmilla. Mitä sitten tapahtuisi? Voimakas elvytys johtaisi koko euroalueen vaihtotaseen alijäämään, eli ulkomaisen nettovelan kasvuun. Se ei kuitenkaan haittaisi, koska euro on maailman toiseksi käytetyin valuutta. Suomi tai mikään muu maa ei saa yksin käännettä aikaan, koska yksittäisen valtion vaihtotaseen alijäämä on rajoitettu, mutta yhdessä euromailla ei tuota rajoitetta ole, hän painottaa. Velkaveräjä apposen auki Väite kolme kuuluu: Valton velanotolla ei ole ylärajaa. Suomi voi elää velkaveräjä auki maailman tappiin. Ei tietenkään voi, mutta nyt ei olla lähelläkään ylärajaa, Ahokas sanoo. Mikäli euroalueen kattavia investointeja ei saada nopeasti käyntiin, on Suomen kannalta kohtalokkainta odottaa tumput suorina ihmettä. Hän neuvookin tekemään jo ensi vuodelle useita miljardeja euroja elvyttävän budjetin vaikka kokonaan velkarahalla. Mitä siitä seuraisi? Euroopan komissio ja rahoitusmarkkinat soittaisivat todennäköisesti tuomiopäivän pasuunaa ja korot lähtisivät nousuun, mutta tuskin kovin paljon eikä ainakaan heti. Suomen vaihtotase on ollut miinuksella vuodesta 2011 lähtien, mutta rahoituslaitosten luottamus on edelleen korkealla, Ahokas muistuttaa. Vaihtotaseen vajaaseen liittyviä ongelmia voitaisiin minimoida keksimällä sellaisia investointikohteita, jotka tuovat työtä mutta vahvistavat pitkällä tähtäimellä rakenteellista vaihtotaseen ylijäämää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi energiaomavaraisuuden lisäämistä ja panostamista aurinko-, tuuli- ja muuhun lähienergiaan, koska suuri osa vaihtotasetta keikuttavasta tuonnista on juuri energiaa. Myös lähituotteiden ja -palveluiden arvonlisäverokantojen alentaminen voisi auttaa, sillä se kohdentaisi kysyntää kotimaisiin vaihtoehtoihin, jolloin elvytyksellä talouteen pumpatut rahat kiertäisivät kauemmin kotimarkkinoilla. Kohti ikuista taantumaa Yksi viimeaikaisen talouspoliittisen juupas-eipäsväittelyn aihe koskee työn tarjonnan lisäämistä ja sen julkista taloutta tasapainottavaa vaikutusta. Tämä kuuluu muun muassa VATTin ylijohtajan Juhana Vartiaisen lempihokemiin. Väite neljä: Leikataan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa, niin rupeaa työ maistumaan. Jussi Ahokkaan mielestä työttömyysturvan tason tai keston leikkaaminen ja muut työn vastaanottamisen kannustavuutta parantavat keinot toimivat parhaassakin tapauksessa vain noususuhdanteessa, jos silloinkaan. Tässä kohtaa ajattelumme eroaa toisistaan perustavalla tavalla. Vartiainen tuntuu ajattelevan, että taloudessa ei ole koskaan kysyntäongelmaa, vaan että talous ennen pitkää asettuu aina potentiaaliselle bruttokansantuotteen uralle. Sille paluuta voidaan hänen mukaansa nopeuttaa lisäämällä kannustimia, esimerkiksi leikkaamalla sosiaaliturvaa ja laskemalla minimipalkkoja. Ahokas itse tukeutuu talousteoreetikko John Maynard Keynesiin, jonka mukaan työttömyys- ja suhdannevaihteluja voidaan lievittää kokonaiskysyntää säätelemällä. Rahatalous on aina kysyntävetoista. Yritykset eivät palkkaa uusia työntekijöitä millään hinnalla, jos tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää. Tässä taloustilanteessa palkkojen alentaminen ja menoleikkaukset olisivat myrkkyä, koska ne vähentävät kokonaiskysyntää. Jos Suomi omaksuu Vartiaisen ja hänen hengenheimolaistensa markkinoiman tarjontapainotteisen talousmallin, uhkaa meitä Ahokkaan mielestä ikuinen taantuma. Missä luuraa ay-liike? Suomalaista ay-liikettä Jussi Ahokas moittii hampaattomaksi peesailijaksi, joka on niellyt vastaan panematta VM:n virkamiesten ja valtavirtaa edustavien ekonomistien madonluvut ja hyväksynyt julkisen talouden miljardileikkaukset. Missä se taisteleva ay-liike luuraa? Odottaisin hieman proaktiivisuutta, omaehtoista tilanneanalyysiä ja kansainvälisen palkansaajaliikkeen yhteistyötä. Myös JHL voisi ottaa julkisen palvelujärjestelmän tehokkaammin haltuun ja tehdä tuottavuutta parantavia kehittämisehdotuksia, jotka pitkällä aikavälillä turvaisivat sen jäsenten asemaa työmarkkinoilla, hän sanoo. Muuten Suomen tulevaisuus on todella heikoissa kantimissa, ja seuraavasta väitteestä tulee itseään toteuttava ennuste. Väite viisi: Kymmenen vuoden kuluttua vietetään Suomena tunnetun hyvinvointivaltion hautajaisia. Katuja tallaavat romanikerjäläisten lisäksi ihan kotoperäiset rahanpyytäjät. Eihän me sitä haluta, vaan hyvinvointitaloutta. Sellaista talousmallia, jonka varaan voi itse kukin rakentaa oman näköisensä elämän ilman pelkoa siitä, että tulee koska tahansa lakaistuksi marginaaliin, Ahokas sanoo. n 8 motiivi
MOTIIVIRAATI Velkaantuminen jakaa mielipiteitä PÄÄTTÄJÄT MOTIIVIRAATI Huolestuttaako Suomen valtion velkaantuminen? MITÄ? Korkea ja jatkuvasti lisääntyvä valtiovelka on ollut monen vaalikeskustelun ykkösaiheita. Joidenkin poliitikkojen mukaan velkataakkaa tulisi keventää, toiset muistuttavat, että lainaraha on nyt halpaa, eivätkä säästötalkoot lisää ihmisten ostovoimaa. Motiiviraadin enemmistön mukaan valtion velaksi elämiseen tulisi saada tolkkua. KYLLÄ 59 % EI 41 % Hannu Manninen, Vantaa, edustajiston jäsen En ole vielä menettänyt yöuniani velkaantumisen takia. Suomi on vakaavarainen länsimaa ja uskon, että pystymme maksamaan velkamme ajan mittaan pois. Julkista sektoria pidetään usein talouden syöpäläisenä, mutta se on hyvinvoinnin kannalta tärkeässä osassa. Julkisuudessa pitäisi keskustella siitä, ovatko kaikki suuret investoinnit tarkoituksenmukaisia. Julkisten rakennushankkeiden kautta syntyy toki uusia työpaikkoja, mutta ne kustannetaan samalla rahalla kuin hyvinvointipalvelut. Täytyykö säästöt aina repiä ensisijaisesti työntekijöiden nahasta? KYLLÄ Eihän koko ajan voi vain ottaa lisää velkaa, joskushan ne lainat on pystyttävä poiskin maksamaan! Saneltiin Kreikalle lainaehtoja, mutta tätä menoa muut EU-maat alkavat sanella niitä meille... Omassa elämässänikin koetan elää "suu säkkiä myöten". En ymmärrä, miksi yhteisiä varojamme käytetään joskus hyvinkin huolettomasti. Voimme jokainen kuntien työtekijöinä vaikuttaa siihen miten esim. kohtelemme yhteistä omaisuuttamme, mihin "tuhlaamme" työpaikkamme varoja. Nämä ovat pieniä tekoja, mutta niin teemme omassa elämässämmekin ettei velkataakkamme kasvaisi. Rahan käyttö näyttää lähteneen lapasesta hallituksella: pohjattomiin kaivoihin (esim. Fennovoima ja Talvivaara) sekä ministereiden palkkoihin rahaa riittää, mutta esim. tiestö ja ihmiset voivat huonosti. Säästötalkoot alkavat hallituksesta. EI Mikään valtio ei tule toimeen ilman velkaa. On hyvä, että toiset valtiot luottavat meihin niin paljon. Takaisinmaksukykymme on hyvä. Näen, että nyt pitäisi tehdä korjausliike ja saada investoinnit liikkeelle. Jos valtionvelkaa käytetään lisäämään työpaikkoja, siitä tulee verotuloja ja voidaan maksaa velkaa takaisin taas enempi. Leo Leppäkoski, Turku, edustajiston jäsen Ei huolestuta, toki asialle ennen pitkää tulee tehdä jotain. Nyt olisi hyvä aika panostaa rakentamiseen ja ylläpitotöihin seuraavaa nousukautta ajatellen. Investoinneilla olisi suotuisa vaikutus työllisyyteen ja lisäksi lainaraha on nyt halpaa. Pelkästään säästämällä tilanne vain pahenee. Pitkällä tähtäimellä EU:n sisäistä verotusjärjestelmää tulisi uudistaa, jotta verokeinottelu saataisiin kuriin. En myöskään vierasta ajatusta, että olisi yksi valtiollinen tai EU-maissa toimiva pankki, joka toimisi otto- ja antolainauksen varassa. Silloin veronmaksajat eivät joutuisi pelastamaan nurin menneitä pankkeja. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www.jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. MOTIIVITSI TAUSTA "Esimiehen johtamistavalla ja tunneälytaidoilla on tutkimusten mukaan erittäin suuri vaikutus työyhteisön ilmapiiriin ja toiminnan tuloksiin. Hyvä työilmapiiri vaikuttaa olennaisesti henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon sekä myös työurien pidentämiseen. Tunneälytaitojen merkitys korostuu hyvässä ikäjohtamisessa ja organisaatioiden muutosprosesseissa. Esimiesten on otettava huomioon työkaaren eri vaiheissa ihmisten erilaisuus ja yksilöllisyys ja pystyttävä muuttamaan käyttäytymistään joustavasti eri tilanteissa." Jarna Savolainen ja Hannu Simström Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ blogissa motiivi 9
TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, saija.heinonen@jhl.fi OIKEUSTAPAUS Hoitajan koira puri ei tuomiota MITÄ? Satakunnan käräjäoikeus on hylännyt raumalaisen perhepäivähoitajan saaman syytteen vammantuottamuksesta. MISTÄ SYYTETTIIN? Hoitajan epäiltiin toimineen huolimattomasti, kun hänen koiransa oli puraissut lasta kesken hoitopäivän huhtikuussa 2014. Sen seurauksena lapsen leukaan jäi noin sentin arpi ja pari pistojälkeä. Purema tapahtui, kun hoitaja oli käymässä WC:ssä. Hän oli jättänyt oven auki ja istuttanut lapsen jakkaralle, johon hänellä oli näköyhteys. Lapsi oli kuitenkin tönäissyt oven kiinni, ja seuraavaksi hoitaja oli kuullut parvekkeella olleen koiran haukahduksen. WC:stä tultuaan hoitaja oli huomannut noin sentin mittaisen puraisujäljen ja pari pistohaavaa lapsen kasvoissa. Hoitaja puhdisti naarmut ja puremahaavan ja laittoi päälle laastarit. Hän ei vienyt lasta lääkäriin, vaan kertoi tapahtuneesta lapsen isälle, kun tämä haki tytön hoidosta. Myöhemmin illalla äiti oli vienyt lapsen lääkäriin, koska tälle oli noussut kuume. Lapsi oli yön yli sairaalassa, jossa hänelle annettiin suonensisäinen antibioottilääkitys. Syyttäjän mielestä hoitaja oli aiheuttanut vamman huolimattomuudellaan ja vaati hänelle sakkorangaistusta. Lapsen äiti vaati myös tuntuvaa rahakorvausta hoitajalta. Kummankin vaatimuksen oikeus hylkäsi. Käräjäoikeuden mukaan hoitopäivän mittaan voi olla hetkiä, jolloin hoitaja ei voi valvoa kiinteästi lasta. Sen mielestä hoitaja oli kuitenkin WC-käyntinsä ajan pyrkinyt huolehtimaan riittävällä tavalla lapsen turvallisuudesta. Lisäksi käräjäoikeus nojautui Rauman kaupungin turvallisuusohjeeseen, joka ei edellytä lapsen vientiä lääkäriin aina pureman tapahduttua. Ohjeen mukaan puremajälki tarkistetaan, rikkonainen iho puhdistetaan ja peitetään ja viedään lapsi tarvittaessa lääkäriin. Äidin hankkimassa lääkärin lausunnossa ei ollut mainintaa siitä, että haava olisi tulehtunut tai että se olisi pitänyt ommella. Tytön arvista tai muista jäljistä ei tuotu myöskään näyttöä oikeudenkäyntiin. Syyttäjä ei ole valittanut käräjäoikeuden tuomiosta, joten se on lainvoimainen. Lähes kymppitonniin nousseet hoitajaan kohdistuneet korvausvaatimukset oikeus hylkäsi kokonaisuudessaan. Hoitajan työnantajan, eli Rauman kaupungin, oikeus sen sijaan velvoitti maksamaan lapselle 1 000 euroa korvausta tilapäisestä haitasta sekä hoitajan oikeudenkäyntikulut, 1 550 euroa. Hoitaja on JHL:n jäsen ja sai liiton oikeusapua. ULLA PUUSTINEN www.jhl.fi > tiedotteet Työterveyshuolto avainasemassa MIKÄ? Masennus on työikäisten keskeinen terveys- ja työkykyongelma. Kuusi prosenttia työssäkäyvistä kärsii vuosittain masennusoireista. AVUKSI? Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä varten laadittu ja päivitetty depressio-suositus korostaa työterveyshuollon aktiivista roolia masennuksesta kärsivien työkyvyn tukemisessa. Depressio-suosituksen mukaiseen masennustilan hoito alkaa työterveyshuollossa kokonaisvaltaisella alkuselvittelyllä. Säännöllinen seuranta, soveltuva psykososiaalinen tai -terapeuttinen tuki sekä tarpeenmukainen lääkitys ovat myös tärkeitä osasia masennuspotilaan hoidossa. Masennusoireet ja toimintakyvyn aleneminen hankaloittavat entistä enemmän työssä selviytymistä. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 3 000 ihmistä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2013 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä oli masennusperusteisesti noin 31 500 henkilöä. Toimiva yhteistyö työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä edistää masennustilojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Myös työkokeilu joko osasairauspäivärahan turvin tai työeläkekuntoutuksena tukee ja mahdollistaa masentuneen työssä jatkamista ja työhön paluuta. Depressio-suositus on suunnattu työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, jotka osallistuvat depressiopotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Toimeentulotuet Kelalle VUODEN 2017 ALUSTA. Eduskunta on hyväksynyt toimeentulolain muutoksen, joka siirtää perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen Kelan hoidettavaksi ensi vuoden jälkeen. Laki menee vielä presidentin vahvistettavaksi. Toimeentulotuki haetaan jatkossa pääasiassa Kelasta. Kuntien tehtäväksi jää lainmuutoksen jälkeenkin myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea yllättäviin ja erityisiin menoihin, joita Kelan perustoimeentulotuki ei riitä kattamaan. Myös oikeus keskusteluun kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa säilyy. Tuen taso ja perusteet säilyvät ennallaan. Valtio ja kunnat vastaavat puoliksi perustoimeentulotuen menoista. Vuonna 2013 toimeentulotukea maksettiin noin 247 000 kotitaloudelle, joista perustoimeentulotukea sai lähes 93 %. Vuoden 2017 alkuun saakka kaikki toimeentulotukiasiat hoidetaan entiseen tapaan kunnissa. Työttömyysmenot harpanneet ISO KASVU KUUDESSA VUODESSA. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia viime vuonna yhteensä 4 760 miljoonaa euroa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyskassojen maksaman ansioturvan osuus menoista oli 2 867 miljoonaa euroa ja Kelan perusturvan osuus 1 933 miljoonaa. Työttömyysturvamenojen kasvu alkoi vuonna 2009. Erityisen suurta nousu on ollut viimeisten kahden vuoden aikana. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 ansioturvamenot kasvoivat 77 prosenttia, kun perusturvan menot olivat viime vuonna peräti 113 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008. 10 motiivi
Työtapaturmat vähenemään päin HYVÄ SUUNTA. Työtapaturmat ja tapaturmataajuudet laskivat vuonna 2014. Vakuutuslaitokset maksoivat työtapaturmista korvauksia viime vuonna noin 117 000 palkansaajalle. Se on viitisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Korvatuista tapaturmista hieman alle 100 000 oli työpaikkatapaturmia. Lisäksi vapaaehtoisista yrittäjien vakuutuksista korvattiin noin 6 500 työtapaturmaa. Ennakkoarvion mukaan viime vuonna sattui 20 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa eli saman verran kuin vuonna 2013. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli noin 29,3 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia. Taajuusluku laski hieman edellisvuodesta, jolloin se oli 29,6. Lopulliset tapaturmaluvut viime vuodelta julkaistaan syksyllä 2015. Tiedot perustuvat Tapaturmavakuutusten liiton TVL:n ennakkoarvioihin. Kaksi vuosikymmentä työturvallisuutta KANSAINVÄLISEN TYÖJÄR- JESTÖN ILON Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 20. kerran tiistaina 28.4. Tämän vuoden teemana on ennaltaehkäisevän työturvallisuus- ja työterveyskulttuurin rakentaminen, uudet haasteet ja niihin vastaaminen. Lakimies Jari Hellsten Mitä vuokratyötuomio merkitsee? Mitä vuokratyötuomio merkitsee, EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten? Olennaista on, että työehtosopimuksilla voidaan jatkaa vuokratyövoiman käytön sääntelyä työpaikoilla, kuten tähänkin asti on tehty. Direktiivi ei sitä estä. Miten tuomio vaikuttaa työpaikoilla? Vuokratyö on herkkä asia. Kaikilta osin vakinaisten ja vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ei käytännössä toimi. Ammattiyhdistysliikkeellä on hyvät syyt pitää vuokratyön käyttö kontrollissa. Onko kaikilla SAK:laisilla aloilla rajoitettu vuokratyövoiman käyttö esimerkiksi ruuhkahuippuihin? Ei. Kaupan alan työnantajat eivät koskaan rajoituksia hyväksyneet, vaikka Palvelualojen ammattiliitto PAM on monta kertaa yrittänyt saada ne työehtosopimukseen. HALOO! MITÄ? EU-tuomioistuin on päättänyt, että kansallisella työehtosopimuksella saa rajoittaa vuokratyövoiman käyttöä, eikä vuokratyödirektiivi voi sitä mitenkään estää. MITEN? Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n ja työnantajaliitto Öljytuote ry:n työehtosopimuksen mukaan vuokratyötä saa käyttää vain ruuhkahuippuihin. Shell Aviation Finland Oy käytti vuokratyötä pitkäaikaisesti, minkä takia AKT nosti työtuomioistuimessa kanteen yhtiötä ja työnantajaliittoa vastaan. Mihin vuokratyön rajoitukset perustuvat? Niistä on sovittu SAK:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n välisessä yleissopimuksessa, viimeksi 1997. Kuinka vakaalla perustalla yleissopimus on? Painetta yleissopimuksen purkamiseen voi tietenkin tulla. Seuraavalla työehtosopimuskierroksella työnantajaliitoista luultavasti tuleekin vaatimuksia lieventää vuokratyöpykäliä. Ovatko vuokratyön rajoitukset pitäneet? Eräässä liitossa vuokratyön käytön rajoituksia purettiin jo viime kierroksella. Tosin samalla tiukennettiin paikallisia menettelyjä, joissa vuokratyön käytöstä sovitaan. Sopimuksen mukaan esimerkiksi irtisanomis- ja lomautustilanteissa vuokratyötä ei saa käyttää, jos vastaava ammattitaito löytyy vakinaisilta työntekijöiltä. Vuokratyökiista oli lyhyen ajan sisällä jo toinen tapaus, jossa EU-tuomioistuin ratkaisi asian palkansaajien hyväksi. Onko EUtuomioistuimen linja muuttunut? Sekä Olkiluoto-päätöksessä että tässä vuokratyökiistassa kunnioitettiin työmarkkinaosapuolten sopimisoikeutta. Kummassakaan tapauksessa sisämarkkinaoikeudet eivät menneet sopimisoikeuden yli. Mitä olisi tapahtunut, jos tuomiot olisivat olleet toisenlaisia? Ainakin ay-liikkeen luottamus Euroopan unioniin olisi romahtanut. BIRGITTA SUORSA Kunnissa sairastetaan AIEMPAA KIPEÄMPÄNÄ. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu sairauspoissaoloja kunnissa vuodesta 1997 alkaen. Tietoja kerätään muun muassa ammattialakohtaisesti. Ennakkotietojen mukaan Kunta10- selvitys viime vuodelta kertoo, että liki kymmenen vuotta jatkunut kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen hyvä kehitys on pysähtynyt. Ainoastaan ruumiillisen työn tekijöillä poissaolot vähenivät edelleen, muilla aloilla sairauslomien määrät pysyivät ennallaan tai lisääntyivät. Etenkin johdon ja esimiesten sekä asiantuntija- ja toimistotyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun. motiivi EU-tuomioistuin Euroopan unionin tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Tuomioistuinta avustaa yhdeksän julkisasiamiestä. Tuomarit ja julkisasiamiehet nimitetään kukin kuudeksi vuodeksi EU-maiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Toimikausi voidaan uusia. EU-tuomioistuin huolehtii, että unionin lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan kaikissa jäsenmaissa samalla tavalla. Tuomioistuin ratkaisee lisäksi EU-maiden ja EU:n toimielinten välisiä riitoja. Yleensä kansalliset tuomioistuimet hakevat EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, jos ne ovat epävarmoja, miten tulkita unionin lainsäädäntöä. Alkuvuodesta EU-tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan Olkiluodon ydinvoimalatyömaan Puolasta lähetettyihin työntekijöihin pitää soveltaa Sähköliiton työehtosopimusta. Puolalainen työnantaja oli maksanut työntekijöille vain harjoittelijapalkkaa. Päätös merkitsee, että työntekijälle pitää maksaa työntekomaan työehtosopimusten mukaista palkkaa kaikkine sopimusmääräyksineen. 11
TYÖPAIKOILTA TURUN SATAMA OY Työaikajärjestelmä tikun nokassa Koonnut: Ulla Puustinen, ulla.puustinen@jhl.fi Mitä? Turun Satama Oy:ssä on käynnistynyt koko henkilöstöä koskevat ytneuvottelut. Miksi? Turun kaupunki on nostanut satamalle asettamiaan tuloutusvaatimuksia. Lisäksi pääluottamusmies epäilee, että työnantaja käyttää yt-menettelyä keppihevosena vaihtaakseen nykyisen yleistyöajan jaksotyöaikaan. Yt-neuvottelun tavoitteena on vajaan miljoonan säästö ja enimmillään 30 henkilön vähentäminen ja töiden uudelleenjärjestely. Pääluottamusmies Sebastian Hakalaxin mielestä organisaatiota onkin syytä perata, koska kaupungin muutama vuosi sitten yhtiöittämän sataman henkilöstörakenne on vinoutunut. Työntekijöitä on noin kolmannes, kun taas toimistohenkilökunnan sekä keski- ja ylimmän johdon osuus on kaksi kolmannesta, hän kertoo. Uudelleenjärjestelyt ja mahdolliset irtisanomiset kohdistuvat kuitenkin suurimmaksi osaksi liikenneosastoon, eli sataman ydintoimintaan. Osaston vahvuus on 21, ja teemme jo entuudestaan eniten ylitöitä, Hakalax ihmettelee. Osastolla työskentelee nosturinkäyttäjiä, satamavalvojia, satamatarkastajia, yksi nosturiesimies sekä monitoimihenkilöitä, jotka toimivat tarpeen mukaan satamavalvojina ja nosturinkäyttäjinä. Valtaosa on JHL:n jäseniä. Liikenneosasto noudattaa yleistyöaikaa. Työnantaja haluaisi siirtää liikenneosaston työntekijät jaksotyöhön. Henkilöstö vastustaa, koska Avainta-työehtosopimus mahdollistaa jopa yhden tunnin mittaiset työpätkät, perustelee Hakalax. Hän epäilee, että työaikajärjestelmää koskeva erimielisyys on osasyynä koko yt-rumbaan. Turun Satama Oy:n palveluksessa on 85 henkilöä. Sen viime vuoden liikevaihto oli 21,5 miljoonaa ja tulos voitollinen. Yt-neuvottelut päättyvät todennäköisesti toukokuun aikana. Lue JHL-blogista, mitä puheenjohtaja Jarkko Eloranta tuumaa Postin aikeesta laajentaa toimintaansa vanhusten kotipalveluihin. http://www.jhlblogi.fi/ TYÖTUOMIOISTUIN RATKAISI Hyvityssakot työrauhan rikkomisesta Rapsut tuli. Työtuomioistuin on tuominnut JHL:n Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osaston maksamaan yhteensä 4 500 euroa hyvityssakkoa työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Tuomiot tulivat kahdesta lakosta, johon osaston jäsenet osallistuivat tammi-helmikuussa 2015. Lisäksi osasto tuomittiin korvaamaan työnantajaliiton Paltan oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 1 600 euroa. Raideammattilaiset lakkoilivat kahteen otteeseen vastustaakseen VR:n Turun varikon lopettamista sekä siitä johtuvia henkilöstöjärjestelyjä. Ensimmäiseen osallistui noin 60 JHL:läistä varikon ja kunnossapidon työntekijää, toiseen 23 konduktööriä. Ensimmäinen lakko kesti vajaan viikon, toinen yhden vuorokauden. Lakot olivat työtuomioistuimen mukaan laittomia, koska Palvelualojen työantajat Paltan ja JHL:n työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 asti. KEVA Henkilöstölle tuntuva bonuspalkkio Mitä? Kunta-alan eläkkeistä vastaava Keva maksaa tuntuvan tulospalkkion sekä johtajilleen että kaikille työntekijöilleen. Kuinka paljon? Tulospalkkioihin käytetään 1,8 miljoonaa euroa. Keva onnistui vuonna 2014 niin sijoitustoiminnassaan kuin toimintansa muussa tehostamisessa. Niinpä käytössä oleva tulospalkkaindeksi nousi viime vuonna 8,5:een, kun se oli vuonna 2013 yli puolet pienempi, eli 3,8. Sen johdosta myös henkilöstölle maksettavat bonukset kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Jokainen Kevan työntekijä saa keskimäärin lähes kuukausipalkkansa suuruisen tulospalkkion viime vuodelta. Myös uudet työntekijät ovat tulospalkkiojärjestelmän piirissä, jos heidän palvelussuhteensa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen vuoden loppua. Tuloksellisuutta arvioidessaan Keva mittaa eläkehakemusten käsittelyaikoja, puhelinpalvelun vastausprosenttia, toiminnan kustannustehokkuutta ja sijoitustuottoa. Muhkein tulospotti kertyi juuri sijoitustuotoista, noin 390 000 euroa, ja se jakautuu 26 työntekijän kesken. Se tarkoittaa noin 15 000 euron bonusta henkilöä kohden. Kevan sijoitukset tuottivat viime vuonna 8,7 prosenttia, ja sen sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 41,5 miljardia euroa. Sijoitustuotoilla mitattuina Keva pesi mennen tullen yksityiset työeläkeyhtiöt. Kevan palveluksessa on 550 henkilöä. JHL:n jäseniä on noin 120. HAMINA Organisaatio uusiksi Yt:t käynnissä. Haminan kaupungin tavoitteena on 2,5 miljoonan euron säästöt lähivuosina. Se tarkoittaisi noin 50 henkilön vähennystä. Samalla kaupungin organisaatio on tarkoitus laittaa uuteen kuosiin. Neuvottelut ovat väliaikaisesti seisauksissa, kunnes virkamiesjohto on saanut valmiiksi uuden organisaation mukaisen vakanssiluettelon, kertoo pääluottamusmies Arja Kervinen. Pari sataa kaupungin työntekijää saavuttaa eläkeiän vuoteen 2018 mennessä, joten ainakin osa vähennystarpeesta toteutunee eläkejärjestelyin. Silti Kervinen uumoilee, että myös irtisanomisia on tulossa. Haminan uuden organisaation on määrä olla toiminnassa heinäkuun alussa. Se on takaraja myös yt-neuvotteluille. Kaupungin palveluksessa on noin 450 JHL:n jäsentä. TAPETILLA Valtio irtisanoi viime vuonna ennätysmäärän, noin 900, työntekijäänsä. Eniten irtisanoivat Teknologian tutkimuskeskus VTT (246), Ely-keskukset (220), Puolustusvoimat (126) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (119). Luvut perustuvat Yleisradion valtion eri virastoista huhtikuussa kokoamiin tietoihin. 12 motiivi
KUVAT JARKKO RÄSÄNEN AJANKUVA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Jo kuudes kerta Mitä? Itä-Suomen yliopisto aloittaa jälleen yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat neljää laitosta, joiden palveluksessa on noin 350 työntekijää. Itä-Suomen yliopisto perustettiin 2010, ja maaliskuun lopulla alkaneet yt-neuvottelut ovat sen lyhyen historian kuudennet. Tästä alkaa tulla ikävällä tavalla rutiinia, sanoo pääluottamusmies Kari Kotikumpu. Yliopiston aloittaessa toimintansa viitisen vuotta sitten sen palveluksessa oli yli sata JHL:läistä, nykyään enää runsas 70. Irtisanomisten ohella väkeä on lähtenyt myös eläkkeelle. Tällä kertaa neuvottelujen piirissä on neljä yliopiston laitosta Joensuun ja Kuopion kampuksilla sekä Mekrijärven tutkimusasema Ilomantsissa. Työnantajan alustavan arvion mukaan vähennystarve on noin 65. Ensin selvitetään pehmeämmät keinot, eli mahdolliset eläkeratkaisut ja osa-aikaistamiset, mutta myös lomautukset ja irtisanomiset ovat neuvottelupöydässä, kertoo Kotikumpu. Yt-neuvottelut saadaan päätökseen toukokuun puolenvälin jälkeen. OPISTO LÖYTÄNYT PAIKKANSA IHME JUTTU Voiko työsopimukseen kirjata vaatimuksen, jonka mukaan työntekijän on puhuttava työnantajastaan positiiviseen sävyyn? Tällaista lisäystä puuhattiin Akaan kaupungin työsopimuksiin ja virkamääräyksiin, mutta yt-toimikunnan ja ammattiliittojen nostettua aiheesta haloon ja ihan aiheesta kaupunki luopui vaatimuksesta. Jatkossa akaalaisen positiivisuuden merkitystä painotetaan työntekijöiden perehdytyksessä, mutta vaatimusta ei kirjata työsopimuksiin. Media kiittää ja hurraa sananvapaudelle! Maaliskuun toisella viikolla JHL-opistolla järjestettiin ennätyksellinen määrä koulutusta: 19 kurssille osallistui yhteensä 500 JHL:läistä opiskelijaa, eli tungosta oli. Uusi opisto on selvästi löytänyt paikkansa. motiivi 13
PUHEENJOHTAJALTA Haista home! Tarkoitus ei ole haistatella teille hyvät lukijat vaan muistuttaa siitä, että homeiset työpaikat ovat edelleen valtava ongelma Suomessa. Ne ovat riesa sekä niissä työskenteleville että asiakkaille: lapsille, koululaisille, potilaille. Julkisten rakennusten kunto ja sisäilma ovat jatkuva puheenaihe työpaikoilla ja kodeissa. Ratkaisua ei tunnu löytyvän, asiaa vain pallotellaan ja vähätellään. Kaikkein heikoimmalle joutuneet työtekijät jäävät käytännössä tyhjän päälle, kun kukaan ei ota vastuuta. Homerakennusten korjaaminen on suuri urakka niin taloudellisesti kuin työmääränäkin. Vielä hurjempi siitä tulee, jos korjattu rakennus on parin vuoden päästä olla uudelleen homeessa. Oma lukunsa ovat uudisrakennukset, jotka muutaman käyttövuoden jälkeen ovat homepesiä ja sienien kasvualustoja. Mutta rakentamisen laadun ihmettely sikseen. Ihmetellä paremminkin sopii niiden ihmisten tarinoita ja kohtaloita, jotka joutuvat työskentelemään, oleskelemaan ja asioimaan sairastuttavissa tiloissa. Työntekijöiden pitää käydä monia raskaita taisteluja todistaakseen homealtistuksensa. Suurinta osaa homesairauksista ei Suomessakaan voida todentaa ammattitaudeiksi, vaikka maallikko saattaisi kuvitella, että työskentely sairastuttavassa ilmassa siihen oikeuttaisi. Ja vaikka työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Eduskunta hyväksyi äskettäin uuden työtapaturma- ja ammattitautilain. Lakiuudistusta väännettiin seitsemisen vuotta, ja siihen liittyi merkittäviä työnantaja- ja työntekijäpuolen intressejä. Yksi työntekijäpuolen tavoitteista oli, että homesairaudet olisi tunnustettu nykyistä helpommin ammattitaudiksi. Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Sairauden syy-yhteys työn sisältämään, laissa määriteltyyn altistavaan tekijään pitää voida osoittaa riittävällä todennäköisyydellä. Homesairauksissa se vain on nykyisin lähes mahdotonta. Homeesta sairastuneiden asema ei lakiuudistuksessa kohentunut. Siksi työntekijäpuoli on esittänyt lainsäädäntöä työpaikan vaihdoksen tuesta niille, jotka eivät omaan työpaikkaansa ja työhönsä enää kykene. Valtio olisikin valmis rahoittamaan työpaikan vaihdoksia. Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat kuitenkin haraavat vastaan, vaikka ongelma nimenomaan koskee kuntia. Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat vaativat rahoitusta hometilojen korjaamiseen. Mutta ennen kuin se savotta on ohi, moni arvokas työntekijä on terveytensä menettänyt ja taloudellisesti tyhjän päällä. Eihän tämä voi olla oikein, Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat? Katse kääntyy nyt myös uuteen hallitukseen ja eduskuntaan. Lainsäädäntöä on korjattava niin, että homeen sairastuttamat työntekijät saavat ansaitsemansa avun. Myös ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata. Homevaurioiden korjaaminen ja läpimätien tilojen korvaaminen uusilla, terveillä taloilla on juuri sitä työllistävää elvytystä, jota nyt tarvitaan. Plussana on vielä työntekijöiden ja asiakkaiden parempi terveys. Säästöä sekin. Ja inhimillistä. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi
TAUSTA Hyvä vai huono nollatuntisopimus? Helsinkiläinen Nina Kokkinen on tehnyt puolitoista vuotta työtä nollatuntisopimuksella. Epävarmuus tunneista ja tuloista stressaa, hän sanoo. Noin 35 000 on allekirjoittanut nollatuntisopimusten kieltoa vaativan kansalaisaloitteen. Onko vauhdilla yleistyvä sopimusmalli työelämän syöpä, joka pitäisi kieltää lailla? Vai tarjoaako se kaivattua joustoa niin työnantajalle kuin -tekijälle? ULLA PUUSTINEN Helsinkiläinen Nina Kokkinen on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana puolitoista vuotta. Hänen työnantajansa on yksityinen sosiaali- ja terveysalan yritys Med Group Oy, jonka palkkalistoilla on noin 500 avustajaa. Työni on säännöllistä, eli seitsemän yötä putkeen työtä ja seitsemän vapaa- motiivi 15
"Enemmistö nollatuntisopimuksella työskentelevistä on naisia, 57 prosenttia." Hyvä vai? huono päivää. Olen kahden lapsen äiti, ja yötyö ja tasainen rytmi sopivat nykyiseen elämäntilanteeseen, Kokkinen kertoo. Kolmikymppinen topakka nainen on toiminut viime syksystä lähtien myös JHL:läisten luottamusmiehenä. Vasta valintansa jälkeen hän on alkanut ihmetellä yhtiön käyttämiä työsopimuksia. Ne ovat ns. nollatuntisopimuksia, joissa työaika on alimmillaan nolla tuntia. Olen itsekin allekirjoittanut toistaiseksi voimassa olevan osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen, jossa työajaksi määritellään 0 115 tuntia kolmen viikon jaksossa, Kokkinen myöntää. Sopii etenkin opiskelijoille Med Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Kustaa Piha perustelee nollatuntisopimusten käyttöä sekä yrityksen asiakkaiden, eli kuntien, että työntekijöiden tarpeilla ja toiveilla. Teemme sopimuksen vammaisten avustamisesta heidän kotikuntiensa kanssa. Heille myönnetyn avustajapalvelun määrä vaihtelee tapauskohtaisesti, ja etenkin vapaaajan avustuksiin on saatettu antaa vain 5 10 viikkotuntia. Sen takia myös meidän on hankala ennakoida työn määrää, hän sanoo. Lisäksi monet yrityksen työntekijät ovat opiskelijoita, joille vajaa ja joustavasti sovittava työaika sopii. Yli puolelle Med Groupin avustajista työ ei ole pääasiallinen toimeentulon lähde. Siksi tämä työsopimusmalli on tarkoituksenmukainen myös heidän kannaltaan, Piha sanoo. ALLEKIRJOITA ALOITE Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla pyritään kieltämään nollatuntisopimukset. Huhtikuun puoliväliin mennessä lähes 35 000 oli allekirjoittanut aloitteen. Jotta se etenisi eduskunnan käsittelyyn, tarvitaan 50 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteella halutaan muuttaa työsopimuslakia ja työaikalakia niin, että nollatuntisopimukset kiellettäisiin. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan osa-aikatyöntekijöiden viikoittaiseksi minimityöajaksi 18 tuntia. Minimityöajasta voisi poiketa vain tarkoin määriteltyjen ehtojen perusteella. Päteviä perusteluja olisi työntekijän opiskelu, osa-aikaeläke, lastenhoito tai muut niihin rinnastettavat syyt. Aloitteen ja sen pohjalta sorvattavan lain läpimeno lisäisi monen tuntimääriä, parantaisi ansiotason ennakoitavuutta ja estäisi työnantajaa kiertämästä irtisanomissuojaa sekä koeaika- ja lomautussäännöksiä. Lisäksi 18 viikkotunnin työaika toisi osa-aikatyöntekijöille oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja selventäisi työvoiman käyttötarpeeseen liittyvää riskinjakoa työnantajan ja työntekijän välillä. http://operaatiovakiduuni.fi/ Nina Kokkinen ymmärtää joustotarpeet, mutta muistuttaa itse tehneensä säännöllistä työtä puolitoista vuotta yhdellä ja samalla avustettavalla. Mielestäni puolitoista vuotta on riittävän pitkä aika osoittamaan, että työtä on. Siksi sen pitäisi näkyä myös työsopimuksessa, hän perustelee. Joitain suullisia lupauksia tarkistaa asia Kokkinen on työnantajaltaan saanut, mutta käytännön toimiin ne eivät ole johtaneet hänen tai muiden vakiintunutta työaikaa tekevien ns. rinkiavustajien kohdalla. Viivyttelyä ja keplottelua? Myös JHL:n sopimustoimitsija Veikko Lehtonen moittii Med Groupia nollasopimuksilla keplottelusta ja turhasta viivyttelystä. Monissa asioissa on saatu Med Groupin kanssa yhdessä neuvotellen edistystä, mutta nollatuntisopimukset hiertävät edelleen. hän sanoo. Erityisesti Lehtosta harmittaa viime syksy, jolloin yritys soitti yksitellen työntekijöille ja kehotti heitä suostumaan tuntipalkan tuntuvaan alentamiseen. Nollasopimuslaisille tilanne oli poikkeuksellisen hankala, sillä jos he kieltäytyivät, heitä saattoi uhata töiden loppuminen, hän sanoo. Nina Kokkisen tietämän mukaan palkanalennukseen suostuneiden työsopimuksia muutettiin. Nyt rasti on sopimuskaavakkeen siinä kohdassa, jossa työntekijä on ns. tarvittaessa töihin kutsuttava viikoittaisen työajan vaihdelleessa 0-38,3 tunnin välillä. Heilläkin siis säilyi maininta nollasta tunnista, hän sanoo. Kustaa Pihan mukaan yritys ei seuraa nollatuntisopimuksen allekirjoittaneiden työtuntien toteutumaa. Niille, jotka haluavat ja joilla on mahdollisuus tehdä enemmän työtä, tunteja pyritään järjestämään aina kun niitä on tarjota, hän painottaa. Moni luopunut sopimuksesta Med Group Oy ei ole ainoa henkilökohtaisia avustajia työllistävä yritys, jossa nollatuntisopimus on käytössä. Niitä on Attendossa, Sortsossa, Deborassa, Avustajakeskuksessa ja monessa muussa. Joissain yrityksissä sopimuksista on joko imagohaitan tai liiton yhteydenoton ja neuvottelujen jälkeen luovuttu, kertoo Veikko Lehtonen. Nollatuntisopimuksia on tarjottu myös työnantajamallilla palkatuille avustajille. Tällöin vammainen toimii suoraan avustajan tai avustajiensa työnantajana, laatii työsopimukset ja hoitaa muut työnantajavelvoitteet. Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto (He- 16 motiivi
"Nollatuntisopimus on jo 83 000:lla" TAUSTA ta) ei ole ohjeistanut työnantajajäseniään nollatuntisopimusten käyttöön, vaan he ovat lakimies Tanja Alatainion mukana päätyneet ratkaisuun itse. Nollatuntisopimus voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, jos kunta ei ole huolehtinut riittävistä sijaisjärjestelyistä, ja vammaisen työnantajan on sen takia saatava nopeasti avustaja sairastuneen tilalle, hän sanoo. Kirkossa ja lentokentillä JHL:n jäsenkentässä nollatuntisopimuksia on tai on ollut käytössä henkilökohtaisten avustajien ohella muilla hoito- ja hoivatehtävissä työskentelevillä, puhevammaisten ja viittomakielen tulkeilla, vartiointialalla sekä pienten lentokenttien maapalveluissa. Myös seurakunnissa noin 400 työntekijää on solminut nollatuntisopimuksen. Ne kuvastavat työelämän moninaisia tarpeita. Henkilöä on saatettu pyytää kerran tilapäisluonteisesti työhön, sitten toisen ja kolmannen kerran ilman että työnantaja tai työntekijä uhraavat ajatustakaan sille, millaisesta työsuhteesta on työsopimuslain kannalta kyse, kertoo Kirkon työmarkkinalaitoksen lakimies Timo von Boehm. Seurakunnissa nollatuntisopimukset keskittyvät pääasiassa kahdelle ryhmälle, leirikeskusten ruokapalveluissa tilapäisesti työskenteleville sekä vahtimestari-suntioiden vapaapäivien tuuraajille. Jos muutaman tunnin tilapäiseksi ajateltu työ vakiintuu esimerkiksi 20-30 tuntiin viikossa, neuvomme seurakuntia muuttamaan työsuhteen osa-aikaiseksi, jolloin lisäja ylityöstä sovitaan erikseen, Boehm sanoo. Paukahtaako karenssi? Koska nollasopimuksella työskentelevän työaika jää yleensä alle kokoaikatyön, hän voi saada omasta työttömyyskassasta soviteltua päivärahaa. Edellytyksenä on, että toteutunut työaika on alle 80 prosenttia alalla yleisesti noudatetusta työajasta. Jos henkilö irtisanoutuu ja hakeutuu työttömäksi työnhakijaksi, koska muutama työtunti viikossa ei tyydytä ja elätä, voi seurauksena olla karenssi eli työttömyyskorvauksen maksun viivästyminen. Ennen päätöstä henkilöllä on oikeus antaa kirjallinen perustelu irtisanoutumisen syistä. Mikäli eron syyt ovat työttömyysturvalain mukaan päteviä, ei karenssia tule, vastataan TEM:n Työlinjalta. Mitään nollatuntisopimuksia koskevaa erityistä soveltamisohjetta ministeriö ei ole TE-toimistoille antanut. Ninalla perhosia mahassa Mikä nollatuntisopimuksissa sitten hiertää? Nina Kokkisen mielestä ne aiheuttavat stressiä, koska työntekijällä ei ole varmuutta siitä, tarjotaanko hänelle tunnin tuntia. Kun työvuorolistojen julkaisu lähestyy, perhoset pyörivät mahan pohjassa. Lisäksi siitä aiheutuu monia käytännön ongelmia, kuten tulojen epäsäännöllisyys. Koskaan ei voi olla varma, onko ensi viikolla tai seuraavassa kuussa rahaa, hän sanoo. Tulojen ja työtuntien epäsäännöllisyys vaikeuttaa myös lainan saamista, vuokra-asunnon hankkimista ja lasten päivähoidon järjestämistä. Toimitsija Veikko Lehtosen mielestä nollatuntisopimuksista onkin tullut työelämän syöpä, joka tuntuu leviävän salamavauhtia. Nollatuntisopimuksia solmivat työnantajat pyrkivät välttämään heille lailla määrättyjä tai työehtosopimuksessa sovittuja velvollisuuksia. Laiminlyöntejä ja ongelmia on ilmennyt muun muassa arkipyhäkorvauksissa, sairausajan palkan ja lomarahan maksussa, työvuoroluettelojen laatimisessa ja muuttamisessa sekä työaikakirjanpidossa, hän luettelee. Lehtosen mukaan nollatuntisopimuksella työskente- KÄSITTEET SELVIKSI Nollatuntisopimus Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa viikoittainen työaika on alimmillaan nolla tuntia ja enimmillään 40 tuntia. Yläraja voi olla pienempikin kuin 40 tuntia. Tarkastelujakso voi olla myös pidempi kuin viikko, esimerkiksi 0-115 tuntia kolmen viikon jaksossa. Nollatuntisopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Tarvittaessa työhön kutsuttava Tarvittaessa työhön kutsuttavan työsopimuksessa ei tavallisesti määritellä vähimmäis- tai enimmäistyöaikaa, vaan henkilö tulee töihin tarvittaessa tai kutsuttaessa. Työsopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Keikkatyö Keikkatyöntekijä on myös tarvittaessa työhön kutsuttava, mutta hänelle tarjotaan yksittäisiä työvuoroja, joista jokainen muodostaa erillisen määräaikaisen työsuhteen. Työntekijän toiveesta sopimukseen voidaan lisätä ehto, jonka mukaan hänellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Lähde: Nollatyösopimukset työoikeudellinen selvitys (TEM raportteja 33/2013) http://www.tem.fi/files/37427/temrap_33_2013_10092013.pdf Qr-koodi selvitykseen motiivi 17
"Myös nuori ikä yhdistää nollatuntisopimuksella työskenteleviä: lähes puolet on alle 25-vuotiaita ja 65 prosenttia on alle 30-vuotiaita." Hyvä vai? huono levät jäävät usein osattomiksi myös muille työntekijöille kuuluvista eduista ja oikeuksista, kuten tyhy-toiminnasta, liikunta- ja kulttuuriseteleistä ja vaikkapa kehityskeskusteluista. Lisäksi työnantajat käyttävät nollatuntisopimusta lomautukseen liittyvien velvoitteiden kiertämiseen. Rikulla homma toimii Kuluneella hallituskaudella nollasopimuksiin liittyviä ongelmia on selvitetty parissakin kolmikantaisessa työryhmässä, mutta yhteistä säveltä ei työntekijä- ja työnantajapuolen kesken ole löytynyt. Syytä olisi, sillä nyt meno on villiä: työsopimuslaki ei tunne koko nollatuntisopimusta, eikä siitä ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä. JHL:n lakimiehen Keijo Tarnasen mukaan myös käsitteet menevät herkästi sekaisin. Nollatuntisopimuksella tunnutaan tilanteen mukaan tarkoittavan työsopimusta, jossa työajaksi määritellään jotain nollan ja 40 tunnin välillä tai tarvittaessa töihin kutsuttavan (ttt) sopimusta. Käytännön näkökulmasta niillä ei ole kovin suurta eroa. Pitäisi tarkastella sopimuksia kokonaisuudessaan, jotta saisi oikean kuvan siitä, mihin ne osapuolia velvoittavat, hän sanoo. Veikko Lehtosen mielestä ttt-sopimus on pääsääntöisesti reilumpi kuin nollatuntisopimus, koska se ei sido työntekijää samassa määrin. Samaa sanoo kolme vuotta henkilökohtaisena avustajana työskennellyt Riku Särkkä, 27. Hänellä on parhaillaan osa-aikainen työsopimus kahden vammaisen työnantajan kanssa, joissa kummassakin työajaksi määritellään 30 tuntia kuukaudessa. Lisäksi hänellä on ttt-sopimus Henkilöstövuokraus Citywork Oy:n ja Helsingin Invalidien yhdistyksen kanssa. Homma on toiminut, mutta työvuorojen sovittelu on melkoista palapeliä, kun avustettavia on useita, hän kertoo. Särkkä ei pyrikään ihan täysipäiväiseen työaikaan, sillä hän arvostaa liiaksi vapaa-aikaa. Kiinteä kuusikymmentä tuntia kuukaudessa tuo riittävästi vakautta elämään, ja ttt:läisenä otan vastaan toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän työvuoroja, hän sanoo. n Orjuuttaako nollatuntisopimus? Mihin työantaja ja työntekijä sitoutuvat solmiessaan ns. nollatuntisopimuksen, Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen? Vaikka työsopimuslaki ei tunne nollatuntisopimusta, siinä ei ole sinällään mitään poikkeavaa. Sopimuksella työntekijä sitoutuu työskentelemään toiselle vastiketta vastaan tämän johdon ja valvonnan alaisena. Käytännössä työsuhde alkaa, kun henkilö kutsutaan ensimmäisen kerran töihin. Mitä eroa on nollatuntisopimuksella ja tarvittaessa töihin tulevan sopimuksella (ttt)? Molemmat edellyttävät työhön kutsua, koska muuten henkilö ei tiedä milloin työtä tehdään. Nollatuntisopimus on luonteeltaan useammin toistaiseksi voimassa oleva, ja sen taustalla voi olla laajempi puitesopimus, jonka perusteella työsuhteen ehdot määräytyvät. Ttt-sopimus muistuttaa enemmän keikkatyötä, mutta siinäkin työsuhde voi olla joko määräaikainen tai pysyvä. Jos nollatuntisopimuksen tehneen työaika työsuhteen aikana vakiintuu jollekin tasolle, nollatuntisopimus voi muuttua normaalien vakiintumisperiaatteiden mukaan toiseksi. Jos siis 0 40 tunnin sopimuksen tehneen työajaksi vakiintuu esimerkiksi 20 tuntia viikossa, tulisiko työsopimus uusia vastaamaan muuttunutta tilannetta? Laissa on työnantajaa koskeva säännös, jonka mukaan työnteon kirjallisista ehdoista on pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys, ja tätä työnantajan velvollisuutta on vielä rangaistusseuraamuksilla tehostettu. Jos työ on muuttunut olennaisilta osin siitä, mitä työsopimukseen on kirjattu, tulee sopimus muuttaa vastaamaan todellisuutta. Nollatuntisopimuksen ongelmana pidetään sitä, että se edellyttää työntekijän olevan lähes orjan asemassa, eli likimain kellon ympäri työnantajan käytettävissä. Onko näin? Ei ole, ellei sitten työsopimukseen ole kirjattu, että varallaolosta maksetaan korvaus. Kokoaikaisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän lojaalisuus työnantajaa kohtaan on maksimaalinen, mutta nollatuntisopimus on tuon janan toisessa KUVA HANNA OKSANEN ääripäässä. Se on molemmin puolin höllä sopimus, eikä kumpaakaan osapuolta kovin vahvasti sitova tai velvoittava. Nollasopimuslainen voi kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä ilman irtisanotuksi tulemisen uhkaa. Useiden kieltäytymisten käytännön seuraus voi olla se, että tunteja ei jatkossa tarjota, mutta muuta seurausta siitä ei pitäisi tulla. Entä voiko työnantaja kieltää kilpailutai muiden syiden perusteella nollasopimuslaista ottamasta työtä vastaan toisilta alan työnantajilta? Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana edellyttää hyvän tavan vastaista, työnantajaan kohdistuvaa ja häntä vahingoittavaa tekoa. Nollatuntisopimukseen perustuva työsuhde ei ole työntekijää samalla lailla velvoittava ja lojaliteettia edellyttävä kuin pysyvä, kokoaikainen työ. Siksi toiselle työnantajalle työskentely ei ole kilpailevan toiminnan näkökulmasta raskauttavaa. Päinvastoin nollatuntisopimuksen tehneellä on tavallista suurempi, jopa absoluuttinen oikeus, tehdä työtä myös muille, koska työnantaja ei ole ottanut häntä normaalilla tavalla töihin. (UP) 18 motiivi
Koonnut: Ulla Puustinen, ulla.puustinen@jhl.fi AMMATTIUUTISET MOTIIVIN EDELTÄJÄ KUNTA JA ME -LEHTI 6/1965 LAKIMUUTOS HELPOTTAA PÄIVYSTÄJÄN RUUHKAA Hätäkeskustoimintaa sääntelevä laki muuttuu toukokuun alussa 2015. Siitä lähtien hätäkeskus voi laittaa tunnistamattomasta liittymästä tai laitteesta tulevan hätäpuhelun erilliseen jonoon, jossa soittaja kuulee lyhyen tiedotteen. Vasta sen jälkeen puhelut ohjataan normaaliin hätäilmoitusjonoon. Viive on arviolta 17 34 sekuntia, ja sen toivotaan ehkäisevän hätäkeskuksille kuulumattomien puheluiden tulvaa. Osa 112:een soittaneista saattaa myös lopettaa puhelun nauhoitteen aikana, jolloin ilkivaltaisten ja hätänumeroon virheellisesti yhdistyneiden puheluiden määrä vähenee. Sisäministeriön arvion mukaan peräti 95 prosenttia hätäkeskukseen tulleista SIM-kortittomista puheluista on virheellisiä, joko tahallisia tai tahattomia. Ne ruuhkauttavat päivystystä ja viivästyttävät pahimmassa tapauksessa avun saantia todellisissa hätätilanteissa. Viime vuonna hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä 3,9 miljoonaa ilmoitusta, joista 2,8 miljoonaa oli hätäpuheluita. Vuorokauden aikana hätäkeskuspäivystäjät vastasivat siis keskimäärin 7 700 hätäpuheluun. Suomessa on kuusi hätäkeskusta, kun Keski-Suomen hätäkeskuksen operatiivinen toiminta siirtyi viime marraskuussa Vaasaan. Hätäkeskuspäivystäjiä on noin 600, joista kolmasosa kuuluu JHL:ään. HUOMIO RUOKAHÄVIKKIIN Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Siksi ruokahävikillä on mittavat ilmastovaikutukset. Suomessa roskiin joutuu jopa miljoona kiloa ruokaa päivässä, ja merkittävä osa siitä ammattikeittiöistä. Maaliskuun lopulla vietetty Earth Hour -tapahtuma nosti ruokateeman näkyvästi esiin etenkin kouluissa ja päiväkodeissa. Esimerkiksi Vääksyn yhteiskoulun kahdeksannet luokat kehittelivät kotitaloustunnilla ilmastoystävällisen menun. Myös kaikissa Porin kouluissa tarjottiin ilmastoystävällinen kasvislounas. Joensuussa vietettiin biojätteetöntä kouluviikkoa ja Espoon Jupperissa kytkettiin kaikki turhat sähkölaitteet päältä. Koulukeittiöiden ruokahävikkiä on saatu tuntuvasti pienemmäksi myös myymällä ylijäämäruokaa edullisesti lähellä asuville vanhuksille, työttömille ja muille asukkaille. Jyväskylän Vaajakummun koulusta vuonna 2013 alkunsa saanut tapa on levinnyt jo kymmenille paikkakunnille ja liki sataan kouluun. Lisää ympäristöjärjestö WWF:n -ilmastokampanjasta www.earthhour.fi Eteenpäin Valmistuneet jäsentilastomme osoittavat, että KTV:n jäsenmäärässä tapahtui viime vuoden aikana noin 3 000 jäsenen nettolisäys, mitä voidaan pitää nykyisenä ajankohtana hyvänä ja rohkaisevana saavutuksena. Kun lisäksi tiedetään, että kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana tuli KTV:hen uusi jäseniä 1 100, voidaan katsoa suotuisan kehityksen edelleen jatkuvan ja jopa voimistuvankin. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa myös, että liittomme on voinut tuntuvassa määrässä lisätä välitöntä apuaan jäsenistölleen mm. erinäisten avustusten muodossa. Tämäkin seikka on osaltaan osoituksena eteenpäinmenosta, varsinkin kun avustussummat kohoavat varsin kunnioittaviin lukuihin. Liittomme on edelleen vahvistanut asemaansa kunnallisen alan ylivoimaisesti suurimpana järjestäjänä. Tosin kunnantyöntekijäin osalta ei käytännöllisesti katsoen kilpailevaa järjestöä maassamme olekaan. Kaikki nämä saavutukset ovat olleet mahdollisia pääasiassa siksi, että KTV on, päinvastoin kuin monen muut ammattiliitot, voinut suorittaa työtään yhtenäisin rivein, joita hajotusyritykset eivät ole voineet horjuttaa. Vuosikymmenen puolivälissä pahin hajaannuksen kausi alkoi jäädä taakse. KTV oli selvinnyt myrskyisistä ajoista ilman pahimpia vaurioita ja pysynyt yhtenäisenä. Riitojen vaimentuessa jäseniäkin alkoi liittyä, samalla työpaikkojen määrä kunnissa kääntyi kasvuun. Suurin nousu tapahtui kuitenkin vasta seuraavien vuosikymmenien aikana. Mistään suuresta järjestöstä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaikka lehden pääkirjoituksen kuvauksesta sellaisen vaikutelman voikin saada. Liiton jäsenmäärä oli vain 36 000, joista naisia oli 13 000 ja miehiä 23 000. Liiton jäsenet olivat vielä enimmäkseen kuntien teknisissä tehtävissä työskenteleviä, palomiehiä, liikennehenkilökuntaa sekä perinteistä tuntipuolta. Naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan raju kasvu ei ollut vielä alkanut. (RT) motiivi 19
Vuoden kärkiteema puhtausala Silloin ennen: Laiska seisten siivoaa Ainahan sitä on siivottu. Pitää paikkansa, mutta keskiajalta 1940-luvulle muutos oli pienempi kuin sen jälkeen. Muutoksen koko ja vauhti yllättävät. Siivouksesta on tullut puhtaanapitoa. Sanojen ero on suuri. Siivouksessa yleensä korostui jynssäys, puhtaanapidossa no, puhtaus. REIMA TYLLI PIIRROS ANITA POLKUTIE Virastot, koulut, sairaalat ja asemat siivottiin pitkään kuten kodit. Käytössä olivat samat aineet ja samat välineet, eli rätit, juuriharjat ja luudat sekä aineina mäntysuopa, hiekka, lipeä ja tärpätti. Pesuaineita kulutettiin vähän, mutta vettä runsaasti. Tilat siivottiin päivittäin, ja hygienian merkitystä korostettiin. Elettiin tarttuvien tautien aikaa, ja tuberkuloosi vaani. Pintojen kiiltoa pidettiin tärkeänä. Imureiden puuttuessa raskaita mattoja kuljetettiin vähän väliä ulos ja takaisin sisään. Talveksi ikkunat tilkittiin pumpulilla ja liimapaperilla, keväällä liimaukset taas pestiin pois. Lattiat puhdistettiin levittämällä kosteaa sahanpurua, joka lakaistiin harjalla pois. Kaksi kertaa viikossa esimerkiksi koulujen lattia pestiin. Sinkkiämpäriin laitettiin kuumaa vettä ja mäntysuovan pala. Sitten vettä levitettiin harjalla lattialle ja alettiin rätillä kuivata. Siivoukseen kuului kaikenlaista oheistyötä. Vielä 1960-luvulla maalaiskunnissa koulusiivoukseen saattoi kuulua luokkien siivouksen lisäksi uunien lämmittäminen, vesien kantaminen sisälle ja ulos sekä perunoiden kuoriminen. Ulkohuussitkin oli hoidettava. Nykyiset yhdistelmätoimenkuvat eivät aivan tuohon yllä. Yleensä lähdettiin siitä, että paras tulos syntyi kontallaan jynssäämällä. Vasta 50 vuotta sitten alkoi nousta ymmärrys siitä, ettei konttaamalla synny sen puhtaampaa, ja välineisiin alkoi tulla varsia. Suurin mullistus alalla koitui 1990-luvulla keventyneiden menetelmien yleistyessä. Jatkuva rehkiminen jäi vähemmälle. Ylläpitosiivouksessa korostettiin kuivien ja nihkeiden menetelmien käyttöä. Homeongelmat varoittivat taas liiallisesta veden käytöstä. Mikrokuitupyyhkeet tulivat markkinoille saman vuosikymmenen alussa. Kaikki omaa työtä Puhe muusta kuin omasta työstä olisi ollut perin omituista. Aina vuoteen 1950 ei tarjolla oikeastaan ollutkaan muuta kuin omana työnä tehtyä siivousta. Ensimmäinen Suomeen perustettu siivousalan palveluja tarjoava yritys oli Friedrich Thelenin tuolloin perustama Suomen Puhdistuspalvelu Oy, jota seurasi seitsemän vuotta myöhemmin perustettu Oy Siivouskeskus. Siivousmitoituksen ensimmäiset ajatukset kehittyivät näissä yrityksissä. Siivoustyön mitoitus perustui aluksi kunkin yrittäjän omaan kokemusperäiseen tehotaulukkoon, mihin oli vaihtelevilla tiedoilla koottu siivottujen lattianeliöiden määriä tunnissa. Valtiovarainministeriön järjestelyosasto tuotti 1958 julkaisun, missä mukana oli työtehotaulukko tilatyypeittäin. Julkaisun mukaan yksi siivooja siivosi esimerkiksi toimisto- ja luokkahuoneita 800 960 m2 kahdeksassa tunnissa, jos toimi julkaisussa annettujen ohjeiden mukaan. Siivoussuunnitelma 1963 1960-luvulla valtionhallinto, suuret sairaalat ja kookkaat kaupungit kiinnostuivat siivouksen kehittämisestä. Ensimmäinen varsinainen siivoussuunnitelma laadittiin Tampereen poliisitalossa vuonna 1963. Muutamaa vuotta myöhemmin Valtiovarainministeriön järjestelyosasto 20 motiivi