teknologia kansainvälistyminen liiketoimintaosaaminen 1/2010 HANKE teknologiateollisuudelle 2010 2013 Sacotec Components Oy:n toimitusjohtaja Antti Zitting strategia &toteutus ratkaisevat menestyksen TRIOplus syntyi yritysten tarpeisiin Laserle Oy on jatkuvan kehittämisen tiellä Metallityöväen liitto sitoutuminen muutokseen kysyy luottamusta
Jäsenyritysten liiketoiminnan kehittämistä kumppanien kanssa Suomen teknologiateollisuuden toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti viime vuosien aikana. Talouskriisistä noustaan erilaiseen Suomeen kuin ennen kriisiä, mikä vaatii toimia sekä valtiovallalta että erityisesti yrityksiltä. Rakennemuutos haastaa meidät armottomasti, mutta siihen sisältyy myös aivan uusia mahdollisuuksia. Valtiovalta vastaa siitä, että yritysten toimintaympäristö edistää kasvua, kansainvälistymistä ja investointeja. Yritykset puolestaan vastaavat oman strategiansa uudistamisesta vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön, asiakastarpeiden ja kilpailutilanteen muutoksia. Tämä edellyttää avointa mieltä sekä kykyä ja halua kyseenalaistaa oma toiminta. Teknologiateollisuus haluaa uudella visiollaan Vaikuttavin suunnannäyttäjä vastata toimintaympäristön muutokseen. Haluamme toimia jäsenyritystemme hyväksi siten, että kaikella toiminnallamme on mitattava vaikuttavuus jäsenyritystemme menestykseen. Tehtäväksemme eivät enää riitä reaktiiviset palvelutehtävät vaan joudumme ottamaan entistä suuremman roolin myös muutoksia ennakoivana ja proaktiivisena liiketoimintamahdollisuuksien tuojana. Tässä tehtävässä meitä auttavat kumppanimme sekä suomalainen innovaatiojärjestelmä, joka on edelleen puutteistaan huolimatta maailman paras. Havaintomme on, että muutostilanteesta kärsivät eniten kone- ja metallituoteteollisuuden alihankkijat. Mitä kauempana loppuasiakkaastaan yritys on, sitä vaikeammalta näyttää uuteen toimintaympäristöön sopeutuminen. TRIOplus-hankkeen tehtävänä on käydä läpi yhdessä kumppaniemme kanssa kolmen vuoden aikana 600 yrityksen tilanne ja käynnistää 100 kehityshanketta ja 100 terveyttämishanketta yritysten tilanteen parantamiseksi. Suhtaudumme itse suurimpaan yksittäiseen projektiimme vakavasti ja sitoutuneesti. Tehdään yhdessä ihmeitä. TeknologiaSuomi nousuun! Jorma Turunen Toimitusjohtaja Teknologiateollisuus ry YHTEISTYÖKUMPPANIT 2 TRIOplus
[ trioplus-hanke ] Teknologiateollisuuden ennakointi, viestintä ja toimijoiden koulutus 600 aktivointi- ja markkinointikäyntiä 300 yritysanalyysiä 150 jatkoanalyysiä Tuotteistetut asiantuntijapalvelut esimerkiksi TMA-analyysi Tervehdyttäminen 100 projektia 100 projektia TRIOplus yritysten Kasvun alkaessa yritysten on oltava iskussa ja valmiina vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Tätä työtä ei tarvitse tehdä yksin. Teknologiateollisuuden uusi TRIOplus-hanke on koonnut laajan valikoiman juuri toimialan yritysten tarpeisiin sopivia palveluja yritysten käytettäviksi. Otamme aktiivisesti yhteyttä yrityksiin, jotta palvelut tavoittaisivat ne mahdollisimman hyvin. Kolmelle vuodelle ajoittuva TRIOplus jatkaa viime vuoden lopussa päättyneen TRIOohjelman työtä uusin, tarkistetuin painotuksin. Hanke perustuu teknologiateollisuuden toimialan yritysten esiin nostamiin kehityskohteisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Hankkeen alkuvaiheessa otetaan yhteyttä 600 toimialan yritykseen, joiden kanssa selvitetään mahdollisuudet kehittämistyön jatkamiseen. Palvelut keskittyvät erityisesti pienten ja keskisuurten päähankkijoiden sekä komponenttitoimittajien tarpeisiin. Kohderyhminä ovat sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen kykenevät teknologiateollisuuden yritykset että muuten terveet, mutta taantuman takia vaikeuksiin joutuneet yritykset. Hankkeen eri toimintalinjojen asiantuntijapalveluiden kustannuksista suuri osa pystytään kattamaan hankkeen kautta. Teknologiateollisuuden yritykset ovat vaikeassa tilanteessa. Yritysten viestit, niin suurten kuin pienten, on otettu vakavasti ja haluamme tarjota yrityksille täsmäapua ja kaiken sen tiedon, joka on käytettävissä, kertoo ryhmäpäällikkö ja TRIOplus-hankkeen vetäjä Harri Jokinen Teknologiateollisuus ry:stä. syntyi tarpeisiin Askel askeleelta eteenpäin Hankkeen yrityskehittäjät ottavat yhteyttä 600 yritykseen, joiden kanssa käydään läpi heidän nykyinen tilanteensa ja pohditaan kehittämismahdollisuuksia. Alkuvaiheen jälkeen yrityksille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka tukevat yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä tai terveyttämistä. Kolmen vuoden aikana noin sadan yrityksen arvellaan etenevän kehittämistyössään pitemmälle menevään vaiheeseen ja noin sata yritystä ohjautuu tervehdyttämistoimiin. Vaiheittain etenevään kehitystyöhön ovat käytettävissä laajasti suomalaisen yrityskehittämistoiminnan välineet ja toimijoiden palvelut. Progress-työkalun avulla yritys voi edetä kehittämistyössään ohjatusti askel askeleelta syvemmälle. Käytettävissä ovat myös ELY-keskusten tuotteistetut palvelut ja useiden kumppaneiden, kuten Finpron, Laatukeskuksen ja Finnveran palvelut sekä omana kokonaisuutenaan tervehdyttämispalvelut. Alueellisesta toiminnasta vastaa Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL ry ja sen alueellinen organisaatio ja tervehdyttämispalveluista TMA Finland ry. >> TRIOplus 3
[ trioplus-hanke ] >> Vienti kasvuun Yksi TRIOplussan tärkeistä tavoitteista on yritysten kansainvälistyminen, ja pk-yritysten viennin lisääminen. Suomalaisten pk-yritysten vienti on vähäistä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Pk-yritykset voivat hyötyä kuitenkin samoista asioista kuin suuremmatkin: maailmalla on isoja ja kasvavia markkina-alueita. Kansainvälistyminen ja voimien yhdistäminen suurempien kokonaisuuksien rakentamiseksi on käyttämätön mahdollisuus, Harri Jokinen sanoo. Isojen teemojen kautta markkinamahdollisuuksia TRIOplussan sisällä kehitetään myös uusia tuote- ja palvelukonsepteja globaalien, ajankohtaisten isojen teemojen ratkaisemiseksi. Teemojen kautta tavoitellaan merkittävää viennin kasvua, johon myös pk-yritykset pääsevät verkostojen mukana. Teemoissa yhdistellään yritysten tarjoamia yli toimialarajojen entistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja ratkaisuiksi. Niiden avulla tavoitellaan uusia markkinoita ja kansainvälisesti merkittäviä läpimurtoja. Toiminnan tavoitteena on paikallistaa noin viisi isoa teemaa. Konkreettinen verkoston kokoaminen teemoittain pyritään saamaan käyntiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi kokonaan uudet teemat käynnistyvät joustavasti seuraavien 2 3 vuoden aikana, Harri Jokinen kertoo. Jokisen mukaan suuri kysymys on, miten Suomessa toimivia yrityksiä uudistetaan, kun osa tuotannosta siirtyy kehittyville markkinoille. Järjestelmätoimittajien pitää lähteä maailmalle suomalaisten päähankkijoiden perässä ja etsiä samalla uusia asiakkaita. Myös globaalin hankinnan Yhteistyöverkosto hyödyt on otettava käyttöön. Komponenttitoimittajien on erikoistuttava ja automatisoitava tuotantoaan. Se vaatii kansainvälistymistä ja parhaaksi tulemista hyvin kapealla osaamisalueella. Palvelut lähellä TRIOplus-hanke toimii kaikkialla Suomessa. TEKEL vastaa alueellisen toiminnan organisoinnista aktivointivaiheen osalta sekä kasvu- ja kehitys-toimintalinjan toteutuksesta. Jokaiselle ELY-alueelle on nimetty koordinaattori, joka työskentelee joko teknologiakeskuksessa tai kehittämisyhtiössä. Heidän lisäkseen jokaisella alueella on useita yrityskontaktoijia sekä alueellinen taustaryhmä, joka ohjaa toimintaa. Alueellisen ryhmän tehtävänä on löytää niitä yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa ja saada siihen työkaluja ja tukea. Lisäksi alueellinen ryhmä tuntee alueen yritysten tilanteen ja seuraa toiminnan etenemistä. Alueelliseen ryhmään kuuluu edustajia muun muassa Finnverasta, Finprosta ja ELY-keskuksista. Yritystapaamisten työkaluna käytettävän Yrityskehittäjät Pori Turku Kokkola Vaasa Seinäjoki Kemi Rovaniemi Oulu Ylivieska Jyväskylä Lahti Hämeenlinna Helsinki TRIOplus-hanke toimii kaikkialla Suomessa. TEKEL vastaa alueellisen toiminnan organisoinnista aktivointivaiheen osalta sekä kasvu- ja kehitystoimintalinjan toteutuksesta. Jokaiselle ELY-alueelle on nimetty koordinaattori, joka työskentelee joko teknologiakeskuksessa tai kehittämisyhtiössä. Heidän lisäkseen jokaisella alueella on useita yrityskontaktoijia sekä alueellinen taustaryhmä, joka ohjaa toimintaa. Kuopio Mikkeli Kouvola Kajaani Joensuu Lappeenranta TEKEL kehittää vetovoimaisia innovaatioympäristöjä Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL on suomalaisten teknologiakeskustoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 30 jäsentä yliopisto- ja korkeakoulukaupungeissa. TEKEL kehittää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatioympäristöjä. Teknologiakeskukset edistävät teknologiaintensiivisen liiketoiminnan ja kasvuyritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Ne tarjoavat asiakkailleen kasvuun aktivoivan toiminta- ja kehitysympäristön, erikoistuneita kasvuyrityspalveluja, ohjelma- ja hankeyhteistyötä sekä avainkontakteja ja verkostoyhteyksiä. TEKEL toimii teknologiakeskustoiminnan asiantuntijana, edistäjänä ja verkostoyhteistyön valtakunnallisena koordinoijana. Se luo ja ylläpitää yhteyksiä muun muassa julkiseen sektoriin, elinkeinoelämään ja alan kansainvälisiin verkostoihin. Se myös koordinoi 4 TRIOplus
[ trioplus-hanke ] Koko maan kattavan verkostomme avulla pyrimme varmistamaan, että yritys saa aina konkreettista apua. Yrityskehittäjän tehtävä on tunnistaa yritykselle sopiva palvelu ja toimia niin, että yrityksen ei tarvitse itse käyttää aikaansa eri tahojen tavoittamiseen. Progress-ohjelman avulla hankkeesta saadaan sekä valtakunnallista että alueellista seurantatietoa, kuitenkin niin, että yksittäisten yritysten tiedot ovat aina luottamuksellisia. Toiminta on organisoitu TEKELin kautta, sillä TEKEL on ainoita toimijoita Suomessa, jolla oli tälle toimialalle sopiva valtakunnallinen verkosto valmiina. Meillä on myös kokemusta ja hyviä tuloksia samankaltaisista, laajoista yrityskehittämistehtävistä, TEKELin toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen kertoo. Koko maan kattavan verkostomme avulla pyrimme varmistamaan, että yritys saa aina konkreettista apua. Yrityskehittäjän tehtävä on tunnistaa yritykselle sopiva palvelu ja toimia niin, että yrityksen ei tarvitse itse käyttää aikaansa eri tahojen tavoittamiseen. Teksti: Marja Keränen Kuvat: Mauri Ratilainen, Heikki Tuuli TEKELin toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen vastaa TRIOplus-hankkeen alueellisesta toiminnasta aktivointivaiheen sekä kasvu ja kehitys -toimintalinjan osalta. Yritysten käytettävissä on koko TEKEL-verkosto yhteistyökumppaneineen ympäri maata. teknologiakeskusten käyttöä pilotointiympäristöinä. TEKEL-verkosto on TRIOplusyhteistyön lisäksi keskeisesti mukana muun muassa Osaamiskeskusohjelman (OSKE) toteutuksessa, Enterprise Europe Network -toiminnassa, Pk-yritysten kansallisessa kasvuohjelmassa sekä International Association of Science Parks (IASP) -verkoston yhteistyössä. [ Lisätietoa ] www.tekel.fi TEKELscope: www.tekelscope.fi www.oske.net www.enterpriseeurope.fi TRIOplus 5 5
Tavoitteenamme on hallittu kasvu kohtuullisella riskillä ja liikevaihdon tuplaaminen kolmessa vuodessa. Progresstyökalun avulla teimme yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa perusanalyysin kasvun edellytyksistä sekä kehittämisohjelman. 6 TRIOplus
[ trioplus-hanke ] Suomen Terästekniikka selvitti kasvun edellytykset Suomen Terästekniikka teki viime vuonna mittavan investoinnin uuteen pintakäsittelyhalliin. Investoinnin tuottavuuden varmistaminen edellytti samalla liiketoiminnan kehittämistä. Siinä käytettiin avuksi Progress-työkalua, joka toi kehittämistyön tueksi selkeät mittarit liiketoiminnan nykytilanteesta ja kasvun edellytyksistä sekä konkreettisen kehittämisohjelman. Suomen Terästekniikan viime vuonna valmistunut maalaamo- ja raepuhallushalli edustaa pintakäsittelyn viimeisintä prosessitekniikkaa. Hallissa maalattavat tuotteet puhdistetaan metallirakein sinkopuhdistuslinjalla tai erillisessä raepuhdistustilassa. Läpiajettavalla, suljetulla järjestelmällä varustetulla hallilla on kokoa tuhat neliömetriä. Investoinnin taustalla oli tarve lisätä kapasiteettia, hankkia ajanmukaiset pintakäsittelytilat sekä tarjota suurempia palvelukokonaisuuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan, Suomen Terästekniikan myyntijohtaja Risto Rautavirta kertoo. Tavoitteenamme on hallittu kasvu kohtuullisella riskillä ja liikevaihdon tuplaaminen kolmessa vuodessa. Progress-työkalun avulla teimme yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa perusanalyysin kasvun edellytyksistä sekä kehittämisohjelman. Kattava ja systemaattinen analyysi Perusanalyysi käynnistettiin tammikuussa 2010 ja työkokoukset pidettiin maaliskuussa. Analyysin tulokset sekä kehittämisohjelma valmistuivat maaliskuun lopussa. Työhön osallistuivat Rautavirran lisäksi yrityksen toimitusjohtaja Markku Vainikainen ja talouspäällikkö Janne Vainikainen sekä Progress-työ kalua käyttänyt konsultti Aki Mänttäri. Perusanalyysissä kävimme läpi eri toiminnot, asiakkuudet, tuoteryhmät, toimittajat sekä myynnin jakautumisen. Lisäksi selvitimme kilpailutilannetta eri segmenteissä ja omia kilpailuvalttejamme, Rautavirta kuvaa. Työkalun avulla kartoitettiin liiketoimintaprosessien nykytilanne ja tavoitetasot. Kun suurimmat poikkeamat oli saatu selville, yritys valitsi itselleen tärkeimmät kehittämiskohteet. >> Progress-työkalun avulla tehty systemaattinen selvitystyö auttoi näkemään ne osaalueet, joiden kehittämiseen meidän on tarpeen keskittyä, myyntijohtaja Risto Rauta virta sanoo. Helppokäyttöinen Progress-työkalu on tuonut kehitystyöhön systemaattisuutta ja konkretiaa, Suomen Terästekniikan toimitusjohtaja Markku Vainikainen sanoo. TRIOplus 7
[ trioplus-hanke ] >> Määrittelimme kehittämisohjelman, joka sisältää kasvutavoitteet tuoteryhmittäin ja asiakkuuksittain. Sen jälkeen ryhdyimme etsimään uudenlaisia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia, joilla pääsemme kasvutavoitteeseemme. Kehittämistyö nopeasti käyntiin Selvitystyön kautta yritys löysi ratkaisuiksi muun muassa pintakäsittelyn jalostusasteen nostamisen, markkinointiin ja uusiin asiakkuuksiin panostamisen sekä uuden tuoteperheen kehittämisen. Rautavirran mukaan työkalun avulla kerätty tieto on osoittautunut hyödylliseksi kehittämistyössä. Yritys on jo ryhtynyt toteuttamaan kehittämiskohteita tuloksellisesti. Strategisten kumppaneiden ja uusien asiakkuuksien johdonmukainen hankinta on tuonut hyviä tuloksia ja parantanut tunnettavuuttamme. Myös uusien palvelumallien ja tuotteiden jalkauttaminen on parhaillaan menossa. Progressilla tuloksiin Progress -järjestelmä on Prizzway Oy:n omistama liiketoiminnan kehittämiseen suunniteltu web-pohjainen palvelutuote. Järjestelmä on laajasti käytössä lähes sadalla yrityskehittäjällä Suomessa ja käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti. Progress in avulla on laadittu liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat yli 300 pkyritykselle ja uusia yrityksiä tulee järjestelmän käyttäjiksi kiihtyvällä vauhdilla. TRIOplus-hankkeen tavoitteena on aktivoida 600 suomalaista pk-yritystä, joiden avainhenkilöiden kanssa koulutetut yrityskehittäjät arvioivat yrityksen kehittämistarpeita. Tässä aktivointityössä hyödynnetään Progress järjestelmää, johon aktivointikäyntien tulokset dokumentoidaan. Järjestelmästä saatavien raporttien avulla saadaan tehokkaasti kuva yritysten tarpeista ja haasteista. Näin TRIOplussan tarjoamia palveluja pystytään kohdistamaan oikeaan tarpeeseen. Lisätietoja: Jari Järnstedt, Prizzway Oy, 044 710 5340, jari.jarnstedt@prizz.fi Soveltuu myös pienelle yritykselle Perusanalyysin ja kehittämisohjelman laadinta veivät työaikaa noin viikon verran henkeä kohden. Työkalu antaa hyvät lähtökohdat konkreettisille kehittämistoimille ja soveltuu hyvin myös meidän kaltaisellemme pienelle yritykselle, Rautavirta sanoo. Suomen Terästekniikka Oy on monipuolinen pintakäsittelyyn ja konepajatuotantoon keskittynyt yritys. Hyvinkäällä toimivassa, vuonna 1992 perustetussa perheyrityksessä työskentelee 18 työntekijää. Toiminta perustuu neljään osa-alueeseen: konepajatuotantoon, pintakäsittelyyn, kunnossapitoon ja elinkaaren hallintaan sekä kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten saasteiden puhdistamiseen käytettäviin CBRN-tuotteisiin. Yrityksellä on rinnakkaistoiminimi Mavatech, joka toimittaa CBRN-puhdistusjärjestelmiä ja niihin liittyviä asiantuntijapalveluita puolustus-, turvallisuus- ja siviilisektoreille. Suomen Terästekniikan ja Mavatechin asiakkaita ovat muun muassa VR, Itella, palo- ja pelastuslaitokset, Pelastusopisto sekä eri maiden puolustusvoimat. Progress-työkalu on kehitetty yritysten tarpeeseen saada konkreettista tietoa omista kehittämiskohteistaan, sanoo Jari Järnstedt. Teksti: Jukka Muukkonen Kuvat: Mauri Ratilainen 8 TRIOplus
[ verkostoklusteri] Verkostoklusteri tuo kilpailukykyä Teknologiateollisuus ry ja joukko sen toimialaryhmiä ovat luoneet uudentyyppisen yhteistyöalustan alan yrityksille. Tuotanto ja palveluverkostot - klusteriin kuuluvat Teknologiateollisuuden toimialaryhmistä Alihankkijat, Metallintyöstökonevalmistajat, Työvälinevalmistajat, Ohutlevytuotteet, Lämpökäsittely ja takomot, Pintakäsittely sekä Valutuoteteollisuusyhdistys. Yhteistyö kattaa yli 300 yritystä. Klusterin lähtölaukaus on 5.10. järjestettävä Menestyksen eväät - Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä tapahtuma. Tampereella järjestettävässä seminaarissa kuullaan sekä yritysesimerkkejä että tutkimustuloksia verkostojen merkityksestä. Tuotanto- ja palveluverkostot klusterista rakennetaan vahva toimija kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Lisäksi siitä toivotaan keskustelukanavaa yritysten ja muun yhteiskunnan väliseen keskusteluun. Klusterin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Finn-Power Oy:n toimitusjohtaja Tomas Hedenborg ja varapuheenjohtajana TH-Tools Oy:n toimitusjohtaja Jari Saaranen. Puheenjohtajat korostavat toiminnan yritysvetoisuutta ja toisaalta yritysten omaa aktiivisuutta yhteistyön kehittämisessä. Klusterista Teknologiateollisuus ry:ssä vastaava Veli-Matti Kuisma korostaa, että tuotanto Suomessa voi olla kilpailukykyistä myös tulevaisuudessa. Asiakkaille pitää olla tarjolla arvokokonaisuuksia, joissa koneiden, laitteiden tai komponenttien valmistuskustannukset eivät enää ole kokonaisuuden kannalta keskeinen kilpailutekijä. Eri osaamisalueita yhdistävillä verkostoilla on tuotettava luotettavasti palveluita ja teknologiaa, jotka parantavat asiakkaan kilpailukykyä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, Kuisma sanoo. Lisätietoja seminaarista new.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tapahtumat/2010-10/menestyksen-evaat Kansainvälinen yhteistyö ORGALIME ISTMA CECIMO EUROFORGE CAEF EFFRA Alan yritykset TYÖVÄLINEET ALIHANKINTA METALLIN- TYÖSTÖ- KONEET PINTAKÄSIT- TELY LÄMPÖKÄSIT- TELY JA TAKOMOT OHUTLEVY- TUOTTEET VALIMOT Yhteiset tavoitteet INVESTOINTEJA TUOTTAVUUTTA YHTEISTYÖTÄ VAIKUTTAVUUTTA Toiminta-alueet T&K KOULUTUS KANSAINVÄLISTYMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ ALAN VETOVOIMA Kansallinen yhteistyö Yliopistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, osaamiskeskukset, viranomaiset, asiakkaat, media TRIOplus 9
[ trioplus-hanke ] Sacotec componentsin toimitusjohtaja Antti Zitting: Strategia ja sen toteutus ratkaisevat menestyksen Yksittäisten toimijoiden verkostoissa täytyy oivaltaa, että jotain isoa on tapahtumassa ja suunnata oma toimintansa sen mukaisesti. Se koskettaa varsinkin silloin, kun yrityksellä ei ole omaa tuotetta. Zitting toistaa yhä uudelleen yrityksen strategian merkitystä. Hän painottaa, että yrityksen on valittava suunta, minne mennään, ja keinot, työkalut ja tinkimätön toteutus, miten sinne päästään. Muutoksen pitää lähteä toimintaympäristöstä. Jos yrityksen tuotteille tai osaamiselle ei ole kysyntää, täytyy miettiä, mitä asiakkaat tarvitsevat ja muuttaa suuntaa. Asiakkaat haluavat kumppaniyritysten kansainvälistymistä, teknologiajohtajuutta, valmiimpia komponentteja. Tee tässä sitten kaikkea tuota yhtä aikaa. Haaste on pk-yrityksille kova, myöntää Zitting. Kaikki nämä asiakashalut vaativat kuitenkin aivan erilaisia kompetensseja. Me olemme joutuneet miettimään, miten 60 hengen yritys pystyy siihen. Yrityksen täytyy itse tehdä valinta, mitä näistä lähtee vie Rakenteellinen muutos leviää metalliteollisuudessa ihan kaikkialle alihankkijaverkostoon toisin kuin metsäteollisuuden paikkakuntakohtaiset ongelmat, sanoo Sacotec Components Oy:n toimitusjohtaja Antti Zitting. mään eteenpäin. Valinnassa auttaa selkeä toimintaympäristön analyysi. Oma erityislaatu esiin Herätys tuli Sacotecissakin karua kautta. Liikevaihto putosi laman alkaessa yli 40 prosenttia ja ratkaisujen etsiminen oli elintärkeää. Onneksi työ oli jo aloitettu aiemmin: Tyke ja sittemmin Tykes olivat tarjonneet mahdollisuuden henkilöstön ja johdon osaamisen kehittämisprojekteihin. Uuden strategian työstäminen alkoi kolme vuotta sitten. Ensin oppiin lähtivät nuoren polven omistajat, sitten johtoryhmän jäsenet. Koulun penkillä pohdittiin räätälöidyssä valmennuksessa, mitä ympäristön muutos tarkoittaa Sacotecin kannalta. Mukana prosessissa oli asiakas, joka kertoi, mihin he huomenna panostavat. Idea ei ole kopioida, vaan tehdä yrityksestä hyvin erilainen. Silloin kopioija on aina myöhässä. On tärkeää tehdä oman toiminta ympäristön analyysi ja miettiä, mitä pärjääminen meiltä edellyttää, ja mitä osaamista meillä pitää olla. Viimeinen silaus Työvaiheiden videointi tarjoaa työntekijöille käytännöllisen ohjeistuksen. Osaavat työntekijät ovat yritykselle ensiarvoisen tärkeitä. Kuvassa Eeva-Liisa Öhman ja Antti Zitting. 10 TRIOplus
[ trioplus-hanke ] tulee intuitiosta, mikä sopii meille. Zitting toteaa, että toinen toimiva vaihtoehto on, että yritykseen tulee konsultti tai joku, joka tekee oikeat kysymykset ja vie prosessia läpi aina toteutukseen asti. Meidän vaihtoehtomme oli, että annettiin ihmisille mahdollisuus oppia. Se on hitaampi, mutta uskon, että pysyvämpi tie. Moderni valimo Sacotecin asiakastarpeisiin Lopputuloksena Sacotecin pihamaa on nyt myllätty ja uusi valimo alkaa rakentua. Harjannostajaiset ovat vuodenvaihteessa ja käytössä valimon laajennus on siitä puolen vuoden sisällä. Kolmen miljoonan euron investointi on mittava yritykselle, jonka liikevaihto oli 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja vuotta aikaisemmin 9 miljoonaa euroa. Jos laskusuhdanne ei olisi ollut niin jyrkkä, rakennushanke olisi toteutettu aiemmin. Ensi kesänä meillä on joka tapauksessa maailman modernein tarkkuusvalimolinja, ja se on Suomessa, Zitting sanoo. Suomeen vai muualle? Rakentaminen Suomeen ei ollut itsestään selvyys. Jos energian kasvavat kustannukset olisivat olleet tiedossa, se olisi ollut vielä epävarmempaa. Zitting perustelee investointia kotimaahan asiakkaiden läheisyydellä, osaamisella ja kustannusten hillitsemisellä uuden teknologian avulla. Puolet asiakkaistamme on Suomessa, puolet tuotteista menee suoraan vientiin Ruotsiin ja Saksaan. Suurimpia asiakkaitamme ovat Metso, Abloy, Wärtsilä ja ABB. Nyt pystymme yhä uudelleen vastaamaan tuottavuusvaateeseen, Zitting kertoo. Hän muistuttaa, että yrityksen täytyy osata valita oma pelikenttä ja oikea koko. Aivan varmasti joku tekee maailmassa tarkkuusvaluja halvemmalla kuin me, mutta eri asia on onko tuote laajasti ymmärrettynä juuri asiakkaan tarpeeseen edullisin ja sopiva. Zitting muistuttaa, että suomalaiselle yhteiskunnalle olemassa olevan yrityksen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on monin verroin edullisempaa kuin uusien työpaikkojen luominen. Meriteollisuuden yrityksissä on nyt ajelehtijoita, ja niille tärkeää on kotitöiden tekeminen, oman erityisyytensä terävöittäminen ja oman erityisosaamisensa myyminen vaikka maailmalle. Teksti: Marja Keränen Kuvat: Markku Ojala Sacotecin uusi valimo on rakenteilla ja otetaan käyttöön ensi kesänä, esittelee toimitusjohtaja Antti Zitting. TRIOplus 11
[ TMA & eurosinkitys oy ] Laitetaan toimiva firma uudestaan kuntoon Taantuman yllättämien yritysten terveyttäminen on keskeinen osa TRIOplussaa. Yhden asian seinäjokelainen yrittäjä tekisi terveyttämisessä toisin, jos voisi nyt aloittaa. Aloittaisin vuosi aiemmin. Aloitimme terveyttämisen myöhään, kun luotimme koko ajan että seuraava kuukausi on parempi, sanoo Eurosinkitys Oy:n perustaja Ari Kiviluoma. Jyrkkä taantuma yllätti pahasti Eurosinkityksen, jolla oli vielä vuonna 2007 töitä silmät täyteen. Tuossa vaiheessa yhtiö teki jätti-investoinnin. Ja sitten rysähti. Liikevaihdosta katosi puolet hetkessä. Eurosinkityksen kohtalotovereita on Suomessa paljon. Siksi TRIOplus tarjoaa sadalle teknologiateollisuusyritykselle toiminnan terveyttämismahdollisuuden TMC-konsultin johdolla. Kyse on sekä yritysten että kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeästä hankkeesta. Yhteiskunnalle tulee kalliiksi, jos työpaikat menevät ja omaisuuserät myydään pilkkahinnalla. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen on pitkä juttu, sanoo terveyttämistyötä vajaat 20 vuotta tehnyt Erkki Niskanen, Frannet Oy:stä. Turvallisuutta koko perheelle Ongelmiin ajautuneen yrityksen kuntoon laittaminen on yrittäjälle usein ylivoimainen työ. Terveyttäminen vaatii taitoja, joita menestyneen yrityksen vetäjä ei ole koskaan tarvinnut. Itse rakennetun elämäntyön saneeraaminen voi olla monelle liian raskasta etenkin, kun vaikeuksilla on taipumus lamaannuttaa ihminen. Omaa yritystä voi myös katsoa sokeammin kuin ulkopuolinen ammattilainen. Konsultti sanoi ensimmäiseksi, että toimiva yritys, eiköhän laiteta uudestaan kuntoon. Se toi turvallisuuden tunnetta koko perheelle, muistelee Ari Kiviluoma terveyttämisen käynnistymistä. Turvallisuus on perusteltua sikäli, että TMC-konsulteilla on alan koulutuksen lisäksi pitkä kokemus taloudesta ja liiketoiminnasta. TMA Finlandin koulutukseen hyväksytään vain ihmisiä, jotka ovat itse toimineet muun muassa johtotehtävissä, yrityksen kehittäjinä tai rahoittajina. Ei kyse ole ihmemiehistä, mutta pitää olla tolkkua monilta liiketoiminnan osaalueilta. Jos sitä puuttuu joltain alueelta, pitää osata etsiä, sanoo Erkki Niskanen. Eväät uudelle nousulle TRIOplussaan kuuluva maksuton TalousapuPLUS-terveyttämisohjelma sisältää kolme vaihetta: taloudellisen tilanteen tarkastelu, analyysi yrityksen tilasta ja kehityssuunnitelma sekä toimenpiteet alustavine rahoitussuunnitelmineen. Ohjelman tarkoitus on nostaa yritys sellaiseen kuntoon, että se voi edetä TRIOplussan muihin kehittämisohjelmiin. Todella syviin vaikeuksiin ajautunutta yritystä ei terveyttäminenkään pelasta. Useita satoja yrityksiä kahlannut konsultti tunnistaa kuitenkin nopeasti elinkelpoisen yrityksen. Muutamat keskustelut, tuloslaskelmat ja tase, tilauskanta ja asiakkaat kun käy läpi, voi nopeasti sanoa, tuleeko terveyttämisestä mitään vai ei, sanoo Erkki Niskanen. Yrittäjälle ulkopuoliselle avautuminen voi olla vaikea päätös. Usein se on kuitenkin paras päätös. Kannattaa ainakin harkita avun hakemista, itselle se antoi eväät uudelle nousulle. Lottoamaankaan ei kannata alkaa, sanoo Ari Kiviluoma. Teksti ja kuvat: Risto Pennanen Erkki Niskanen, Frannet Oy Tämä on TalousapuPLUS Maksuton terveyttämispalvelu sadalle teolliselle yritykselle Tehdään kokeneen TMC-konsultin johdolla Kolme vaihetta. 1. Taloudellisen tilanteen tarkastelu, 2. analyysi sekä kehittämissuunnitelma ja 3. toimenpiteet sekä rahoitussuunnitelma Jokaisen vaiheen jälkeen ratkaistaan jatko Tavoitteena vahvistaa teknologiateollisuutta TMA Finland ry:n kehittämä terveyttämismalli Yrittäjän kontaktipaikka on PKT-säätiö: tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen 040 593 3157 tai sähköposti jari.leskinen@pkt.fi 12 TRIOplus
[ tma & eurosinkitys oy ] Jyrkkä taantuma yllätti Eurosinkityksen, mutta yritys saatiin kuntoon TMC-konsultin avulla. TRIOplus 13
[ Laserle oy/ely-keskuksen Tuotto+] Yrityksen jatkuva kehittäminen tärkeää Alihankkijayrityksen toimenkuva muuttuu jatkuvasti, sen vuoksi yrityksenkin pitää olla valmis muuttumaan ja kehittymään, Laserle Oy:n toimitusjohtaja Gustav Båsk sanoo. 14 TRIOplus
[ Laserle oy/ely-keskuksen Tuotto+] Båsk on kehittänyt Laserle Oy:tä määrätietoisesti siitä asti, kun hankki laser- ja vesileikkauspalveluja tarjoavan yrityksen omistukseensa vuonna 2003. Hänen mukaansa yrittäjä ei voi tietää kaikkea ja sen vuoksi ulkopuolinen apu ja tarkastelu on tervetullutta. Kun meille pienen notkahduksen jälkeen alkoi jälleen tulla tilauksia, aloimme miettiä, kuinka saisimme tehtyä työt mahdollisimman tehokkaasti, Båsk kertoo. Laserle hankki ulkopuolelta tukea tavoitteidensa toteuttamiseen ja osallistui Uudenmaan ELY-keskuksen Tuotto+ -ohjelmaan. Yritys kehitti konsulttien avulla muun muassa tuottavuusmittareita ja toimitusvarmuutta. Mittarit ovat hyödyllisiä, sillä jos ei mittaa, on vaikea parantaa mitään, Båsk mainitsee. Yritys on lisäksi hankkinut uusia koneita vastaamaan uusiin tuotantotarpeisiin ja uusinut vastikään toiminnanohjausjärjestelmänsä. Päähankkijamme toivovat meidän jalostavan tuotteita aiempaa pidemmälle. Se asettaa vaatimuksia sekä tuotannolle että henkilöstön osaamiselle, Båsk sanoo. Laserlen toimintatapa sopii hyvin työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteisiin, joka haluaa Suomeen mahdollisimman paljon jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset omaavia yrityksiä. Jatkuva kannattava toiminta edellyttää yrityksiltä mukautumiskykyä uusin vaatimuksiin. Kun yritystoiminta voi hyvin, rekrytoidaan uusia ihmisiä. Näin yhteiskunnan rattaat pyörivät ja yleinen hyvinvointi lisääntyy, kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen. Strategiatyöllä katse tulevaisuuteen Teemme parhaillaan todella hyvää strategiatyötä, jolla haemme fokusta toiminnallemme. Olemme projektin edetessä jopa huomanneet, että meidän kannattaa luopua joistakin töistä, joita olemme aiemmin tehneet, Båsk kertoo. Työn taustalla on ELY-keskusten pkyrityksille suunnattu liiketoimintasuunnitelmaohjelma, jonka avulla yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa kirkastetaan ajantasaiseksi ja suunnataan yrityksen toiminta kohti tulevaisuutta. On hyvä saada ulkopuolista näkemystä yrityksen toimintaan. Konsultit ovat kokeneita ja juuri sen alueen asiantuntijoita, joihin heidät on palkattu. Koen, että olemme saaneet heiltä tarvitsemaamme apua, Båsk sanoo. Lähitulevaisuudessa yritys aikoo katsastaa myös ulkomaan markkinat. Toimitusjohtaja on tehnyt markkinoiden kartoitusta ja kontaktoinut mahdollisia yhteistyökumppaneita. Vaikka Båsk ei odotakaan nopeaa kasvua ulkomailla, hän uskoo Laserlen vakaaseen kasvuun. Helsinki on hyvä paikka teollisuudelle, toisin kuin usein väitetään. Meidänkin lähellä on useita pieniä yrityksiä, joiden palveluita yrityksemme hyödyntää. Niiden avulla pystymme kehittämään myös omaa toimintaamme ja mukautumaan uusiin vaatimuksiin. Teksti: Jenni Santalo Kuvat: Mauri Ratilainen Palveluja läpi yrityksen elinkaaren Laserle on hyödyntänyt vuosien varrella ELY-keskuksen tuotteistettuja palveluja. Palveluja on yhteensä 13. Ne toimivat koko maassa saman formaatin mukaan ja ovat helposti saatavilla. Yrittäjän on usein hankala sanoa, mikä yrityksen konkreettinen tuen tarve on. Olemme kehittäneet työkalut ja kilpailuttaneet kokeneet konsultit, jotta pystymme analysoimaan yrityksen tilan ja osoittamaan juuri sille sopivan tuotteen, kertoo Anna-Liisa Heikkinen. ELY-keskuksen yrityksen oman toiminnan kehittämisen työkalu PK-LTS ja tuotannollisten yritysten nykytila ja kehittämisohjelma Tuotto+ auttoivat Laserlea tavoitteiden kirkastamisessa ja tuottavuuden tehostamisessa. TRIOplus-hankkeen kannalta olennainen palvelu on myös Balanssi, joka auttaa löytämään tasapainon talouden ja rahoituksen ongelmakohtiin. Globaali auttaa yritystä kansainvälistymään ja Myyntitehon kautta etsitään yritykselle uusia markkina-alueita. Myös yrityksen kuntoanalyysi on mahdollinen. Kunto-ohjelman kautta kartoitetaan yrityksen nykytila. Ja jos yrityksessä on uusia tuote- tai palveluinnovaatioita, TuoteStart voi olla hyödyllinen ohjelma. Se auttaa innovaatioiden kaupallistamisessa, Heikkinen kiteyttää. Ohjelmiin pääsee mukaan ottamalla yhteyttä ELY-keskuksen tuotevastaavaan, joka ohjelmasta alueella vastaa. Yhteystiedot löytyvät keskusten verkkosivuilta. TRIOplus 15
[ d-fence/laatukeskus ] D-Fencen toimitusjohtaja Juha Oravala: Laatu on kilpailuvaltti Tiedämme tarjoavamme laadukasta palvelua asiakkaillemme. Halusimme näyttää sen toteen sertifikaatilla, jottei laadusta jauhaminen vaikuttaisi pelkältä myyntipuheelta, mainitsee D-Fencen toimitusjohtaja Juha Oravala. D-Fence suojaa yritysten liiketoiminnalle kriittistä sähköpostin kulkua. Varmistamme, että oikea posti menee perille oikeaan osoitteeseen, ja suodatamme roskapostin, joka palautuu postin lähettäneeseen IP-osoitteeseen, Oravala kuvaa. Yritys myös varmistaa postiliikenteen häiriötekijöiden varalta. Jos organisaation palvelimelle tulee vika, eivätkä postit kulje, ne tallentuvat D-Fencen B-Safepalvelimelle, josta asiakas saa postinsa, kun vika on korjattu. Oravala tietää, ettei yritys pysty kilpailemaan ensisijaisesti hankintahinnoissa, eikä se ole sitä koskaan yrittänytkään. Yrityksen liikeidea perustuu laadukkaaseen palveluun, jonka takaavat kehittynyt teknologia ja tosiasia, että D-Fence on yksi harvoista alan yrityksistä, jonka pääasiallinen business on sähköpostikulun suojaaminen. Lisätehoja prosesseja avaamalla D-Fence haki apua laatusertifikaatin hankkimiseen Laatukeskukselta, jonka asiaan perehtynyt konsultti ohjasi yrityksen prosessien läpikäyntiä. Kävimme läpi kaikki prosessit: myynnin, kytkennän, tuotannon ja irtikytkennän. Työskentely jatkui kuutisen kuukautta, tammikuusta kesäkuuhun. Prosesseja läpikäydessä huomasimme, että tätä ja tätä toimintaa voisi vielä vähän tehostaa. Tosin suurin piirtein kaikki oli jo ennestään kunnossa, Oravala kertoo. Laatukeskus auttoi yritystä ISO 9001 laatusertifikaatin saamisessa ja laatukäsikirjan kokoamisessa. Saimme, mitä haimme. Halusimme Laadunhallinta ja -kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä D-Fencelle, jonka kilpailuvaltti on tehokas ja hyvä palvelu. Siksi yritys halusi hankkia itselleen laatusertifikaatti ISO 9001:n. palvelumme laadulle auktorisoinnin. Jouduimme pohtimaan asioita ja sen ansiosta tiedämme nyt oikeasti, mistä laatu muodostuu. Lisäksi saamme laatusertifikaatista kilpailuetua. Vaadimme myös kumppaneiltamme laadukasta työtä ja prosessien noudattamista. Laatukeskuksen kehityksen ja markkinoinnin johtaja Margit Lindholm sanookin, että parhaat kehittävät toimintojaan koko ajan. Laadunkehittäminen on tarpeellista myös taantuman aikana, ja joskus erityisesti silloin. Laatujohtaminen ja laadunhallinta ovat tärkeitä osa-alueita yrityksen menestymisen kannalta. Tulokset eivät synnyt itsestään, vaan tekemisen kautta. Toimintatapojaan jatkuvasti kehittävät organisaatiot ovat aina paremmissa asemissa. Kilpailukykyä laadunhallinnalla Itsearviointi ja jatkuva parantaminen ovat kehittymisen lähtökohtia. Parantaminen ei välttämättä tapahdu pikku hiljaa, vaan usein organisaatioissa otetaan isojakin harppauksia, kun asioita on opittu katsomaan uudella tavalla, Lindholm sanoo. Myös D-Fence aikoo pitää yllä jatkuvaa kehittämistä. Hienot ideat halutaan pystyä jalkauttamaan toimivasti. Vaa tivathan tulevaisuudensuunnitelmissa olevat kasvu ja kansainvälistyminen oikeanlaista etenemistä. Länsi-Eurooppa on loogisin laajentumiskenttä, mutta myös lähialueet, kuten Venäjä, kiinnostavat. Tuotantoa emme siirrä muualle, sillä meidän alalla palvelun tuottaminen maksaa yhtä paljon täällä kuin halpatyömaissa, ja haluamme joka tapauksessa olla paras, emme halvin, Oravala perustelee. Lindholm lisää, että prosessien kehittäminen, johtamisjärjestelmät, laatutyökalut ja toimintajärjestelmät ovat asioita, joita pk-yritysten olisi hyvä kehittää ja joista ne hyötyvät eniten. Kuitenkin hyvät tulokset tehdään vain ihmisten avulla, joten henkilöstön osallistaminen nousee tärkeälle sijalle. Kilpailukyvyn säilyttäminen on jatkuvaa työtä, hän toteaa. Teksti: Jenni Santalo Kuvat: Mauri Ratilainen Räätälöityä laatua Laatukeskuksen jäsenyys tuo etuja, mutta toki palveja tarjotaan kaikille. Laadun ABC-verkkokurssi on hyvä käynnistys. Silloin organisaatiossa mielletään, mitä laatu on. Prosessivalmennus on laajempi kokonaisuus. Laatutyökalut antavat osaamista laadunhallintaan ja Investors in People -johtamisen malli eväitä ihmisten johtamiseen ja kehittämiseen. Räätälöimme palvelun organisaation tarpeiden mukaan. Meillä on resursseja panna toimet pikaisesti käyntiin, kun saamme toimeksiannon, Lindholm lupaa. Laatukeskuksen tavoitteena on menestyvä Suomi. Siksi Laatukeskus verkottaa päättäjiä, tekijöitä ja asiantuntijoita, tarjoaa palveluja ja jakaa tietoa tuotteiden ja palveluiden laadun sekä toiminnan kehittämisen työkaluista sekä menetelmistä ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä. 16 TRIOplus
[ d-fence/laatukeskus ] D-Fence halusi osoittaa sertifioinnilla että laatu ei ole vain puhetta, sanoo toimitusjohtaja Juha Oravala. TRIOplus 17
Meille on tärkeää pitää vanhat asiakkaamme ja kasvaa heidän mukanaan, mutta kasvu edellyttää myös uusien asiakkuuksien hankkimista, JTA-Connectionin toimitusjohtaja Timo Ahonen sanoo. 18 TRIOplus
[ JTA-connection / finpro ] Kasvua ja kansainvälistymistä päähankkijoiden mukana JTA-Connection on teknologiateollisuutta palveleva yritys, jonka asiakkaita ovat tuotantokone- ja energia-alan laitevalmistajat. Yritys tekee koneiden ja laitteiden vientiasennuksia, sähköistyksiä, kokoonpanoja, käyntiinajoja, testauksia, asennusvalvontaa ja huoltoja. Yrityksen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Metso Minerals, Wärtsilä, Winwind, Fastems, Elematic ja Cargotec, joten mahdollisuudet kansainvälistyä päähankkijoiden mukana ovat hyvät. Koska yritys toimii jo nyt globaalisti, se haluaa lisätä myös toimipisteitään maailmalla. Liikkeellelähtö lähimarkkinoilta JTA-Connectionin toimitusjohtaja Timo Ahonen sai tuekseen Finpron, kun mahdollisia asiakasryhmiä ja kohdemarkkinoita alettiin linjata. JTA-Connection osallistui Globaali-, Kasvuyrityspalvelun KV-LTS- sekä GoGlobal-ohjelmiin. Sain erinomaista apua ja aloin ymmärtää, mistä kansainvälisille markkinoille menossa on kyse. Saksa valikoitui kohteeksemme, koska siellä on uusien, potentiaalisten asiakasryhmien lisäksi suomalaisia asiakkaitamme. Finpro etsi meille Saksaan työntekijän ja hoiti paperihommat puolestamme, Ahonen kertoo. Ensimmäisen kansainvälistymisvaiheen jälkeen maailmantalouteen iski kuitenkin lama, joka koetteli voimakkaasti myös JTA-Connectionia. Ahosesta tuntui, että koko maailma romahti niskaan. Mutta silläkin hetkellä istuimme Finpron edustajien kanssa alas ja pohdimme, miten yritys selviäisi tilanteesta. Sain ohjeita, miten kannattaisi toimia, jotta yrityksen toiminta voisi jatkua. Laajentumishaaveet piti panna hetkeksi sivuun ja keskittyä yrityksen hengissä pitämiseen. Konsultatiivista palvelua kansainvälistymiseen Finpron apu on usein tarpeen pk-yrityksille, kun yritys lähtee ulkomaille myymään ja markkinoimaan tuotteitaan ja palveluitaan. Palveluja löytyy myös siihen, kun yritys tekee hankintoja, ostaa komponentteja ja osia kansainvälisiltä markkinoilta. Autamme tietysti silloin, kun yritys perustaa tuotantolaitoksen tai toimipisteen ulkomaille. Kohdemarkkinoilta pitäisi löytyä uusia asiakkuuksia, joita voivat olla paikalliset yritykset tai markkinoilla olevat kansainväliset yritykset. Me selvitämme ja rakennamme road mapin, miten tavoitteisiin päästään, Pekka Lappalainen Finprosta selostaa. Jokainen yritys on yksilöllinen. Palvelu pitää räätälöidä kullekin sopivaksi. Tuotteet, yritys, kilpailukenttä ja yhteistyökumppanit pitää tunnistaa, pitää ymmärtää yrityksen puutteet ja heikkoudet. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä, jotta pystytään käyttämään osaaminen ja verkostot hyödyksi kansainvälisillä markkinoilla, hän jatkaa. Teknologiateollisuuden pk-yrityksille Finpro tarjoaa apua erityisesti kansainvälisen kasvun suunnitteluun, markkinoille menon valmisteluun, valituille markkinoille etabloitumiseen ja markkina-aseman parantamiseen. Pitkäaikainen kumppanuus kaiken A ja O Nyt näyttää jo paremmalta, mutta olen oppinut sen verran, etten paukuttele henkseleitä. Näkymä on hyvä, mutta huonosti ennustettavissa pitkällä aikavälillä. Toivottavasti pääsemme lähitulevaisuudessa taas siihen vaiheeseen, että kasvu jatkuu. Halumme on kasvaa ja lisätä kansainvälistä toimintaa entisestään, Ahonen visioi. Yritys teki myös kansainvälistä kasvua varten liiketoimintasuunnitelman, joka vaati lähes kymmenen päivän suunnittelupalaverit konsultin kanssa. Se on ollut meille hyvä ohjekirja. Kävimme sitä tehdessä koko liiketoimintamme ja asiakkaamme läpi. Finpron konsultti Pekka Lappalainen vieraili muutamien asiakkaidemme luona ja kyseli, mitä mieltä he ovat JTA-Connectionista ja miten he toivoisivat meidän kehittävän toimintaamme. Tämä on ollut erinomainen keino parantaa asiakaspalveluamme, Ahonen jatkaa. Lappalainen sanoo, että asiakasyritys pitää tuntea hyvin, jotta sille voidaan ehdottaa oikeita toimenpiteitä. Kansainvälistyminen ei ole yksi toimeksianto, vaan yhdessä kasvamista yrityksen kanssa. Kun tuntee yrityksen ja tietää, mitä ollaan hakemassa, pystyy tuomaan esiin mahdollisuuksia. Toiminnalla on aivan eri tehot, kun tuntee yrityksen. Ahosen ja Lappalaisen yhteistyö on kestänyt neljä vuotta. Ahosen tukena on myös toiminut aktiivisesti Finpron Tampereen toimipisteen aluepäällikkö, jonka koordinoimana yritys on hyödyntänyt kasvuyrityspalvelutoimintaa sekä Finpron teollisuustiimejä. Teksti: Jenni Santalo Kuvat: Mika Kanerva TRIOplus 19
[ MAG/finnvera ] Finnvera rahoitti MAG:n kansainvälistymistä Läsnäolo Aasiassa on meille tärkeää, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja nopeasti, MAG:n toimitusjohtaja Teijo Fabritius sanoo. Noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee Aasiasta. Asiakkaamme tarvitsevat paikallisen tuen. Pekingin suunnittelu- ja valmistusyksiköstämme pystymme toimittamaan laitteet asiakkaille nopealla syklillä. Hong Kongista on helpompaa koordinoida Aasian toimintaa. Fabritiuksen mukaan tavoitteena oli saada yritys kasvu-uralle. Lähdimme hakemaan kasvua nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta. Tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, henkilöstön määrä kasvanut noin 30:stä 90:een ja yritys on saavuttanut vahvan jalansijan tärkeimmällä markkinaalueellaan Aasiassa. Finnveran kautta olemme saaneet vientitakauksia ennakkomaksuille sekä käyttöpääomarahoitusta Aasian toimipisteiden käynnistämiseen, Fabritius kertoo. Finnvera oli mukana myös vuoden 2009 alussa toteutetussa yritysjärjestelyssä. MBO-kaupan myötä MAG siirtyi Proventia Group Oy:ltä henkilöstön osaomistukseen. Finnvera osallistui yrityskaupassa sekä itse yrityksen että avainhenkilöiden rahoitusjärjestelyihin. Teollisuusautomaatioon erikoistunut Master Automation Group (MAG) perusti toimipisteet Pekingiin vuonna 2006, Dongguaniin 2007 ja Hong Kongiin 2008. Kasvua ja kansainvälistymistä tukivat Finnveran rahoituspalvelut. Julkiset rahoitusinstrumentit tarpeen vakuuksissa MAG hankki itse tietoa Finnveran palveluista ja otti oma-aloitteisesti yhteyttä. Finnveraan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siellä on paljon asiantuntemusta, yritystutkijoiden kanssa on helppo myös sparrata omaa liiketoimintasuunnitelmaa. Samalla yritys saa arvokkaita vinkkejä, Fabritius kannustaa. Yhteistyö Finnveran kanssa on ollut helppoa ja toimivaa. MAG:llä on Finnverassa oma yhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen tilanteen. Liiketoimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset edellyttävät nopeita ratkaisuja. Olemme aina löytäneet meidän tarpeisiimme ja tilanteeseemme sopivan ratkaisun nopeasti. Fabritius korostaa, että kasvun vaatiman rahoituksen osalta on hyvä muistaa kolme tärkeää näkökulmaa. On tärkeää, että yrittäjä ymmärtää kasvun edellyttämän rahoitustarpeen realistisesti ja on valmis panostamaan kasvuun omalla rahoituksella. Hyvät pankkisuhteet ovat aina tarpeen. Samoin julkiset rahoitusinstrumentit, sillä kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei useinkaan ole lukujen valossa riittäviä vakuuksia tarvittavan rahoituksen hankkimiseen. Teksti: Jukka Muukkonen Kuvat: Vesa Ranta 20 TRIOplus
[ MAG/finnvera ] Hyvät pankkisuhteet ovat aina tarpeen. Samoin julkiset rahoitusinstrumentit, sillä kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei useinkaan ole lukujen valossa riittäviä vakuuksia tarvittavan rahoituksen hankkimiseen. Teijo Fabritius, MAG Finnvera jakaa pkyritysten rahoitusriskejä Finnvera edistää suomalaisten pkyritysten kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä sekä tukee alkuvaiheessa olevan liiketoiminnan ja pk-yritysten muutostilanteiden rahoitusta. Se on valtion omistama rahoittaja, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja jakaa rahoitukseen liittyvää riskiä yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Finnveran TRIOplus-hankkeen yrityksille tarjoamia palveluja ovat muun muassa lainat ja takaukset sekä vientiin liittyvät rahoitusjärjestelyt. Yrityksen on esimerkiksi mahdollista vakuuttaa vientisaatavansa ulkomaisen asiakasyrityksen maksukykyyn tai kohdemaan epävakaisiin oloihin liittyvien riskien varalta. Finnveran suhdannerahoitus tukee yritysten selviytymistä laman yli. Keinoina ovat mm. TMA (Turnaround Management) -konsulttien kanssa löydetyt ratkaisut sekä Finnveran rahoitus. Yritykset saavat palvelut käyttöönsä Finnveran aluekonttoreiden kautta. Aluekonttoreita on yhteensä 15 eri puolilla Suomea. Niissä työskentelee yli sata rahoituspäällikköä ja -neuvojaa. Palveluprosessi käynnistyy soittamalla oman palvelualueen aluekonttoriin. Myös pankki voi ehdottaa Finnveran ottamista mukaan rahoitusjärjestelyyn. Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ja tilinpäätöstietojen sekä yritystutkimuksen pohjalta Finnvera pyrkii yhdessä yrityksen kanssa etsimään ratkaisun rahoitustarpeeseen. Lisätietoja ja aluekonttoreiden yhteystiedot: www.finnvera.fi TRIOplus 21
[ sitra ] Sitran ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo: Yritykset tarvitsevat kriittistä tarkastelua Jokainen yritys arvioi tilanteensa ja tekee päätökset itse. Työkaluja kehittämistyöhön on tarjolla. Heikintalo korostaa, että strateginen ajattelu nousee yrityksissä entistä tärkeämmäksi, ja siihen tarvitaan aineksia myös ulkopuolelta. TRIOplus-hanke, jota Sitrakin rahoittaa, on merkittävä suunnan näyttäjä. Jokaisen yrityksen on tehtävä analyysi ympäristöstä ja omista mahdollisuuksistaan, kilpailijoista ja toiminnastaan. Pelkkä alihankkijan rooli ei enää riitä vaan isot yritykset odottavat, että on jotain annettavaa tuotekehitykseen. On siis pystyttävä keskustelemaan suunnittelun kanssa, Heikintalo toteaa. Sijoittaja vie muutoksen viestiä Sitra on tehnyt sijoituksen kolmeen koneteollisuuden yritykseen: Meseraan, Metecoon ja Fluidhouseen. Viimeksi mainittu on ollut Sitran listalla jo useita vuosia, mutta kaksi muuta sijoitusta ovat tuoreita. Vuonna 2008 alkaneessa ohjelmassa on käyty läpi 60 yritystä, ja sijoituskohteita on löytynyt kaksi. Kelpo yrityksiä löytyy, mutta kaikilla ei ole riittävää muutoshalua ja osa ei halua ulkopuolista rahoittajaa mukaan. Yrittäjä on usein yrittäjä siksi, että haluaa tehdä ja päättää itse, toteaa Heikintalo. Käydyissä keskusteluissa olemme kui Kaikkien teknologiateollisuuden yritysten pitäisi olla kriittisiä tämän hetken toimintamallinsa suhteen. Paluuta entiseen ei ole ja yrityksissä täytyy miettiä, mitä pitää tehdä, että asiat muuttuvat, painottaa Sitran Koneteollisuuden kasvuohjelman johtaja Mauri Heikintalo. tenkin toivottavasti onnistuneet viemään viestiä toimialan muutoksista ja yritysten muuttumisen tärkeydestä. Heikintalo muistuttaa, että tulevaisuutta ei voi enää luoda menneisyydestä, ja menneisyys, johon voidaan peilata on nykyään kovin lyhyt. Tulevaisuuden ennustamiseen ja päätösten tekemiseen tarvitaan avuksi markkinatietoa, ja sitä sekä Sitra että TRIOplus-hanke haluavat yrityksille tarjota. Riittävä halu muuttua Sitran uusista sijoituskohteista Metecosta ja Meserasta Heikintalo toteaa, että niiltä löytyi riittävä halu muuttua ja kansainvälistyä ja valmius ottaa ulkopuolinen rahoittaja mukaan. Metecossa on tehty vaativa työ erilaisten laatu- ja lupamenettelyjen kanssa. Nyt mukana on laaja kaarti aktiivisia uusia omistajia. Sopiva dynamiikka on nyt olemassa, Hei Kansainvälistyminen on nyt muutostarpeissa esillä voimakkaasti, mutta monelle yritykselle vientimarkkina näyttää yhä peikolta. 22 TRIOplus
[ sitra & meteco ] kintalo kertoo. Meteco avasi syyskuun alussa uuden tehtaan Kuhmoisissa. Meserassa oli jo uusia tuulia uuden toimitusjohtajan myötä ja muutoksen suuntaa haettiin. Siellä tavoitteena on muuttua yleiskonepajasta omia tuotteita tekeväksi kärkialihankkijaksi ja kansainvälistyä voimakkaasti. Kolmivuotinen Koneteollisuuden kasvuohjelma on nyt puolivälissä, ja sijoituskohteita haetaan edelleen. Tavoitteena on sijoittaa kaikkiaan 3 5 yritykseen. Nyt etsitään erityisesti tuoteyrityksiä ja suunnittelutoimistoja, jotka täydentävät konepajateollisuutta. Eurooppa on jo kotimarkkina Kansainvälistyminen on nyt muutostarpeissa esillä voimakkaasti, mutta monelle yritykselle vientimarkkina näyttää yhä peikolta. Eurooppa on kuitenkin jo käytännössä kotimarkkinaa: muodolliset raja-aidat on kaadettu, ja suomalaisten yritysten pitäisi voida siellä toimia, Heikintalo toteaa. Toimintakulttuurin rakentaminen kestää tietysti jonkin aikaa, mutta ellei sitä tänään aloita, se on taas päivää kauempana. Tässä asiassa liike on tärkeämpää kuin suunta. Heikintalo muistuttaa, että alihankkijoiden liiketoimintamahdollisuudet Suomessa käyvät koko ajan pienemmiksi. Jos kansainvälistymistä miettii liian kauan, tilaisuus menee ohi. Kilpailu on kovaa, mutta suomalaiset yritykset ovat tähänkin asti pärjänneet kansainvälisten yritysten verkostoissa. Meillä on teknologia hallussa, nyt sille pitää hakea lisää asiakkaita. Teksti: Marja Keränen Kuvat: Kuvaamo Valo Sitran uusin sijoituskohde koneteollisuudessa on Meteco, jonka pilottikomposiittitehdas Kuhmoisissa vihittiin käyttöön syyskuun alussa. Perinteinen alihankkijayritys on määrätietoisilla investoinneilla kehittymässä kokonaisratkaisujen tarjoajaksi uusille markkinoille. Uudessa tehtaassa voidaan tutkia komposiittirakenteiden käyttöä muun muassa kuljetusvälineissä ja prosessiteollisuudessa. TRIOplus 23
[ Metallityöväen liitto ] Murikka-opiston opettaja ja tutkija Jouko Reijonen muistuttaa, että maailman muutoksesta huolimatta työyhteisöissä monet asiat säilyvät ennallaan. Meillä on keskeisesti pohdittu, miten nämä hitaat rakenteet saa muuttumaan, hän kertoo. Sitoutuminen muutokseen Muutokset ovat aina vaikeita ja vaativat toteutuakseen henkilökohtaisen muutospäätöksen. Sitoutuminen muutokseen edellyttää luottamusta, jota ei synny ilman keskinäistä ymmärrystä. kysyy luottamusta Yrityksissä monet muutokset kariutuvat, kun ei puhuta samaa kieltä, sanoo opettaja ja tutkija Jouko Reijonen Murikka-opistosta. Metallityöväen Liiton Murikka-opisto on 20 vuoden ajan ollut kehittämässä metallialan yritysten ja työyhteisöjen toimintatapoja. Yli sata tuotannollista kehittämishanketta on toteutettu niin pienissä kuin suurissa yrityksissä, ja kehitysprosessit on suunniteltu ja mitoitettu kunkin yrityksen ja työyhteisön tarpeista käsin. Murikka hyödyntää Metallityöväen Liiton tutkimusyksikköä, joka seuraa kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta, tuottaa toimialaraportteja ja tekee suhdanneseurantaa yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa. Se seuraa toimialan yritysten linjauksia ja tekee yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Toistasataa yrityshanketta on tuottanut varsinaisten tulostensa lisäksi laadullisen tutkimusaineiston, jota harvalla kehittämisorganisaatiolla on käytettävissä. Aineistosta on tehty myös kaksi väitöskirjaa. 24 TRIOplus