HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu
Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella (psyykkisillä tekijöillä osuutensa oireenmuodostuksessa)
Tasapainoelin Luinen labyrintti ja sen sisällä kalvoinen labyrintti Sisältää 3 kaarikäytävää, joiden tasot kohtisuorassa toisiaan vasten horisontaalinen superiorinen posteriorinen Lisäksi kalvoiset sokkelot, utrikulus ja sacculus (otoliittielimet) ja niiden yhteydet aivorunkoon
Tasapainoelin Jokaisessa kaarikäytävässä on avartuma, ampulla, sen kiinnittymiskohdassa utrikulukseen Ampullan sisällä on crista ampullaris poimu, jossa aistiepiteeli sijaitsee Aistinepiteeli muodostuu karvasoluista, joiden pinnasta kohoavat aistinkarvat ovat yhteydessä hyytelömäiseen massaan, kupulaan
Tasapainoelin Lisäksi kaksi tasapainoelintä: Utrikulus ja Sacculus (kalvoiset sokkelot) Näiden kummankin sisällä sijaitsee tasapainoaistin pääte-elin, makula, jossa on tuhansia karvasoluja kalsium karbonaattikristallien peittämänä hyytelömäisessä massassa (otoliittimembraani) Kristalleja kutsutaan otoliiteiksi (korvakiviä) Sacculusta ja utriculusta voidaan kutsua myös otoliittielimiksi
Tasapainoelimen toimintaa Kaksi komponenttia monitoroi liikettä: rotatorinen liike (=kulmakiihtyvyys) esim. pään ravistelu, nyökkäys suoraviivainen liike (=lineaarinen kiihtyvyys) esim.hissin pysähtyminen,vartalon nojaaminen toiseen suuntaan Kaarikäytävien ampullan crista ampullariksen kupula aistii kulmakiihtyvyyttä (pään kiertoliikkeitä) horisontaalinen kaarikäytävä vertikaalisen akselin ympäri (esim. piruetti) superiorinen ja posteriorinen kaarikäytävä sagittaalisen rotaation (esim. pään nyökyttäminen) Utriculuksen ja sacculuksen makulat aistivat lineaarista kiihtyvyyttä ja pään asennon painovoimaan nähden
Huimauksesta Potilas on kokonaisuus (fyysiset ja psyykkiset tekijät) Taustalla moninaisia sairauksia (harvinaisiakin) Yleinen oire (lähes 1/3 yli 65 vuotiaista huimaus alentaa elämänlaatua) Kiusaava ja elämää haittaava Harvoin taustalla vakava sairaus
Subjektiivinen tunne Ymmärretään monella tavalla Mikä tahansa epämiellyttävä tunne siitä, ettei oma tasapaino suhteessa ympäristöön ole kunnossa
Huimaus Kiertohuimaus (akuuteissa usein,vertigo) Epätasapaino, kaataminen Epävarmuus, keinuttelu (dizziness) Silmissä musteneminen Epätodellinen olo Keskittymiskyvyttömyys Englannin kieli vs. suomen kieli (vertigo, dizziness, giddiness, lightheadedness, ataxy)
Luokittelua 1) Kiertävä, rotatorinen huimaus 2) Kaatava huimaus 1) Perifeerinen huimaus 2) Sentraalinen huimaus
Nystagmus Nystagmus eli silmävärve Suunta nopean komponentin mukaisesti Hidas liike vestibulaarijärjestelmän häiriöstä ja nopea palautusliike sentraalisesta kompensaatiosta Tutkitaan spontaaninystagmus (nystagmus ilman ulkoista ärsykettä), asentonystagmus ja katseensuuntanystagmus (normaali, fysiologinen katsekulman ollessa yli 30 astetta) Heijasteradat tasapainojärjestelmän ja silmien ulkoisten lihasten välillä saavat aikaan nystagmuksen Heijasteradat tarkoituksenmukaisia ja palvelevat mm. pään liikkeissä tapahtuvan kuvan stabilisaatiossa näkökenttään ja retinaan Esim. päätä käännettäessä oikealle silmän ulkoiset liikuttajalihakset aktivoituvat ja liikuttavat silmiä vasemmalle (Vestibulo-ocular reflex, VOR)
Perifeeristä sisäkorvan tasapainoelimen tai tasapainohermon vika Sentraalista aivorungon tasapainotumakkeiden tai tasapainokeskusten tai pikkuaivojen häiriö
Perifeerinen vs. sentraalinen huimaus Piirteet: perif. sentr. Epätasapaino lievä/koht. hankala Kiertohuimaus hankala lievä Pahoinvointi usein joskus Kuulo-oireita usein harvoin Neurol.oireita harvoin usein Kompensaatio nopea hidas Nystagmus fix.inhiboi ei fix. Nystagmus hor.tors. vert.hor. Fix.inhiboi tarkoittaa, että katseen kohdistaminen kohteeseen vaimentaa nystagmusta eli silmävärvettä. Hor.tors=horisontaalis-torsionaalinen Vert.hor=vertikaalis-horisontaalinen
Anamneesi Tärkeä!! Huimauksen laatu? (kiertävää, kaatavaa, toiselle puolelle viettävää, humalaisen hapuilua muistuttavaa???) Huimauksen alkaminen ja esiintyminen? (aikaisemmin esiintynyt, äkillisesti alkanut, kesto, vähitellen alkanut, pahentunut?) Provosoivatko liikkeet? (BPPV, ortostaattinen hypotensio) Liitännäisoireet? (päänsärky, korvaoireet, neurologisia oireita, valoja ääniherkkyyttä, nystagmusta..?) Psyykkinen elämäntilanne? Lääkkeet? Muuta sairausanamneesia? Sukuanamneesi?
Huimauspotilaan tutkiminen Korva-, nenä- ja kurkkualueen tutkimus Neurologinen tutkimus Potilaan liikkuminen, tasapainotestejä (Romberg, yksijalkaseisonta, Unterberg koe) Nystagmuksen havainnointi Frenzelin laseja apuna käyttäen Dix-Hallpike Verenpaineen mittaus istuen ja seisten Sydämen auskultaatio Niskan liikkeet ja lihasjännityksen tutkiminen Tarvittaessa teknisiä tutkimuksia
Lisätutkimuksia Video-okulografia (VOG) Pään MRI Aivorunkoaudiometria (BERA, ABR, BAEP) Audiologiset tutkimukset (Ag, puheaudiometria) Laboratoriokokeita (PVK, TSH, T4, borrelia-va:t) EEG EKG
Korvaperäisiä huimaussairauksia Tärkeimpiä: Meniere n tauti (MD) Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV) Vestibulaarineuriitti (VN) Akustikusneurinooma eli vestibulaarischwannooma (VS) Perilymfafisteli (PLF) Muita (otiitti, ototoksiset aineet, migreeniin liittyvä huimaus, benigni paroxysmaalinen vertigo...)
Aivoperäisiä, sentraalisia syitä Vertebrobasilaarinen verenkierron häiriö yleisin [joko ohimeneviä (TIA) tai pysyviä (aivoinfarkti)] Pään alueen vammat (vaurio aivorungon tai pikkuaivojen alueella, 8. aivohermon tai sisäkorvan alueella) Aivokasvaimet onneksi harvinaisia Huimaus harvoin yksittäinen oire alkavassa MStaudissa (pitkään MS-tautia sairastaneilla tasapino-ongelmia esiintyy)
Milloin tutkimuksiin Välittömästi, jos huimauksen lisäksi neurologisia oireita (esim. puhe-, näkö-, kuulohäiriöitä, lihastoiminnan heikkoutta, tajunnantason häiriö...) Huimaus hyvin voimakasta ( esim. oksentelua) Oireet pahenevia
LOPUKSI Tyypillistä perifeeriselle huimaukselle: kiertohuimaus, pahoinvointi, oksentelu aivohermot ja neurologinen status normaalit ennuste hyvä Hyvä anamneesi! Neurologiset oireet, lisääntyvä päänsärky, aivohermostatus poikkeava, sitkeä huimaus-> neurologin kiireellinen konsultaatio Konsultoi tarvittaessa