Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke
Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla nykyinen peruskuivatus - Maatilojen yhteenliittymien hankkeina Ojitusyhtiöt (nyk. ojitusyhteisöt) - Kuivatusalueet kustannusten jyvitykseen Uomien ominaisuuksia Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus uoman valuma-alueen mukaan mitoitusvirtaama MHQ 1/20 - Suorat uomalinjaukset, suorat luiskat, tasainen pohja - Keskim. etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) - Veden ajallinen viipymä uomissa lyhenee MHQ:lla - Uomaeroosioriski maalajikohtainen rajanopeus
Kuivatusalue vs. peruskuivatusuoman valuma-alue
Perus- ja paikalliskuivatus Peruskuivatus Kaikki pellot peruskuivatuksen piirissä Peltoalasta rajoittuu - Peruskuivatusjärjestelmään 74 % - Vesistöön 13 % - Maastoon 13 % Paikalliskuivatus Salaojitettu 55 % Avo-ojissa 30 % Ilman kuivatusta 15 %
Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Paikalliskuivatus Lähde: Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu 23/2007
Vesistökuormituksesta Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvu Ajallisesti samaan aikaan (1950-60 luvulta alkaen) kuin - Peruskuivatus, salaojitus - Maan muokkaus, peltoala nurmet vs. kevätviljat - viljelyteknologia, tuotantosuuntien eriytyminen - Lannoituskäytännöt, määrät Kuormitus = vesimäärä * pitoisuus P=E+Q+Z - P keskimäärin ennallaan vs. ilmastonmuutos - E kasvukaudella vs. ilmastonmuutos - Q keskimäärin ennallaan vs. ilmastonmuutos - Pitoisuuksien kasvaminen
Valunta ja valunnan jakauma Alue Vuosi- ja vuodenaikaisvalunta (mm) ja osuus vuosivalunnasta (%) Vuosi Kevät Kesä Syksy Talvi E-Suomi 336 139 (41) 34 (10) 88 (26) 75 (22) K-Suomi 253 127 (50) 38 (15) 59 (23) 29 (11) P-Suomi 396 174 (44) 104 (26) 88 (22) 30 (7)
Kosteikkojen suunnittelun tavoitteet Toteuttamiskelpoisuus Tehokkaasti ravinteita pidättävä kosteikko Hydraulinen tehokkuus Kiintoaine, ravinteet Maisemalliset tavoitteet Monimuotoisuus Linnut Kasvillisuus Virkistyskäyttö Riistanhoito
Hovin kosteikko v. 1998
Hovin kosteikko peltomaisemassa Kuva: Maarit Puumala
Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen
Rantamo-Seitteli Pro Gradu: Jaana Tervo
Seittelin kosteikko Syvänne Loivat luiskat Syvänne Tasainen pohja Poistokanava Vedenalainen harjanne Lintusaaret Luiskien kasvillisuus Niemekkeet
Seitteli keväällä 2009 Kuva: Tero Taponen
Oivangin kosteikko Kuusamossa
Veden happipitoisuus kasvaa padolla
Kosteikkojen tarve Arvio kosteikkojen määrästä 750 000 800 000 peltohehtaaria kosteikkokäsittelyn piiriin 45 000 50 000 kosteikkoa 25 000-30 000 kosteikkohehtaaria Kymmenien vuosien työ
Luonnonmukaisten valtaojien mahdollisuudet Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta
Luonnonmukainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Tulvatasanteet Alkuperäinen uoma koskemattomaksi Kuvat: Jukka Jormola
Uoman tulvatasanteet
Kehittynyt luonnonmukainen uoma Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Uoman pohjakiveystä
Haukkalan ojan linjaus Seittelin kosteikon ohi Kuva: Tero Taponen
Luonnonmukaisia kalateitä Sågarsfors, Siuntionjoki Kuva: Jukka Jormola
Tieteellinen nimi Tavanomaisia kosteikkokasveja Suomalainen nimi Rehevyystas o Kasvusyvyys (cm) Alisma plantago aquatica ratamosarpio me 0-25 Schoenoplectus lacustris järvikaisla i -10-50 Typha latifolia leveäosmankäämi me 0-50 Phragmites australis järviruoko i 0-120 Ceratophyllum demersum karvalehti e -20-100 Potamogeton perfoliatus ahvenvita i -30-100 Potamogeton natans uistinvita i -30-100 Butomus umbellatus sarjarimpi e -20-120 Nuphar lutea ulpukka i -25-150 Nymphaea alba lumme i -25-150 Iris pseudacorus kurjenmiekka me +10-10 Lythrum salicaria rantakukka +30-10 Lysimachia vulgaris ranta-alpi +40-10 Juncus conglomeratus keräpäävihvilä +50-5 Carex sp. sarat +40-25 Calla palustris vehka m +10-10 Ranunculus lingua jokileinikki me +30-5 Eleocharis mamillata mutaluikka i +5-10
Liro Punasotka Kuvat: Antti Below
Taimen Rekolanpurossa Vantaa Kuva: Aki Janatuinen
Nuuksion Myllypuron palautettu tulva-alue Kuva: Ari Raatikainen
Päätelmiä Luonnonmukaiset valtaojat vihreää infrastruktuuria Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä Pehmentää salaojituksen kovaa statusta Ojitusyhteisöistä paikallisia ympäristötoimijoita Tarve, kysyntä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Valtaojien kasvava perkaustarve Tuottajat