Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaan palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina Hannu Kyttälä

Saatteeksi Muuttoliikkeen määrä ja sen suuntautuminen ovat olleet viime aikoina puheenaiheena varsinkin eteläisessä naapurissamme. Taistelu hyvistä veronmaksajista on yhä voimakkaammin tulossa yhdeksi asuntopolitiikan ohjenuoraksi. Vantaalla ei samanlaisia puheenvuoroja ole esitetty lainkaan samassa mittakaavassa. Pääkaupunkiseudun tasaisin tulonjako, monipuolinen asuntotarjonta sekä suhteellisen tasainen väestökehitys ovat vantaalaista arkipäivää. Vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen väestötilastot kertoivat suurien kaupunkien väestökehityksen pysähtyneen ja useissa tapauksissa (Helsinki, Turku, Tampere) myös kääntyneen laskuun. Väkiluvun kasvu on siirtynyt jälleen ympäristökuntiin. Ennakkotietojen mukaan Vantaan väestönkasvu on alkuvuodesta jatkunut vakaalla pohjalla samaan tahtiin kuin vuonna 2002. Tässä selvityksessä on tarkasteltu muuttoliikkeen suuntautumista Vantaan sisällä sekä kunnan rajojen ylitse. Aineisto on kerätty vuosien väestötiedoista, joissa on ollut tieto muuttajien lähtö- ja kohdealueesta. Asiaa on selvitetty Vantaan palvelualueittain. Sen lisäksi on kultakin palvelualueelta valittu yksi esimerkkikaupunginosa, jonka muuttoliikettä on kuvattu samalla tavoin kuin koko palvelualueen muuttoliikettä on tarkasteltu. Esimerkkialueiksi on valittu sekä asuntokannaltaan että asukasrakenteeltaankin mahdollisimman monipuoliset kaupunginosat. Valinta on tekijän. Vantaalla syyskuussa 2003 Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

Sisällys 1. Muuttoliike Vantaalla 1 1.1. Vuodet 1993-2002 1 1.2. Vuodet 1 1.2.1. Kaupungin sisäiset muutot 2 1.2.2. Muutot Vantaan rajan yli 3 2. Muuttoliike palvelualueilla, vuodet 4 2.1. Myyrmäen palvelualue 4 2.1.1. Kaupungin sisäiset muutot 4 2.1.2. Muutot kaupungin rajan yli 5 2.1.3. Kokonaismuuttotase 6 2.1.4. Muuttaneiden ikärakenne 7 2.2. Martinlaakson palvelualue 8 2.2.1. Kaupungin sisäiset muutot 9 2.2.2. Muutot kaupungin rajan yli 10 2.2.3. Kokonaismuuttotase 11 2.2.4. Muuttaneiden ikärakenne 12 2.3. Tikkurilan palvelualue 13 2.3.1. Kaupungin sisäiset muutot 14 2.3.2. Muutot kaupungin rajan yli 15 2.3.3. Kokonaismuuttotase 16 2.3.4. Muuttaneiden ikärakenne 17 2.4. Korso-Koivukylän palvelualue 18 2.4.1. Kaupungin sisäiset muutot 18 2.4.2. Muutot kaupungin rajan yli 19 2.4.3. Kokonaismuuttotase 21 2.4.4. Muuttaneiden ikärakenne 22 2.5. Hakunilan palvelualue 23 2.5.1. Kaupungin sisäiset muutot 23 2.5.2. Muutot kaupungin rajan yli 25 2.5.3. Kokonaismuuttotase 26 2.5.4. Muuttaneiden ikärakenne 27

3. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa 28 3.1. Hämeenkylän kaupunginosa 28 3.1.1 Kaupungin sisäiset muutot 29 3.1.2. Muutot kaupungin rajan yli 30 3.1.3. Kokonaismuuttotase 31 3.1.4. Muuttaneiden ikärakenne 31 3.2. Ylästön kaupunginosa 32 3.2.1 Kaupungin sisäiset muutot 33 3.2.2. Muutot kaupungin rajan yli 34 3.2.3. Kokonaismuuttotase 35 3.2.4. Muuttaneiden ikärakenne 36 3.3. Pakkalan kaupunginosa 37 3.3.1 Kaupungin sisäiset muutot 38 3.3.2. Muutot kaupungin rajan yli 39 3.3.3. Kokonaismuuttotase 40 3.3.4. Muuttaneiden ikärakenne 40 3.4. Asolan kaupunginosa 41 3.4.1 Kaupungin sisäiset muutot 42 3.4.2. Muutot kaupungin rajan yli 44 3.4.3. Kokonaismuuttotase 45 3.4.4. Muuttaneiden ikärakenne 45 3.5. Hakunilan kaupunginosa 46 3.5.1 Kaupungin sisäiset muutot 47 3.5.2. Muutot kaupungin rajan yli 48 3.5.3. Kokonaismuuttotase 49 3.5.4. Muuttaneiden ikärakenne 50 4. Yhteenvetoa 51 Liitekuviot Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Nettomuutto Vantaalle vuosina, muutot kaupungin rajan yli Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, muutot kaupungin rajan yli Nettomuutto palvelualueilla, kaupungin sisäiset muutot Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, kaupungin sisäiset muut

Nurmijärvi Vantaan palvelualueet ja esimerkkikaupunginosat Kerava Tuusula 72 Asola Martinlaakson palvelualue Korso- Koivukylän palvelualue Sipoo Tikkurilan palvelualue Espoo 40 Ylästö 51 Pakkala 94 Hakunila Hakunilan palvelualue 12 Hämeenkylä Myyrmäen palvelualue Helsinki 0 2,5 5 km Kaupunginosan raja Palvelualueen raja

Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina 1. Muuttoliike Vantaalla 1.1. Vuodet 1993-2002 Vuosittain yli 30 000 vantaalaista vaihtaa asuntoaan. Muutoista 60 % on kunnan rajojen sisällä tapahtuvia. Suhde kunnan sisällä ja sen rajojen yli tapahtuvien muuttojen välillä on pysynyt viime vuosikymmenen ajan samana. Taulukko 1. Kunnan sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike Vantaalla 1993-2002 Vuosi Väkiluku 31.12. Sisäiset muutot Kuntaan muutto Kunnasta muutto Nettomuutto Muuttaneisuusaste, % 1 1993 161 133 15 797 10 737 10 498 239 16,3 1994 164 376 18 085 11 890 10 483 1 407 17,4 1995 166 480 16 642 10 295 10 001 294 16,0 1996 168 778 18 017 11 426 10 758 668 17,0 1997 171 297 18 089 11 494 10 541 953 16,7 1998 173 860 18 641 12 464 11 429 1 035 17,3 1999 176 386 17 638 12 916 11 934 982 16,8 2000 178 471 16 984 12 866 12 259 607 16,4 2001 179 856 18 957 13 824 13 870-46 18,3 2002 181 890 19 335 13 823 13 243 580 17,9 Muuttaneisuusaste 1 Vantaalla on vaihdellut 17 ja 18 prosentin välillä. Parina viime vuotena se on ollut korkeimmillaan. Vuoden 2002 aikana hieman useampi kuin joka kymmenes vantaalainen vaihtoi asuntoaan kaupungin sisällä. Kaupungin sisällä tapahtuneiden asunnonvaihtajien suhteellinen osuus on ollut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana vuodesta toiseen samansuuruinen. 1.2. Vuodet Vuodesta 1998 lähtien vuosittain saaduista väestötiedoista on saatu tarkempaa tietoa mm. muuttoliikkeen suuntautumisesta. Vähän alle 60 prosenttia tulomuutoista on tullut kaupungin sisältä. Kaupungin sisäisten ja kaupungin rajojen ulkopuolta tulleiden tulomuuttojen suhde on pysynyt tutkittuina viitenä vuotena samana. Lähtömuutoissa suhde on ollut lähes sama. Vuosittainen nettomuutto on ollut vuotta 2001 lukuun ottamatta positiivinen. 1 Muuttaneisuusaste = lähtömuuttojen (sisäiset lähtömuuttajat ja kunnasta muuttajat) summa / väkiluku 31.12.

Taulukko 2. Muutot Vantaalle ja Vantaalta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Väkiluku 31.12. 173 860 176 386 178 471 179 856 181 890 Tulomuutto 31 105 30 554 29 850 32 781 33 158 Kaupungin sisältä 18 641 17 638 16 984 18 957 19 335 Kaupungin ulkopuolta 12 464 19 916 12 886 13 824 13 823 Lähtömuutto 30 070 29 572 29 243 32 827 32 578 Kaupungin sisälle 18 641 17 638 16 984 18 957 19 335 Kaupungin ulkopuolelle 11 429 11 934 12 259 13 870 13 243 Nettomuutto 1 035 982 607-46 580 Muuttaneisuusaste, % 17,3 16,8 16,4 18,3 17,9 1.2.1. Kaupungin sisäiset muutot Kaupungin sisällä muutti asuntoaan vuosina yhteensä 91 555 henkilöä. Muuttaneisuus vaihteli kaupungin eri osien välillä jonkin verran. Taulukko 3. Vantaan sisäiset muutot vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Myyrmäki, netto -51-314 -177-202 -120-864 Tulomuutto 3 224 2 916 2 861 3 242 3 169 15 412 Lähtömuutto 3 275 3 230 3 038 3 444 3 289 16 276 Martinlaakso, netto -104 2 50 133-62 19 Tulomuutto 2 320 2 123 2 014 2 251 2 189 10 897 Lähtömuutto 2 424 2 121 1 964 2 118 2 251 10 878 Tikkurila, netto 203 141-339 -41 145 109 Tulomuutto 4 672 4 644 4 073 5 104 5 321 23 814 Lähtömuutto 4 469 4 503 4 412 5 145 5 176 23 705 Korso-Koivukylä, netto -291-183 111 128 203-32 Tulomuutto 4 418 4 103 4 424 4 749 5 273 22 967 Lähtömuutto 4 709 4 286 4 313 4 621 5 070 22 999 Hakunila, netto -334-326 -99-175 -303-1 237 Tulomuutto 2 430 2 318 2 634 2 630 2 346 12 358 Lähtömuutto 2 764 2 644 2 733 2 805 2 649 13 595 Muu alue, netto 577 680 454 157 137 2 005 Tulomuutto 1 577 1 534 978 981 1 037 6 107 Lähtömuutto 1 000 854 524 824 900 4 102 2

Vuosien yhteenlaskettu nettomuutto oli vain Tikkurilassa ja Martinlaaksossa positiivinen 2. Korso-Koivukylä jäi huolimatta viime vuosien muuttovoitoista hieman negatiivisen puolelle. Myyrmäessä ja Hakunilassa kaikki vuodet olivat kunnan sisäisissä muutoissa tappiollisia ja niin viiden vuoden saldo jäikin runsaasti tappiolliseksi. Palvelualueiden välisiä muuttoja käsitellään luvussa 2. 1.2.2. Muutot Vantaan rajan yli Vantaa on menettänyt asukkaitaan kaikkina viitenä viime vuotena Espooseen sekä kehyskuntiin 3. Huolimatta Helsingistä saadusta muuttovoitosta Helsingin seutu 4 on imenyt Vantaalta enemmän asukkaita kuin mitä kaupunki on sieltä saanut. Muuttotappio kehyskuntiin sekä muuhun Etelä-Suomeen 5 on ollut selvässä kasvussa viime vuodet. Keski- ja Pohjois-Suomesta saatu muuttovoitto on ollut laskussa. Ulkomailta saatu muuttovoitto sen sijaan on ollut nousussa. Taulukko 4. Vantaan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -290-305 -156-140 -237-1 128 Tulomuutto 1 067 1 025 1 159 1 379 1 297 5 927 Lähtömuutto 1 357 1 330 1 315 1 519 1 534 7 055 Helsinki, netto 394 707 781 393 1 234 3 509 Tulomuutto 5 109 5 354 5 255 5 775 6 205 27 698 Lähtömuutto 4 715 4 647 4 474 5 382 4 971 24 189 Muu Helsingin seutu, netto -453-617 -766-853 -848-3 537 Tulomuutto 1 317 1 298 1 276 1 244 1 425 6 560 Lähtömuutto 1 770 1 915 2 042 2 097 2 273 10 097 Muu Etelä-suomi, netto 6 69-119 -356-465 -865 Tulomuutto 1 996 2 181 2 132 2 270 1 953 10 532 Lähtömuutto 1 990 2 112 2 251 2 626 2 418 11 397 Muu Suomi, netto 1 119 1 019 782 587 387 3 894 Tulomuutto 2 302 2 482 2 329 2 313 1 979 11 405 Lähtömuutto 1 183 1 463 1 547 1 726 1 592 7 511 Ulkomaat, netto 259 109 85 323 509 1 285 Tulomuutto 673 576 715 843 958 3 765 Lähtömuutto 414 467 630 520 449 2 480 2 Sisäisen muuttoliikkeen lukuja "sekoittaa" ryhmään "muu alue" sisältyvät muutot. Tähän ryhmään lasketaan kuuluviksi: asunnottomat, tilapäisesti ulkomailla asuvat, merillä laivaväkeen kuuluvat, rangaistuslaitoksissa oleskelevat, muussa laitoksessa hoidossa olevat, asevelvollisuutta suorittamassa olevat, opiskelun takia poissa olevat, sairauden takia poissa olevat, luottamustoimen vuoksi poissa olevat, lyhytaikaisen työsuhteen vuoksi poissa olevat, satunnaisen opiskelun vuoksi poissa olevat, tietymättömissä olevat, lähetystöissä toimivat, ulkoministeriön palveluksessa olevat sekä turvakiellon saaneet. 3 Kehysalueen kuntiin so. kehyskuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Sipoo ei tässä laskelmassa ole mukana, vaikka se lasketaankin kuuluvaksi Helsingin seudun kuntiin. 4 Helsingin seutu koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi em. kehyskunnista. 5 Etelä-Suomeen on tässä laskettu kuuluvaksi, Uudenmaan, Länsi- ja Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Ahvenenmaa. Muu Suomi = Keski- ja Pohjois-Suomi. 3

2. Muuttoliike palvelualueilla, vuodet 2.1. Myyrmäen palvelualue Muuttaneisuusaste Myyrmäen palvelualueella on ollut aiemmin hieman alempaa kuin kaupungissa keskimäärin, mutta viime vuosina se on kohonnut kaupungin keskiarvon tasalle. Myyrmäkeen suuntautuneista muutoista yli puolet tulee Vantaalta, joko oman palvelualueen sisältä tai muualta Vantaalta. Kaupungin ulkopuolelta tuleva muuttovirta on kasvattanut osuuttaan niin, että vuonna 2002 jo yli 46 prosenttia Myyrmäen palvelualueelle muuttaneista tuli kaupungin rajojen ulkopuolelta. Lähtömuuttajistakin enemmistö on muuttanut palvelualueen sisällä tai muualle Vantaalla. Kokonaan kaupungista pois muuttaneiden osuus kasvoi kuitenkin 41 prosentista 46 prosenttiin vuosien aikana. Taulukko 5. Muutot Myyrmäen palvelualueelle ja palvelualueelta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 34 244 34 222 34 477 34 332 34 416 Tulomuutto 5 630 5 360 5 536 6 099 5 928 28 553 Kaupungin sisältä 3 224 2 916 2 861 3 242 3 169 15 412 Kaupungin ulkopuolta 2 406 2 444 2 675 2 857 2 759 13 141 Lähtömuutto 5 533 5 651 5 467 6 376 6 057 29 084 Kaupungin sisälle 3 275 3 230 3 038 3 444 3 289 16 276 Kaupungin ulkopuolelle 2 258 2 421 2 429 2 932 2 768 12 808 Nettomuutto 97-291 69-277 -129-531 Kaupungin sisältä -51-314 -177-202 -120-864 Kaupungin ulkopuolta 148 23 246-75 -9 333 Muuttaneisuusaste, % 16,2 16,5 15,9 18,6 17,6 2.1.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Myyrmäen palvelualueelle muutti muualta Vantaalta vuoden 2002 aikana 1 157 henkilöä. Palvelualueen sisäisiä muuttoja oli 2 012. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus oli lähes kaksi kolmasosaa. Puolet Myyrmäkeen kaupungin muilta alueilta muuttaneista tuli naapuripalvelualueelta Martinlaaksosta. Vähiten muuttajia tuli Hakunilasta, kahdeksan prosenttia kaupungin sisäisistä Myyrmäen palvelualueelle suuntautuneista muutoista. Kaupungin eri alueiden osuus tulomuutosta on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 1998. Lähtömuutto: Myyrmäestä muutti 3 289 henkilöä niin, että uusikin asunto sijaitsi edelleen Vantaalla. Valtaosa eli 61 prosenttia myyrmäkeläisistä vaihtoi asuntoaan oman palvelualueensa sisällä. Muille palvelualueille muutettiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin niiltä muutettiin Myyrmäkeen. Tikkurilaan muuttojen osuus oli hieman suurempi kuin Tikkurilasta Myyrmäkeen. 4

Nettomuutto: Myyrmäki on vuosina menettänyt enemmän asukkaitaan muille kaupungin palvelualueille kuin mitä se on saanut niiltä uusia asukkaita. Tappiollisinta muuttoliike on ollut Martinlaakson ja Tikkurilan kanssa. Hakunilasta Myyrmäki sai muutaman asukkaan muuttovoiton useimpina tarkasteluvuosina. Viime vuonna Hakunilaan muuttajia oli yhtä paljon kuin Hakunilasta Myyrmäkeen muuttajia. Vuosien kokonaissaldo jää hieman positiiviseksi Korso-Koivukylän ja Hakunilan kanssa. Tikkurilaan ja etenkin Martinlaaksoon tuli reilusti muuttotappiota. Taulukko 6. Sisäiset muutot Myyrmäen palvelualueella vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto -51-314 -177-202 -120-864 Tulomuutto 3 224 2 916 2 861 3 242 3 169 15 412 Lähtömuutto 3 275 3 230 3 038 3 444 3 289 16 276 Myyrmäen sisäinen 2 041 2 006 1 932 2 114 2 012 10 105 Martinlaakso, netto 8-152 -70-85 -27-326 Tulomuutto 630 472 462 496 583 2 643 Lähtömuutto 622 624 532 581 610 2 969 Tikkurila, netto -21-66 -21-58 -41-207 Tulomuutto 164 109 184 145 214 816 Lähtömuutto 185 175 205 203 255 1 023 Korso-Koivukylä, netto 61 35-26 -16-9 45 Tulomuutto 160 139 119 125 141 684 Lähtömuutto 99 104 145 141 150 639 Hakunila, netto 30-5 3 7 0 35 Tulomuutto 107 68 73 112 93 453 Lähtömuutto 77 73 70 105 93 418 Muu alue, netto -129-126 -63-50 -43-411 Tulomuutto 122 122 91 48 126 509 Lähtömuutto 251 248 154 98 169 920 2.1.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Myyrmäkeen muutti vuoden 2002 aikana 2 759 henkilöä Vantaan ulkopuolelta. Yli kaksi viidesosaa tulomuuttajista, 1 190 henkilöä vuonna 2002, siirtyi Myyrmäkeen Helsingistä. Espoolaisia tulomuuttajista oli 15 prosenttia ja muualta Helsingin seudulta 10 prosenttia. Näin Helsingin seudun osuudeksi tulomuuttajista muodostui vuonna 2002 kaikkiaan 68 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 63 prosenttia. Kehysalueen kunnista selvästi eniten Myyrmäkeen muutettiin Nurmijärveltä. Tuusulasta Myyrmäkeen muuttaneiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Suomen rajojen ulkopuolelta Myyrmäkeen muutti 157 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähtömuutto: Myyrmäkeläisiä muutti pois Vantaalta vuoden 2002 aikana 2 768 henkilöä. Suurin osa eli 38 prosenttia näistä muuttajista hankki uuden asuntonsa Helsingistä. Espoo- 5

seen muutti vajaa 20 prosenttia ja muualle Helsingin seudulle 14 prosenttia. Seudun osuus poismuuttajista oli siis peräti 72 prosenttia. Suosituin uusi asuinkunta muualla Helsingin seudulla oli Nurmijärvi, jonne suuntasi muuttokuormansa 43 prosenttia muuttaneista. Vihdin suosio myyrmäkeläisten keskuudessa on ollut hivenen kasvussa. Ulkomaille lähti 102 myyrmäkeläistä vuoden 2002 aikana. Nettomuutto: Myyrmäki on saanut tasaisesti muuttovoittoa Helsingistä, Keski- ja Pohjois- Suomesta sekä ulkomailta. Espooseen ja muulle Helsingin seudulle sekä parin viime vuoden aikana myös muuhun Etelä-Suomeen on kertynyt muuttotappiota. Samalla muuttovoitto muualta Suomesta on tasaisesti vähentynyt niin, että muuttotase jäi vuonna 2001 yhteensä 75 henkilöä ja vuonna 2002 vielä 9 henkilöä tappiolle. Viiden vuoden muuttosaldo jäi positiivisimmaksi Keski- ja Pohjois-Suomen sekä Helsingin kanssa. Nettomuutto kehysalueisiin oli 760 henkilöä ja Espooseen 566 henkilöä negatiivinen. Taulukko 7. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Myyrmäen palvelualueelle ja palvelualueelta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -148-115 -39-117 -147-566 Tulomuutto 337 311 515 438 402 2 003 Lähtömuutto 485 426 453 555 549 2 468 Helsinki, netto 116 48 197 77 126 564 Tulomuutto 974 929 1 014 1 162 1 190 5 269 Lähtömuutto 858 881 817 1 085 1 064 4 705 Muu Helsingin seutu, netto -162-151 -159-181 -107-760 Tulomuutto 204 230 234 234 266 1 168 Lähtömuutto 366 381 393 415 373 1 928 Muu Etelä-suomi, netto 86 55 60-42 -27 132 Tulomuutto 358 397 429 413 364 1 961 Lähtömuutto 272 342 369 455 391 1 829 Muu Suomi, netto 217 169 147 124 92 749 Tulomuutto 406 443 434 444 374 2 101 Lähtömuutto 189 274 287 320 282 1 352 Ulkomaat, netto 39 17 40 64 54 214 Tulomuutto 127 134 150 166 157 734 Lähtömuutto 88 117 110 102 103 520 YHTEENSÄ, netto 148 23 246-75 -9 333 Tulomuutto 2 406 2 444 2 675 2 857 2 759 13 141 Lähtömuutto 2 258 2 421 2 429 2 932 2 768 12 808 2.1.3. Kokonaismuuttotase Koska Myyrmäki on kärsinyt kaupungin sisäisissä muutoissa kaikkina tarkastelujakson vuosina reilun muuttotappion, ei rajan yli tapahtunut positiivinen muuttoliikennekään ole 6

saanut hilattua kokonaismuuttotasetta positiiviseksi kuin vuosina 1998 ja 2000. Viiden viime vuoden yhteenlasketuksi muuttotappioksi saadaan 531 henkilöä. Taulukko 8. Yhteenlaskettu nettomuutto Myyrmäen palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -864 Kaikkina vuosina negatiivinen * Martinlaakson pa -326 Muuttotappio vähenemässä * Tikkurilan pa -207 Kaikkina vuosina negatiivinen * Korso-Koivukylän pa 45 Kolmena viime vuotena negatiivinen * Hakunilan pa 35 Viime vuosina muuttotase tasapainossa * muu alue -411 Espoo -566 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen Helsinki 564 Kaikkina vuosina selvästi positiivinen Kehysalue (pl. Sipoo) -760 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen * Hyvinkää -29 Lievästi negatiivinen * Järvenpää -34 Lievästi negatiivinen * Kerava -25 Kolmena vuotena viidestä positiivinen * Kirkkonummi -47 Neljänä vuotena viidestä negatiivinen * Nurmijärvi -457 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen * Tuusula -68 Vuonna 2002 lievästi positiivinen * Vihti -93 Kaikkina vuosina negatiivinen Muu Etelä-Suomi 132 Kahtena viime vuotena negatiivinen Muu Suomi 749 Muuttovoitto selvässä laskussa Ulkomaat 214 Kaikkina vuosina positiivinen Ulkoinen muutto yhteensä 333 Muuttovoitto kääntynyt parina viime vuotena tappioksi Kaikki yhteensä -531 Kolmena vuotena tappiollinen 2.1.4. Muuttaneiden ikärakenne Muuttoliike on kolmena vuotena viidestä vähentänyt alueen asukaslukua. Kaikkina viitenä vuotena muuttotappiota on tullut runsaasti sekä alle 16-vuotiaista että 30-44-vuotiaista. 16-29-vuotiasta on sen sijaan tullut alueelle muuttovoittoa joka vuosi, tosin muuttovoitto on hupenemassa. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttotappiota on tullut kaikissa ikäryhmissä 45-64- vuotiaita lukuun ottamatta. Kolme viidesosaa tappiosta on tullut 30-44-vuotiaiden ikäryhmään, runsas neljännes alle seitsemän vuotiaista ja neljännes 16-29-vuotiaista. Kunnan rajan yli suuntautunut muuttoliike on ollut voitollista paria viime vuotta lukuun ottamatta. Kaikki muuttovoitto on tullut 16-29-vuotiaista. Päivähoitoikäisistä on tullut reilusti tappiota joka vuosi, samoin 30-64-vuotiaista. Kouluikäisiä on Myyrmäestä muuttanut muihin kuntiin lähes yhtä paljon kuin niistä on tullut kouluikäisiä Myyrmäkeen. 7

Taulukko 9. Nettomuutto ikäryhmittäin Myyrmäen palvelualueella vuosina Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v -107-185 -59-120 -125-596 7-15 v -25-2 -17-29 -4-77 16-29 v 369 130 279 128 74 980 30-44 v -109-163 -82-240 -110-704 45-64 v -24-44 -37-28 22-111 65+ v -7-27 -15 12 4-33 Yhteensä 97-291 69-277 -139-541 Myyrmäki on saanut muuttovoittoa nuorista aikuisista, sen sijaan lapsiperheistä, "varttuneista" perheistä ja eläkeikäisistä on tullut muuttotappiota. Nuoria aikuisia muuttaa alueelle nimenomaan Vantaan ulkopuolelta. Lapsiperheet muuttavat joko muualle Vantaalla, pienten lasten perheet kokonaan pois Vantaalta. Kuvio 1. Nettomuutto Myyrmäen palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana 1500 1000 Rajan yli Sisällä henkilöä 500 0-500 -1000 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 2.2. Martinlaakson palvelualue Muuttaneisuusaste on Martinlaaksossa ollut Vantaan keskiarvoa pienempää ja se on pysynyt lähes samalla tasolla tarkasteltuina viitenä vuotena. Kaupungin sisällä muuttaneiden määrä on hieman vähentynyt ja ulkoa muuttaneiden määräkin on pysytellyt samalla tasolla koko tarkastelujakson. Useampi kuin joka toinen Martinlaaksoon muuttaneista tulee kaupungin rajojen sisältä (Martinlaaksosta tai muilta palvelualueilta). Vantaalaisten tulijoiden määrä väheni melko nopeasti vuoteen 2001 saakka, mutta vuoden 2002 aikana se jälleen lisääntyi niin, että kaupungin sisältä tulijoiden osuus oli 57 prosenttia. 8

Martinlaaksosta muutetaan useimmin joko alueen sisällä tai kaupungin muille palvelualueille. Muutot Martinlaaksosta Vantaan rajojen ulkopuolelle ovat pysyneet samalla tasolla. Vuoden 2002 aikana 45 prosenttia martinlaaksolaisista muuttajista muutti pois Vantaalta. Taulukko 10. Muutot Martinlaakson palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 25 327 25 544 25 795 25 948 26 191 Tulomuutto 4 145 3 690 3 628 3 967 4 007 19 437 Kaupungin sisältä 2 320 2 123 2 014 2 251 2 189 10 897 Kaupungin ulkopuolta 1 825 1 567 1 614 1 716 1 818 8 540 Lähtömuutto 4 016 3 699 3 561 3 946 3 927 19 149 Kaupungin sisälle 2 424 2 121 1 964 2 118 2 251 10 878 Kaupungin ulkopuolelle 1 592 1 578 1 597 1 828 1 676 8 271 Nettomuutto 129-9 67 21 80 288 Kaupungin sisältä -104 2 50 133-62 19 Kaupungin ulkopuolta 233-11 17-112 142 269 Muuttaneisuusaste, % 16,4 14,4 14,1 15,3 15,3 2.2.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Martinlaakson palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana 1 136 henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Asuntoaan vaihtoi Martinlaakson palvelualueen sisällä lähes yhtä moni, 1 053 henkilöä. Alueen sisäisiä muuttoja oli suhteessa kaikkiin kaupungin rajojen sisällä tapahtuneista muutoista selvästi vähemmän kuin Vantaan muilla palvelualueilla keskimäärin. Useampi kuin joka toinen Martinlaaksoon kaupungin muilta alueilta muuttaneista tuli Myyrmäen palvelualueelta ja lähes joka viides Tikkurilasta. Hakunilasta oli vähiten Martinlaaksoon tulijoita. Muiden palvelualueiden osuus Martinlaakson tulomuutosta on hieman kasvanut. Lähtömuutto: Martinlaaksosta muutti Vantaan muille palvelualueille 1 198 henkilöä. Oman palvelualueen sisällä muuttajia oli lähes joka toinen. Lähes joka toinen muutti Myyrmäkeen ja hieman useampi kuin joka viides Tikkurilaan. Hakunilaan muuttajia oli runsas 5 prosenttia muille palvelualueille muuttaneista. Nettomuutto: Martinlaakso menetti vuoden 2002 aikana asukkaitaan enemmän kaupungin muille alueille kuin sai niiltä uusia asukkaita. Vuosina 1999-2001 nettomuutto oli positiivista. "Asukkaidenvaihto" oli vuonna 2002 ja koko tarkastelujakson () tappiollisinta Tikkurilan ja Korso-Koivukylän kanssa. Myyrmäestä ja Hakunilasta alueelle muuttajia on ollut enemmän kuin Martinlaaksosta näille alueille muuttajia. 9

Taulukko 11. Sisäiset muutot Martinlaakson palvelualueella vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto -104 2 50 133-62 19 Tulomuutto 2 320 2 123 2 014 2 251 2 189 10 897 Lähtömuutto 2 424 2 121 1 964 2 118 2 251 10 878 Martinlaakson sisäinen 1 246 1 101 1 043 1 035 1 053 5 478 Myyrmäki, netto -8 152 70 85 27 326 Tulomuutto 622 624 532 666 610 3 054 Lähtömuutto 630 472 462 581 583 2 728 Tikkurila, netto -35-70 34-3 -49-123 Tulomuutto 148 138 176 242 213 917 Lähtömuutto 183 208 142 245 262 1 040 Korso-Koivukylä, netto 16-29 -38-13 -22-86 Tulomuutto 138 90 94 122 136 580 Lähtömuutto 122 119 132 135 158 666 Hakunila, netto -6 20 13 32 19 78 Tulomuutto 75 85 91 78 85 414 Lähtömuutto 81 65 78 46 66 336 Muu alue, netto -71-71 -29 32-37 -176 Tulomuutto 91 85 78 108 92 454 Lähtömuutto 162 156 107 76 129 630 2.2.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Martinlaaksoon muutti vuoden 2002 aikana 1 818 henkilöä muualta kuin Vantaalta. Useampi kuin kaksi viidestä tulijasta muutti Helsingistä ja joka kymmenes Espoosta. Helsingin seudulta tulijoiden osuus tulomuuttajista oli 67 % vuonna 2002. Vuonna 1998 osuus oli 10 prosenttiyksikköä pienempi. Kehysalueen kunnista Martinlaaksoon muutetaan muita useimmin Nurmijärveltä. Muuttajien määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan eikä toiseen. Ulkomailta Martinlaaksoon muutti 98 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähtömuutto: Martinlaaksolaisia muutti kokonaan pois Vantaalta yhteensä 1 676 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähes joka kolmas muutti Helsinkiin ja joka viides kehyskuntiin. Helsingin seudun osuus Martinlaakson lähtömuutosta oli kaikkiaan 66 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin seudun osuus lähtijöistä oli 63 prosenttia. Helsingin ja Espoon osuus on vuodesta 1998 pienentynyt, mutta kehyskuntien osuus kasvanut. Kehyskunnista suosituin oli Nurmijärvi, jonne muutti 38 prosenttia Martinlaaksosta Vantaan rajojen ulkopuolelle muuttaneista. Tosin Nurmijärven suosio näyttää hieman vähentyneen tarkasteluvuosina. Ulkomaille lähti 62 martinlaaksolaista. 10

Taulukko 12. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Martinlaakson palvelualueelle ja palvelualueelta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -70-88 -59-12 -65-294 Tulomuutto 207 166 187 263 201 1 024 Lähtömuutto 277 254 246 275 266 1 318 Helsinki, netto 19 36 99 1 311 466 Tulomuutto 657 614 648 663 817 3 399 Lähtömuutto 638 578 549 662 506 2 933 Muu Helsingin seutu, netto -63-83 -123-162 -142-573 Tulomuutto 187 167 144 148 190 836 Lähtömuutto 250 250 267 310 332 1 409 Muu Etelä-suomi, netto 87-5 -52-45 -64-79 Tulomuutto 316 237 233 264 233 1 283 Lähtömuutto 229 242 285 309 297 1 362 Muu Suomi, netto 213 104 158 83 66 624 Tulomuutto 369 303 341 295 279 1 587 Lähtömuutto 156 199 183 214 213 965 Ulkomaat, netto 47 25-6 25 36 127 Tulomuutto 89 80 61 83 98 411 Lähtömuutto 42 55 67 58 62 284 YHTEENSÄ, netto 233-11 17-112 142 269 Tulomuutto 1 825 1 567 1 614 1 716 1 818 8 540 Lähtömuutto 1 592 1 578 1 597 1 828 1 676 8 271 Nettomuutto: Martinlaakso on saanut muuttovoittoa vuosittain Helsingistä sekä Etelä- Suomen ulkopuolisesta osasta Suomea. Vuonna 2002 Helsingistä muuttovoittoa tuli peräti 311 henkeä. Muun Suomen osuus muuttovoitosta on oleellisesti pienentynyt. Ulkomailta on tullut muuttovoittoa vuotta 2000 lukuun ottamatta. Kehyskuntiin ja Etelä-Suomeen muuttotappio on ollut kasvussa. Nettomuutto viiden viime vuoden aikana on ollut tappiollisinta kehyskuntien sekä Espoon kanssa. Myös muuhun Etelä-Suomeen on kokonaisuudessaan kärsitty hieman muuttotappiota. Sen sijaan Keski- ja Pohjois-Suomesta ja Helsingistä on muuttovoittoa tullut reilusti. 2.2.3. Kokonaismuuttotase Martinlaakson kokonaismuuttotase on ollut vuotta 1999 lukuun ottamatta positiivinen: lähes aina kun sisäinen muuttotase on jäänyt negatiiviseksi ulkoinen muuttotase on korvannet sen ja päinvastoin. Viiden viimeksi kuluneen vuoden kokonaismuuttovoitoksi saadaan 288 henkilöä. 11

Taulukko 13. Yhteenlaskettu nettomuutto Martinlaakson palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 19 Kahtena vuotena negatiivinen * Myyrmäen pa 326 Muuttovoitto pienenemässä * Tikkurilan pa -123 Vain yhtenä vuotena positiivinen * Korso-Koivukylän pa -86 Vain yhtenä vuotena positiivinen * Hakunilan pa 78 Vain yhtenä vuotena negatiivinen * muu alue -176 Espoo -294 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen Helsinki 466 Kaikkina vuosina positiivinen, vuonna 2002 varsin selvästi Kehysalue (pl. Sipoo) -573 Muuttotappio kasvussa * Hyvinkää -12 Muuttotase tasapainossa * Järvenpää -26 Kolmena viime vuotena tappiota * Kerava 26 Kolmena vuotena positiivinen * Kirkkonummi -21 Kolmena vuotena negatiivinen * Nurmijärvi -410 Kaikkina vuosina selkeä muuttotappio * Tuusula -78 Kaikkina vuosina tappiota * Vihti -51 Muuttotase heikentymässä (?) Muu Etelä-Suomi -79 Muuttotappio lisääntyy Muu Suomi 622 Muuttovoitto selvästi vähenemässä Ulkomaat 127 Muuttovoittoa Ulkoinen muutto yhteensä 269 Ei selvää kehityssuuntaa, kahtena vuotena muuttotappiota Kaikki yhteensä 288 Vain yhtenä vuotena tappiota 2.2.4. Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Martinlaaksoon on ollut vuotta 1999 lukuun ottamatta voitollista eli Martinlaaksoon on muuttanut enemmän asukkaita kuin alueelta pois. Vain 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien nettomuutto on ollut negatiivista ja näin on käynyt kaikkina tarkasteltuina viitenä vuotena. Eläkeiän saavuttaneiden nettomuutto on tappiollisinta kaikista Vantaan palvelualueista. Eniten Martinlaakson palvelualue on voittanut päivähoitoikäisissä ja 30-44-vuotiaissa. Taulukko 14. Nettomuutto ikäryhmittäin Martinlaakson palvelualueella vuosina Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v 75 32 54 39 50 250 7-15 v 63-3 39 25 19 143 16-29 v 58 40 16-6 72 180 30-44 v 100 52 60 100 85 397 45-64 v -126-107 -57-90 -96-476 65+ v -41-23 -45-47 -50-206 Yhteensä 129-9 67 21 80 288 12

Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttovoittoa on tullut 30-44-vuotaiasta ja heidän lapsistaan (0-15-vuotiaat). Kaikissa muissa ikäryhmissä on ollut muuttotappiota. Kaupungin rajojen yli suuntautunut muuttoliike on ollut väestörakenteeltaan erilaista: suurin määrällinen muuttovoitto on saatu 16-29-vuotiaista. Martinlaakso kerää muuttovoittoa lapsiperheistä. Lasten muutettua kotoa muuttavat vanhemmatkin useammin pois Vantaalta kuin tällaisia asukkaita muuttaa Martinlaaksoon. Kaupungin sisältä alue vetää puoleensa lapsiperheitä, kaupungin rajojen ulkopuolelta nuoria aikuisia. "Varttuneet" perheet ja eläkeiän saavuttaneet muuttavat useammin pois Martinlaaksosta kuin sinne. Kuvio 2. Nettomuutto Martinlaakson palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien 1998-2002 summana henkilöä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 2.3. Tikkurilan palvelualue Muuttaneisuusaste Tikkurilassa on viime vuosina ollut korkeampaa kuin Vantaalla keskimäärin: vuonna 2001 lähenneltiin jo 20 prosenttia. Tikkurilaan suuntautuneista muutoista 59 prosenttia tulee joko omalta palvelualueelta tai joltain muulta Vantaan palvelualueelta. Suhde on pysynyt samana viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Tikkurilasta muutetaan useimmin niin ikään Vantaalle (joko omalle palvelualueelle tai muihin osiin kaupunkia). Kaupungin ulkopuolelle muutoista suuntautui 38 prosenttia. Kaupungista pois muuttajien osuus on hieman lisääntynyt viisivuotisjakson aikana. Muuttovoitosta on saatu lähes kaikki kaupungin rajojen ulkopuolelta. 13

2.3.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Tikkurilan palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana 2 113 henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Palvelualueen sisäisiä muuttoja oli 3 208 eli niiden osuus kaikista alueen tulomuutoista oli 60 prosenttia. Korso-Koivukylästä Tikkurilaan muutettiin muista palvelualueista vilkkaimmin: tältä alueelta muuttaneiden osuus oli 45 prosenttia. Hakunilasta muuttaneiden osuus oli 21 prosenttia. Vähiten muuttajia tuli läntisiltä palvelualueilta, kummankin palvelualueen osuuden jäädessä 12 prosenttiin. Toisaalta läntisten alueiden osuus Tikkurilaan suuntautuneista muutoista on hieman kasvussa. Taulukko 15. Muutot Tikkurilan palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 40 553 41 892 42 244 42 864 43 930 Tulomuutto 7 778 7 993 7 161 8 634 9 012 19 149 Kaupungin sisältä 4 672 4 644 4 073 5 104 5 321 10 878 Kaupungin ulkopuolta 3 106 3 349 3 088 3 530 3 691 8 271 Lähtömuutto 6 964 7 069 7 312 8 384 8 301 19 437 Kaupungin sisälle 4 469 4 503 4 412 5 145 5 176 10 897 Kaupungin ulkopuolelle 2 495 2 566 2 900 3 239 3 125 8 540 Nettomuutto 814 924-151 250 711 288 Kaupungin sisältä 203 141-339 -41 145 19 Kaupungin ulkopuolta 611 783 188 291 566 269 Muuttaneisuusaste, % 17,2 16,9 17,3 19,6 18,9 Lähtömuutto: Tikkurilasta muutti kaupungin muille palvelualueille vuoden 2002 aikana kaikkiaan 1 968 henkilöä. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus lähtömuutoista oli 62 prosenttia. Osuus on hieman kasvanut. Vantaan muille alueille Tikkurilasta muutettiin useimmin Korso-Koivukylään, 53 prosenttia lähtömuutoista. Tämän alueen suosio kasvoi vuonna 2002 selvästi. Nettomuutto: Myyrmäestä on kaikkina tarkastelujakson () vuosina muutettu useammin Tikkurilaan kuin Tikkurilasta Myyrmäkeen. Martinlaakson kanssa nettomuutto oli negatiivinen vain vuonna 2000 ja Hakunilan kanssa vuosina 2000 ja 2001. Korso- Koivukylän kanssa muuttotase on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi negatiivinen. Viiden vuoden aikana sisäisistä muutoista Tikkurila on saanut muuttovoittoa Korso- Koivukylää lukuun ottamatta kaikilta palvelualueilta, eniten Hakunilasta ja vähiten Martinlaaksosta. 14

Taulukko 16. Sisäiset muutot Tikkurilan palvelualueella vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto 203 141-339 -41 145 109 Tulomuutto 4 672 4 644 4 073 5 104 5 321 23 814 Lähtömuutto 4 469 4 503 4 412 5 145 5 176 23 705 Tikkurilan sisäinen 2 717 2 776 2 651 3 183 3 208 14 535 Myyrmäki, netto 21 66 21 58 41 207 Tulomuutto 185 175 205 261 255 1 081 Lähtömuutto 164 109 184 203 214 874 Martinlaakso, netto 35 70-34 3 49 123 Tulomuutto 183 208 142 245 262 1 040 Lähtömuutto 148 138 176 242 213 917 Korso-Koivukylä, netto 163 41-131 -31-86 -44 Tulomuutto 914 806 689 822 950 4 181 Lähtömuutto 751 765 820 853 1 036 4 225 Hakunila, netto 165 121-45 -4 156 393 Tulomuutto 440 422 282 398 453 1 995 Lähtömuutto 275 301 327 402 297 1 602 Muu alue, netto -181-157 -150-67 -15-570 Tulomuutto 233 257 104 195 193 982 Lähtömuutto 414 414 254 262 208 1 552 2.3.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Tikkurilaan muutti vuoden 2002 aikana 3 691 henkilöä muualta Suomesta tai ulkomailta. Lähes joka toinen tulijoista oli helsinkiläinen. Espoolaisten osuus Tikkurilaan muuttaneista oli vajaa kymmenesosa. Koko Helsingin seudun osuudeksi tulomuuttajista muodostui 68 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 62 prosenttia. Kehysalueen kunnista Tikkurilaan tulijoita oli eniten Keravalta ja Järvenpäästä. Vähiten tulijoita oli Vihdistä ja Kirkkonummelta. Ulkomailta Tikkurilaan muutti vuoden 2002 aikana 222 henkilöä, lähes sata enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Lähtömuutto: Tikkurilalaisista karisti Vantaan pölyt jaloistaan 3 125 henkilöä vuoden 2002 kuluessa. Runsas kolmannes muutti Helsinkiin ja vajaa viidennes kehyskuntiin. Helsinkiin muuttaneiden osuus Tikkurilasta lähtijöistä on vähentynyt ja kehyskuntien osuus kasvanut. Kaikkiaan Helsingin seudulle muutti 64 prosenttia tikkurilalaisista. Viisi vuotta aiemmin seudun osuus oli hieman alempi, 62 prosenttia. Myös Helsingin seudun ulkopuolinen osa Etelä-Suomea on lisännyt kannatustaan viiden viime vuoden aikana. Kehysalueen kunnista vetovoimaisin on ollut Tuusula ja vetovoima on hivenen kasvanut: kehysalueen kuntiin muuttaneista 30 prosenttia valitsi vuonna 2002 uudeksi asuinkunnakseen Tuusulan. Myös Kerava on kasvattanut osuuttaan. Ulkomaille vuoden 2002 aikana suuntasi 110 Tikkurilan palvelualueen asukasta. 15

Nettomuutto: Tikkurilaan muutetaan Helsingistä: muuttovoitto on vuodesta toiseen ollut varsin merkittävää. Myös Keski- ja Pohjois-Suomesta on saatu joka vuosi, kuitenkin viime vuosina hupenevaa muuttovoittoa. Kehyskuntiin muuttotappio sen sijaan on vuodesta toiseen kasvanut, samoin parina viime vuotena Etelä-Suomeen. Espoon ja Tikkurilan välinen muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi. Ulkomailta muuttovoittoa on tullut vuotta 1999 lukuun ottamatta joka vuosi. Taulukko 17. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Tikkurilan palvelualueelle ja palvelualueelta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -3-36 -3 47 57 62 Tulomuutto 207 221 223 327 324 1 302 Lähtömuutto 210 257 226 280 267 1 240 Helsinki, netto 307 489 139 226 643 1 804 Tulomuutto 1 315 1 449 1 265 1 471 1 759 7 259 Lähtömuutto 1 008 960 1 126 1 245 1 116 5 455 Muu Helsingin seutu, netto -44-103 -164-139 -194-644 Tulomuutto 377 353 365 377 425 1 897 Lähtömuutto 421 456 529 516 619 2 541 Muu Etelä-suomi, netto 59 144-1 -50-117 35 Tulomuutto 510 591 518 572 483 2 674 Lähtömuutto 451 447 519 622 600 2 639 Muu Suomi, netto 260 302 166 150 65 943 Tulomuutto 569 641 554 579 478 2 821 Lähtömuutto 309 339 388 429 413 1 878 Ulkomaat, netto 32-13 51 57 112 239 Tulomuutto 128 94 163 204 222 811 Lähtömuutto 96 107 112 147 110 572 YHTEENSÄ, netto 611 783 188 291 566 2 439 Tulomuutto 3 106 3 349 3 088 3 530 3 691 16 764 Lähtömuutto 2 495 2 566 2 900 3 239 3 125 14 325 2.3.3. Kokonaismuuttotase Tikkurilan muuttotase on ollut vuotta 2000 lukuun ottamatta selkeästi positiivinen. Kaupungin sisäisissä muutoissa kärsittiin tappiota vuosina 2000-2001. Vuonna 2000 sisäisten muuttojen tappio oli huomattava, 339 henkilöä. Kaiken kaikkiaan viiden viime vuoden aikana muuttovoittoa on kuitenkin tullut peräti 2 548 henkilöä. Muuttovoitosta pelkästään Helsingin osuus on 71 prosenttia. Viiden vuoden kokonaissaldo jäi Tikkurilan palvelualueella negatiiviseksi vain kehyskuntien kanssa. Ylivoimaisesti suurin osa muuttovoitosta tuli Helsingistä kuin myös Keski- ja Pohjois-Suomesta. 16

Taulukko 18. Yhteenlaskettu nettomuutto Tikkurilan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 109 Vuosina 2000-2001 muuttotappiota * Myyrmäen pa 207 Kaikkina vuosina muuttovoittoa * Martinlaakson pa 123 Vuotta 2000 lukuun ottamatta muuttovoittoa * Korso-Koivukylän pa -44 Kolmena viime vuotena muuttotappiota * Hakunilan pa 393 Kahtena vuotena tappiota, muina vuosina selvä muuttovoitto * muu alue -570 Espoo 62 Muuttotappiot kääntyneet voitoksi Helsinki 1 804 Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina Kehysalue (pl. Sipoo) -644 Muuttotappio selkeässä kasvussa * Hyvinkää 31 Vain yhtenä vuotena pieni muuttotappio * Järvenpää -110 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Kerava -31 Muuttovoitto kääntynyt tappioksi (?) * Kirkkonummi -20 Neljänä vuotena muuttotappiota * Nurmijärvi -119 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Tuusula -329 Muuttotappio kasvussa * Vihti -53 Vain yhtenä vuotena muuttovoittoa Muu Etelä-Suomi 35 Aiempi muuttovoitto kääntynyt selväksi muuttotappioksi Muu Suomi 943 Muuttovoitto hupenemassa Ulkomaat 239 Muuttovoitto kasvussa Ulkoinen muutto yhteensä 2 439 Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina. Kaikki yhteensä 2 548 Vuotta 2000 lukuun ottamatta reilu muuttovoitto vuosittain 2.3.4. Muuttaneiden ikärakenne Tikkurila on saanut vuotta 2000 lukuun ottamatta vuosittain runsaasti muuttovoittoa. Muuttovoittoa on tullut 7-44 -vuotiaista, ennen kaikkea 16-29-vuotiaista. Eläkeiän saavuttaneissa alueelta poismuuttaneista on ollut joka vuosi enemmän kuin alueelle muuttaneita. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttotappiota on tullut päivähoito- ja eläkeikäisissä sekä 30-44-vuotiaissa. Lähes kaikki muuttovoitto on saatu 16-29-vuotiaista. Kunnan rajan yli tapahtuneissa muutoissa tilanne on hyvin samankaltainen, muuttovoittoa on tullut myös reilusti 30-44-vuotiaista. Taulukko 19. Nettomuutto ikäryhmittäin Tikkurilan palvelualueella vuosina Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v 103 18-132 -139 0-150 7-15 v 22 90-26 -43 80 123 16-29 v 496 581 259 557 449 2 342 30-44 v 217 248-173 -89 200 403 45-64 v -17 21-52 -3 21-30 65+ v -7-34 -27-33 -40-141 Yhteensä 814 924-151 250 710 2 547 17

Tikkurilaan muuttaa nuoria aikuisia huomattavasti enemmän kuin heitä muuttaa alueelta pois. Pienten lasten perheet ja eläkeikäiset taas valitsevat päinvastaisen muuttosuunnan. Kuvio 3. Nettomuutto Tikkurilan palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana 2500 henkilöä 2000 1500 1000 500 0 Rajan yli Sisällä -500 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 2.4. Korso-Koivukylän palvelualue Muuttaneisuusaste Korso-Koivukylässä on kohonnut Vantaan keskiarvoa korkeammaksi, mutta jää kuitenkin Tikkurilan arvojen alapuolelle. Kolme viidestä Korso-Koivukylään suuntautuvasta muutosta tulee Vantaalta (omalta palvelualueelta tai muualta Vantaalta). Osuus on pysynyt saman suuruisena tarkasteluvuosina. Korso-Koivukylästä muutetaan pääosin Vantaalle (omalle tai muulle palvelualueelle). Vain 38 prosenttia alueelta pois muuttaneista muutti pois kokonaan Vantaalta. Palvelualueen saama muuttovoitto on kaikki tullut Vantaan rajojen ulkopuolelta. Kaupungin sisällä Korso-Koivukylä on kärsinyt lievän muuttotappion 2.4.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Korso-Koivukylän palvelualueelle muutti Vantaan muilta palvelualueilta vuoden 2002 aikana 2 062 henkilöä. Palvelualueen sisällä asunnonvaihtajia oli 3 211 henkilöä. Alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kaikista sisäisistä muutoista oli 61 prosenttia. Joka toinen muilta palvelualueelta tulijoista muutti Korso-Koivukylään Tikkurilasta ja joka viides Hakunilasta. Tikkurilalaisten osuus tulijoista on hivenen kasvussa. 18

Taulukko 20. Muutot Korso-Koivukylän palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 42 188 43 021 43 951 44 752 45 647 Tulomuutto 7 338 7 302 7 584 8 186 8 760 39 170 Kaupungin sisältä 4 418 4 103 4 424 4 749 5 273 22 967 Kaupungin ulkopuolta 2 920 3 199 3 160 3 437 3 487 16 203 Lähtömuutto 7 323 7 038 7 060 7 792 8 200 37 413 Kaupungin sisälle 4 709 4 286 4 313 4 621 5 070 22 999 Kaupungin ulkopuolelle 2 614 2 752 2 747 3 171 3 130 14 414 Nettomuutto 15 264 524 394 560 1 757 Kaupungin sisältä -291-183 111 128 203-32 Kaupungin ulkopuolta 306 447 413 266 357 1 789 Muuttaneisuusaste, % 17,4 16,4 16,1 17,4 18,0 Lähtömuutto: Oman palvelualueen sisäisiä muuttajia oli kaikista lähtömuuttajista lähes kaksi kolmesta. Korso-Koivukylästä muutti Vantaan muille alueille 1 859 henkilöä vuonna 2002. Joka toinen palvelualueelta pois muuttanut suunnisti Tikkurilaan ja hieman useampi kuin joka kuudes Hakunilaan. Vantaan läntisille alueille muuttajia oli seitsemisen prosenttia kummallekin. Tikkurilaan lähtijöiden osuus on hieman kasvussa. Nettomuutto: Korso-Koivukylä on lisännyt selvästi suosiotaan kaupungin sisäisissä muutoissa: Kun vuonna 1998 nettomuutto muiden alueiden kanssa oli 291 henkilöä tappiollinen, oli se vuonna 2002 lähes saman verran, 203 henkilöä, voitollinen. Hakunilasta muuttovoittoa on saatu kaikkina tarkasteluvuosina, muilta alueilta kolmena viime vuotena. Viiden vuoden summana kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä Korso-Koivukylä jäi muiden palvelualueiden suhteen voiton puolelle Myyrmäkeä lukuun ottamatta. Suurin muuttovoitto tuli Hakunilasta. 2.4.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Korso-Koivukylään muutti 3 487 henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta vuoden 2002 aikana. Runsas kolmannes muuttajista tuli Helsingistä ja lähes joka kolmas Helsingin seudun ulkopuolelta. Helsingin seudun osuus alueelle tulleista oli 55 prosenttia. Vuonna 1998 Helsingin seudun osuus oli 51 prosenttia eli Korso-Koivukylän suosio on seudulla kasvussa. Kehyskunnista Korso-Koivukylään muutti nelisen sataa uutta asukasta. Kaksi viidestä seudulta tulijoista asui ennen muuttoaan Keravalla ja joka kuudes Tuusulassa. Ulkomailta palvelualueelle muutti 300 henkilöä. Ulkomailta muuttajien määrä on alueella kasvussa. 19

Taulukko 21. Sisäiset muutot Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto -291-183 111 128 203-32 tulomuutto 4 418 4 103 4 424 4 749 5 273 22 967 lähtömuutto 4 709 4 286 4 313 4 621 5 070 22 999 Korso-Koivukylän sisäinen 2 749 2 538 2 867 2 951 3 211 14 316 Myyrmäki, netto -61-35 26 16 9-45 tulomuutto 99 104 145 157 150 655 lähtömuutto 160 139 119 141 141 700 Martinlaakso, netto -16 29 38 13 22 86 tulomuutto 122 119 132 135 158 666 lähtömuutto 138 90 94 122 136 580 Tikkurila, netto -163-41 131 31 86 44 tulomuutto 751 765 820 853 1 036 4 225 lähtömuutto 914 806 689 822 950 4 181 Hakunila, netto 47 58 40 88 84 317 tulomuutto 355 321 320 384 406 1 786 lähtömuutto 308 263 280 296 322 1 469 Muu alue, netto -98-194 -124-20 2-434 tulomuutto 342 256 140 269 312 1 319 lähtömuutto 440 450 264 289 310 1 753 Lähtömuutto: Vantaalta pois muuttajia Korso-Koivukylässä oli vuonna 2002 kaikkiaan 3 130 henkilöä. Useampi kuin joka kolmas poislähtenyt muutti Helsinkiin. Samansuuruinen määrä muutti kokonaan pois seudulta, kun taas joka viides löysi uuden asuntonsa jostain kehyskunnasta. Helsingin seudun osuus poismuuttajista oli 63 prosenttia. Suosituin kunta kehysalueella on ollut Kerava. Myös Tuusula ja Järvenpää ovat vetäneet korso-koivukyläläisiä puoleensa. Ulkomaille suuntasi vuoden 2002 aikana 85 palvelualueen asukasta. Nettomuutto: Korso-Koivukylä on kerännyt vuosittain muuttovoittoa Helsingistä, Keskija Pohjois-Suomesta sekä ulkomailta. Espooseen, kehyskuntiin ja Etelä-Suomeen on vuosittain tullut tappiota. Muuttotase on vuosittain ollut reilusti positiivinen. Viiden vuoden aikana suurimman muuttotappion Korso-Koivukylä menetti kehyskuntiin ja muuhun Etelä-Suomeen. Espooseen menetettiin muutama kymmenen asukasta. Suurin muuttovoitto tuli Keski- ja Pohjois-Suomesta sekä Helsingistä. Myös ulkomainen muuttovoitto on ollut merkittävää. 20

Taulukko 22. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Korso-Koivukylän palvelualueelle ja palvelualueelta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -1-30 19-3 -23-38 Tulomuutto 196 200 211 226 225 1 058 Lähtömuutto 197 230 192 229 248 1 096 Helsinki, netto 44 177 284 235 273 1 013 Tulomuutto 1 020 1 146 1 144 1 300 1 399 6 009 Lähtömuutto 976 969 860 1 065 1 126 4 996 Muu Helsingin seutu, netto -72-115 -185-223 -193-788 Tulomuutto 405 380 365 335 397 1 882 Lähtömuutto 477 495 550 558 590 2 670 Muu Etelä-suomi, netto -79-1 4-89 -95-260 Tulomuutto 491 617 635 668 585 2 996 Lähtömuutto 570 618 631 757 680 3 256 Muu Suomi, netto 289 349 236 192 180 1 246 Tulomuutto 603 704 614 674 581 3 176 Lähtömuutto 314 355 378 482 401 1 930 Ulkomaat, netto 125 67 55 154 215 616 Tulomuutto 205 152 191 234 300 1 082 Lähtömuutto 80 85 136 80 85 466 YHTEENSÄ, netto 306 447 413 266 357 1 789 Tulomuutto 2 920 3 199 3 160 3 437 3 487 16 203 Lähtömuutto 2 614 2 752 2 747 3 171 3 130 14 414 2.4.3. Kokonaismuuttotase Koska Korso-Koivukylä vuosia 1998-99 lukuun ottamatta on saanut muuttovoittoa kaupungin sisältä ja kaikkina tässä tarkasteluina vuosina reilun muuttovoiton kaupungin rajan ylitse, jää kokonaissaldo kaikkina vuosina positiiviseksi. Viiden vuoden muuttovoiton summa on niinkin korkea kuin 1 757 henkilöä, josta Helsingin osuus pelkästään on 57 prosenttia. Muuttojen määrät ovat lisääntyneet nopeasti. 21

Taulukko 23. Yhteenlaskettu nettomuutto Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -32 Aiempi selvä muuttotappio muuttunut selkeäksi muuttovoitoksi * Myyrmäen pa -45 Muuttotappio muuttunut pieneksi muuttovoitoksi * Martinlaakson pa 86 Pientä muuttovoittoa * Tikkurilan pa 44 Selvä muuttotappio muuttunut selväksi muuttovoitoksi * Hakunilan pa 317 Selkeä muuttovoitto pienessä kasvussa * muu alue -434 Espoo -38 Vain yhtenä vuotena muuttovoittoa Helsinki 1 013 Runsaasti muuttovoittoa vuosittain Kehysalue (pl. Sipoo) -788 Selkeä muuttotappio kasvussa * Hyvinkää -58 Vain yhtenä vuotena lievästi positiivinen * Järvenpää -190 Muuttotappio kasvussa * Kerava -147 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Kirkkonummi 20 Yhtenä vuotena muuttotappiota * Nurmijärvi -171 Muuttotappio kasvussa * Tuusula -228 Selkeä muuttotappio vuosittain * Vihti -8 Välistä muuttovoittoa, välistä muuttotappiota Muu Etelä-Suomi -260 Vuosina 1999-2000 muuttotase tasapainossa, muulloin tappiota Muu Suomi 1 246 Runsas muuttovoitto vähän laskussa Ulkomaat 616 Runsas muuttovoitto kasvussa Ulkoinen muutto yhteensä 1 789 Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina Kaikki yhteensä 1 757 Runsas muuttovoitto kasvussa 2.4.4. Muuttaneiden ikärakenne Korso-Koivukylä on kerännyt muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä 45-64-vuotiaita lukuun ottamatta. Muuttovoitto on keskittynyt 16-29-vuotiaiden ikäryhmään, josta samoin kuin 30-44- ja 65+ -vuotiaista on tullut muuttovoittoa kaikkina tarkasteltuina viitenä vuotena. Taulukko 24. Nettomuutto ikäryhmittäin Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v -86 14 58 4 61 51 7-15 v 7-24 8 88 21 100 16-29 v 139 311 332 170 297 1 249 30-44 v 5 20 126 156 147 454 45-64 v -51-62 -1-34 46-102 65+ v 1 5 1 10 10 27 Yhteensä 15 264 524 394 582 1 779 Korso-Koivukylään muuttaa kaupungin muista osista pienten lasten perheitä, mutta nuoret aikuiset muuttavat jollekin muulle kaupungin palvelualueista. Vantaan ulkopuolelta Korso-Koivukylään muuttavat nuoret aikuiset sekä perheet, joilla on kouluikäisiä lapsia. 22

Kuvio 4. Nettomuutto Korso-Koivukylän palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä 2000 1500 1000 500 0 Rajan yli Sisällä -500 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä Kaupungin sisäisissä muutoissa suurin muuttovoitto kertyi päivähoitoikäisten ryhmässä. Myös 30-64-vuotiaita muutti alueelle muualta Vantaalta enemmän kuin heitä muutti muille palvelualueille. Selvän muuttotappion alue kärsi sisäisissä muutoissa 16-29- vuotiaista. Sen sijaan kaupungin rajan yli suuntautuneissa muutoissa kävi aivan päinvastoin: valtaosa muuttovoitosta tuli juuri samasta 16-29-vuotiaiden ikäryhmästä. Kaupungista muutti pois päivähoitoikäisiä ja 45-64-vuotiaita enemmän kuin heitä tuli Korso- Koivukylään. Muissa ikäryhmissä alue sai muuttovoittoa. 2.5. Hakunilan palvelualue Muuttaneisuusaste Hakunilan palvelualueella on ollut alempi kuin Vantaalla keskimäärin ja on pysytellyt samalla tasolla. Hieman useampi kuin joka toinen alueelle muuttanut on tullut Vantaan sisältä joko Hakunilan palvelualueelta tai muilta kaupungin palvelualueilta. Kaupungin sisältä tulijoiden osuus on pysynyt samana vuodesta toiseen. Lähtömuuttajista lievästi kasvava osuus on muuttanut Vantaan rajojen ulkopuolelle. Kuitenkin 56 prosenttia vuoden 2002 lähtömuuttajista jäi asumaan Vantaalle. Kaupungin sisäisen nettomuuton runsas tappiollisuus ja ulkoisen muuton kääntyminen tappiolliseksi ovat kasvattaneet viiden vuoden muuttotappion varsin suureksi. 2.5.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hakunilan palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana 928 henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Asuntoaan vaihtoi palvelualueen sisällä 1 418 henkilöä. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus kaikista Vantaan sisäisistä tulomuutoista oli 60 prosenttia. Joka kolmas kaupungin muilta alueilta Hakunilaan muuttanut tuli Korso-Koivukylästä, ja lähes saman verran tulijoita oli Tikkurilasta. Parin viime vuoden aikana Martinlaaksosta alueelle tulijoita on ollut vähiten. 23

Taulukko 25. Muutot Hakunilan palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 28 550 28 739 29 064 29 067 28 820 Tulomuutto 4 493 4 402 4 667 4 737 4 243 22 542 Kaupungin sisältä 2 430 2 318 2 634 2 630 2 346 12 358 Kaupungin ulkopuolta 2 063 2 084 2 033 2 107 1 897 10 184 Lähtömuutto 4 661 4 523 4 656 4 967 4 698 23 505 Kaupungin sisälle 2 764 2 644 2 733 2 805 2 649 13 595 Kaupungin ulkopuolelle 1 897 1 879 1 923 2 162 2 049 9 910 Nettomuutto -168-121 11-230 -455-963 Kaupungin sisältä -334-326 -99-175 -303-1 237 Kaupungin ulkopuolta 166 205 110-55 -152 274 Muuttaneisuusaste, % 16,3 15,7 16,0 17,1 16,3 Lähtömuutto: Hakunilasta muutti vuoden 2002 aikana kaupungin muille palvelualueille 1 231 henkilöä. Hakunilan palvelualueen sisällä muuttajia oli lisäksi 1 418. Muille palvelualueille muuttajista useimmiten muutettiin Korso-Koivukylään. Lähes yhtä paljon muutettiin Tikkurilaan. Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen muuttajia oli kumpiakin seitsemisen prosenttia kaikista muille palvelualueille muuttajista. Taulukko 26. Sisäiset muutot Hakunilan palvelualueella vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto -334-326 -99-175 -303-1 237 tulomuutto 2 430 2 318 2 634 2 630 2 346 12 358 lähtömuutto 2 764 2 644 2 733 2 805 2 649 13 595 Hakunilan sisäinen 1 477 1 486 1 779 1 663 1 418 7 823 Myyrmäki, netto -30 5-3 -7 0-35 Tulomuutto 77 73 70 98 93 411 Lähtömuutto 107 68 73 105 93 446 Martinlaakso, netto 6-20 -13-32 -19-78 Tulomuutto 81 65 78 46 66 336 Lähtömuutto 75 85 91 78 85 414 Tikkurila, netto -165-121 45 4-156 -393 Tulomuutto 275 301 327 402 297 1 602 Lähtömuutto 440 422 282 398 453 1 995 Korso-Koivukylä, netto -47-58 -40-88 -84-317 Tulomuutto 308 263 280 296 322 1 469 Lähtömuutto 355 321 320 384 406 1 786 Muu alue, netto -98-132 -88-52 -44-414 Tulomuutto 212 130 100 125 150 717 Lähtömuutto 310 262 188 177 194 1 131 24

Nettomuutto: Hakunila on kaikkina tarkasteluvuosina menettänyt asukkaitaan muille Vantaan palvelualueille: vuosittainen muuttotappio on vaihdellut 99-334 henkilön välillä. Jokaisena viitenä viime vuotena Korso-Koivukylään on muuttanut hakunilalaisia selvästi enemmän kuin sieltä on tullut uutta väkeä Hakunilaan: muuttotappio on viiden vuoden aikana ollut yhteensä 317 henkilöä. Vielä enemmän määrällisesti muuttotappiota on tarkastelujaksona tullut Tikkurilan kanssa, 393 henkilöä. Hakunilan viiden vuoden muuttotappio kaupungin sisäisissä muutoissa kohosi yli 1 200 henkilön. Tappiota tuli kaikille palvelualueille eniten Tikkurilaan ja Korso-Koivukylään. 2.5.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Hakunilaan muutti vuoden 2002 aikana 1 897 henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta. Tulomuuttajien määrä oli pienin viiteen vuoteen. Joka toinen tulijoista tuli Helsingistä. Helsingin seudun osuus tulomuuttajista oli 65 prosenttia. Osuus on ollut sama kaikkina tarkasteluvuosina. Kehysalueen kunnista tulijoiden osuus tulomuuttajista oli vain 7 prosenttia. Eniten tulijoita oli Tuusulasta ja Järvenpäästä. Keravalaisten osuus tulomuuttajista on vähentynyt selvästi ja tuusulalaisten osuus kasvanut. Ulkomailta Hakunilaan muutto on kasvanut: vuonna 2002 tulijoita oli 156. Taulukko 27. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Hakunilan palvelualueelle ja palvelualueelta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -22-2 -29-19 -43-115 Tulomuutto 115 111 122 120 123 591 Lähtömuutto 137 113 151 139 166 706 Helsinki, netto 154 217 139 43 9 562 Tulomuutto 1 118 1 109 1 023 1 112 979 5 341 Lähtömuutto 964 892 884 1 069 970 4 779 Muu Helsingin seutu, netto -77-94 -87-108 -163-529 Tulomuutto 121 149 135 133 131 669 Lähtömuutto 198 243 222 241 294 1 198 Muu Etelä-Suomi, netto -80-72 -68-75 -76-371 Tulomuutto 286 292 283 324 266 1 451 Lähtömuutto 366 364 351 399 342 1 822 Muu Suomi, netto 149 129 112 48 14 452 Tulomuutto 320 339 342 280 242 1 523 Lähtömuutto 171 210 230 232 228 1 071 Ulkomaat, netto 42 27 43 56 107 275 Tulomuutto 103 84 128 138 156 609 Lähtömuutto 61 57 85 82 49 334 YHTEENSÄ, netto 166 205 110-55 -152 274 Tulomuutto 2 063 2 084 2 033 2 107 1 897 10 184 Lähtömuutto 1 897 1 879 1 923 2 162 2 049 9 910 25

Lähtömuutto: Kokonaan Vantaalta poismuuttaneita hakunilalaisia oli 2 049 vuonna 2002. Määrä on ollut hieman kasvussa. Lähes joka toinen poismuuttanut suuntasi Helsinkiin. Helsingin seudun osuus poismuuttaneista oli lähes 70 prosenttia. Seudun suosio on pysynyt samana vuodesta toiseen. Kehyskunnista lähes yhtä suosittuja olivat Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi. Järvenpään ja Nurmijärven suosio on ollut kasvussa. Ulkomaille muuttajia oli vain 49 vuonna 2002. Nettomuutto: Hakunilan ulkoinen nettomuutto on kääntynyt parin viime vuoden aikana selvästi negatiiviseksi. Muuttotappio kehyskuntiin on kasvanut nopeasti ja muuhun Eteläsuomeen on menetetty tasaisesti 70-80 henkilöä vuosittain. Aiempi suurehko muuttovoitto Helsingistä on kutistunut lähes olemattomiin. Samoin on käynyt Keski- ja Pohjois- Suomesta saadun muuttovoiton kanssa. Vain ulkomailta tuleva muuttotappio on kasvanut. 2.5.3. Kokonaismuuttotase Viiden viime vuoden aikana Hakunilan kokonaismuuttotase on ollut positiivinen vain vuonna 2000, kaikkina muina vuosina Hakunilan palvelualue on menettänyt asukkaitaan muuttoliikkeen seurauksena enemmän kuin on saanut uusia. Vuonna 2002 muuttotappio oli seurantajakson suurin. Kaikkiaan vuosien muuttotappio kohoaa 963 henkilöön. Viiden viime vuoden aikana suurin muuttotappio tuli kehyskuntien ja muun Etelä-Suomen kuntien kanssa. Myös Espooseen muutti Hakunilasta enemmän väkeä kuin päinvastoin. Helsingistä ja Keski- ja Pohjois-Suomesta saatiin muuttovoittoa kuin myös ulkomailta. Taulukko 28. Yhteenlaskettu nettomuutto Hakunilan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -1 237 Runsaasti muuttotappiota kaikkina vuosina * Myyrmäen pa -35 Muuttotase viime vuosina tasapainossa * Martinlaakson pa -78 Muuttotappiota neljänä viime vuotena * Tikkurilan pa -393 Muuttovoittoa 2000-01, muina vuosina selkeästi tappiota * Korso-Koivukylän pa -317 Selvä muuttotappio kaikkina vuosina * muu alue -414 Espoo -115 Muuttotappiota kaikkina vuosina Helsinki 562 Runsas muuttovoitto huvennut olemattomiin Kehysalue (pl. Sipoo) -529 Muuttotappio selvässä kasvussa * Hyvinkää 4 Tasapainossa * Järvenpää -114 Muuttotappio kasvussa (?) * Kerava -120 Muuttotappio kasvussa * Kirkkonummi 18 Tasapainossa * Nurmijärvi -147 Muuttotappio kasvussa * Tuusula -151 Tasaisesti tappiota kaikkina vuosina * Vihti -17 Lievästi negatiivinen muuttotase Muu Etelä-Suomi -371 Selkeä muuttotappio vuosittain Muu Suomi 452 Muuttovoitto huvennut vähiin Ulkomaat 275 Selkeästi muuttovoittoa vuosittain Ulkoinen muutto yhteensä 274 Muuttovoitto kääntynyt tappioksi Kaikki yhteensä -963 Muuttotappiot kasvussa 26

2.5.4. Muuttaneiden ikärakenne Hakunilan palvelualue on ollut muuttotappioaluetta vuotta 2002 lukuun ottamatta. Muuttotappio on parina viime vuotena ollut nopeassa kasvussa: Vuonna 2002 tappiota tuli kaikissa ikäryhmissä. Viiden vuoden jaksossa voitolle jäätiin vain 16-29-vuotiaissa. Muista ryhmistä tuli tasaisen paljon tappiota, eniten 45-64 ja alle seitsemän vuotiaissa. Kaupungin sisäisissä muutoissa menetettiin joka vuosi asukkaita kaupungin muille palvelualueille enemmän kuin niiltä saatiin tilalle. Muista kunnista Hakunila on saanut muuttovoittoa 16-44-vuotiaista. Suurimmat menetykset ovat lapsissa ja 45-64-vuotiaissa. Taulukko 29. Nettomuutto ikäryhmittäin Hakunilan palvelualueella vuosina Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v -104-48 -1-72 -151-376 7-15 v -72-53 -15-84 -46-270 16-29 v 165 198 128 10-56 445 30-44 v -106-36 14-61 -81-270 45-64 v -43-152 -101-29 -107-432 65+ v -8-30 -14 6-16 -62 Yhteensä -168-121 11-230 -457-965 Hakunila on menettänyt kaiken ikäisiä asukkaitaan kaupungin muille alueille ja myös Vantaan ulkopuolelle. Kaupungin sisällä on menetetty kaiken ikäisiä asukkaita, rajan yli tapahtuvissa muutoissa lapsettomia tai vähälapsisia perheitä on muuttanut Hakunilaan enemmän kuin sieltä pois. Lapsia ja "varttuneita" aikuisia alue on Hakunilasta muuttanut pois enemmän kuin heitä on tullut alueelle. Kuvio 5. Nettomuutto Hakunilan palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 27

3. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa 3.1. Hämeenkylän kaupunginosa Myyrmäen palvelualueella sijaitseva Hämeenkylän kaupunginosa käsittää Pähkinärinteen kerrostaloalueen lisäksi melko laajan pientaloalueen. Alueella on sekä vanhaa rakennuskantaa kuin myös uudempaakin. Pääosa viime vuosien rakentamisesta on ollut pientalovaltaista täydennysrakentamista. Asukkaita Hämeenkylässä oli vuoden 2003 alussa 7 346. Kaupunginosan väkimäärä on laskussa. Muuttaneisuusaste Hämeenkylässä on ollut koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin Vantaalla keskimäärin. Muuttaneisuus on ollut lievästi nousussa. Hämeenkylään on muutettu useimmin kaupungin sisältä, tosin kaupungin ulkopuolelta tulleiden lukumäärä on alkanut saavuttaa kaupungin sisältä tulijoiden lukumäärää. Samanlainen tilanne on kaupunginosasta lähtijöiden kohdalla: niukka enemmistö muuttajista jää Vantaalle. Hämeenkylästä kaupungin ulkopuolelle muuttaneet ovat useimmiten suunnistaneet Helsinkiin tai Espooseen. Kehyskunnista on Nurmijärvi kiinnostanut uutena asuinpaikkana eniten. Muualle Suomeen muutot ovat lisääntyneet jonkin verran. Kaupungin sisällä muuttaneet ovat pysytelleet useimmiten oman palvelualueen sisällä. Naapuripalvelualueen, Martinlaakson, kiinnostavuus asuinpaikkana on vähentynyt. Taulukko 30. Muutot Hämeenkylän kaupunginosaan ja Hämeenkylän kaupunginosasta vuosina 1998-2002 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 7 586 7 653 7 483 7 408 7 346 Tulomuutto 1 535 1 442 1 062 1 341 1 315 6 695 Kaupungin sisältä 947 841 577 753 704 3 822 Kaupungin ulkopuolta 588 601 485 588 611 2 873 Lähtömuutto 1 349 1 473 1 310 1 485 1 463 7 080 Kaupungin sisälle 797 869 700 811 791 3 968 Kaupungin ulkopuolelle 552 604 610 674 672 3 112 Nettomuutto 186-31 -248-144 -148-385 Kaupungin sisältä 150-28 -123-58 -87-146 Kaupungin ulkopuolta 36-3 -125-86 -61-239 Muuttaneisuusaste, % 17,7 19,2 17,5 20,0 19,9 28

3.1.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hämeenkylään muutti vuoden 2002 aikana 365 ihmistä muualta Vantaalta. Kaupunginosan sisällä asuntoaan vaihtoi 339 asukasta. Toisin sanoen kaupungin sisällä muuttaneista peräti 48 prosenttia tuli omasta kaupunginosasta. Myyrmäen palvelualueen muista kaupunginosista tulijoita oli vain 175 henkilöä, mikä on 48 prosenttia kaupungin sisäisistä muutoista, jos kaupunginosan sisäisiä muuttoja ei oteta huomioon. Seuraavaksi eniten alueelle muuttajia tuli Martinlaaksosta. Lähtömuutto: Hämeenkylästä muutti vuoden 2002 aikana 452 henkilöä muualle Vantaata. Myyrmäen palvelualueelle muuttajista jäi 209. Toiseksi suosituin kohdepalvelualue oli Martinlaakso, jonne muutti 51 hämeenkyläläistä. Vähiten muuttajia suuntasi muuttokuormansa Hakunilaan. Lähtömuutto Tikkurilaan ja Korso-Koivukylään on kasvussa. Nettomuutto: Tässä tarkasteltuina viitenä vuotena Hämeenkylä sai muuttovoittoa vain jakson ensimmäisenä vuotena, sen jälkeen vuodet ovat olleet kaupungin sisäisissä muutoissa selvästi tappiollisia. Viiden vuoden yhteenlaskettu nettomuutto jää selvästi tappiolliseksi Tikkurilan ja Martinlaakson palvelualueiden kanssa. Korso-Koivukylän ja Hakunilan suhteen jäädään vuosien 1998-1999 muuttovoiton vuoksi hieman voitolle. Taulukko 31. Kaupungin sisäiset muutot Hämeenkylän kaupunginosassa vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto 150-28 -123-58 -87-146 Tulomuutto 947 841 577 753 704 3 822 Lähtömuutto 797 869 700 811 791 3 968 Hämeenkylän sisäinen 387 412 260 364 339 1 762 Myyrmäki, netto 6 41 34-42 -3-34 -4 Tulomuutto 617 613 404 535 514 2 683 Lähtömuutto 576 579 446 538 548 2 687 Martinlaakso, netto 33-46 -33-23 -2-71 Tulomuutto 150 115 81 105 91 542 Lähtömuutto 117 161 114 128 93 613 Tikkurila, netto 24-18 -15-16 -9-34 Tulomuutto 53 20 41 41 42 197 Lähtömuutto 29 38 56 57 51 231 Korso-Koivukylä, netto 41 26-10 -24-18 15 Tulomuutto 52 51 22 26 24 175 Lähtömuutto 11 25 32 50 42 160 Hakunila, netto 33-6 -9 10-3 25 Tulomuutto 41 15 9 24 14 103 Lähtömuutto 8 21 18 14 17 78 Muu alue, netto -22-18 -14-2 -21-77 Tulomuutto 34 27 20 22 19 122 Lähtömuutto 56 45 34 24 40 199 6 Sisältää Hämeenkylän sisäiset muutot. 29

3.1.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Hämeenkylään muutti kaupungin rajojen ulkopuolelta 611 henkilöä vuoden 2002 aikana. Tulomuuttajien määrä on pysytellyt jota kuinkin samalla tasolla tarkasteltuina viitenä viime vuotena. Kaksi viidestä muuttajasta on tullut Helsingistä. Helsingistä tulijoiden määrässä ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Myös muilta alueilta on muutettu tasaiseen tahtiin Hämeenkylään. Kehysalueen osuus tulijoista on ollut alle kymmenen prosenttia. Tämän alueen kunnista eniten tulijoita on ollut Nurmijärveltä, noin neljännes tulijoista. Ulkomailta tulijoiden määrä on ollut hieman kasvussa. Lähtömuutto: Kokonaan Vantaalta muutti pois 672 hämeenkyläläistä vuoden 2002 aikana. Poislähtijöiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Kaksi viidestä muutti Helsinkiin ja hieman useampi kuin joka viides Espooseen. Helsinkiin muuttajien määrä on kasvussa. Johonkin kehyskunnista muutti noin joka seitsemäs Vantaalta poismuuttaneista hämeenkyläläisistä. Selvästi suosituin kehyskunnista on ollut Nurmijärvi, jonne on suunnannut vuosittain viitisenkymmentä Hämeenkylän asukasta. Ulkomaille vuosittain muuttaneiden määrä on pysytellyt samalla tasolla. Taulukko 32. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Hämeenkylään ja Hämeenkylästä 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -68-59 -27-18 -59-231 Tulomuutto 100 87 97 119 97 500 Lähtömuutto 168 146 124 137 156 731 Helsinki, netto 52 54-21 22-4 103 Tulomuutto 256 229 170 240 252 1 147 Lähtömuutto 204 175 191 218 256 1 044 Muu Helsingin seutu, netto -27-9 -83-72 -37-228 Tulomuutto 62 65 28 39 58 252 Lähtömuutto 89 74 111 111 95 480 Muu Etelä-Suomi, netto 15-7 -18-28 13-25 Tulomuutto 68 90 77 89 82 406 Lähtömuutto 53 97 95 117 69 431 Muu Suomi, netto 56 32 22 9 14 133 Tulomuutto 86 105 92 74 84 441 Lähtömuutto 30 73 70 65 70 308 Ulkomaat, netto 8-14 0 1 12 7 Tulomuutto 16 25 19 27 38 125 Lähtömuutto 8 39 19 26 26 118 YHTEENSÄ, netto 36-3 -125-86 -61-239 Tulomuutto 588 601 485 588 611 2 873 Lähtömuutto 552 604 610 674 672 3 112 30

Nettomuutto: Myös kuntien välinen on muuttoliike on ollut Hämeenkylälle tappiollinen: vain vuonna 1998 nettomuutto jäi positiiviseksi. Ainoastaan Helsingistä, Etelä-Suomen ulkopuolisesta osasta Suomea ja ulkomailta tullut muuttoliike on jäänyt viiden vuoden summana positiiviseksi. Helsingin suhteenkin muuttoliike on ollut hieman tappiollista kahtena vuotena viidestä. Eniten asukkaitaan Hämeenkylä on menettänyt Helsinkiin (-231) ja Nurmijärvelle (-173) kuluneena viisivuotisjaksona. Kaiken kaikkiaan kehysalueen kuntiin on muuttanut Hämeenkylästä lähes kaksinkertainen määrä ihmisiä kuin mitä näistä kunnista on tullut uusia asukkaita. 3.1.3. Kokonaismuuttotase Viiden viime vuoden kokonaismuuttotaseeksi Hämeenkylässä saadaan -385 eli muuttoliike on vähentänyt kaupunginosan väkilukuna tämän verran. Vantaan sisäisten muuttojen osuus tästä muuttotappiosta on 38 %. Taulukko 33. Yhteenlaskettu nettomuutto Hämeenkylän kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -146 Selvästi tappiollista. * Myyrmäen pa -4 Muuttumassa tappiolliseksi (?) * Martinlaakson pa -71 Tappiollista. * Tikkurilan pa -34 Hieman tappiollista. * Korso-Koivukylän pa 15 Muuttunut tappiolliseksi. * Hakunilan pa 25 Vuoroin tappiollista, vuoroin voitollista. * muu alue -77 Tappiollista. Espoo -231 Selvästi tasaisen tappiollista. Helsinki 103 Muuttovoitto katoamassa. Kehysalue (pl. Sipoo) -228 Tasaisen tappiollista. Muu Etelä-Suomi -25 Vuoroin tappiollista, vuoroin voitollista. Voitto hupenee? Muu Suomi 133 Muuttovoitto vähenee. Ulkomaat 7 Tasapainossa. Ulkoinen muutto yhteensä -239 Tasaisesti tappiollista. Kaikki yhteensä -385 Selvästi tappiollista vuosittain. 3.1.4. Muuttaneiden ikärakenne Muuttoliike on ollut Hämeenkylässä positiivista vain ikäryhmässä 16-29-vuotiaat. Tosin tässäkin ikäryhmässä kolme viime vuotta muuttoliike on ollut tappiollista. Määrällisesti suurin tappio kertyi viiden viime vuoden aikana 30-44-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikista muista ikäryhmistä alue on kärsinyt muuttotappiota. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttovoittoa tuli alle kouluikäisistä, suurimmat tappiot kertyivät toisaalta kouluikäisten ja 30-44-vuotiaiden ikäryhmissä. Kunnan rajan yli tehdyissä muutoissa muuttovoitto sen sijaan kertyi 16-29-vuotiaista. Suurimmat muuttotappiot tulivat päivähoitoikäisistä ja 30-44-vuotiaista. 31

Taulukko 34. Nettomuutto ikäryhmittäin Hämeenkylän kaupunginosassa vuosina Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v 14-6 -64-18 -32-106 7-15 v -5-16 -39-9 -35-104 16-29 v 170 25-4 -17-2 172 30-44 v -4-10 -76-60 -48-198 45-64 v -3-12 -45-30 -30-120 65+ v 14-12 -20-10 -1-29 Yhteensä 186-31 -248-144 -148-385 Hämeenkylän muuttotappiosta lähes kaksi kolmasosaa on tullut kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena. Kuvio 6. Nettomuutto Hämeenkylän kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien 1998-2002 summana henkilöä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 3.2. Ylästön kaupunginosa Martinlaakson palvelualueen itäosaan sijoittuvassa Ylästön kaupunginosassa on rakennettu pientaloja, pääosin omakotitaloja, varsin vilkkaaseen tahtiin. Alueen toteutumista on edistänyt kaupungin melko runsas maanomistus ja tonttien luovutus. Kaupunginosan väestömäärä on kasvanut tasaisesti ripeään tahtiin. Asukkaita oli vuoden 2003 alussa 3 139. Muuttaneisuusaste Ylästössä on ollut ja on edelleenkin huomattavasti kaupungin keskiarvoa pienempi, alhaisimmillaan se on ollut vain yhdeksän prosentin paikkeilla. Ylästöön on muutettu useimmiten kaupungin sisältä: keskimäärin kolme viidestä Ylästöön muuttajasta tulee jostain Vantaalta. Muualta ja Vantaalta tulleiden suhde on pysytellyt samalla tasolla koko viisivuotisjakson. Ylästön lähtömuuttajista keskimäärin 70 prosenttia on löytänyt uuden asuntonsa Vantaalta ja vain vajaa kolmannes on muuttanut kokonaan pois Vantaalta. 32

Taulukko 35. Muutot Ylästön kaupunginosaan ja Ylästön kaupunginosasta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 2 477 2 603 2 709 2 866 3 139 Tulomuutto 306 327 354 466 533 1 986 Kaupungin sisältä 178 199 202 292 314 1 185 Kaupungin ulkopuolta 128 128 152 174 219 801 Lähtömuutto 267 238 279 347 305 1 436 Kaupungin sisälle 159 136 136 201 162 794 Kaupungin ulkopuolelle 108 102 143 146 143 642 Nettomuutto 39 89 75 119 228 550 Kaupungin sisältä 19 63 66 91 152 391 Kaupungin ulkopuolta 20 26 9 28 76 159 Muuttaneisuusaste, % 10,7 9,1 10,2 12,1 9,7 3.2.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Ylästöön muutti vuoden 2002 aikana 270 henkilöä muualta Vantaalta. Ylästön kaupunginosan sisällä asuntoaan vaihtoi 44 henkilöä. Muusta osasta Martinlaakson palvelualuetta Ylästöön muutti 57 henkilöä. Valtaosa Ylästöön muuttaneista vantaalaisista tuli näin ollen Martinlaakson palvelualueen ulkopuolelta. Eniten muualta tulijoita on ollut Myyrmäen palvelualueelta, mutta muutot Tikkurilasta Ylästöön ovat olleet selvässä kasvussa. Vähiten Ylästö on kiinnostanut Hakunilan asukkaita. Lähtömuutto: Ylästöstä muutti 118 henkilöä jonnekin muualle Vantaata vuoden 2002 aikana. Enemmistö Ylästön kaupungin sisäisistä lähtömuuttajista on jäänyt omalle palvelualueelleen. Toiseksi suosituin alue on ollut Tikkurilan palvelualue. Hakunila kiinnostaa Ylästöstä poismuuttavia entistä vähemmän. Nettomuutto: Ylästö on saanut kasvavaa muuttovoittoa Vantaan sisäisistä muuttajista. Vähiten muuttovoittoa on tullut omalta palvelualueelta ja eniten Myyrmäen palvelualueelta. Myyrmäestä tulijoita on viiden viime vuoden aikana ollut miltei kolme kertaa ja Tikkurilasta ja Korso-Koivukylästäkin tulijoita kaksi kertaa niin paljon kuin näille alueille lähtijöitä. Kaikkiaan muuttovoittoa on kertynyt viiden viime vuoden aikana 391 henkilöä. Muuttovoitto Tikkurilasta ja Myyrmäestä on ollut hieman kasvussa. 33

Taulukko 36. Kaupungin sisäiset muutot Ylästön kaupunginosassa vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto 19 63 66 91 152 391 Tulomuutto 178 199 202 292 314 1 185 Lähtömuutto 159 136 136 201 162 794 Ylästön sisäinen 38 15 31 60 44 188 Myyrmäki, netto 26 53 21 50 59 209 Tulomuutto 54 74 31 81 83 323 Lähtömuutto 28 21 10 31 24 114 Martinlaakso, netto 7-3 -3 5 0 13 12 Tulomuutto 75 53 80 103 101 412 Lähtömuutto 78 56 75 103 88 400 Tikkurila, netto -6 10 23 17 51 95 Tulomuutto 18 31 38 63 80 230 Lähtömuutto 24 21 15 46 29 135 Korso-Koivukylä, netto 8 11 7 23 16 65 Tulomuutto 17 20 23 29 28 117 Lähtömuutto 9 9 16 6 12 52 Hakunila, netto -2 0 11 3 10 22 Tulomuutto 9 11 22 7 13 62 Lähtömuutto 11 11 11 4 3 40 Muu alue, netto -4-8 -1-2 3-12 Tulomuutto 5 10 8 9 9 41 Lähtömuutto 9 18 9 11 6 53 3.2.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Ylästöön muutti vuoden 2002 aikana kaikkiaan 219 henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta. Tulomuutto Ylästöön on viiden viime vuoden aikana ollut kasvussa. Kolme viidestä Ylästöön Vantaan ulkopuolelta muuttaneista on ollut helsinkiläinen. Helsingin seudun osuus tulomuuttajista on ollut noin 80 prosenttia. Kehysalueelta tulijoista yli kolmannes on tullut Nurmijärveltä. Ulkomailta Ylästöön muuttajia on ollut vuosittain vain muutama. Lähtömuutto: Ylästöläisiä muutti vuoden 2003 aikana kokonaan pois Vantaalta 143 henkilöä. Alueelta poismuuttajien määrä lisääntyi 2000-luvulle tultaessa, mutta on pysytellyt samoissa lukemissa viimeiset kolme vuotta. Joka kolmas Ylästöstä poismuuttaja on muuttanut Helsinkiin, joka kuudes kehyskuntiin ja niin ikään joka kuudes muualle Etelä- Suomeen. Helsingin seudun osuus poismuuttaneista on ollut 64 prosenttia. Kehysalueen kunnista muuttokuorma on useimmiten suunnattu Nurmijärvelle. Ulkomaille muuttaneita on ollut vuosittain muutama. 7 Sisältää Ylästön sisäiset muutot 34

Nettomuutto: Ylästön vuosittainen muuttovoitto on vaihdellut 9-76 henkilön välillä. Kaikkiaan muuttovoittoa viiden viime vuoden aikana on kertynyt 159 henkilöä. Helsingistä muuttovoittoa on tullut kaikkina vuosina, josta on alueelle muuttanut yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin alueelta Helsinkiin. Espoosta muuttovoittoa saatiin vuosina 1999-2002 ja Pohjois- ja Keski-Suomesta vuosina 1999 ja 2000. Kehyskuntiin on menetetty joka vuosi enemmän asukkaita kuin niistä on saatu, eniten Nurmijärvelle. Samoin Etelä-Suomeen on Ylästön asukkaita muuttanut enemmän kuin sieltä on muutettu Ylästöön. Kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen muuttajia on ollut enemmän kuin kaksi kertaa enemmän kuin näiltä alueilta Ylästöön tulijoita. Ulkomaille lähtijöitä on niin ikään ollut enemmän kuin sieltä tulijoita. Taulukko 37. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Ylästöön ja Ylästöstä 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -3 5 14 20 17 53 Tulomuutto 16 24 26 34 25 125 Lähtömuutto 19 19 12 14 18 82 Helsinki, netto 37 32 34 61 95 259 Tulomuutto 77 63 75 104 153 472 Lähtömuutto 40 31 41 43 58 213 Muu Helsingin seutu, netto -1-2 -25-19 -10-57 Tulomuutto 6 15 10 9 18 58 Lähtömuutto 7 17 35 28 28 115 Muu Etelä-Suomi, netto -2-15 -15-27 -4-63 Tulomuutto 14 11 14 8 10 57 Lähtömuutto 16 26 29 35 14 120 Muu Suomi, netto -3 4 6-11 -6-10 Tulomuutto 9 9 26 14 11 69 Lähtömuutto 12 5 20 25 17 79 Ulkomaat, netto -8 2-5 4-6 -13 Tulomuutto 6 6 1 5 2 20 Lähtömuutto 14 4 6 1 8 33 YHTEENSÄ, netto 20 26 9 28 76 159 Tulomuutto 128 128 152 174 219 801 Lähtömuutto 108 102 143 146 193 642 3.2.3. Kokonaismuuttotase Ylästö on saanut muuttovoittoa niin kaupungin sisäisissä muutoissa kuin kuntien välisissäkin muutoissa niin, että viiden vuoden muuttovoitoksi kertyy 550 henkilöä. Tämä selittää kaupunginosan vuosien väestönkasvusta peräti 83 prosenttia. Kaupungin sisäisten muuttojen osuus tästä on 71 prosenttia. 35

Taulukko 38. Yhteenlaskettu nettomuutto Ylästön kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 391 Muuttovoitto kasvussa. * Myyrmäen pa 59 Muuttovoitto kasvussa? * Martinlaakson pa 12 Tasapainossa. * Tikkurilan pa 95 Muuttovoitto kasvussa. * Korso-Koivukylän pa 65 Tasaista muuttovoittoa. * Hakunilan pa 22 Vähäistä muuttovoittoa. * muu alue -12 Muuttotappiota. Espoo 43 Jonkin verran muuttovoittoa. Helsinki 259 Runsaasti muuttovoittoa, muuttovoitto edelleen kasvussa. Kehysalue (pl. Sipoo) -57 Jonkin verran muuttotappiota vuosittain. Muu Etelä-Suomi -63 Muuttotappiota vuosittain. Muu Suomi -10 Useammin muuttotappiota kuin -voittoa. Ulkomaat -13 Useammin muuttotappiota kuin -voittoa. Ulkoinen muutto yhteensä 159 Tasaista muuttovoittoa vuosittain. Kaikki yhteensä 550 Muuttovoitto edelleen kasvussa. 3.2.4. Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Ylästöön on viiden viime vuoden summana ollut tappiollista vain 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Ylästön saama muuttovoitto kertyi lähes kokonaan 30-44- ja 0-6-vuotiaiden ikäryhmistä. Muiden ikäryhmien nettotulos jäi selvästi pienemmäksi. Taulukko 39. Nettomuutto ikäryhmittäin Ylästön kaupunginosassa Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v 23 32 31 31 67 184 7-15 v 8 12-17 11 18 32 16-29 v -15 5 3 9 30 32 30-44 v 25 37 40 57 112 271 45-64 v 3 4 17 12 5 41 65+ v -5 0 1-1 -4-9 Yhteensä 39 90 75 119 228 551 Kaupungin sisäisissä muutoissa suurimmat muuttovoitot tulivat niin ikään 30-44- ja 0-6- vuotiaiden ikäryhmistä. Kaupungin rajan yli tapahtunut muuttoliike sen sijaan oli tappiollista vanhimman ikäryhmän lisäksi vähän myös sekä kouluikäisissä että 16-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Ylästön saamasta muuttovoitosta yli kaksi kolmannesta on tullut kaupungin sisältä. 36

Kuvio 7. Nettomuutto Ylästön kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 3.3. Pakkalan kaupunginosa Tikkurilan palvelualueeseen kuuluvan Pakkalan asuntorakentaminen alkoi 1990-luvun puolivälissä Sandbackan asuntoalueen rakentamisella. Kartanonkosken ensimmäiset asunnot valmistuivat vuosituhannen vaihduttua ja alueen rakentaminen on edennyt ripeästi. Uusia alueita aloitetaan lähivuosina eli rakentaminen jatkuu vilkkaana. Pakkalassa asui vuoden 2003 alussa 3 138 asukasta eli lähes sama määrä kuin naapurikaupunginosassa Ylästössä. Taulukko 40. Muutot Pakkalan kaupunginosaan ja Pakkalan kaupunginosasta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 1 273 1 617 1 882 2 462 3 138 Tulomuutto 308 676 588 1 104 1 305 3 981 Kaupungin sisältä 145 301 232 586 663 1 927 Kaupungin ulkopuolta 163 375 356 518 642 2 054 Lähtömuutto 321 346 433 608 697 2 405 Kaupungin sisälle 197 175 230 300 425 1 327 Kaupungin ulkopuolelle 124 171 203 308 272 1 078 Nettomuutto -13 330 155 496 608 1 576 Kaupungin sisältä -52 126 2 286 238 600 Kaupungin ulkopuolta 39 204 153 210 370 976 Muuttaneisuusaste, % 25,2 21,4 23,0 24,7 22,2 37

Muuttaneisuusaste Pakkalan kaupunginosassa on uutena rakentuvana kaupunginosana selvästi Vantaan keskiarvoa korkeampi. Muuttaneisuutta kuvaava luku on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla tarkastelujakson ajan. Pakkalaan on muutettu useimmin kaupungin ulkopuolta, tosin parina viime vuotena kaupungin sisältä muuttaneet ovat olleet enemmistönä tulomuuttajissa. Pakkalasta poismuuttaneet ovat useimmiten lähteneet Helsinkiin tai kehyskuntiin. Myös muu eteläinen osa Suomea on vetänyt pakkalalaisia puoleensa. Kaupungin sisällä lähtömuuttajat ovat Tikkurilan jälkeen eniten muuttaneet Korso-Koivukylän palvelualueelle. Yli puolet poismuuttaneista löysi uuden asuntonsa Vantaalta. 3.3.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Pakkalaan muutti vuoden 2002 aikana 541 henkilöä muualta Vantaalta. Pakkalan sisällä asuntoaan vaihtoi 122 henkilöä. Tikkurilan palvelualueen sisältä (ei Pakkalasta) tulijoita oli 164 eli 30 prosenttia kaupungin sisäisistä muutoista. Seuraavaksi eniten tulijoita oli Martinlaaksosta ja Korso-Koivukylästä. Viiden viime vuoden aikana oman palvelualueen (Tikkurilan) lisäksi tulijoita on ollut eniten Martinlaaksosta ja Myyrmäestä. Taulukko 41. Kaupungin sisäiset muutot Pakkalan kaupunginosassa vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto -52 126 2 286 238 600 tulomuutto 145 301 232 586 663 1 927 lähtömuutto 197 175 230 300 425 1 327 Pakkalan sisäinen 20 65 46 70 122 323 Myyrmäki, netto -13 38 28 55 23 131 Tulomuutto 19 45 56 96 77 293 Lähtömuutto 32 7 28 41 54 162 Martinlaakso, netto -6 47 9 58 70 178 Tulomuutto 20 68 32 95 120 335 Lähtömuutto 26 21 23 37 50 157 Tikkurila, netto 8-34 22-1 130 68 185 Tulomuutto 46 116 103 271 286 822 Lähtömuutto 80 94 104 141 218 637 Korso-Koivukylä, netto -10 24-4 14 22 46 Tulomuutto 20 39 29 67 100 255 Lähtömuutto 30 15 33 53 78 209 Hakunila, netto 19-3 -16 34 49 83 Tulomuutto 31 19 4 48 61 163 Lähtömuutto 12 22 20 14 12 80 Muu alue, netto -8-2 -14-5 6-23 Tulomuutto 9 14 8 9 19 59 Lähtömuutto 17 16 22 14 13 82 8 Sisältää Pakkalan sisäiset muutot. 38

Lähtömuutto: Pakkalasta muutti vuoden 2002 aikana muualle Vantaata 303 henkilöä. Tikkurilan palvelualueelle muuttajista jäi 96 henkilöä. Toiseksi suosituin palvelualue Pakkalan lähtömuuttajilla oli Korso-Koivukylä. Vähiten muutettiin Hakunilaan. Nettomuutto: Pakkala on saanut muuttovoittoa Vantaan sisäisissä muutoissa vuotta 1998 lukuun ottamatta kaikkina tarkasteltuina vuosina. Myyrmäestä ja Martinlaaksosta muuttovoittoa saatiin neljänä, muilta alueilta kolmena vuotena viidestä. Viiden vuoden yhteenlasketusta muuttovoitosta vajaa kolmannes tuli Tikkurilasta, toinen vajaa kolmannes Martinlaaksosta ja reilu viidennes Myyrmäestä. 3.3.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Pakkalan kaupunginosaan muutti Vantaan rajojen ulkopuolelta 642 henkilöä vuoden 2002 aikana. Muuttajien määrä on ollut selvässä kasvussa. Tulijoista lähes joka toinen saapui Helsingistä. Helsingistä muuttaneiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Helsingin seudun osuus Pakkalaan muuttaneista oli vuonna 2002 peräti 71 prosenttia. Kehysalueen osuus tulijoista on ollut kymmenisen prosenttia, osuus on ollut hieman kasvussa. Alueen kunnista eniten tulijoita on ollut Tuusulasta ja Nurmijärveltä. Ulkomailta on Pakkalaan vuosittain muuttanut parisenkymmentä henkilöä. Tulijoiden määrä on vaihdellut vuosittain. Keskimäärin tulijoita on ollut vuosittain runsas kymmenen. Taulukko 42. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Pakkalaan ja Pakkalasta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto 1 18 8 31 40 98 Tulomuutto 14 43 21 61 73 212 Lähtömuutto 13 25 13 30 33 114 Helsinki, netto 24 148 63 135 217 587 Tulomuutto 70 197 156 248 316 987 Lähtömuutto 46 49 93 113 99 400 Muu Helsingin seutu, netto -10-5 2-5 14-4 Tulomuutto 10 27 38 54 65 194 Lähtömuutto 20 32 36 59 51 198 Muu Etelä-Suomi, netto -7 6 30 13 60 102 Tulomuutto 23 46 58 62 92 281 Lähtömuutto 30 40 28 49 32 179 Muu Suomi, netto 16 37 47 23 29 152 Tulomuutto 28 56 70 74 72 300 Lähtömuutto 12 19 23 51 43 148 Ulkomaat, netto 15 0 3 13 10 41 Tulomuutto 18 6 13 19 24 80 Lähtömuutto 3 6 10 6 14 39 YHTEENSÄ, netto 39 204 153 210 370 976 Tulomuutto 163 375 356 518 642 2 054 Lähtömuutto 124 171 203 308 272 1 078 39

Lähtömuutto: Kokonaan Vantaan tomut karisti jaloistaan 272 pakkalalaista vuoden 2002 aikana. Lähtijöiden määrä on alueen asukasluvun kohotessa kasvanut. Hieman useampi kuin joka kolmas suuntasi Helsinkiin ja lähes joka viides johonkin kehyskuntaan. Helsingin seudun osuus lähtömuuttajista oli 67 prosenttia vuonna 2002. Seudun osuus poismuuttaneista on pysynyt samansuuruisena. Kehyskunnista suosituimmat muuttokunnat ovat olleet Tuusula ja Nurmijärvi. Ulkomaille muuttaneiden määrä on hivenen kasvussa. Nettomuutto: Pakkala on saanut kaikilta tässä tarkastelluilta alueilta muuttovoittoa joka vuosi lähes poikkeuksetta. Muuttovoitto Espoosta, Helsingistä ja Etelä-Suomesta on kasvussa. Espoosta, Keski- ja Pohjois-Suomesta ja etenkin Helsingistä Pakkalaan tulijoita on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin Pakkalasta näihin kaupunkeihin lähteneitä. 3.3.3. Kokonaismuuttotase Pakkala on uudisrakentamisen myötä saanut vuosittain nopeasti kasvavan määrän muuttovoittoa ennen kaikkea kaupungin rajan yli. Myös sisäinen muuttovoitto on kolmena vuotena viidestä ollut merkittävää. Tarkasteltujen viiden vuoden kokonaismuuttovoitto nousee 1 576 henkilöön mikä selittää alueen väkiluvun muutoksesta peräti 84 prosenttia. Taulukko 43. Yhteenlaskettu nettomuutto Pakkalan kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 600 Muuttovoitto on viime vuosina ollut varsin suurta * Myyrmäen pa 131 Jonkin verran muuttovoittoa vuotta 1998 lukuun ottamatta * Martinlaakson pa 178 Muuttovoitto kasvussa, 1998 muuttotappiota * Tikkurilan pa 185 Parina viime vuotena runsas muuttovoitto * Korso-Koivukylän pa 46 Kahtena vuonna muuttotappiota * Hakunilan pa 83 Muuttovoitto kasvussa (?). parina vuotena kuitenkin tappiota * muu alue -23 Espoo 98 Muuttovoitto hieman kasvussa Helsinki 587 Kaikkina vuosina huomattava muuttovoitto Kehysalue (pl. Sipoo) -4 Kolmena vuotena muuttotappiota Muu Etelä-Suomi 102 Muuttovoiotto kasvussa Muu Suomi 152 Selvä, tasainen muuttovoitto joka vuosi Ulkomaat 41 Jonkin verran muuttovoittoa neljänä vuotena Ulkoinen muutto yhteensä 976 Muuttovoittoa joka vuosi, kasvava suuntaus Kaikki yhteensä 1 576 Vuonna 1998 muuttotappiota, sen jälkeen kasvava muuttovoitto 3.3.4. Muuttaneiden ikärakenne Uutena ripeästi rakentuvana kaupunginosana Pakkala on kerännyt jatkuvasti suurenevaa muuttovoittoa. Puolet muuttovoitosta on tullut ikäryhmään 16-29-vuotiaat ja neljännes 30-44-vuotiaiden ikäryhmään. Kouluikäisistä muuttovoittoa on tullut vasta parina viime vuotena. Eläkeikäisiä on muuttanut alueelta pois lähes saman verran kuin heitä on muuttanut alueelle. 40

Päivähoitoikäisistä saadusta muuttovoitosta kolme neljännestä on tullut muista kunnista, samoin 16-44-vuotiaiden muuttovoitosta. Kouluikäisten muuttovoitosta on tullut puolet kunnan rajojen yli, puolet kunnan sisältä. Sen sijaan 45-64-vuotiaissa kaksi kolmannesta muuttovoitosta kertyi Vantaan sisäisten muuttojen seurauksena. Taulukko 44. Nettomuutto ikäryhmittäin Pakkalan kaupunginosassa Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v -11 40 33 30 84 176 7-15 v -4 2-5 30 74 97 16-29 v 7 161 112 278 177 735 30-44 v 3 86 13 110 209 421 45-64 v -8 19 8 45 61 125 65+ v 0 2-1 3 3 7 Yhteensä -13 310 160 496 608 1 561 Kuvio 8. Nettomuutto Pakkalan kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 3.4. Asolan kaupunginosa Korso-Koivukylän palvelualueella sijaitseva Asola on vanha pientaloalue, jonka laajamittaisempi asuntorakentaminen sai alkunsa Peijaksen sairaalan rakentamisen myötä 1990-luvun taitteessa. Viime vuosina asuntorakentaminen on vilkastunut entisestään. Myös pientaloaluetta on täydennysrakennettu. Asolan asukasluku oli vuoden 2003 alussa 3 296 henkilöä. 41

Taulukko 45. Muutot Asolan kaupunginosaan ja Asolan kaupunginosasta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 1 802 2 176 2 487 2 765 3 296 Tulomuutto 569 685 717 734 1 254 3 959 Kaupungin sisältä 403 460 452 446 912 2 673 Kaupungin ulkopuolta 166 225 265 288 342 1 286 Lähtömuutto 537 413 459 563 762 2 734 Kaupungin sisälle 392 289 290 334 532 1 837 Kaupungin ulkopuolelle 145 124 169 229 230 897 Nettomuutto 32 272 258 171 492 1 225 Kaupungin sisältä 11 171 162 112 380 836 Kaupungin ulkopuolta 21 101 96 59 112 389 Muuttaneisuusaste, % 29,8 19,0 18,5 20,4 23,1 Muuttaneisuusaste Asolan kaupunginosassa on ollut kaikkina vuosina selvästi suurempaa kuin kaupungissa ja Korso-Koivukylän palvelualueella keskimäärin. Korkeimmillaan se kuitenkin oli vuonna 1998, peräti 30 prosenttia. Asolaan muuttaneista useampi kuin kaksi kolmesta tuli Vantaan sisältä. Vantaan ulkopuolelta tulijoiden osuus Asolaan muuttaneista on vaihdellut 27 ja 39 prosentin välillä. Vuonna 2002 Vantaan ulkopuolelta muutti Asolaan 27 prosenttia alueelle muuttaneista. Lähtömuuttaneissa näkyy kuta kuinkin sama suhde: Vantaalle muuttaneiden osuus on vaihdellut 59 ja 73 prosentin välillä. Vuonna 2002 Asolasta Vantaan rajojen ulkopuolelle muuttaneiden osuus kaikista lähtömuuttajista on ollut 30 prosenttia. 3.4.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Asolan kaupunginosaan muutti vuoden 2002 aikana peräti 912 henkilöä kaupungin sisältä. Muuttajia oli yli kaksi kertaa enemmän kuin aiempina vuosina. Muuttajista Korso-Koivukylän palvelualueelta tuli 553, ja näistä 205 kaupunginosan sisältä. Alueen sisäisten muuttojen osuus kaupungin sisällä vuonna 2002 muuttaneista oli 22 prosenttia. Kaupunginosan sisäisten muuttojen määrä on ollut lievässä kasvussa ja lisääntyi huomattavasti vuoden 2002 aikana. Tikkurilasta on muutettu alueelle muista palvelualueista vilkkaimmin: vuonna 2002 Tikkurilasta tulijoiden osuus kaupunginosan ulkopuolelta, mutta Vantaan sisällä tapahtuneista muutoista oli hieman vajaa kolmannes. Vähiten tulijoita on ollut Martinlaaksosta ja Myyrmäestä. Lähtömuutto: Asolasta muutti pois jonnekin muualle Vantaata 327 henkilöä. Näistä 134 löysi uuden asuntonsa jostain muusta Korso-Koivukylän palvelualueen kaupunginosasta. Asolan sisäisten muuttojen osuus lähtömuutoista on ollut vuotta 2002 lukuun ottamatta vajaa viidennes. Vuonna 2002 osuus kohosi kaksinkertaiseksi. 42

Suosituin palvelualue oman palvelualueen jälkeen on viime vuosina ollut Tikkurila: vuonna 2002 Asolan ulkopuolelle, mutta Vantaan muille alueille suuntautuneista muutoista 34 prosenttia kohdistui Tikkurilan palvelualueelle. Taulukko 46. Kaupungin sisäiset muutot Asolan kaupunginosassa vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto 11 171 162 112 380 836 Tulomuutto 403 460 452 446 912 2 673 Lähtömuutto 392 289 290 334 532 1 837 Asolan sisäinen 41 48 63 58 205 415 Myyrmäki, netto -22-3 1-17 15-26 Tulomuutto 6 7 14 8 27 62 Lähtömuutto 28 10 13 25 12 88 Martinlaakso, netto 6 17 17 7 30 77 Tulomuutto 10 22 22 20 35 109 Lähtömuutto 4 5 5 13 5 32 Tikkurila, netto 3 68 75 47 110 303 Tulomuutto 95 130 133 96 221 675 Lähtömuutto 92 62 58 49 111 372 Korso-Koivukylä, netto 9 14 84 76 89 194 457 Tulomuutto 225 220 234 261 533 1 473 Lähtömuutto 211 136 158 172 339 1 016 Hakunila, netto 3 24 2 17 30 76 Tulomuutto 19 47 34 40 66 206 Lähtömuutto 16 23 32 23 36 130 Muu alue, netto 6-19 -9-31 1-52 Tulomuutto 47 34 6 21 30 138 Lähtömuutto 41 53 15 52 29 190 Nettomuutto: Asola on saanut kaikkina viitenä viime vuotena muuttovoittoa sekä oman palvelualueen että koko Vantaan sisältä. Kaikkiaan muuttovoittoa on tullut vuosina 1998-2002 peräti 836 henkilöä. Oman palvelualueen sisältä tulleen muuttovoiton osuus on 457 henkilöä eli 55 prosenttia. Oman palvelualueen lisäksi muuttovoittoa on tullut kaikkina tarkastelujakson vuosina Tikkurilasta, Hakunilasta ja Martinlaaksosta. Myyrmäkeen Asola kärsi muuttotappiota kolmena vuotena viidestä niin, että kokonaissaldo jäi 26 henkilöä tappiolle. 9 Sisältää Asolan sisäiset muutot. 43

3.4.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Asolaan muutti vuoden 2002 aikana kaikkiaan 342 henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta. Määrä on lisääntynyt tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Useampi kuin kaksi viidestä tulijasta oli vuonna 2002 helsinkiläinen. Helsinkiläisten osuus tulomuuttajista oli muina vuosina noin kolmannes. Koko seudun osuus tulomuuttajista oli nyt 66 prosenttia. Seudun osuus on niin ikään ollut kasvussa samalla kun muun Suomen osuus on vähentynyt. Kehysalueelta tulija on useimmiten ollut Keravalta. Ulkomailta tulijoiden osuus kaikista tulomuuttajista on vaihdellut 5-11 prosentin välillä. Lähtömuutto: Asolalaisia muutti kokonaan pois Vantaalta vuoden 2002 aikana 230. Poismuuttajienkin määrä on ollut kasvussa. Lähes joka kolmas poismuuttaja on suunnannut muuttokuormansa Helsinkiin, joka viides muualle Helsingin seutua ja niin ikään joka viides muualle Etelä-Suomeen. Koko Helsingin seudun osuus poismuuttaneista oli vuonna 2002 yli 58 prosenttia. Osuus on pysynyt jokseenkin samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Kehyskunnista muutettiin useimmiten Keravalle. Ulkomaille muutti vain kolme henkilöä vuoden 2002 aikana. Nettomuutto: Asola on saanut kaikkina viitenä viime vuotena muuttovoittoa Vantaan rajojen ulkopuolelta. Keski- ja Pohjois-Suomesta ja ulkomailta muuttovoittoa on saatu joka vuosi, Helsingistä neljänä vuotena viidestä, Espoosta ja Etelä-Suomesta kolmena vuotena viidestä. Kehyskunnista muuttovoittoa tuli vain vuonna 1998. Taulukko 47. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Asolaan ja Asolasta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -5 2 6-9 20 14 Tulomuutto 5 11 11 13 32 72 Lähtömuutto 10 9 5 22 12 58 Helsinki, netto -16 28 62 29 72 175 Tulomuutto 44 72 95 92 150 453 Lähtömuutto 60 44 33 63 78 278 Muu Helsingin seutu, netto 11-6 -37-12 -2-46 Tulomuutto 27 19 19 35 41 141 Lähtömuutto 16 25 56 47 43 187 Muu Etelä-Suomi, netto -8 19 32 5-17 31 Tulomuutto 23 40 75 69 38 245 Lähtömuutto 31 21 43 64 55 214 Muu Suomi, netto 20 51 22 31 11 135 Tulomuutto 48 71 47 59 50 275 Lähtömuutto 28 20 25 28 39 140 Ulkomaat, netto 19 7 11 15 28 80 Tulomuutto 19 12 18 20 31 100 Lähtömuutto 0 5 7 5 3 20 YHTEENSÄ, netto 21 101 96 59 112 389 Tulomuutto 166 225 265 288 342 1 286 Lähtömuutto 145 124 169 229 230 897 44

3.4.3. Kokonaismuuttotase Koska myös Vantaan sisäinen muuttotase on jäänyt kaikkina vuosina positiiviseksi, saadaan viiden vuoden kokonaismuuttovoitoksi 1 225 henkilöä, mikä selittää 79 prosenttia kaupunginosan vuosien väestönkasvusta. Vantaan sisäisten muuttojen osuus tästä on 56 prosenttia. Taulukko 48. Yhteenlaskettu nettomuutto Asolan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 836 Muuttovoitto kasvussa * Myyrmäen pa -26 Välistä muuttotappiota, välistä voittoa * Martinlaakson pa 77 Kaikkina vuosina muuttovoittoa * Tikkurilan pa 303 Muuttovoitto kasvussa * Korso-Koivukylän pa 457 Muuttovoitto kasvussa * Hakunilan pa 76 Jonkin verran muuttovoittoa vuosittain * muu alue -52 Espoo 14 Kahtena vuotena muuttotappiota Helsinki 175 Muuttovoitto lievästi kasvussa Kehysalue (pl. Sipoo) -46 Enimmäkseen muuttotappiota Muu Etelä-Suomi 31 Vuosina 1999-2001 muuttovoittoa Muu Suomi 135 Kaikkina vuosina jonkin verran muuttovoittoa Ulkomaat 80 Kaikkina vuosina jonkin verran muuttovoittoa Ulkoinen muutto yhteensä 389 Selvästi muuttovoittoa kaikkina vuosina Kaikki yhteensä 1 225 Runsaasti muuttovoittoa (kasvussa?) 3.4.4. Muuttaneiden ikärakenne Asola on Pakkalan ja Ylästön tapaan saanut reilusti muuttovoittoa kaikissa ikäryhmissä. Muista alueista poiketen myös 65 vuotta täyttäneitä on alueelle muuttanut huomattavasti enemmän kuin alueelta pois. Syynä tähän on tälle ikäryhmälle tarkoitettujen asuntojen normaalia suurempi määrä. Runsas kolmannes muuttovoitosta on tullut 16-29-vuotiaiden ikäryhmään. Kouluikäisten muuttovoitto on lukumääräisesti pienempää kuin eläkeikään päässeiden. Taulukko 49. Nettomuutto ikäryhmittäin Asolan kaupunginosassa Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v -25 80 13-8 112 172 7-15 v 15 8 26 20 13 82 16-29 v 9 89 83 83 221 485 30-44 v 6 66 76 28 67 243 45-64 v 9 16 28 30 57 140 65+ v 15 3 32 18 22 90 Yhteensä 29 263 258 171 492 1 212 45

Päivähoitoikäisistä alueelle kertynyt muuttovoitto on tullut kaikki Vantaan sisäisten muuttojen seurauksena, kun näin kävi 16-29-vuotiaissa vain runsaalle puolelle muuttovoitosta. Kaikesta Asolan saamasta muuttovoitosta yli kaksi kolmannesta saatiin Vantaan sisältä. Kuvio 9. Nettomuutto Asolan kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 3.5. Hakunilan kaupunginosa Hakunilan kaupunginosa muodostaa Hakunilan palvelualueen keskuksen. Hakunilan kaupunginosan rakentaminen ajoittuu jo yli 30 vuoden taakse aluerakentamisen huippuvuosiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asuntoja on rakennettu jatkuvasti vähemmän ja vähemmän. On jo ollut useita vuosia, jolloin kerrostaloja ei ole rakennettu lainkaan. Kaupunginosan väkiluku on saavuttanut huippunsa ja on kääntymässä laskuun. Vuoden 2003 alussa Hakunilassa asui 11 404 henkilöä. Taulukko 50. Muutot Hakunilan kaupunginosaan ja Hakunilan kaupunginosasta vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Väkiluku 31.12. 11 051 11 117 11 443 11 564 11 404 Tulomuutto 1 944 2 067 2 341 2 301 2 065 10 718 Kaupungin sisältä 1 174 1 197 1 458 1 460 1 284 6 573 Kaupungin ulkopuolta 770 870 883 841 781 4 145 Lähtömuutto 2 192 2 104 2 141 2 262 2 309 11 008 Kaupungin sisälle 1 487 1 352 1 389 1 435 1 442 7 105 Kaupungin ulkopuolelle 705 752 752 827 867 3 903 Nettomuutto -248-37 200 39-244 -290 Kaupungin sisältä -313-155 69 25-158 -532 Kaupungin ulkopuolta 65 118 131 14-86 242 Muuttaneisuusaste, % 19,8 18,9 18,7 19,5 20,2 46

Muuttaneisuusaste Hakunilan kaupunginosassa on ollut parisen yksikköä korkeampaa kuin kaupungissa keskimäärin eli se on vaihdellut 19-20 prosentin välillä. Hakunilaan muuttaneista kolme viidestä on tullut kaupungin sisältä. Vantaan ulkopuolelta tulijoiden osuus Hakunilaan muuttaneista on vaihdellut 37 ja 42 prosentin välillä. Vuonna 2002 Hakunilaan muuttaneista 38 prosenttia tuli Vantaan ulkopuolelta. Hakunilan lähtömuuttajista keskimäärin 63 prosenttia muutti jonnekin Vantaalla. Vuonna 2002 Hakunilan lähtömuuttajista 62 prosenttia muutti asuntoaan Vantaan rajojen sisällä. 3.5.1. Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hakunilan kaupunginosaan muutti vuoden 2002 aikana 1 284 henkilöä kaupungin sisältä. Muuttajista tuli Hakunilan palvelualueelta 774 ja näistä 613 oli Hakunilan kaupunginosan sisäisiä muuttoja. Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista kaupungin sisäisistä muutoista on ollut hieman alle puolet ja palvelualueen sisäisistä muutoista neljä viidesosaa. Taulukko 51. Kaupungin sisäiset muutot Hakunilan kaupunginosassa vuosina 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Vantaa yhteensä, netto -313-155 69 25-158 -532 tulomuutto 1 174 1 197 1 458 1 460 1 284 6 573 lähtömuutto 1 487 1 352 1 389 1 435 1 442 7 105 Hakunilan sisäinen 587 585 741 706 613 3 232 Myyrmäki, netto -24 6-6 -7-4 -35 Tulomuutto 30 40 36 52 46 204 Lähtömuutto 54 34 42 59 50 239 Martinlaakso, netto -13 4-7 -18-7 -41 Tulomuutto 31 47 42 20 39 179 Lähtömuutto 44 43 49 38 46 220 Tikkurila, netto -152-68 54 47-89 -208 Tulomuutto 117 147 187 234 174 859 Lähtömuutto 269 215 133 187 263 1 067 Korso-Koivukylä, netto -43-27 14-35 -57-148 Tulomuutto 162 148 155 169 160 794 Lähtömuutto 205 175 141 204 217 942 Hakunila, netto 10-51 -24 79 62 23 89 Tulomuutto 723 730 986 918 774 4 131 Lähtömuutto 774 754 907 856 751 4 042 Muu alue, netto -30-46 -65-24 -24-189 Tulomuutto 111 85 52 67 91 406 Lähtömuutto 141 131 117 91 115 595 10 Hakunilan kaupunginosan sisäiset muutot sisältyvät lukuihin. 47

Toiseksi eniten Hakunilan kaupunginosaan tulijoita oli vuonna 2002 Tikkurilan palvelualueelta, 174. Hakunilan suosio uutena asuinpaikkana tikkurilalaisten keskuudessa on kasvanut viiden viime vuoden aikana. Vielä vuonna 1999 korso-koivukyläläisiä muutti Hakunilaan enemmän kuin Tikkurilan palvelualueen asukkaita. Sen jälkeen tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Myyrmäestä ja Martinlaaksosta tulijoita on ollut vuosittain vain muutama kymmenen. Lähtömuutto: Hakunilan kaupunginosasta muutti vuoden 2002 aikana jonnekin muualle Vantaata 1 229 henkilöä. Näistä 138 löysi uuden asuntonsa jostain muusta palvelualueen kaupunginosasta. Hakunilan kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaupungin sisäisistä lähtömuutoista on vaihdellut 39-53 prosentin välillä. Suosituin palvelualue oman palvelualueen jälkeen on viime vuosina ollut Tikkurila, jonne suuntasi matkansa vuoden 2002 aikana 15 prosenttia hakunilalaisista lähtömuuttajista. Lähes yhtä suosittu on ollut Korso-Koivukylä. Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon muuttajia on Hakunilasta ollut vuosittain vain muutama kymmenen. Nettomuutto: Kaupungin sisäisissä muutoissa Hakunilan kaupunginosa on ollut useimmin menettäjänä kuin saajana. Vain vuosina 2000 ja 2001 alue sai hieman muuttovoittoa kaupungin muilta alueilta. Kuitenkin viiden vuoden nettomuuton kokonaissaldo jää 532 henkilöä miinukselle. Ainoastaan oman palvelualueen sisältä on kertynyt muuttovoittoa 89 henkilöä viiden vuoden aikana. Suurimmat muuttotappiot Hakunila on kärsinyt Tikkurilaan ja Korso-Koivukylään. 3.5.2. Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Hakunilan kaupunginosaan muutti Vantaan ulkopuolelta vuoden 2002 aikana kaikkiaan 781 henkilöä. Määrä on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla viiden viime vuoden aikana. Kaksi viidestä Hakunilaan muualta muuttaneista tuli Helsingistä. Koko Helsingin seudun osuus tulomuuttajista oli ollut keskimäärin 57 prosenttia. Kehysalueelta tulija on useimmiten keravalainen. Kehysalueen kunnista on melko tasaisesti muutettu Hakunilaan. Keski- ja Pohjois-Suomesta Hakunilaan muuttaneiden määrä on ollut hieman laskussa, mutta ulkomailta muuttaneiden määrä sen sijaan on kasvanut. Lähtömuutto: Hakunilan kaupunginosan asukkaista 867 muutti vuoden 2002 aikana kokonaan pois Vantaalta. Vantaalta pois muuttaneiden määrä on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Kaksi kolmesta pois muuttaneesta löysi uuden asuntonsa Helsingistä ja joka viides seudun ulkopuolisesta osasta Etelä-Suomea. Helsingin seudun osuus poismuuttaneista oli kolme viidesosaa. Kehyskunnista Kerava oli suosituin muuttokohde. Muu Suomi on alkanut kiinnostaa hakunilalaisia uutena asuinpaikkana aiempaa enemmän. Ulkomaille muuttaneiden määrä on pysytellyt lähes samana vuodesta toiseen. Nettomuutto: Hakunilan kaupunginosan keräämä muuttovoitto on vähitellen huvennut niin, että vuonna 2002 kaupunginosa menetti asukkaitaan kaikkialle muualle Suomeen enemmän kuin sai sieltä uusia. Vuonna 2002 muuttovoittoa tuli enää ulkomailta. Kuitenkin viiden viime vuoden kokonaisnettomuutto jäi 242 henkilöä positiiviseksi. Kehyskuntiin Hakunilan nettomenetys viiden viime vuoden aikana oli 196 asukasta. 48

Taulukko 52. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Hakunilaan ja Hakunilasta 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteensä Espoo, netto -6-1 -1-15 -13-34 Tulomuutto 43 59 63 64 57 286 Lähtömuutto 49 60 64 79 70 322 Helsinki, netto 2 37 68 54-16 145 Tulomuutto 337 376 354 360 325 1 752 Lähtömuutto 335 339 286 306 341 1 607 Muu Helsingin seutu, netto -22-15 -18-63 -78-196 Tulomuutto 55 72 78 60 63 328 Lähtömuutto 77 87 96 123 141 524 Muu Etelä-Suomi, netto 5-14 -24-19 -23-75 Tulomuutto 133 127 135 154 138 687 Lähtömuutto 128 141 159 173 161 762 Muu Suomi, netto 63 95 61 20-24 215 Tulomuutto 152 189 183 139 107 770 Lähtömuutto 89 94 122 119 131 555 Ulkomaat, netto 23 16 44 37 68 188 Tulomuutto 50 47 69 64 91 321 Lähtömuutto 27 31 25 27 23 133 YHTEENSÄ, netto 65 118 131 14-86 242 Tulomuutto 770 870 883 841 781 4 145 Lähtömuutto 705 752 752 827 867 3 903 3.5.3. Kokonaismuuttotase Koska Hakunilan kaupunginosa on Vantaan sisäisissä muutoissa jäänyt enimmäkseen reilusti tappiolle ei aiemmin kunnan ulkopuolelta saatu muuttovoittokaan ole pystynyt kääntämään kokonaismuuttotasetta kuin kahtena vuotena viidestä voitolliseksi. Viiden vuoden kokonaissaldo on reilusti negatiivinen, -290 henkilöä. Lähtömuutto alueelta on kasvussa ja tulomuuton kasvu on tyrehtynyt. 49

Taulukko 53. Yhteenlaskettu nettomuutto Hakunilan kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -532 Useimpina vuosina reilusti tappiollinen. * Myyrmäen pa -35 Vähäistä tappiota vuosittain. * Martinlaakson pa -41 Vähäistä tappiota vuosittain. * Tikkurilan pa -208 Useimpina vuosina reilusti tappiota. * Korso-Koivukylän pa -148 Selvästi tappiota vuosittain. * Hakunilan pa 89 Viime vuosina jonkin verran muuttovoittoa. * muu alue -189 Selvästi tappiota vuosittain. Espoo -36 Vähäistä muuttotappiota. Helsinki 145 Useimpina vuosina selvästi voitollinen. Kehysalue (ol. Sipoo) -196 Selvästi tappiota vuosittain. Muu Etelä-Suomi -75 Jonkin verran tappiota vuosittain Muu Suomi 215 Selvä muuttovoitto kääntymässä (?) tappioksi. Ulkomaat 188 Kasvavasti muuttovoittoa vuosittain. Ulkoinen muutto yhteensä 242 Selvä muuttovoitto kääntynyt tappioksi. Kaikki yhteensä -290 Useimpina vuosina selvästi muuttotappiota. 3.5.4. Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Hakunilan kaupunginosaan on sekä nuorimmissa, että keski-ikäisten ikäryhmässä ollut selvästi tappiollista viimeisen viiden vuoden aikana. 16-29-vuotiaista ja 65 vuotta täyttäneistä on saatu muuttovoittoa vuotta 2002 lukuun ottamatta. Eniten Hakunila on menettänyt 30-44-vuotiaitaan. Kaupungin sisäisissä muutoissa tappiota on tullut kaikissa ikäryhmissä vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta, eniten 30-44- ja 0-6-vuotiaissa. Kunnan rajan yli tapahtuneissa muutoissa voitolle on jääty vain 16-29 ja 65+ -vuotiaissa. Suurin tappio on tullut 45-64- vuotiaissa sekä 7-15-vuotaissa. Hakunilan muuttotappio kertyy kaikki kaupungin sisäisistä muutoista. Rajan yli tuleva muuttovoitto ei ole läheskään pystynyt korvaamaan kärsittyjä tappiota. Taulukko 54. Nettomuutto ikäryhmittäin Hakunilan kaupunginosassa Ikäryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2002 0-6 v -62-12 35-7 -87-133 7-15 v -67-17 11-49 -10-132 16-29 v 28 85 151 51-31 284 30-44 v -132-32 27 5-55 -187 45-64 v -18-48 -35 28-61 -134 65+ v 3-10 11 11 0 15 Yhteensä -248-34 200 39-244 -287 50

Kuvio 9. Nettomuutto Hakunilan kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien 1998-2002 summana henkilöä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Rajan yli Sisällä 0-6 7-15 16-29 30-44 45-64 65+ ikäryhmä 4. Yhteenvetoa Seuraavien sivujen taulukoissa 55 ja 56 on alueiden sisäistä ja välistä muuttoliikettä yritetty kuvata erilaisin tunnusluvuin. Tunnuslukujen jäljessä on nuolin esitetty kehityksen suunta. Suuntaa arvioidessa on otettu huomioon myös vuosien 1998 ja 2002 väillä tapahtuneet muutokset. Myyrmäen ja Hakunilan palvelualueilla väestömäärän kehityssuunta on alaspäin. Uudisrakentamisen määrä ei enää korvaa väljenemisestä johtuvaa asukasmäärän kasvua. Martinlaaksossa kehitys on melko vakaata ja palvelualueen väkiluku kasvaa hitaasti. Tikkurilassa ja Korso-Koivukylässä väestö kasvaa ripeästi, koska uudisrakentaminen keskittyy tällä hetkellä näille alueille. Muuttaneisuusaste aste on Martinlaakson ja Hakunilan palvelualueita lukuun ottamatta kasvussa. Martinlaakso on pientalovaltainen alue. Pientaloalueilla muuttoliike on vähäisempää kuin kerrostaloalueilla. Hakunilassa taas kerrostalorakentaminen on lähes kokonaan lakannut. Kunnan sisäiset muutot muodostavat kaikilla palvelualueilla valtaosan alueella tapahtuvista asunnonvaihdoista. Tällöin useimmiten muutetaan oman palvelualueen sisällä. Martinlaakso muodostaa tästä poikkeuksen: Martinlaaksossa kaupungin sisäisistä muutoista vähemmän kuin puolet suuntautuu oman palvelualueen sisälle. Vähenevä suuntaus näyttää olevan vahvistuva. Korso-Koivukylässä ollaan "palvelualueuskollisimpia". "Uskollisuus" on viiden viime vuoden aikana ollut kasvussa. Kun Vantaalle tullaan jostain muusta kunnasta, Helsinki on ylivoimaisesti suosituin tulosuunta. Useampi kuin kaksi viidestä muuttajasta on helsinkiläinen. Tikkurilassa näin on lähes puolessa ja Hakunilassa yli puolessa muutoista. Helsinkiläisten osuus on kaikilla alueilla ollut kasvussa. Kolmannes tulomuuttajista tulee ylipäätään jostain Helsingin seudulta. Seudunkin osuus tulomuuttajista on selvässä kasvussa. Hakunilan palvelualue muodostaa poikkeuksen. 51

Vantaalaisten muuttokohteena Helsinki on ollut noin joka kolmannella, Hakunilassa lähes joka toisella. Seudun osuus on kaksi kolmannesta. Sekä Helsingin että seudun kannatus uutena asuinpaikkana on viiden viime vuoden aikana ollut laskussa, muutot ovat alkaneet suuntautua kauemmas. Taulukko 55. Muuttoliike Vantaan palvelualueilla 1998 ja 2002 11 Tikkurila Muuttoliikettä kuvaavia tunnuslukuja Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila VANTAA Muuttaneisuusaste, %, 1998 16,2 16,4 17,2 17,4 16,3 17,3 2002 17,6 15,3 18,9 18,0 16,3 17,9 Kunnan sisäisten lähtömuuttojen osuus kaikista lähtömuutoista, %, 1998 59,1 60,3 64,1 64,3 59,3 61,9 2002 54,3 57,3 62,3 61,8 56,3 59,3 Kunnan sisäisten tulomuuttojen osuus kaikista tulomuutoista, %, 1998 57,2 55,9 60,0 60,2 54,0 59,9 2002 53,4 54,6 59,0 60,1 55,2 57,8 Omalla alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kaikista lähtömuutoista, % 1998 36,8 31,0 39,0 37,5 31,6 2002 31,5 26,8 38,6 39,1 30,1 Omalla alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kunnan sisäisistä lähtömuutoista, % 1998 62,3 51,4 60,7 58,3 53,4 2002 61,1 46,7 61,9 63,3 53,5 Helsingin osuus tulomuutosta 12, %, 1998 40,4 36,0 42,3 34,9 54,1 40,9 2002 43.1 44,9 47,6 40,1 51,6 44,8 Seudun osuus tulomuutosta 11, % 1998 62,9 57,5 61,1 55,5 65,6 60,1 2002 67,3 66,4 67,9 57,9 52,5 64,5 Helsingin osuus lähtömuutosta 11, % 1998 37,9 40,0 40,4 37,3 50,8 41,2 2002 38,4 30,1 35,7 35,9 47,3 35,8 Seudun osuus lähtömuutosta 11, % 1998 75,6 73,1 65,6 63,1 68,4 68,6 2002 71,7 65,8 64,0 62,7 69,7 66,2 Nettomuutto, sisäiset muutot 1998-51 -104 +203-291 -334 2002-120 -62 +145 +203-303 Nettomuutto, kuntien väliset muutot 1998 +148 +233 +611 +306 +166 +1 035 2002-9 +142 +566 +357-152 +580 Nettomuutto, kaikki muutot 1998 +97 +129 +814 +15-168 +1 035 2002-129 +80 +711 +560-455 +580 11 Nuoli ylöspäin tarkoittaa kyseinen ilmiö on kasvussa, nuoli alaspäin, ilmiö on laskussa ja nuoli oikealle, tilanne ennallaan. 12 Osuus kaikesta kunnan rajojen yli tapahtuneesta tulomuutosta, %. 52

Taulukko 56. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa 1998 ja 2002 Muuttoliikettä kuvaavia tunnuslukuja Hämeenkylä Ylästö Pakkala Asola Hakunila VANTAA Muuttaneisuusaste, %, 1998 17,7 10,7 25,2 29,8 19,8 17,3 2002 19,9 9,7 22,2 23,1 20,2 17,9 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista lähtömuutoista, %, 1998 28,6 14,2 6,2 7,6 26,7 61,9 2002 23,1 14,4 17,5 26,9 26,5 59,3 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista tulomuutoista, %, 1998 25,2 12,4 6,4 7,2 30,1 59,9 2002 25,7 8,2 9,3 16,3 29,6 57,8 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista palvelualueen sis. tulomuutoista, % 1998 62,7 50,6 43,4 18,2 81,1 2002 65,9 43,5 42,6 38,4 79,1 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista palvelualueen sis. lähtömuutoista, % 1998 67,1 48,7 43,4 19,4 75,8 2002 61,8 50,0 42,6 60,4 81,6 Helsingin osuus tulomuutosta 13, %, 1998 43,5 60,1 42,9 26,5 43,7 40,9 2002 41,2 69,8 49,2 43,8 41,6 44,8 Seudun osuus tulomuutosta 12,% 1998 71,0 77,3 57,6 45,7 56,4 60,1 2002 66,6 89,4 70,7 65,2 56,9 64,5 Helsingin osuus lähtömuutosta 12, % 1998 36,9 37,0 37,0 41,3 47,5 41,2 2002 38,0 40,5 36,3 33,9 39,3 35,8 Seudun osuus lähtömuutosta 12, % 1998 83,5 61,1 63,7 59,3 65,3 68,6 2002 75,4 72,7 67,2 57,8 63,6 66,2 Nettomuutto, sisäiset muutot 1998 +150 +19-52 +11-313 2002-87 +152 +238 +380-158 Nettomuutto, kuntien väliset muutot 1998 +36 +20 +39 +21 +65 +1 035 2002-61 +76 +370 +112-86 +580 Nettomuutto, kaikki muutot 1998 +186 +39-13 +32-248 +1 035 2002-148 +228 +608 +492-244 +580 13 Osuus kaikesta kunnan rajojen yli tapahtuneesta tulo-/lähtömuutosta, %. 53

"Vanhoissa" kaupunginosissa, Hämeenkylässä ja Hakunilassa väestökehitys on kääntymässä laskusuuntaan: Hakunila on tässä kehityksessä hieman edempänä, mikä näkyy selvänä vuosittaisena muuttotappiona. Syynä uudisrakentamisen väheneminen. Uudehkot, voimakkaasti kasvat alueet Ylästö, Pakkala ja Asola vetävät uutta väkeä pääosin Helsingistä ja muualta Helsingin seudulta. Ylästö, lähes puhtaana pientaloalueena poikkeamuista tässä esitetyistä alueista pientaloalueelle tyypillisellä alhaisella muuttaneisuusasteella. 54

Liite 1 Nettomuutto Vantaalle vuosina, muutot kaupungin rajan yli Koko Vantaa 1400 1200 1000 800 600 400 200-200 0-400 -600-800 -1000-1200 -1400 Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002 Myyrmäen palvelualue 800 600 400 200 0-200 -400 Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002

Martinlaakson palvelualue 800 600 400 200 0-200 -400 Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002 Tikkurilan palvelualue 800 600 400 200 0-200 -400 Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002

Korso-Koivukylän palvelualue 800 600 400 200 0-200 -400 Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002 Hakunilan palvelualue 800 600 400 200 0-200 -400 Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002

Liite 2. Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, muutot kaupungin rajan yli Hämeenkylän kaupunginosa 250 200 150 100 50 0-50 -100 Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002 Ylästön kaupunginosa 250 200 150 100 50 0-50 -100 Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002

Pakkalan kaupunginosa 250 200 150 100 50 0-50 -100 Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002 Asolan kaupunginosa 250 200 150 100 50 0-50 -100 Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002

Hakunilan kaupunginosa 250 200 150 100 50 0-50 -100 Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat 1998 1999 2000 2001 2002

Liite 3. Nettomuutto palvelualueilla, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen palvelualue, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa muu, tuntematon 1998 1999 2000 2001 2002 Martinlaakson palvelualue, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa muu, tuntematon 1998 1999 2000 2001 2002

Tikkurilan palvelualue, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa muu, tuntematon 1998 1999 2000 2001 2002 Korso-Koivukylän palvelualue, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Hakunilan pa muu, tuntematon 1998 1999 2000 2001 2002

Hakunilan palvelualue, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa muu, tuntematon 1998 1999 2000 2001 2002

Liite 4. Nettomuutto kaupungin sisällä esimerkkikaupunginosissa Hämeenkylän kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa 1998 1999 2000 2001 2002 Ylästön kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa 1998 1999 2000 2001 2002

Pakkalan kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa 1998 1999 2000 2001 2002 Asolan kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa 1998 1999 2000 2001 2002

Hakunilan kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa 1998 1999 2000 2001 2002

Tilasto- ja tutkimusyksikön selvityksiä vuodesta 2000: nro 15 (C9:2000) nro 16 (C13:2000) Kyttälä Hannu Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla Katsaus kaupungin ja palvelualueiden väestöön 1990-luvulla ja vuonna 2000 Kyttälä Hannu Teollisuutta ja varastoja Toimitilojen rakentaminen Vantaalla nro 17 Juhani Riihelä (C17:2000) Vantaan sotavammaisten hoidon ja palvelun tarve vuonna 2000 nro 18 (C20:2000) nro 19 (C2:2001) Söderlund Sari Kolottaako niskassa, kaihertaako mielessä? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Autetut arvioivat - tuetut tutkailevat, Hakunilan ja Länsimäen sosiaaliasemien asiakaskyselyn tulokset nro 20 Kyttälä Hannu (C11:2001) Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 nro 21 (C13:2002) nro 22 (C17:2002) nro 23 (C23:2002) nro 24 (C25:2002) nro 25 (C29:2002) nro 26 (C2:2003) nro 27 (C4:2003) nro 28 (C18:2003) Kekkonen Mikael Palvelu alueen mukaan Hakunilan palvelualueen lähipalveluiden saavutettavuus Kekkonen Mikael Segregaatio Vantaalla Katsaus alueellisen eriytymisen ulottuvuuksiin Vantaalla vuonna 2000 Riihelä Juhani Päivä hoidossa Tyytyväisyys Vantaan palvelualueiden päivähoitopalveluihin vuonna 2001 Riihelä Juhani Peruskoulun penkillä Tyytyväisyys peruskouluun Vantaan palvelualueilla vuonna 2001 Riihelä Juhani Tyytyväisyys testissä Sosiaali- ja terveystoimen palvelut vuonna 2001 Parviainen Elina Sattuuko selkään, saatko apua? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Terve sielu, terve ruumis Vantaalaisten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen käyttö ja tyytyväisyys Kyttälä Hannu Muutot ja muuton suunnat Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina ISSN 1458-9826 ISBN 952-443-087-8 Paino: Materiaaliyksikkö, Vantaa 2003