HIMOKSEN MASTER PLAN 2035 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 2 (10) 1. Mikä on Master Plan ja miksi se laaditaan? Master Plan on suunnitelma, jossa esitetään alueen pitkän tähtäimen tavoitteet ja visiot. Tällaisen kootun ja laajan strategisen suunnitelman tarkoituksena on ohjata alueen kehittämistä. Suunnitellut toimenpiteet sijoitetaan myös kartalle, jota tullaan käyttämään yleis- ja asemakaavoituksen pohjana. Master Plan on luonteeltaan kaavoituksen esiselvitys, se ei ole oikeusvaikutteinen eli se ei velvoita kaupunkia tai maanomistajia mihinkään. Suunnitelman tavoitevuosi on 2035. Himokseen on laadittu Master Plan vuonna 2008 ja sitä on päivitetty vuonna 2012. Se ei vastaa enää nykytilannetta eikä uusia aluetta koskevia tavoitteita, joten se on päivitettävä. Lisäksi alueen osayleiskaavojen laatimisessa on todettu, että koko alueen kattavalle suunnitelmalle on tarvetta, jotta kaavojen vaikutuksia pystytään arvioimaan lain vaatimalla tavalla. Himoksen Master Planin tavoitteena on huomioida eri toimijoiden tavoitteet ja muodostaa yhteinen visio, jotta koko Himoksen aluetta voidaan hallitusti ja suunnitelmallisesti kehittää. 2. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäytön suunnitteluun liittyvä asiakirja, jossa kerrotaan hankkeen perustiedot kuten alueen sijainti ja tavoitteet, hankkeeseen liittyvät vuorovaikutusmenettelyt, hankkeen etenemisen vaiheet ja arvioitu aikataulu. Asiakirjassa myös esitetään arvio hankkeen vaikutuksista ja suunnitelma niiden selvittämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on antaa tietoa, kuinka hankkeen etenemistä voi seurata ja millä tavoin siihen on mahdollista osallistua. Himos on tärkeä alue Jämsässä ja sen elinvoimaisuuteen halutaan panostaa, minkä vuoksi myös Master Planin laatimiseen halutaan saada osalliset mukaan. Vaikka Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne Master Plania, hankkeessa kuitenkin halutaan soveltaa lakia soveltuvin osin vuorovaikutuksen järjestämisessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kautta saadaan tiedotettua hankkeesta ja siihen osallistumisesta. 3. Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Suunnittelun tavoitteet: alueen kehittämisen visiointi matkailun ympärivuotisuuden lisäämisen mahdollistaminen alueen kasvunäkymien ja suuntien määrittely uusien palveluiden tarpeen kartoitus ja sijaintipaikkojen osoittaminen valtatien 9 ja Säyrylänsalmentien risteysalueen kehittäminen ulkoilureitistön muutostarpeiden selvittäminen ja uusien reittien osoittaminen sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminen Päijänteen ja Patalahden hyödyntäminen luontomatkailun potentiaalin selvittäminen Nykytilanne: Himoksen matkailukeskus on Jämsän merkittävin matkailukohde. Vuonna 1984 toimintansa aloittanut Hiihtokeskus Himosvuori on tullut tunnetuksi eteläisen Suomen suurimpana hiihtokeskuksena. Laskettelukeskuksen yhteyteen on vuosien varrella kehittynyt monipuolinen palvelukokonaisuus, joka tarjoaa toimintaa vuoden ympäri. Kesäisin Himoksessa järjestetään suuria musiikkifestivaaleja ja Himos Areena mahdollistaa musiikkitapahtumien järjestämisen myös talvisin. Ulkoilumahdollisuuksia on monia: alueella on latuja, patikointireittejä, pyöräilyreittejä ja retkiluistelurata, golfkenttä sekä frisbeegolfkenttä ja
ARVIOINTISUUNNITELMA 3 (10) alueella järjestetään myös esimerkiksi huskyajeluja ja mönkijäsafareita. Majoitusvaihtoehtoina alueella on erilaiset mökit ja huvilat, joita on jopa noin 450 kpl, sekä hotelli- ja motellihuoneet ja asuntovaunupaikat ja leirintäalue. Alueelle on mahdollisesti tiedossa suuria muutoksia, koska pitkään suunnitellun kylpylän asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja mikäli kylpylän toteutuminen varmistuu, se tulee houkuttelemaan monenlaisia muitakin hankkeita alueelle. Himoksella on n. 4000 vuodepaikkaa ja rakentamista on toteutunut n. 79 000 kem², josta lomamökkien osuus n. 60 000 kem². Yleiskaavoissa rakennusoikeutta on yhteensä n. 825 000 kem² ja mahdollisuuksia on toteuttaa jopa 30 000 vuodepaikkaa. Kuva 1. Himos vuonna 2008. Suunnittelussa huomioitavat tulevaisuuden trendit ja riskit ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, esim. lumisen ajan lyhentyminen ja sen vaikutus matkailijavirtoihin tieliikenteen tulevaisuus, henkilöautoilun suosion muutokset luontomatkailun suosion lisääntyminen Suunnittelutilanne: Himos- Päijänne Master Plan 2025 Himokseen alettiin laatia Master Plan suunnitelmia 2000-luvun alkupuolella. Työhön liittyi useita projekteja ja vaiheita. Suunnitelman toiminnallisessa osiossa määriteltiin alueen strategisia tavoitteita, joista tärkeimmät olivat matkailijamäärien kasvattaminen esimerkiksi ympärivuotisuutta lisäämällä sekä
ARVIOINTISUUNNITELMA 4 (10) markkina-aseman vahvistaminen mm. imagoa ja brändiä kehittämällä. Master Plan suunnitelmaan liittynyt maankäytön suunnitelma, joka toimii pohjamateriaalina tulevassa yleiskaavoituksessa, on mitoitettu n. 25.000 vuodepaikan kapasiteetin mukaiseksi. Keskeisenä teemana suunnittelussa oli kapasiteetin lisäämisen ja tiivistämisen lisäksi ympärivuotisuuden kehittäminen ja myös ohjelmapalvelutoiminnan edellytysten huomiointi. Maankäyttösuunnitelmassa luonnosteltiin aiempaa enemmän ulkoilu- ja liikuntareittejä Himoksen alueelle. Laskettelukeskuspainotteisuuden rinnalle nostettiin merkittävä panostus golfin harrastamiseen. Samoin hyvästä sijainnista hyötyvä tapahtumatuotanto on matkailukeskuksen toiminnallisia painopisteitä tulevaisuudessa. Kuva 2. Himos Päijänne 2025 Master Plan, päivitetty kartta vuodelta 2012. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1 toimiva aluerakenne 2 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5 Helsingin seudun erityiskysymykset 6 luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
ARVIOINTISUUNNITELMA 5 (10) Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Keski-Suomessa on voimassa kuusi maakuntakaavaa, joista on tehty epävirallinen kaavayhdistelmä (Kuva 1). Himos on maakuntakaavassa matkailupalvelujen aluetta (RM), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv) sekä suurelta osin Päijänteen kehittämisaluetta. Alueella on moottorikelkkareittiä sekä ulkoilureittiä ja ulkoilun yhteystarpeet on merkattu lounaan ja koillisen suuntaan. Alueella on myös luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön suojeluun liittyviä merkintöjä. Valtatien 9 ja Säyrylänsalmentien risteyksessä on uusi eritasoliittymä merkintä ja valtatie on merkattu merkittävästi parannettavaksi. Kuva 3. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä.
ARVIOINTISUUNNITELMA 6 (10) Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus on käynnissä. Tarkistus tulee korvaamaan voimassa olevat Keski-Suomen maakuntakaavat. Maakuntavaltuuston tavoite on hyväksyä kaava syyskokouksessaan 2017. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ja siitä saadun palautteen perusteella on tehty alustava kaavaehdotus (julkaistu 12.1.2017).. Kuva 4. Ote maakuntakaavan tarkistuksen alustavasta kaavaehdotuksesta ja sen määräyksistä.
ARVIOINTISUUNNITELMA 7 (10) Yleiskaava ja asemakaava Himoksessa ja sen lähialueella on voimassa Säyrylän osayleiskaava (KV 24.3.1986), Valtateiden lähialueiden osayleiskaava (KV 13.11.1989) sekä Himoksen osayleiskaava (vahvistettu 10.1.2001), johon on tehty muutoksia ja laajennuksia. Himoksen keskeisimpiä ja tiiveimpiä alueita on myös asemakaavoitettu. Kuva 5. Voimassa olevien osayleiskaavojen rajaukset. Kuva 6. Ote ajantasa-asemakaavasta Maanmittauslaitoksen taustakartalla.
ARVIOINTISUUNNITELMA 8 (10) Keski-Suomen strategia 2040 Maakunnan strategia ohjaa maakuntakaavoitusta ja maakuntaohjelmaa. Strategiassa on määritetty visio, millaisessa maakunnassa elämme ja teemme töitä vuonna 2040. Visiona on, että vuonna 2040 Keski- Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Aluekehittämisen toimenpiteet keskitetään strategiassa valittuja bio-, digi- ja osaamistaloutta edistäviin teemoihin. Strategiassa Himos on mainittu mm. kehitettävänä matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena. Tavoitteena on, että Jämsä on vuonna 2040 yksi tapahtumamatkailun valtakunnallisista ja kansainvälisistä keskuksista. 4. Osalliset Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin Master Plan vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Vaikutusalueen yritykset, työntekijät ja elinkeinonharjoittajat Himoksen palveluiden käyttäjät Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sivistyslautakunta Muut osalliset Verkko- ja energiayhtiöt Jämsek Oy Liikenneyhtiöt Himoksen laatujohtoryhmä Himos-Infra Oy 5. Viranomaisyhteistyö Työn aloitusvaiheessa viranomaisten kanssa pidetään neuvottelu mm. Master Planin tavoitteista ja tarvittavista selvityksistä. Ennen suunnitelman nähtäville asettamista pidetään työneuvottelu. Viranomaisedustus kutsutaan hankkeesta järjestettäviin yleisiin tilaisuuksiin ja tarvittaessa pienempiinkin työpajoihin ja neuvotteluihin.
ARVIOINTISUUNNITELMA 9 (10) 6. Vaikutusten arviointi, vaikutusalue ja tehtävät selvitykset Master Plan suunnitelmalla ei ole suoria oikeusvaikutuksia, koska kyseessä on strateginen asiakirja eikä yksin sen perusteella voi ryhtyä suunnitelmaa toteuttamaan. Kuitenkin Master Plan koskee laajaa aluetta ja se tulee olemaan esiselvityksenä kaavoitukselle, joten siinä esitettyjen tavoitteiden toteutumisen vaikutuksia on arvioitava ainakin yleispiirteisesti. Tärkeitä teemoja vaikutusten arvioinnissa ovat mm. matkailun kehitysnäkymät (kotimaan- ja ulkomaanmatkailu, vuodenaikavaihtelut) palvelut (nykyisten toiminta- ja kehittymismahdollisuudet, uudet palvelut, vaikutus Jämsän keskustaan) tieliikenne (joukkoliikenne, liittymät valtatieltä 9, sisääntuloväylät, sisäisen liikenteen sujuvuus, pysäköinti) vesiliikenne (satama, Patalahden kanava, sillat) ulkoilureitit (hiihto, vaellus, pyöräily, moottorikelkkailu, mönkijät ) maisema (lähi- ja kaukomaisema, vetovoima- ja imagotekijä) luonto (suojeltavat ja hyödynnettävät kohteet) asuminen (vakituinen ja loma-asuminen) Master Planin vaikutusalue ei ole pelkkä suunnittelualue vaan se ulottuu laajasti suunnittelualueen ulkopuolelle, mikä on huomioitava vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi muutokset maisemassa voivat näkyä kaukomaisemassa kilometrien päähän, työpaikkojen lisääntyminen voi heijastua koko kaupunkiin ja liikennevaikutukset voivat koskea koko Etelä-Suomea. Tehdyt selvitykset maakuntakaavan tarkistusta varten tehdyt selvitykset Keski-Suomen maakuntastrategia 2020 aiempaa yleis- ja asemakaavoitusta varten tehdyt selvitykset esim. hulevesi- ja liikenneselvitykset valtatien 9 kehittämisselvitys ja tiesuunnitelmat Tehtävät selvitykset valtatien 9 liittymäalueet (selvitys jo vireillä) matkailun kehittämisnäkymät vetovoimatekijät kokonaisvaltainen maisemaselvitys, huomioidaan myös kaukomaisema luontoselvitys, luontokohteiden hyödyntäminen vetovoimatekijänä palveluverkkoselvitys rahalliset resurssit golfin tulevaisuus yleiskaavojen ajantasaisuus ja muutostarpeet Himoksen keskeinen alue ja sen kehittäminen, palvelujen keskittämisen ja jalankulun ja liikenteen yhteensovittaminen toteutumisen aikajana, kuinka paljon on kaavoitettu ja rakennettu ja mitkä ovat olleet tavoitteet 7. Aikataulu ja osallistumisen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maalis-huhtikuu 2017
ARVIOINTISUUNNITELMA 10 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan Jämsän Seutu -sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä Jämsän kaupungin kotisivuilla, sekä yhdyskuntatoimessa (os. Keskuskatu 17) 14 päivän ajan. Siitä voi antaa palautetta nähtävilläoloaikana. Työpajat ja neuvottelut, yhteistyö alueen toimijoiden kanssa Kesä - syksy 2017 Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kootaan yhteen tulevaisuuden suunnitelmia ja toiveita, kartoitetaan alueen ongelmakohtia ja ideoidaan ratkaisuja. Suunnitelman laatijaksi palkattu konsultti järjestää yleisötilaisuuden tms, jossa käydään läpi työn tavoitteita ja selvitetään yrittäjien ja maanomistajien toiveita ja tarpeita. Saadun palautteen perusteella järjestetään työpajoja tiettyjen teemojen osalta ja neuvotteluja yksittäisten toimijoiden kanssa. Julkisista tilaisuuksista ilmoitetaan Jämsän Seutu lehdessä ja kaupungin internetsivulla, työpajoihin ja neuvotteluihin kutsutaan osallistujat erikseen. Hankkeelle perustetaan omat internetsivut, joiden kautta suunnittelun etenemisestä ja siihen liittyvistä asioista tiedotetaan. Suunnittelussa hyödynnetään myös kyselyitä esim. karttapohjainen kyselypalvelu harava. Master Plan julkisesti nähtäville Syksy 2017 Suunnitelma pidetään julkisesti nähtävillä 30 päivää kaupungin yhdyskuntatoimessa sekä internetsivuilla. Siitä tiedotetaan kuulutuksella Jämsän Seutu lehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Palautetta suunnitelmasta voi antaa nähtävilläolon aikana. Neuvottelut ja muu yhteistyö alueen toimijoiden kanssa Syksy - talvi 2017 Suunnitelmasta saatua palautetta käydään läpi alueen toimijoiden kanssa ja neuvotellaan ratkaisuista. Hyväksyminen Talvi - kevät 2018 Saadun palautteen ja pidettyjen neuvottelujen perusteella muotoutunut suunnitelma hyväksytään kh/kv. 8. Yhteystiedot Lisätietoja antavat: Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund, puh. 050 344 3904 Postiosoite: Keskuskatu 8, 42100 Jämsä Käyntiosoite: Keskuskatu 17 Sähköp.: etunimi.sukunimi@jamsa.fi Internet: http://www.jamsa.fi/fi/kaavoitus-ja-rakentaminen/kaavoitus 9. Liite: Alustava aluerajaus suunnittelulle