Ehdotuksia vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseksi



Samankaltaiset tiedostot
Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Yhteistyötä teatterista & Taiteesta tuotteeksi -hankkeet

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Rovaniemen lapset ja perheet

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Konttorikonemiehet Oy

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Alueelliset verkostot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Oletteko tyytyväinen: 1. Saamanne tiedon määrään kerhopaikkaa hakiessanne?

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Nuorisotakuu. Timo Mulari

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ammattiosaajan työkykypassi

Kehityskeskustelulomake

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! Yhteiset palvelut/jhaa 1

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Nitoja-toimintamalli nitoo opiskelijat amikseen, opet ohjaukselliseen työotteeseen ja niittaa kaikki duuniin

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Mitä ovat Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut asiakkaalle?

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

ETELÄ-SAVON NUORET VAIKUTTAJAT

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

OSAAMINEN RATKAISEE COMPETENCE IS THE KEY ESOK seminaari Turku

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Kehityskeskustelulomake

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

Tesomajärven koulusta Tesoman kouluksi

Transkriptio:

Ehdotsia vaieimmin työllistyvien norten palveljärjestelmän ehittämisesi 1

Esiphe... 3 Ennaltaehäisevä työ... 4 Kol ja opinto-ohjas noren tena... 6 Norisotyö osasi oljen area... 9 Monipolistta norten työpajoille... 10 Norella tarve lottohenilölle... 13 Matalan ynnysen monialaiset palveloonaisdet... 14 Palveliden ehittämisen teesit... 16 Kehittämisen eihäänärjet: Ehdotsia vaieimmin ISBN 978-951-588-514-2 (nid.) työllistyvien norten palveljärjestelmän ehittämisesi ISBN 978-951-588-515-9 (PDF) ISSN 1458-7629 JULKAISIJA: Mielin ammattioreaol, 2015 JULKAISUSARJA: Vapaamotoisia jlaisja Free-form Pblications D55 TOIMITTAJA: Sonja Miettinen KANNEN KUVA: Man Eloaho KUVAT: istoc TAITTO: Mainostoimisto Grotesi, Mieli PAINO: Teroprint Oy, Mieli Kehittämisen eihäänärjet on ehdotsooelma vaieimmin työllistyvien norten palveljärjestelmän ehittämisesi ja erilaisten palveloeiljen äynnistämisesi Etelä- Savossa. Kehittämisen eihäänärjet perstvat norten palveltarpeisiin ja -toiveisiin seä palveljärjestelmässä työsentelevien asiantntijoiden näemysiin. Ehdotsooelma on osa Vaieimmin työllistyvät noret palveljärjestelmässä (VAINU) -hanetta, jona tavoitteena on ehittää norten palveljärjestelmästä jostava, verostomainen ja norten palvelt mahdollisimman hyvin ooava toimintamalli seä loda paiallisia ja sedllisia palveloonaissia. Kehittämisen eihäänärjet -ehdotsooelma tarjoaa oemsasiantntijteen perstvaa tietoa ja seleitä ehdotsia palveljärjestelmän ehittämisesi ja sien palvelmallien oeilemisesi. Palveljärjestelmän toimijat voivat hyödyntää ooelmaa työssään. Etelä-Savon ntien ja norten palvelita tottavien organisaatioiden johto ja päättäjät saavat ehdotsista snnan, mihin ohdistaa resrsseja norten oltsen ja työllistymisen edistämisesi ja syrjäytymisen ehäisemisesi. Kehittämisen eihäänärjet -ooelma täydentää Vainlla Etelä-Savossa: Vaieimmin työllistyvät noret palveljärjestelmässä -selvitystä, joa jlaistiin maalisssa 2015. Ehdotset on oott selvitysen tlosiin ja palveljärjestelmän toimijoille järjestettyjen monitoimijaisten työpajojen työsentelyyn persten. Vain-haneen työpajat järjestettiin toossa 2015 Mielissä, Piesämäellä ja Savonlinnassa. Niihin osallisti yhteensä 41 palveljärjestelmän toimijaa eri organisaatioista ja ympäri maantaa. Työpajojen järjestämisessä avstivat yhteisöpedagogiopiselijat Elisa Anttonen, Mari Koivnen ja Sanna-Mari Pöyry. Kiitos aiille työpajoihin osallistneille atiivisesta työsentelystä! Haneen päättyessä ehitysehdotsten äytäntöön vieminen on ntien ja palvelita tottavien organisaatioiden tehtävä. Joainen palveljärjestelmän toimija on vastssa oman työnsä ja työtapojensa ehittämisestä, mtta tarvitsee tea ja riittävät resrssit johdolta ja päättäjiltä. Myös yhteistyö eri toimijoiden välillä on edellytys jostaville ja ysilöllisille palvelille. Mtos edellyttää yhteistä tahtotilaa. Mielissä 15.6.2015 Sonja Miettinen projetipäälliö Vaieimmin työllistyvät noret palveljärjestelmässä -hanetta rahoittaa Etelä- Savon ELY-ess Eroopan sosiaalirahastosta. Hane aloi 1.11.2014 ja päättyy 30.6.2015. 3

Palveljen järjestämisessä tlisi esittyä ennaltaehäisevään työhön. Ongelmiin täytyy olla rohetta ptta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tea tlee tarjota välittömästi. Ennaltaehäisevän työn laaja enttä tarjoaa norelle onnistmisen, yhteisöllisyyden ja meritysellisyyden oemsia, jota tevat noren joapäiväistä area ja iinnittymistä yhteisntaan. Syrjäytymisen ensimmäiset merit ovat nähtävissä jo lapsena. Perhetyön meritys ennaltaehäisevässä työssä on sri ja perhepalveliden piiriin pääsyä tlee helpottaa jo varhaisessa vaiheessa. Yhteistyö vanhempien anssa on täreää. Vanhempia tlee annstaa ja attaa niin asiantntija- in vertaisten einoin. Yhteistyötä perhetyön ja norisotyön välillä tlee asvattaa. Palveliden tlee vastata norten ysilöllisiin tarpeisiin ja tarvittaessa jalata noren omiin asvympäristöihin. Henilöohtainen ti on ensisijaista, mtta sen rinnalle aivataan monipolisia phelin- ja sähöisiä palvelita. Eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö noren temisessa on täreää. Mahdolliss monipoliseen harraststoimintaan on merittävä osa ennaltaehäisevää työtä. Norisotalojen toimintaa tlee monipolistaa ja osallistmisynnystä madaltaa. Urheilserojen ja miden järjestöjen toiminta tee ennaltaehäiseviä palvelita tarjoten norille trvallisia ja helposti lähestyttäviä aiisontateja, mtta toiminta on norille sein liian hintavaa. Työttömien norten hyvinvoinnin edistämisesi on täreää tarjota laadaita ja edllisia tai jopa masttomia liintapalvelita ja -paioja seä mita vapaa-ajan palvelita. (Hhta 2015, 58 59.) lähteet: hhta, helena 2015. pitää pään asassa työttömyysaiana liinta työttömien norten arjessa. norisottimsverosto/norisottimssera, jlaisja 167 Se ois mahtava tilanne n päästäs temaan perheitä jo ennen n niitä ongelmia hirveesti rppee syntymäänään. Ennaltaehäisevään perhetyöhön panostaminen Ysilöllisyyttä ja jostoa palvelihin Monipoliset ja masttomat noriso-, liinta- ja vapaa-ajan palvelt noren hyvinvoinnin tesi 4 5

6 Ryhmätoimintaa meillä paljon on, sosiaalisiin shteisiin ja tnnetaitoihin ja tämmösiin. Harrastettais loamotosesti tai tiettyjen oppilaitten anssa. Persolilla on erityisen merittävä rooli ennaltaehäisevässä työssä, sillä ne tavoittavat valtaosan norista. Oppilaitoset ovat merittävä asvympäristö noren elämässä, jolloin oppilaitosten tottamat palvelt niin opetsessa in oppilashollossa orostvat. Kolissa tlisi esittyä opetssnnitelmien totettamisen rinnalla entistä vahvemmin lapsen ja noren sosiaaliseen asvattamiseen. Norten elämäntaitojen asvattaminen tlisi homioida myös opetsessa aina opetssnnitelmia myöten. Loanopettajien ja ryhmänohjaajien roolia norten tihenilöinä tlee asvattaa. Usealla oltsen ja työn lopolella olevalla norella on oppimisvaiesia. Oppimisvaiesien tllessa esiin niihin tlee ptta hyvissä ajoin. Kynnystä haeta erityisopetseen tlee madaltaa esimerisi lisäämällä erityisopetsta osevaa tietoa. Asenneasvatsen toma mtos vähentäisi erityisopetsen leimaavtta. Toimiva oppilasholto on eseisessä roolissa noren hyvinvoinnin annalta, mtta monet oppilashollon toimijat ovat norten näölmasta jäyiä ja viramiesmäisiä. Oppilashollon toimijoiden, ten raattorien ja opintoohjaajien, työnvaa ja mahdollissien maan myös nimieitä voisi mttaa norille helpommin lähestyttäväsi. Oppilashollon resrsseja tlee oonaisdessaan asvattaa. Opinto-ohjasessa tlisi esittyä vahvemmin ammatinvalinnanohjaseen työran näölmasta oltsnäölmien sijaan. Ammatinvalintapsyologien toimintaa voitaisiin laajentaa persolihin opinto-ohjasen rinnalle. Lisäsi jo persolssa tlee tarjota nyyistä attavampia mahdollissia työelämään ttstmiseen, jona ohessa norten osaamista voisi seleämmin artoittaa. YKSILÖLLISYYTTÄ TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN Ammatillisen persoltsen distsella tlisi mahdollistaa ysilöllisyyttä toisen asteen oltseen. Opiseltahdin ysilöllistäminen toisella asteella on täreää. Norille tlee tarjota mahdollissia toisen asteen ysilöllisiin opintopolihin, jota johtavat ammattitaidon arttmiseen ja loplta työllistymiseen. Toisen asteen oltsta tlisi monipolistaa esimerisi tarjoamalla mahdollistta ttsta oman oltsalan rinnaaisaloihin. Näin nori saisi laajemman äsitysen työelämästä ja voisi valmentata työmarinoiden vaatimsiin. Oppisopimsoltseen liittyviä ennaolloja tlee hälventää. Noren elämäntaitojen asvattaminen opetsen ohella Opinto-ohjasen sntaaminen nyyistä vahvemmin raohjaseen Työelämäyhteysien lisääminen niin persolissa in toisella asteella Laadas opets ja riittävän pienet ryhmäoot 7

8 Koln ja norisotyön välisten raja-aitojen madaltaminen Norisotyö opetssnnitelmiin ja läsnä olihin ooaiaisesti Toiminnallistta olihin norisotyön menetelmin Persolssa ja toisen asteen oltsessa tarvitaan mtain in oppimiseen liittyvää tea ja ohjasta. Toimintamotona olnorisotyö olisi helposti lähestyttävä ja hyvä ti noren elämän eri osa-aleilla. Kolissa tehtävä norisotyö helpottaisi myös opettajien ja oppilashollon toimijoiden taaaa noren sosiaalisessa asvattamisessa (Pohjola 2010, 5). Kolihin pääsy on itenin sein haastavaa vallitsevien asenteiden ja olhierarian vosi. Toiminnan vaiinnttamisesi ja oltyöhön ytemisesi se tlisi ottaa homioon opetssnnitelmissa ja resrssisnnittelssa (Kiilaosi 2014, 156 157). Oppilaitosten ovien tlee olla avoinna myös etsivälle norisotyölle. Kolissa tehtävän norisotyön avlla voitaisiin tea norten osallistta tarjoamalla esimerisi oppilasntatoimintaa helpompi, ysinertaisempi ja epävirallisempi tapa tlla llsi. Norisotyönteijät olissa voisivat lieventää opettajien ja oppilaiden välistä arvoasetelmaa ja edistää spolvien välistä esstela. On täreää, että norilla on ympärillään aiisia, joiden poleen he voivat Ei synny semmosta yhteisöllisyyttä, joa pitäs siellä olssa mana. Tämmönen vanhan ansan loaheni ptt tällä hetellä olista. ääntyä ja joille he voivat pha hanalammistain ta. Hyvät aiisontatit olssa vaittavat eseisesti asioisolviihtyvyyteen ja lisäävät olhyvinvointia. (Harinen & Halme 2012, 47; Kiilaosi 2014, 39.) Norisotyönteijät voisivat tea noria opetsessa ja tarjota opettajille menetelmäosaamista opetsen monipolistamisesi. Opetssnnitelmien persteiden lisäsi olissa on yhä enemmän teema- ja projetilontoista toimintaa, jota norisotyö voisi olissa totettaa (Pohjola 2010, 2). Norisotyön menetelmin voitaisiin edistää norten yhteisöllisyyttä ja estää isaamista vahvistamalla oppilaiden ryhmäytymistä. Norisotyö voisi tehdä nyyistä tiiviimpää yhteistyötä myös oljen tioppilaiden anssa sijoitten fyysisesti olihin. Norisotyö voisi myös yhteistyössä järjestöjen tai vapaaehtoistoimijoiden anssa järjestää erilaista virie-, erho- ja iltapäivätoimintaa norille olpäivien rytmittämisesi ja rentottamisesi. lähteet: harinen, päivi & halme, jha 2012. hyvä paha ol: olhyvinvointia haemassa. somen nicef & norisottimsverosto/norisottimssera, verojlaisja 56 saatavilla: http://www.norisottimssera.fi/jlaisja/ hyva_paha_ol.pdf iilaosi, tomi 2014. ol on enemmän: norisotyön ja oln yhteistyön äytännöt, mahdollisdet ja ongelmat. norisottimsverosto/norisottimssera, jlaisja 155 pohjola, irsi 2010. norisotyö olssa: norisotyö osana monialaista oppilasholtoa. mielin ammattioreaol, ttimsia ja raportteja 54 9

10 Työsentelyn tlee olla annattavaa, snnitelmallista ja tavoitteellista niin norten työpajoilla in aiialla työelämässä. Norella tlee olla motivaatio tehdä työtä. Työnteoon tlee annstaa mm. tilot poistamalla. Työpajoille aivataan pysyvyyttä: vaitisia ohjaajia ja lottamsta noren ja ohjaajan välillä. Starttipajatoiminta noren sosiaalisen vahvistamisen ja työntoisden ehittämisesi tlee ottaa nyyistä laajemmin äyttöön. Työpajoilla työsentelyn tlee olla meritysellistä ja esittyä onreettisen teemisen lisäsi vahvasti noren työelämätaitojen ehittämiseen. Lisäsi norelle voitaisiin tarjota henilöohtaista tea työelämään esimerisi työvalmennsen einoin. Työvalmennsen ja ysilövalmennsen välisiin rooleihin tlee iinnittää homiota. Valmentajien ammattija ohjastaitoihin tlee panostaa. Ohjaajille ja mille toimijoille tlee tarjota säännöllistä oltsta oman osaamisen ylläpitämisesi. Tehoaita ttstmisäyntejä eri työaloille, että oieesti pääsee näeen minälaista se on ja minälaiset ihmiset teee sitä työtä. Norten työpajojen toimintaa tlisi nyyistä vahvemmin räätälöidä noren tarpeisiin ja toiveisiin. Työpajojen työsentelymahdollissien tlee olla laaja-alaisia ja monipolisia. Perinteisten p-, metalli- ja äsityöpajojen rinnalle aivataan mm. ato-, IT-, media- ja msiiityöpajoja. Työpajoille aivataan myös oeillttria: mahdollistta ttsta eri alojen mahdollissiin ja oeilla erilaisia työtehtäviä etsien omaa oltsalaa. Työpajojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tlee tiivistää. Persoln sorittaneille jato-opintopaiaa vaille jääneille voisi seammin tarjota työpajaa vaihtoehdosi etsiä omaa paiaansa oltsessa ja myöhemmin työelämässä. Toisen asteen oltsta ja työpajojen toimintaa tlee attavammin yhdistää esimerisi mahdollistamalla osattintojen sorittaminen norten työpajoilla. Pola välityömarinoilta oltseen ja työelämään tlee vahvistaa. Norelle tehtävän osaamisartoitsen ja seampien lyhyiden työoeiljen avlla voitaisiin attaa norta löytämään omat iinnostsen ohteensa. Palveliden ysilöllisyys on ja räätälöinti on täreää, jotta työtä ja oltsta on ysilölle sopivassa shteessa ja ehitys molempien anssa säilyy. Välityömarinoille tarvitaan tihenilöitä, jota arvioivat noren osaamista ja attavat elämässä etenemisessä etsien noren anssa tälle sopivia mahdollissia oltseen ja työelämään. Noren työelämätaitojen ehittäminen työsentelyn ohessa Työpajatoiminnan opinnollistaminen ja oltspoln vahvistaminen Työn laaja-alaisden ja oeillttrin mahdollistaminen 11

Palveliden laaja irjo ja palveljärjestelmän hajanaiss trhattavat joitain noria, ja palvelt voivat pahimmillaan syödä toisiaan. Noren näölmasta ongelmana on toimijoiden vaihtvs, minä taia veroston rooli noren temisessa on täreää. Moni nori tarvitsee teseen ttn aiisen, johon voi raentaa lottamsellisen shteen. Noren tihenilöitä nimettäessä tle orostaa noren valinnanmahdollistta ja osallistta omaan palvelprosessiin. Palveltoimijan on täreää voida tarvittaessa irrottata omasta toimenvastaan noren rinnalla liessa. Pitäaiainen yhteistyö noren anssa mahdollistaa palveliden ohdistamisen noren tarpeisiin. Ohjas ja noren rinnalla leminen palvelista toiseen siirryttäessä on täreää, jotta nori ei h palveljärjestelmään. Palveljen ja ysilön elämäntilanteiden nivelvaiheisiin tlee esittyä, erityisesti siirtymä persolsta toisen asteen oppilaitoseen on merittävä vaihe noren elämässä. Toimintaan ja tiedonsiirtoon aivataan avoimtta. Norten tihenilöiden liivs eri palveliden ja paiantien välillä pitäisi mahdollistaa, jotta palvelshde ei atea ja nori saa pysyvää tea. Noren elämää ja Eteni semmonen alle olmeymppinen epävarma, se haistaa sen leipäpapin niin pirn pitälle Siihen tarvitaan, että sä välität oieesti. palveljen vaittavtta olisi hyvä pystyä seraamaan palvelista pois siirtymisen jäleenin. Norelle tarjottavan ten tlee olla atiivista ja onreettista esittyen esimerisi arjen äynnistämiseen yhteistyössä noren anssa. Noren temisessa on täreää homioida noren vertaisverostot ja tarjota mahdolliss vertaistoimintaan. Itsenäistyvien norten ryhmässä voisi harjoitella elämäntaitoja. Vertais- ja tihenilötoimintaa tlisi yhdistää myös harraststoimintaan. Kolmannen setorin ja vapaaehtoistyönteijöiden meritys noren temisessa on sri. Palveljärjestelmän toimijoiden ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä tlisi syventää ja toiminnan vaittavtta parantaa seleyttämällä organisointia ja pelisääntöjä. Lisäsi vapaaehtoistoimijoille tlisi tarjota olts ja työnohjasta toimintaansa. Noren asioista vastaavan tihenilön nimeäminen noren palvelprosessin oo ajasi Pitäaiaisen ja lottamsellisen shteen mahdollistaminen noren ja palveltoimijan välillä Vapaaehtoistoimijoiden olttaminen ja työnohjas 12 13

Palveliden tlee olla helposti lähestyttäviä ja niitä tlee marinoida atiivisesti ja monipolisesti norille. Noren on helpompaa tlla palveln, n se on norten näöinen ja eri palveltoimijat löytää samasta paiasta. Norilla tlee olla mahdolliss aitoihin ohtaamisiin ja henilöohtaiseen palveln. Yhden ln palvelt seleyttävät yhteisnnallista palveljärjestelmää ja mahdollistavat jostavamman asiaaspalveln. Vaia palvelita on monella paiannalla oott saman aton alle, palvelt eivät vielä aidosti toimi yhden ln periaatteella. Noria jodtaan edelleen ohjaamaan monialaisista pisteistä mihin palvelihin. Erityisesti terveydenholtopalvelita aivataan yhteisiin palveloonaissiin. Monialaisiin oonaissiin voitaisiin liittää myös serantien ja järjestöjen palvelita seä vapaa-ajan palvelita. Kapngeissa ja isommissa nnissa matalan ynnysen palveloonaisdet toimivat iitettävästi, mtta haasteena on palveliden eriarvoiss paiantien välillä; esimerisi Kela ja TE-toimisto voivat ptta pienemmiltä paiannilta fyysisesti oonaan. Palveliden saatavtta erityisesti syrjäsetjen norten näölmasta tlee pohtia vaavasti. Voisio l liia? Yhden ln palvelt mahdollistavat moniammatillisen työparitoiminnan ja aatavat setoriajattela. Palveliden yhdistäminen oonaissisi vaatii eri alojen ammattilaisten yhteistyötä, toimivia verostoja ja nnioitsta, arvoststa ja lottamsta toimijoiden välillä. Konreettisesti tarvitaan palveliden läpinäyvyyttä, hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja riittäviä, parhaimmillaan jopa yhtei14 siä, resrsseja toiminnan järjestämiseen. Verostojen työnjaossa on vielä ehitettävää erityisesti vastaleiden rajojen määrittämisessä. Tiedonl on haastavaa, sillä tietosojaysymyset rajoittavat palveltoimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Palvelissa tlisi löytää tapoja noren, tämän perheen ja asiantntijoiden yhteistyöhön. Noren näölmasta ongelmallisia ovat sppeat aioloajat, jota eivät aina sovi noren elämänrytmiin. Palveliden aioloaioja olisi hyvä laajentaa, ja phelin- ja veropalveliden äytettävyyttä tlisi helpottaa. Erityisesti mielenterveyspalvelihin olisi hyvä päästä myös päivystyslontoisesti ilman ajanvarasta. Lisäsi haasteena voivat olla palveliden iärajat ja päihteettömyysvaatims. Norelle tlee myös taata tarpeen maan mahdolliss anonyymiin palveln. Myös palveliden totetsmotoihin aivataan toreita ajatsia. Erilaiset teemapäivät ja avointen ovien tilaisdet madaltaisivat ynnystä ttsta palvelihin. Norille voitaisiin järjestää erhotoimintaa, jossa palveltoimijat toimisivat eri rooleissa norten anssa. Harraststoimintana esiintyvä palvel voisi olla helpommin lähestyttävä ja lisäisi osallistta. No mn mielestä ois erittäin hienoa, jos yhestä paiasta löytys periaatteessa aii eri väylät tälleen ysityisohtasesti. Että ois jo semmonen ys paia, miä löytäs slle sen avn. ET EHDOTUKS hteistyötä tta ja aitoa y Laaja-alais palvelt tarvitsemat n re o n i ai alle saman aton ajentamalla ioloaioja la a a tt av Jost amalla tta asvatt is to n o sl y ja päivyst a ois rajoitteist le norille: p il ai a it el Palv ötietoihin ja iään, henil esimerisi yteen liittyen päihteettömy tettavteen eliden saav Homio palv rjäsedilla nnissa ja sy sä is n ie p s 15 myö

NUOREN NÄKÖKULMASTA: Noren osalliss palvelprosessissa Palveliden ysilöllisyys ja henilöohtaiss Palveliden saavtettavs ASIANTUNTIJAN NÄKÖKULMASTA: Riittävästi aiaa ja resrssia ehittää toimintaa ja päivittää osaamista Mahdolliss säädellä työ- ja asiaasmäärää ysilön hyvän ohtaamisen varmistamisesi Vahvaa verostoyhteistyötä KAIKESSA TOIMINNASSA: Byroratian vähentäminen Setoriajattelsta ohderyhmäeseisyyteen Projetit ja pilotit pysyväsi toiminnasi 16