Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030

Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030 Miten pitäisi varautua palveluiden järjestämisessä? Kehittämispäällikkö Timo Aro, 21.5.2012, Ulvila

Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! -Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

Sisältö Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030 Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen

1.Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030

Alue- ja väestönkehityksen kuva keväällä 2012? 12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 2/3 osaa (68,5 %) Suomen BKT:sta vuonna 2010 ja neljä suurinta kaupunkiseutua puolet (51 %) - Yli neljä viidesosaa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla Aluerakenne pirstoutunut: 146 alle 5 000 asukkaan kuntaa (10 % väestöstä) ja 8 yli 100 000 asukkaan kaupunkia (34 % väestöstä). Joka kolmannessa (104) kunnassa syntyi alle 30 lasta vuodessa vuonna 2011. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat 160 000 hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa linjan sisäpuolella

Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030 Porin huoltosuhde 54,9 vuonna 2010 Porin huoltosuhde 79,4 vuonna 2030 (paras Porin kaupunkiseuduulla

120 110 100 90 Väestöllinen huoltosuhde Porin Yt-alueella 2010-2030 2010 2020 2030 Huom! Joka kolmannessa kunnassa (119) ei-työikäisten määrä ylittää työikäisen määrän vuonna 2030 80 70 60 50 40 Luvia Merikarvia Pomarkku Pori Ulvila

-62,7-22,8 Vuosina 1960-2010 väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa. Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina 2010-2030 Väestönmuutos % vuosina 1960-2030 -47,5-9,7-38 -1,7-4,8-5 -3,9-11,8 Nakkila Siikainen Harjavalta Ulvila Pomarkku Pori Merikarvia Luvia 6,2 18,2 14,9 35,8 Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030! 1,6 2,1 Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina 2010-2030 -100-80 -60-40 -20 0 20 40 60 Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

Väestönkehityksen osatekijät Porin seudulla 2005-2010 Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Nettosiirtolaisuus Siikainen Luvia Pomarkku Merikarvia Harjavalta Nakkila Ulvila Pori Porin muutto-voitosta 51 % siirtolaisuudesta ja 49 % maassa-muutosta Porin kaupunki on saanut muuttovoittoa 1369 hlöä vuosina 2005-2011 -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200

Väestönkehitys ikäryhmittäin Porin perpusturvan Yt-alueella 2010-2030 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Lasten määrä vähenee 178 henkilöllä vuosina 2010-2030 Nuorten (15-24) määrä vähenee 1 100 henkilöllä vuosina 2010-2030 2010 2020 2030 Aktiivi-ikäisten (25-64) määrä vähenee 7600 henkilöllä vuosina 2010-2030 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 9402 henkilöllä vuosina 2010-2030 Yli 85-vuotiaiden määrä nousee 2500 hlöstä 5400 henkilöön 2010-2030 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 yli 85 v.

Yli 65-vuotiaat Porin Yt-alueella 2010-2030 0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 20,9 % vuonna 2010 27,3 % vuonna 2020 30,2 % vuonna 2030

25 20 15 10 5 0 Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja 2030 23,3 22,8 21,8 18,2 18,1 18,1 17,4 17,8 17,3 15,6 13,2 14,3 10,6 9,5 9,3 9,7 8,5 7,9 Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI KUNTA Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 % YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS: Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa 2010. Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle. Yli 75-vuotiaiden osuus nousee 14,4 %:iin väestöstä koko maassa 2030. Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon Porin alueella yli 75-vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna 2030. Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

Porin seudulla noin joka kymmenes asukas on tällä hetkellä yli 75-vuotias (7800 hlöä) ja väestöennusteiden mukaan joka kuudes tai seitsemäs vuonna 2025 (12 200 hlöä)

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 Nakkila 53 Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) Siikainen Harjavalta 10 65 Huom! Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa, 40 % kunnista) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina 2008-2010 ja joka neljännessä kunnassa ( 88 kunnassa, 26 % kunnista) alle 30 lasta vuodessa Ulvila 143 Pomarkku Merikarvia Luvia 22 24 35 Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50 Porissa syntyi keskimäärin 823 lasta vuodessa vuosina 2008-2010! 0 25 50 75 100 125 150 175 200

Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 Mediaani-ikä 2025 47 56 Huom! Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna 2025. Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta) 46 50 Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Ulvilan mediaani 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa 45 52 56 47 Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Timo Nakkila Aro 2012

Porin seudun väestönkehitys 2010-2030 Kunta Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Synty-neiden määrä (ka. 2008-2010) Huolto-suhde 2010 Huolto-suhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2 Merikarvia -47,5-9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8 Pori 18,2 1,6 823 54,9 80,2 9,5 17,4 Pomarkku -38-1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1 Ulvila 35,8-3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3 Harjavalta 6,2-4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8 Siikainen -62,7-22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3 Nakkila -11,8-5,0 53 70,4 89,4 9,3 18,1 Lähde: Tilastokeskus

2. Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen

2012

2020-2030

VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA - Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. - Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011 - Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100 000 asukasta. - 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

Porin seudun keskustaajama-alue vuonna 2010 93 000 asukasta keskustaajamaalueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

http://bit.ly/jhkn0h

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100) MENOERÄ 2010 2020 2030 SOSIAALIPALVELUT 100 121 148 -lasten päivähoito 100 106 104 -vanhainkodit 100 141 204 -kotipalvelut 100 133 182 - palveluasuminen 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 100 115 133 -erikoissairaanhoito 100 112 125 -perusterveydenhuolto 100 119 145 KOULUTUSPALVELUT 100 99 103 -esiopetus 100 108 108 -perusopetus 100 104 108 -lukiokoulutus 100 89 96 -ammatillinen koulutus 100 95 98 -ammattikorkeakoulut 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

TEESI: Kaikki yhteiskunnalliset ongelmat tulevat paremmin ymmärretyksi, jos ne kuvataan eurojen tai taloudellisten käsitteiden kautta

Väestötekijöiden vaikutus (miljoonaa euroa) peruspalveluiden kysyntään Porin perusturvan Yt-alueella Menoerä 2012 talousarvio/ meuroa Vanhainkodit Kotipalvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Palveluasuminen (oma + ulkopuolinen) 2020/ meuroa 2030/ meuroa Erotus miljoonaa euroa 82,5 92,5 103,2 20,6 75,1 89,4 108,9 33,8 30,2 42,6 61,6 31,4 22,5 30 41 18,5 26,2 35,6 50,5 24,3 KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7 - Laskelma perustuu STM:n laskelmaan väestötekijöiden vaikutuksesta peruspalveluiden kysyntään - Indeksi (=100) perustuu vuoden 2010 koko maan tilanteeseen - Koko maan indeksin muutos vuosina 2020-2030 on suhteutettu Porin perusturvan Ytalueen talousarviolukuihin vuonna 2012

Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin perusturvan Yt-aluella vuosina 2010-2030 - Laskelma perustuu STM:n keskimääräisiin ikäryhmittäisiin sosiaali- ja terveysmenoihin (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairausvakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Porin perusturvan Yt-alueen väestöennusteisiin ikäryhmittäin vuosina 2010-2030 - Oletusarvoina sote-menoissa asukasta kohden: 65-74-vuotiaat: 3750 /as., 75-84-vuotiaat 7500 ja yli 85-vuotiaat 15 000 Ikäryhmä Vuosi 2010 miljoonaa euroa Vuosi 2020 miljoonaa euroa Vuosi 2030 miljoonaa euroa Erotus miljoonaa euroa 65-74 41,5 54,8 46,8 5,3 75-84 54,3 66,9 92,8 38,5 85-37,3 55,7 80 42,7 Kaikki 133,1 177,4 219,6 86,5

Laitospainotteisuuden purku! Lähde: Pirjo Rehula Keskimääräisiä kustannuksia Osastot 7-10 (paikkoja 124) Vanhainkodit (paikkoja 409) Oma tehostettu palveluasuminen (paikkoja 280) Ostopalvelut tehostettu palveluasuminen (paikkoja 549) Vuorokausihinta Vuosihinta 121 44.165 116 41.296 78 28.470 83 30.295 Kotihoito 23 8.395

MUTTA EI NÄIN!!!!!

Mihin asioihin täytyy varautua palveluiden järjestämisessä? Henkilöstö Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa periaatteen käytännön toteuttaminen Vanhus- ja kotipalvelut: Palkataanko henkilöstöä kaksi kertaa nykyistä enemmän vai tekeekö nykyinen henkilöstö jatkossa kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin? Tuottavuus Teknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminen Aidot rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Palvelurakenne ja verkko saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta Valtion ja kuntien tehtäväjaon muutokset, lakisääteiset ja eilakisääteiset tehtävät

Haasteena Baumolin tauti ja Wagnerin laki Baumolin laki tai ilmiö on nimetty yhdysvaltalaisen kansantaloustieteilijä William J. Baumolin mukaan. Liittyy keskeisesti julkisen sektorin työvoimaintensiivisiin hyvinvointipalveluihin, joiden kustannukset nousevat yleensä nopeammin ja tuottavuuskehitys on hitaampaa kuin yksityisellä sektorilla. Tuottavuuden kasvu on hankalaa ihmistyöhön perustuvissa tehtävissä. Työvoimavaltaisilla aloilla suurin osa kustannuksista on henkilöstökuluja ja tehtävät lakisääteisiä. Käsi- ja jalkapareja ei voi korvata pääomalla eli koneilla ja laitteilla toisin kuin teollisuudessa. Avoimella sektorilla tuottavuuden kasvu mahdollistaa palkkojen noston ja laskukaudella tuottavuutta voidaan parantaa alentamalla työvoimakustannuksia. Sama mekanismi ei toimi julkisella sektorilla. Kun avoimen sektorin palkkataso nousee, se nostaa myös julkisten alojen palkkakustannuksia huolimatta hitaammasta tuottavuuskehityksestä. Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää edelleen yksilöiden inhimillinen taipumus vaatia julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa. mukaan hyvinvointi-palveluiden kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa. Paradoksi piilee siinä, että hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa eniten siellä missä on eniten vaurautta ja vähiten siellä missä on eniten tarvetta (Wagnerin laki) Baumolin taudin ensimmäinen merkki on se, että kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, mutta joutuu silti supistamaan palveluita ja/tai nostamaan asteittain veroja ja asiakas- ja palvelumaksuja. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue?

Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa - Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS 25.1.2012 -

Kiitos!