Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Metsien luonnontuotteita kuvaaville malleille on tarve

Paikkatietojärjestelmät

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Metsävaratiedoista apua luonnontuotteiden keruuseen

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Luonnonmarjojen satohavainnot

Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry

Miltä metsäsi näyttää hakkuun jälkeen?

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies

INTRAKTIO DEVELOPMENT COMPANY

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Luonnonmarjojen satohavainnot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Asioita Metsään.fi-palvelusta ja luomuasioiden huomioimisesta. Luomukeruun mahdollisuudet -seminaari Veikko Iittainen

LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

FC WILD Tyytyväisyyskysely

Metsien sertifiointi luomukeruualueiksi Etelä-Savossa

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Avoimen datan ja kuntarekisteritiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Luomukeruualueiden sertifiointi. Sysmä Jaana Elo

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017

Yritystyöpaja Voimametsistä viherkattoihin hanke

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

MaaS-palveluiden potentiaali Suomessa tuloksia kansalaiskyselystä. Timo Liljamo

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Metsien luonnontuotteiden tuottaminen ja luomusertifiointi. Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin-hanke (LULUME)

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Elinvoimaa metsistä -seminaari

TALOUDELLISTA HYÖTYÄ LUOMUKERUU- ALUEESTA LUOMUPÄIVÄT , TURKU

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE

LUOMU Luonnonalueiden luomustatuksesta

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Transkriptio:

Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet Kaustinen 28.3.2017 Ron Store

Runko Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät Raaka-ainekartat Metsänomistajakyselyn tulokset: suhtautuminen raakaainekarttoihin 2 29.3.2017

Paikkatieto Tieto on kiinnitetty paikkaan esim. koordinaattien avulla Puuston tilavuus tietyssä metsikössä Metsikkökuvion rajat on määritetty koordinaattien avulla ja tilavuustieto kytketty metsikkökuvioon Maaston korkeusvaihtelu tietyllä alueella Maastonkorkeus kuvataan säännöllisellä ruutuaineistolla esim. 20 metrin ruudukossa Laserkeilauksella tuotetut uudet korkeusaineistot Suurin osa luonnonvaroihin liittyvistä tiedoista on paikkatietoa 3 29.3.2017

Paikkatietojärjestelmät ja paikkatietoaineistot Tietokoneohjelmistoja, jotka tarkoitettu paikkatiedon käsittelyyn, analysointiin ja tulosten esittämiseen Esim. ArcGIS ja QGIS Suuria kaupallisia ohjelmia, mutta myös täysin toimivia ilmaisia ohjelmia Paikkatietoaineistot Yhä enempi julkisia, kaikille avoimia ilmaisia aineistoja Taustalla valtiovarainministeriön ohjelma julkisten tietovarantojen avaamiseksi Tavoitteena helpottaa tietovarantojen käyttöä ja mm. luoda tietovarantoihin perustuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia 4 29.3.2017

Avoimia paikkatietoaineistoja Suomessa avattu maasto-, sää-, meri-, liikenne-, talous-, tilasto- ja kulttuuriaineistoja Useita satoja avoimia aineistoja (www.paikkatietoikkuna.fi) Paikkatiedoista mielenkiintoisia luonnonraaka-aineiden näkökulmasta ovat esimerkiksi: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedot ja Suomen ympäristökeskuksen luonnonsuojeluun liittyvät aineistot 5 29.3.2017

Raaka-ainekartat Karttoja, jotka kuvaavat tietyn luonnonraaka-aineen esiintymismahdollisuutta esimerkiksi 20 metrin ruudukossa Mustikka, puolukka Tai raaka-aine tuotantoon soveltuvia metsiköitä Pihka, mahla, pakuri, kuntta Taustalla empiirisiin aineistoihin perustuvat tilastolliset tai asiantuntijatietämykseen perustuvat mallit Malleissa käytetään tavallisesti maastoa, puustoa ja maaperää kuvaavia muuttujia Muuttujia vastaavat tiedot ovat monessa tapauksessa saatavissa avoimista paikkatietoaineistoista 6 29.3.2017

Marjakartat Pyrkivät ennustamaan potentiaalisia marjapaikkoja Mustikalla kaksiosainen malli, jossa ensin lasketaan varvuston peittävyys Kasvupaikka, puulaji, puuston ikä ja pohjapinta-ala Toisessa vaiheessa lasketaan varvuston satoisuus Valaistusolot (puulaji ja puuston tiheys) Aineistona esim. metsävaratietokartat Eivät huomioi sään vaikutuksia tai ihmisten poimintaa 7 29.3.2017

Marjamallien luotettavuuden arviointi Kerättiin maastoaineisto ja verrattiin havaittuja marjamääriä mallilla laskettuihin 8 29.3.2017

9 29.3.2017

Marjamallien luotettavuus Satomäärät Mallit eivät pystyneet ennustamaan marjamääriä riittävän tarkasti, vaan tulokset pitäisi kalibroida vastaamaan kyseisen vuoden marjasatotasoa Marjapaikkojen potentiaali Mustikan mallit pystyivät laittamaan marjapaikat paremmuusjärjestykseen riittävän tarkasti Puolukan kohdalla mallien tarkkuus ei riittänyt erottelemaan puolukan poimintaan kelvollisia paikkoja 10 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Lokakuussa 2016 kysely Keski-Pohjanmaan metsänomistajille Kyselytutkimuksessa selvitettiin: 1. Metsänomistajien kiinnostusta saamaan tieto omien maiden luonnonraaka-aineiden otollisista keruupaikoista 2. Kenelle tietoa potentiaalisista keruupaikoista saisi jakaa 3. Mielipidettä marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta 4. Mitä etua tai haittaa marjakarttojen laatimisesta olisi 5. Minkä omistajaryhmän maille marjakartat parhaiten soveltuisivat 11 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Kuinka kiinnostunut olisitte saamaan karttamuotoisen tiedon maittenne luonnon raaka-aineiden otollisista keruupaikoista? Vastaajien määrä 160 Erittäin kiinnostunut 10 Melko kiinnostunut 29 Vähän kiinnostunut 44 % vastaajista En lainkaan kiinnostunut 17 0 10 20 30 40 50 12 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Jos jokamiehen oikeudella kerättävien luonnonraaka-aineiden (esim. marjat, sienet, yritit) potentiaalisten keruupaikkojen kartoitus tehtäisiin yksityismaille, saisiko tätä tietoa mielestänne jakaa: Vastaajien määrä 159 Metsän omistajalle Metsäorganisaatioille Potentiaalisille raaka-aineen ostajille Vakinaisille ja loma-asukkaille Kyllä Ei Kertaluonteisesti vieraileville matkailijoille Kaikille kiinnostuneille 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 13 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Jos metsänomistajan luvalla kerättävien luonnonraakaaineiden potentiaalisten keruupaikkojen kartoitus tehtäisiin yksityismaille, saisiko tätä tietoa mielestänne jakaa: Vastaajien määrä 161 Metsän omistajalle Potentiaalisille keruuoikeuden ostajille Metsäorganisaatioille Vakinaisille ja loma-asukkaille Kyllä Ei Kaikille kiinnostuneille Matkailijoille 0 20 40 60 80 100 14 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Mitä mieltä olette marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta: Marjakarttojen laatiminen on hyvä asia Vastaajien määrä 158 täysin eri mieltä hieman eri mieltä jokseenkin samaa mieltä % vastaajista täysin samaa mieltä en osaa sanoa 0 10 20 30 40 15 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Mitä mieltä olette marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta: Marjakarttojen julkaisemiseen pitäisi pyytää maanomistajan lupa Vastaajien määrä 155 täysin eri mieltä hieman eri mieltä jokseenkin samaa mieltä % vastaajista täysin samaa mieltä en osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 60 70 16 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Mitä mieltä olette marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta: Marjakarttojen julkaisemisesta tulisi korvata maanomistajalle Vastaajien määrä 151 täysin eri mieltä hieman eri mieltä jokseenkin samaa mieltä % vastaajista täysin samaa mieltä en osaa sanoa 0 10 20 30 40 17 29.3.2017

Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Miten marjakarttojen laadinta ja julkaisu mielestänne soveltuisivat seuraavien omistajaryhmien maille? Vastaajien määrä 156 Valtion talousmetsät Valtion retkeilyalueet yritykset Kunnat ja seurakunnat Yksityismaat erittäin huonosti melko huonosti osin huonosti, osin hyvin melko hyvin erittäin hyvin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18 29.3.2017

Mitä haittaa näette marjakarttojen laadinnasta ja mahdollisesta julkaisusta koituvan 52 vastaajaa kirjasi jotakin haittaa marjakartoista: Omat salaiset marjapaikat ja lähellä kotia olevat paikat voivat paljastua ja vieraat vievät marjat (14) Teitä pilaava liikenne metsäautoteillä lisääntyisi (9) Suuret marjankeräysorganisaatiot ja ulkomaalaiset poimijat tyhjentäisivät marjapaikat ja paikalliset jäisivät ilman marjoja (8) Luonnon roskaaminen ja pilaaminen lisääntyisi (7) Marjastuspaine kasvaa karttojen osoittamilla ja helposti saavutettavissa olevilla alueilla (6) Häiritsevä liikkuminen metsissä ja asutuksen tuntumassa lisääntyisi (5) Voi vaikeuttaa metsän myyntiä (3) 19 29.3.2017

Mitä etua näette marjakarttojen laadinnasta ja mahdollisesta julkaisusta koituvan 32 vastaajaa kirjasi jotakin etua marjakartoista: Marjat saataisiin paremmin talteen (21) Helpottaisi marjapaikkojen löytymistä ja rohkaisisi metsään (8) Lisätuloja yksityisille poimijoille ja hyötyä kansantaloudelle (3) Edistäisi liikuntaa ja virkistäytymistä metsissä (3) 20 29.3.2017

Kiitos! 21 29.3.2017

22 Teppo Tutkija 29.3.2017