KIRJALLINEN KYSYMYS 1138/2002 vp Työssäoppimisajan palkan siirtäminen vuositulon periaatteen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Kaikkiin toisen asteen tutkintoihin kuuluu vähintään 20 opintoviikon laajuinen työssäoppimisjakso (noin puoli vuotta). Työssäoppiminen on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto ja opiskelumenetelmä, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Työssäoppiminen on lainsäädännön termi (asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 2 ). Sitä käytetään myös yleisesti toisen asteen opetussuunnitelmissa ja koulujen opinto-oppaissa. Työharjoittelusta se eroaa siinä, että työssäoppiminen on tavoitteellista ja ohjattua toimintaa työpaikalla. Työssäoppijat eivät voi kaikissa tapauksissa pakollisen työssäoppimisjaksonsa aikana hyödyntää toisen asteen opintososiaalisia etuuksia, kuten esim. ruokailua, sillä työpaikat eivät välttämättä sijaitse koulun nurkalla. Opintotuen maksamisessa noudatetaan nykyään ns. vapaan tulon tai vuositulon periaatetta. Tämä ei kuitenkaan koske työssäoppijoita. Kansaneläkelaitos soveltaa opetusministeriön asetusta opintorahaa vastaavan taloudellisen tuen huomioon ottamisesta opintorahaa myönnettäessä (932/2001). Jo asetuksen 1 :n otsikko "Opiskelusta saatava palkka" on suomalaiselle vieras. Asetuksen sisältämä 505 euron palkkasuositus ei sovi työssäoppijalle ammattiin valmistavasta kokopäivätyöstä. Työsuojelun periaatteiden mukaan järjestäytynyt työnantaja on velvollinen noudattamaan häntä sitovaa työehtosopimusta ja siinä mahdollisesti olevia opiskelijoiden tai harjoittelijoiden palkkataulukoita. Ellei työnantaja ole järjestäytynyt, on noudatettava alan yleistä valtakunnallista työehtosopimusta. Työssäoppijalle edellä mainittu käytäntö saattaa tulla yllätyksenä, sillä Kansaneläkelaitoksen esitteistä ja tiedotteista ei käy ilmi, että työssäoppimisajan palkka on poikkeus vapaan tulon periaatteesta. Myöskään edellä mainittua opetusministeriön asetusta ei mainita missään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmista, joita toisen asteen opiskelijoille aiheutuu, kun opiskeluun pakollisena kuuluvan työssäoppimisjakson palkka ei kuulu vapaan vuositulon piiriin ja mitä hallitus aikoo asialle tehdä? Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2003 Saara Karhu /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1138/2002 vp: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmista, joita toisen asteen opiskelijoille aiheutuu, kun opiskeluun pakollisena kuuluvan työssäoppimisjakson palkka ei kuulu vapaan vuositulon piiriin ja mitä hallitus aikoo asialle tehdä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opintotukilain mukaan taloudellisen tuen tarve on keskeinen opintotuen myöntämisperuste. Taloudellisen tuen tarpeen arviointi tapahtuu opiskelijan omien tulojen ja erikseen säädetyllä tavalla vanhempien ja puolison tulojen perusteella. Opiskelijalla saa olla opintotuen lisäksi muita tuloja kalenterivuoden aikana määrä, joka riippuu siitä, miten monelta kuukaudelta hän nostaa opintotukea. Opintotukilain 20 :ssä säädetään eräiden etuuksien huomioon ottamisesta. Sen mukaan opintorahaa voidaan alentaa tai se voidaan evätä siten kuin opetusministeriö määrää, jos opiskelija saa oppilaitokselta taikka opiskelun tai sen yhteydessä tehtävän työn johdosta palkkaa, päivärahaa tai toimeentulon turvaamiseen tarkoitettua apurahaa tai muuta opintorahaa vastaavaa taloudellista tukea. Opintorahaa vastaavan taloudellisen edun huomioon ottamisesta opintorahaa myönnettäessä annetun opetusministeriön asetuksen mukaan opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, jonka opiskelusta tai tutkintoon pakollisena kuuluvasta ja opintotukilain perusteella päätoimiseksi opiskeluksi katsottavasta sekä opintojen edistymisen yleiset edellytykset täyttävästä työharjoittelusta tai työssäoppimisjaksolta saama keskimääräinen palkka on vähintään 505 euroa kuukaudessa. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisjakso on työpaikalle käytännön työtehtävien yhteyteen siirrettyä opetusta. Työssäoppimisjakso voidaan toteuttaa joko palkattomana tai palkallisena. Kaikki opiskelijat ovat työssäoppimisjakson aikana oikeutettuja maksuttomaan ateriaan. Opiskelija, joka ei saa työssäoppimisjaksolta palkkaa, on oikeutettu opintotukeen. Työssäoppimisjakso voidaan toteuttaa myös palkallisena, jolloin opiskelija on työssäoppimisjakson ajan työsuhteessa työnantajaan ja saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Käytännössä vain noin 10 prosenttia opiskelijoista on työsuhteessa. Yleensä työssäoppimisjakson aikana saatava palkka ylittää runsaasti asetuksessa säädetyn 505 euron rajan. Työssäoppimisjakson ajankohta on oppilaitoksen tiedossa. Oppilaitoksessa pystytään tiedottamaan opiskelijoille palkan vaikutuksesta myönnettävään opintotukeen. Työssäoppimisjakson aikana saatavan palkan vaikutuksesta opintotukeen on kerrottu myös Kansaneläkelaitoksen opintotukiesitteessä. Perusteena opiskelusta saatavan palkan tai päivärahan tai muun vastaavan etuuden muista tuloista poikkeavalle huomioon ottamiselle on se, että opiskelijan toimeentulo on turvattu eikä opintotuen tarvetta tästä syystä ole. Lainsäädännön muuttaminen siten, että opiskeluun pakollisena kuuluvan harjoittelu- tai työssäoppimisjakson aikana saatava palkka otettaisiin huomioon kuten opiskelijan muut veronalaiset tulot, lisäisi opintotukimenoja. Hallitus pitää nykyistä menet- 2
Ministerin vastaus KK 1138/2002 vp Saara Karhu /sd telyä perusteltuna ja oikeudenmukaisena eikä pidä sen muuttamista tarpeellisena. Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2003 Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Saara Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1138/2002 rd: Är regeringen medveten om de problem som de studerande på andra stadiet orsakas av att lönen för den obligatoriska period med inlärning i arbetet som hör till studierna inte räknas med i det årliga fribeloppet och vad avser regeringen göra åt saken? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagen om studiestöd är behovet av ekonomiskt stöd det viktigaste kriteriet för att studiestöd skall beviljas. Bedömningen av behovet av ekonomiskt stöd sker utifrån den studerandes egna inkomster och så som särskilt föreskrivs på basis av föräldrarnas och makens inkomster. Den studerande får utöver studiestödet ha andra inkomster under kalenderåret till en summa som beror på för hur många månader studiestöd lyfts. Studiestödslagens 20 föreskriver om hur vissa förmåner skall beaktas. Enligt paragrafen kan studiepenningen sänkas eller dras in så som undervisningsministeriet bestämmer, om studeranden från läroanstalten eller på grund av studierna eller arbete som utförts i samband med dem får lön, dagpenning eller ett stipendium avsett att trygga utkomsten eller annat ekonomiskt stöd som motsvarar studiepenning. Enligt undervisningsministeriets förordning om beaktande av ekonomiskt stöd motsvarande studiepenning vid beviljande av studiepenning, beviljas studiepenning inte en studerande som får en genomsnittlig lön på minst 505 euro per månad för studier eller för sådan arbetspraktik som utgör en obligatorisk del av examen och enligt lagen om studiestöd anses som arbetspraktik på heltid samt uppfyller de allmänna villkor som ställs på framgång i studierna eller för en period med inlärning i arbetet. I yrkesutbildningen utgör perioden med inlärning i arbetet undervisning i samband med praktiska arbetsuppgifter som förlagts till en arbetsplats. Perioden kan genomföras antingen utan lön eller med lön. Alla studerande har under inlärningen i arbetet rätt till avgiftsfria måltider. En studerande som inte får lön för denna undervisningsperiod har rätt till studiestöd. Inlärningen i arbetet kan genomföras även så att studeranden får lön och den studerande står då i anställningsförhållande till arbetsgivaren och får lön enligt gällande kollektivavtal. I praktiken har bara 10 procent av de studerande anställningsförhållande. Vanligen överstiger lönen under perioden i arbetet rejält den gräns på 505 euro som föreskrivs i förordningen. Tidpunkten för perioden med inlärning i arbetet är känd i läroanstalten. Läroanstalterna kan mycket väl informera de studerande om lönens inverkan på studiestödet. Verkningarna av den lön som fås under perioden i arbete beskrivs också i Folkpensionsanstaltens broschyr om studiestöd. Motiveringen till att man beaktar lön eller dagpenning eller annan motsvarande förmån som fås för studier på ett annat sätt än andra inkomster, är att studeranden har en tryggad utkomst och det därför inte finns något behov av studiestöd. Ändras lagstiftningen så att den lön som studeranden får under den obligatoriska praktikperiod eller period av inlärning i arbetet som hör till studier- 4
Ministerns svar KK 1138/2002 vp Saara Karhu /sd na, börjar beaktas på samma sätt som studerandens övriga skattepliktiga inkomster, ökar utgifterna för studiestödet. Regeringen anser det nuvarande förfarandet motiverat och rättvist, och anser inte att det behöver ändras. Helsingfors den 10 februari 2003 Kulturminister Kaarina Dromberg 5