Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk KIRJALLINEN KYSYMYS 747/2000 vp Opintoviikkojen perusteella maksettava opintotuki Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite opintotukijärjestelmän kehittämisestä valmistumista paremmin tukevaksi on vielä toteuttamatta. Hallituksen taholta on tuotujulkisuuteen ainoastaan opiskeluaikojen rajoitusmalleja. Niiden sijaan olisi kyettävä luomaan opiskelijoita entistä nopeampaan valmistumiseen kannustava opintotukijärjestelmä. Nykyisessä mallissa on kaksi ongelmaa: l) opintotuki on niin pieni, että opiskelijat eivät tule nykyisen vuokratason vallitessa pelkästään sillä toimeen, ja 2) jos taas opiskelijat työskentelevät opiskelujen ohessa, opintotuki helposti alentuu. Olen aikaisemmin esittänyt yhtenä opintotukijärjestelmän kehittämisvaihtoehtona täysipäiväiseen opiskeluun kannustavaa stipendimallia. Sen mukaan opiskelijoille, joilla oppiaineestaan riippuen on valmiuksia ja halua valmistua nopeammin, maksettaisiin stipendi. Stipendin suuruus määräytyisi opiskelijalta käyttämättä jääneiden opintotukikuukausien mukaan. Opiskelija voisi rahoittaa opintojaan myös lainarahalla tietäessään voivansa maksaa lainat opintojensa päätyttyä saamailaan stipendillä. Nykyisinhän opiskelijat välttävät opintolainan ottoa ja hakeutuvat mieluummin opintojensa aikana töihin. Saamani palautteen pohjalta olen hahmotellut stipendijärjestelmän vaihtoehdoksi toisenlaista kannustinj ärj estelmää. Vaihtoehtoisen järjestelmän mukaan opintotukea maksettaisiin suoritettujen opintoviikkojen perusteella. Koska kuitenkin tunnetusti esimerkiksi kielten opiskelijat saavat työläämmin opintoviikkoja kuin vaikkapa taloustieteilijät, tulisi tuellisten opintoviikkojen määrälle asettaa jokin yläraja, esimerkiksi 180 opintoviikkoa. Tällöin vaikkapa nykyisin annettava opintotuen kokonaismäärä (55 x mk) jaettaisiin l80:llä. Näin opintotuen kokonaismäärä ei muuttuisi, vaan se jakaantuisi sen mukaan, kuinka "ahkerasti" opintoviikkoja suorittaa. Se, miten tukea maksettaisiin, voisi perustua esim. itse laadittuun opintosuunnitelmaan. Näiden suunnitelmien toteutuminen tarkastettaisiin esimerkiksi vuoden välein. Toki myös "tuettomia" opintoviikkoja olisi mahdollista suorittaa. Tämän sisältöinen järjestelmä voisi auttaa myös opiskelijoiden työssäkäyntiin liittyvissä ongelmissa: ahkera opiskelu tulisi taloudellisesti kannattavaksi eli töissä ei olisi pakko käydä. Niissä tapauksissa, joissa opiskelija pystyy sekä opiskelemaan nopeasti että käymään töissä, häntä ei pitäisi rangaista (kuten nykyisin tapahtuu, kun opintotuki tippuu), vaan pikemminkin palkita (saa sekä palkkatulot että opintotuen). Onhan yhteiskunnalle aina eduksi, että valmistuneilla on myös kokemusta työelämästä. Versio 2.0

2 KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä perusteluissa esitetyn, suoritettujen opintoviikkojen määrään perustuvan opintotukijärjestelmän kehittämiseksi? Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000 Petri Neittaanmäki /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 747/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 747/2000 vp: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä perusteluissa esitetyn, suoritettujen opintoviikkojen määrään perustuvan opintotukijärjestelmän kehittämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuen tarve. Opintojen jatkuessa opintotuen tarpeellisuutta arvioitaessa seurataan vuosittain opiskelijan opintotuen lisäksi saamia muita tuloja ja opintojen edistymistä. Opintojen edistymisen seurannassa sovellettavat arviointiperusteet vahvistaa opintotukilautakunta ottaen huomioon sen, että opintojen tulee edistyä siten, ettei opiskelijan päätoiminen opiskeluaika olennaisesti ylitä säädettyä opintotuen enimmäisaikaa. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen opintotukea voidaan yleensä myöntää enintään 55 tukikuukaudeksi ja kaikkiaan korkeakouluopintoihin enintään 70 tukikuukaudeksi. Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestelmää kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi. Kysymyksessä esitetty malli, jossa opintoraha vahvistettaisiin opintoviikkokohtaisena, olisi vaikeasti toteutettavissa, koska eri opintoaloilla ja saman alan opintojen eri vaiheessa yksittäisten opintoviikkojen edellyttämä työmäärä vaihtelee. Eri alojen opiskelijoiden mahdollisuudet itse vaikuttaa opintojensa etenemiseen poikkeavat myös toisistaan. Tällöin malli ei kohtelisi tasaarvoisesti eri alojen opiskelijoita. Mallin mukaan opintotuki myönnettäisiin etukäteen opiskelijan laatiman suunnitelman mukaisena. Tällöin jouduttaisiin laatimaan menettelyohjeet tilanteeseen, jossa opiskelija on nostanut liikaa tukea kun opintosuunnitelma ei ole toteutunut suunni~ tellun mukaisena tai toisaalta opiskelija on suorittanut opintoviikkoja enemmän kuin on etukäteen arvioinut. Opintolainan ja asumislisän yhteensovittaminen ehdotettuun malliin tuottaisi vaikeuksia. Ehdotetussa mallissa tuki myönnettäisiin pelkästään opintojen edistymisen perusteella eikä taloudellisen tuen tarvetta otettaisi huomioon lainkaan. Tämä lisäisi opintotukimenoja. Valtiontaloudellisia edellytyksiä opintotukimenojen lisäämiselle ei toistaiseksi ole. Opetusministeriön käsityksen mukaan tulevaisuudessakin on perusteltua kohdentaa opintotuki opiskelijoille, jotka ovat taloudellisen tuen tarpeessa. Opetusministeriön Tampereen yliopistolta tilaaman, toukokuussa ministeriölle luovutetun opintotuen arviointiselvityksen mukaan opintotuella ei juurikaan pystytä ehkäisemään opintojen pitkittymistä. Ongelmana on se, että tutkintojen rakenteissa, opintojen organisoinnissa ja opintoviikkojen edellyttämissä työmäärissä on vaihtelua. Arviointiryhmä on kuitenkin esittänyt joitakin toimenpide-ehdotuksia siitä, miten opintotukea tältä osin tulisi kehittää. Ehdotetuista toimenpiteistä 180 opintoviikon laajuisten tutkintojen opintotuen enimmäisajan pidentäminen 60 tukikuukauteen ja opintolainan valtiontakauksen 3

4 KK 747/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk Ministerin vastaus myöntäminen määräajaksi tutkinnon suorittamisen turvaamiseksi opiskelijalle, joka on nostanut opintotukea enimmäisajan, sisältyvät myös valtioneuvoston hyväksymään, vuosia koskevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittä- missuunnitelmaan. Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan yhteenvetoa arviointiraportista annetuista lausunnoista. Ehdotusten jatkovalmistelusta päätetään tämän jälkeen. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000 Kulttuuriministeri Suvi Linden 4

5 Ministerns svar KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Petri Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 747/2000 rd: Vilka åtgärder avser statsrådet vidta för att utveckla ett sådant studiestödssystem baserat på antalet genomgångna studieveckor somframförs i motiveringen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villkoren för att studiestöd skall beviljas att den studerande har antagits till en läroanstalt, att han bedriver studierna som huvudsyssla, har framgång i studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd. När studierna fortsätter bedöms behovet av studiestöd genom att den studerandes inkomster utöver studiestödet och framgången i studierna årligen följs upp. De bedömningsgrunder som tilllämpas vid uppföljningen av studieframstegen fastställs av studiestödsnämnden med beaktande av att studierna bör gå framåt så att den tid under viiken den studerande studerar på heltid inte i väsentlig grad överskrider den fastställda maximitiden för studiestöd. För avläggande av en högre högskoleexamen kan studiestöd i regel fås för högst 55 stödmånader och totalt för högskolestudier för högst 70 stödmånader. Enligt regeringsprogrammet utvecklas studiestödssystemet så att det bättre stöder ett slutförande av studierna. Den i spörsmålet framförda modellen enligt viiken studiepenningen skulle fastställas per studievecka är svår att förverkliga, eftersom den ar- betsmängd som enskilda studieveckor förutsätter varierar inom olika studieområden och även inom samma bransch i olika skeden av studierna. lnom olika branscher har de studerande olika möjligheter att själva påverka studiernas framskridande. Modellen skulle inte behandla studerande i olika branscher lika. Enligt modellen skulle studiestödet beviljas på förhand enligt en plan som den studerande gjort upp. Det skulle då bli nödvändigt att utarbeta anvisningar för hur man skall gå till väga i en situation då en studerande inte kunnat följa studieplanen som planerat och därmed lyft för mycket studiestöd eller å andra sidan när en studerande har genomfört fler studieveckor än vad han eller hon räknat med på förhand. Att sammanjämka studielånet och bostadstillägget med den föreslagna modellen skulle medföra problem. 1 den föreslagna modellen skulle stödet enbart beviljas på basis av studieframstegen medan behovet av ekonomiskt stöd inte skulle beaktas alls. Detta skulle medföra större utgifter för studiestödet. Tills vidare finns inga statsekonomiska förutsättningar att öka studiestödsutgifterna. Enligt undervisningsministeriets uppfattning är det även i framtiden motiverat att rikta studiestödet till sådana studerande som är i behov av ekonomiskt stöd. Enligt den utvärdering av studiestödet som undervisningsministeriet beställde av Tammerfors universitet och som överlämnades till ministeriet i maj, är det knappast möjligt att med hjälp av studiestödet förhindra att studierna drar ut på tiden. Problemet är att examina inte är uppbyggda på samma sätt, studierna organiseras olika och den arbetsmängd studieveckorna förutsätter varierar. Utvärderingsgruppen har dock lagt fram vissa åtgärdsförslag för hur studiestödet bör utvecklas i detta avseende. Föreslagna åtgärder 5

6 KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministems svar som också ingår i den av statsrådet godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning för är förslaget om förlängning av maximitiden för studiestöd till 60 stödmånader för examina som omfattar 180 studieveckor och förslaget om beviljande av statsborgen för studielån för viss tid för säkerställande av att examen av- läggs när det gäller en studerande som lyft studiestöd under maximal tid. Vid undervisningsministeriet sammanställs som bäst ett sammandrag av utlåtandena om utvärderingsrapporten. Beslut om den fortsatta beredningen av förslagen fattas efter det. Helsingfors den 20 oktober 2000 Kulturminister Suvi Linden 6