MUISTIO sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun poliittisen ohjausryhmän 6. kokous Aika: ke 28.6.2017, klo 9.02-10.59 Paikka: Cygnaeustalo, kokoustila Anni, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Osallistujat: Liite osallistujat_170628.pdf Muistio: 1. AVAUS Ohjausryhmän puheenjohtaja Satu Koskinen avasi kokouksen klo 9.02. 2. LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Ehdotus: Todetaan läsnäolijat. Todettiin läsnäolijat. 3. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Ehdotus: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 4. SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN TILANNE- KATSAUS Ehdotus: Kuullaan kansallisen ja maakunnallisen valmistelun ajankohtaisimmat asiat. Kuultiin kansallisen ja maakunnallisen valmistelun ajankohtaisimmat asiat. Tapani Mattila esitteli. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sote- ja maakuntalakipaketista kuluvan viikon aikana (siht. huom. perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa 29.6.). Pakettiin sisältyy laki valinnanvapaudesta. Perustuslakivaliokunnan on ennakoitu päätyvän lausunnossaan siihen, ettei maakuntia voida velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piirissä olevia sote-palveluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita valinnanvapaudesta luopumista, mutta edellyttää muutoksia. Jotta suunnitellussa maakuntavaalien aikataulussa (28.1.2018) pysyttäisiin, edellyttäisi se lakipaketin hyväksymistä eduskunnassa 15.10.2017 mennessä. Tällöin väliaikainen valmistelutoimielin aloittaisi virallisesti 1.11.2017. Vuoden 2017 lisätalousarvio on eduskunnan käsittelyssä 28.6.2017. Sieltä odotetaan lisärahoitusta sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun.
MUISTIO 2 5. ASIANTUNTIJARYHMIEN LOPPURAPORTIT Sote- ja maakuntauudistuksen asiantuntijaryhmien toiset väliraporit olivat sidosryhmien kommentoitavana toukokuun 2017 aikana. Ryhmät ovat viimeistelleet ehdotuksensa palvelulupauksista sekä palvelukokonaisuuksista ja niiden tuotantomalleista, ja luovuttaneet esivalmisteluvaiheen loppuraporttinsa 9.6.2017 mennessä. Asiantuntijaryhmien loppuraportit, http://www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/esivalmistelun-loppuraportit Ehdotus: Vastaanotetaan asiantuntijaryhmien esitykset. Kuullaan kooste ja pääkohdat ryhmien esityksistä. Käydään keskustelu ja luovutetaan esitykset väliaikaishallinnon työn pohjaksi. Vastaanotettiin asiantuntijaryhmien esitykset. Kuultiin Asko Rytkösen ja Pirjo Peräahon kooste loppuraporteista. Todettiin, että asiantuntijaryhmissä on tehty hyvää työtä pohjaksi jatkovalmistelulle. Monia asioita syvennetään ja yksityiskohtia tarkennetaan väliaikaishallinnon toimesta syksyn aikana. Myös kansallisen valmistelun odotetaan etenevän ja selkenevän mm. valtakunnallisten palvelukeskusten, kasvupalvelulainsäädännön ja työllisyydenhoidon sekä tukipalvelujen osalta. Asiantuntijaryhmien esitykset luovutettiin väliaikaishallinnolle. Liite: Rytkönen_sote-valmistelutilanne_170628 6. MAAKUNTAKONSERNIN ALUSTAVA LUONNOS Esivalmisteluvaiheen työn pohjalta on hahmoteltavissa alustavaa kuvaa tulevasta maakuntakonsernista. Alustavaan hahmotelmaan muutoksia voi tulla niin eduskunnan linjausten myötä kuin maakunnan oman valmistelun edetessä. Uuden maakunnan toiminnan organisointiin vaikuttavia linjauksia lakiluonnoksissa on useita: palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eriytetään, palvelutuotanto siirtyy liikelaitoksiin ja yhtiöihin, sosiaali- ja terveyspalveluissa saa olla yksi liikelaitos, osassa tukipalveluista tulee lakiin perustuva velvoite käyttää valtakunnallisia palvelukeskuksia. Maakuntakonserni näyttäytyy erilaiselta asiakkaiden, henkilöstön, maakuntavaltuutettujen, valtion, kuntien, järjestöjen tai jonkin muun sidosryhmän silmin katsottuna. Maakunnan koko, perinteet ja toimintaympäristö tuovat eroja siihen, miten eri maakunnat organisoivat tehtävänsä ja hallintonsa. Asiakkaiden, sidosryhmien ja valtion kannalta maakuntien olisi hyvä olla organisoinniltaan mahdollisimman samankaltaiset. Esivalmisteluvaiheessa hahmottelu on painottunut sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin. Maakuntapalveluissa selvitys on aloitettu keväällä ja sitä jatketaan väliaikaishallinnossa. Erityisosaamista vaativissa, kapeita asiakassegmenttejä palvelevissa tehtävissä yhteistyö naapurimaakuntien kanssa jatkuu. maakuntakonsernin lopullisen muodon päättää maakuntavaltuusto keväällä 2018.
MUISTIO 3 Ehdotus: Käydään evästyskeskustelu maakuntakonsernin luonnoksesta väliaikaishallinnon jatkotyön pohjaksi. Käytiin evästyskeskustelu maakuntakonsernin luonnoksesta väliaikaishallinnon jatkotyön pohjaksi. Todettiin, että esitetty luonnos maakuntakonsernista on hyvä ja selventävä. Mm. liikelaitosten palvelukohtaiset sisällöt ja muut yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin. Myös mahdollinen yhtiöittämisvelvoitteesta luopuminen muokkaa rakennetta. Väliaikaishallinnon jatkotyöskentelyä evästettiin seuraavasti: - Koko maakunta tulee huomioida valmistelussa. Huolena on työpaikkojen säilyminen ja palveluiden saatavuus maakunnan keskusalueen ulkopuolella. - Asiakkaan tulee olla jatkossakin valmistelun keskiössä. - Rakenteet, palvelulupaukset ja palvelumitoitukset tulee valmistella taloudellisesti kestävästi, ja hankintaosaamiseen tulee panostaa. - Koko maakunnan osaamista tulee hyödyntää ja ottaa hyvät toimintamallit myös maakunnan ulkopuolelta käyttöön. Liite: Tilannekatsaus_170628 7. VÄLIAIKAISHALLINNON TEHTÄVÄT, AIKATAULU JA RAHOITUS Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettava väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Sen toimivalta alkaa, kun uudistuksen voimaanpanolaki tulee voimaan. Toimivalta jatkuu maalis-huhtikuuhun 2018 saakka, jolloin maakuntavaltuuston valitsema uusi maakuntahallitus aloittaa. Tarkoitus on, että väliaikainen valmistelutoimielin voi aloittaa työnsä epävirallisesti 1.8.2017 alkaen jo ennen voimaanpanolaissa mainittavaa määräaikaa. Valmistelutoimielimen tehtävänä on: - selvittää maakunnalle siirtyvä henkilöstö ja valmistella henkilöstön siirtosuunnitelma ja -sopimus - osallistua maakunnalle siirtyvän omaisuuden, sopimusten ja tietojärjestelmien selvittämiseen - valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä - tiedottaa ja kuulla asukkaita sekä eri sidosryhmiä valmistelusta - päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta - osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen - valmistella muut käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. maakuntaan 1.1.2019 siirtyvät organisaatiot, alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet neuvottelivat maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja henkilövalinnoista 24.3.2017 ja 2.6.2017. Kaikki organisaatiot ovat ilmaisseet myönteisen kannan, joten maakuntahallitus tekee ehdollisen asettamispäätöksen 16.6.2017. Neuvottelujen lähtökohtana oli ns. perälautamalli eli kokoonpano, jolla valtioneuvosto sen määrittelee ellei maakunta pääse asettamisesta sopuun. Kokoonpanoa rakennettiin henkilöiden osaamisen perusteella niin,
MUISTIO 4 että varsinaisten jäsenten ja varajäsenten osaamisalueet ja työkokemus täydentäisivät toisiaan. Myös alueellinen kattavuus huomioitiin. Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Organisaatio Varajäsen Organisaatio Mikael Palola SoTe kuntayhtymä Anu Pihl Toivakan kunta Tuula Liehu Jämsän kaupunki Vesa Kataja Kati Kallimo Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Jyte Armi Lehtinen Jämsän kaupunki Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskus Heljä Lundgrén-Laine Juha Kinnunen Pasi Patrikainen Tuula Säynätmäki ELY-keskus TE-toimisto Raija Kolehmainen Kari Lehtinen Pirjo Raittila-Parkkinen Äänekosken kaupunki ELY-keskus TE-toimisto Tapani Mattila liitto Pekka Hokkanen liitto Simo Tarvainen pelastuslaitos Risto Helminen pelastuslaitos Arja Aroheinä Jyväskylän kaupunki Eeva Aarnio Aija Suntioinen Minna Rehn Tero Mäkelä Marja Laurila Keuruun kaupunki Viitasaaren kaupunki Tuomo Ratinen Jyväskylän kaupunki Pirkko-Liisa Vesterinen Toivakan kunta Tarkoituksena on, että väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana toimisi maakuntajohtaja, muutosjohtaja Tapani Mattila. Muutoin työnjako on parhaillaan pohdittavana ja jäsentyy toimielimen aloitettua työnsä. Toimielimen avuksi kootaan myös ns. projektitoimistoa, jonka vastuulla olisivat operatiiviset valmistelu- ja suunnittelutehtävät. Voimaanpanolain luonnoksen mukaan liittyvien organisaatioiden on osallistuttava maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava maakunnalle siinä tarpeellista virka-apua. Neuvottelussa 2.6.2017 keskusteltiin myös väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestyksestä. Voimaanpanolain luonnoksen mukaan työjärjestyksen ja työnjaon hyväksyy toimielin itse. Poliittisesta ohjauksesta vastaa puolueiden piirijärjestöjen sopimuksen mukaisesti elokuussa valittava liiton maakuntahallitus.
MUISTIO 5 Työjärjestyksen luonnoksen mukaan valmistelutoimielin kutsuu pysyviksi asiantuntijoiksi maakuntahallituksen edustajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajan. Maakuntahallituksen ja henkilöstöjärjestöjen asiantuntijoille kutsutaan lisäksi kummallekin kaksi varaedustajaa. Tarkoituksena on, että toimielin työskentelee kollegiaalisesti eli hyödyntää kaikkien jäsenten, varajäsenten, pysyvien asiantuntijoiden ja varaedustajien kokemusta ja näkemyksiä. Työjärjestysluonnoksen mukaan puheenjohtaja kutsuu kokoukseen asiakokonaisuuden valmistelun niin vaatiessa varsinaisten jäsenten ja pysyvien asiantuntijoiden ohella heidän varahenkilönsä. Valtion talousarviossa on tälle vuodelle varattu 9 milj. euroa ja lisätalousarviossa 12 milj. euroa uusien maakuntien käynnistämiseen ja väliaikaishallintoon. Lisäksi on varattu erillistä rahoitusta ICT-kuluihin. Lisätalousarvion yhteydessä VM ilmoitti, että avustusten maksu käynnistetään 1.7. alkaen ensiksi maakuntien liitoille ja voimaanpanolain tultua voimaan uudelle maakunnalle. Valtionvarainministeriöltä on saatu päätös 536 457 euron avustuksesta väliaikaishallinnon toimintaan. Raha kohdennetaan väliaikaishallinnon kuntien jäsenten, varajäsenten ja projektitoimiston henkilöiden palkkakustannuksiin työajan kohdentamisen perusteella, valikoituihin ostopalveluihin sekä toimielimen työskentelyn puitteisiin. Odotettavissa on samaa suuruusluokkaa oleva toinen avustuserä valtion lisätalousarviosta. Lisäksi on saatu ICT-kuluihin yhteensä noin 292 000 euron avustukset. Avustuksilla pystytään kattamaan tiedossa olevat, suunnitellut menot. Sopimus kuntien ja yhteistoiminta-alueiden työpanoksen korvaamisesta 1.8.2017 alkaen laaditaan heti, kun saadaan vahvistus valtion lisätalousarviosta saatavasta avustusmäärästä. Liitteet: Neuvottelupöytäkirja 2.6.2017 ja Työjärjestysluonnos 7.6.2017 Ehdotus: Kuullaan katsaus väliaikaishallinnon valmistelutilanteesta. Todetaan väliaikaishallinnon kokoonpano, tehtävät, aikataulu ja rahoitus. Kuultiin katsaus väliaikaishallinnon valmistelutilanteesta. Pirjo Peräaho päivitti tuoreimman tilanteen: - Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ja varajäsenet työskentelevät elokuusta alkaen 20 100 %:n työajalla (Kati Kallimo ja Mikael Palola 100 %). Myös varajäsenillä on vastuutehtävät. - Valmistelutoimielimen jäsenet ja varajäsenet ovat jo kokoontuneet tutustumistapaamisen merkeissä, mutta varsinainen työskentely alkaa 10.8.2017. Juridisesti pitäviä päätöksiä voidaan kuitenkin tehdä vasta sitten kun voimaanpanolaki on voimassa. - Työskentelytapaa tiivistetään. Nykymuotoiset asiantuntijaryhmät eivät jatka sellaisenaan, vaan hyödynnetään projektointia ja toimeksiantoja pienemmille asiantuntijakokoonpanoille. Lisäksi hyödynnetään jo olemassa olevia säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä, mm. kunnanjohtajien, ylilääkäreiden ja perusturvajohtajien kokoukset. - Valmistelutoimielimen vuorovaikutus maakuntavaltuuston ja -hallituksen sekä yhteistoimintaelimen kanssa tulee olemaan aktiivista. - Loka-marraskuulla 2017 tehdään kunta- / seutukierros sen hetkisen valmistelutilanteen pohjalta. Todettiin väliaikaishallinnon kokoonpano, tehtävät, aikataulu ja rahoitus. Toivottiin riskienhallintasuunnitelman sisällyttämistä osaksi väliaikaishallinnon työsuunnitelmaa.
MUISTIO 6 Liite: Tilannekatsaus_170628 8. VALINNANVAPAUSPILOTTIIN HAKEUTUMINEN sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmistelu etenee. Esivalmisteluaineistosta hahmottuu jo alustava ehdotus sote-palveluiden jakautumisesta liikelaitokseen sekä tulevaan sote-yhtiöön. Väliaikaishallinto jatkaa raporttien pohjalta valmistelua siten, että maakuntavaltuusto pääsee tekemään päätöksiä maakunnan palvelurakenteesta keväällä 2018. Jatkovalmistelu edellyttää, että lait uudistuksen osalta hyväksytään eduskunnassa syksyllä 2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelujen kehittämiseksi toteutetaan pilotointi vuosina 2017-2022. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ilmoittaneet, että maakunnille osoitetaan vuosina 2017 2018 yhteensä noin 100 milj. euron määräraha, jolla voidaan pilotoida valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen varsinaisten lakien voimaantuloa. maakunnalta on tiedusteltu kiinnostusta ja valmiutta hakeutua maakunnalliseen kokeiluun. Hankehakemus kokeilusta tulee jättää toisen vaiheen haun aikataulun mukaisesti 29.9.2017 mennessä. Pilottihankkeissa on mahdollista kokeilla joko suoran valinnan palveluja (ns. sote-keskusta koskevat pilotit) tai henkilökohtaista budjettia. Suoran valinnan palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan suoraan ilman maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia. Hallinnoinnin voi toteuttaa vastuukuntamallilla (tai kuntayhtymänä). Myös maakunnan liitto voi hallinnoida pilottia. Keski-Suomessa kokeiluun mukaan lähteminen tarkoittaisi sitä, että Keski-Suomeen perustettaisiin maakunnallinen tuotantoyhtiö jo vuonna 2018. Yhtiö tuottaisi sote-keskuksen palvelut, suun terveydenhuollon palvelut sekä mahdollisesti myös asiakassetelillä tuotettavia palveluita, jos sitä pidettäisiin tarpeenmukaisena. Yhtiö kilpailisi asiakkaista avoimilla markkinoilla. Kokeilun myötä suoran valinnan piiriin kuuluvat palvelut sekä asiakassetelipalvelut määriteltäisiin yhtenäisesti koko maakunnan alueella jo vuonna 2018. Myös hinnoittelu maakunnassa yhdenmukaistettaisiin, jolloin kokeilussa eri tuottajille (maakunnan yhtiölle ja yksityisille yhtiöille) maksettaisiin yhtenäisin perustein määräytyvä kapitaatiokorvaus tai asiakassetelipalveluista yhtenäinen asiakassetelihinta koko maakunnan alueella. Operatiivisesti pilottikokeiluiden tulisi käynnistyä viimeistään 30.6.2018. Ehtona kokeiluun mukaan pääsylle on, että pilottiin osallistuu maakunnan alueen kunnat tai kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Maakunnallinen pilotti parantaisi julkisen toimijan valmiutta ja palveluverkon ylläpitoa sote-muutoksen ja maakunnan yhtiömuotoisen toiminnan käynnistymisen osalta. Kuntien kannalta haasteellista on kuitenkin se, että kokeilussa sote-aseman palvelut tuotettaisiin yhtiömallilla. Maakunnallisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pilotin aikana ennen maakunnan aloitusta (1.1.2019 asti) kunnat omistaisivat sote-yhtiön ja kantavat siten myös yhtiömuotoisen toiminnan riskit mm. kustannusten osalta. Jotta asia voidaan kunnissa ja kuntayhtymissä käsitellä tiukassa aikataulussa, päätöksentekoa varten selvitetään seuraavaksi mm. yhtiöittä-
MUISTIO 7 miseen liittyvät reunaehdot, yhtiön omistussuhteet sekä muodostuvan yhtiön pääomittamiseen ja riskienhallintaan liittyvät kysymykset. Samalla tarkennetaan tietoja siitä, mihin mahdollista kokeilurahoitusta voidaan yhtiömallissa kohdentaa. Päätösvalta kokeiluun lähtemisestä on kunnilla. Kuntien kanssa käytiin 2.6.2017 yhteinen neuvottelu kokeilusta, ja sovittiin seuraavasti: - jokainen kunta käy alustavan keskustelun kiinnostuksesta osallistua valinnanvapauden pilotointiin 22.6. mennessä - pohdintaa jatketaan uudistuksen poliittisessa johtoryhmässä 28.6. - jos näkemykset pilottiin lähtemisestä ovat myönteisiä, hankehakemuksen valmistelu käynnistyy 1.8. osana väliaikaishallinnon työskentelyä - lopulliset kannanotot kunnissa tehdään mielellään elokuun aikana, viimeistään 28.9. mennessä Kokeilu ei maakunnassa ole täysin uusi, sillä Jyväskylässä on jo käynnissä ministeriön rahoittama valinnanvapauskokeilu. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä kolmen terveysaseman alueella ja siinä on mukana 62 000 asukkaan väestöpohja. Maakunnallinen kokeilu olisi toiminnallisesti huomattavasti laajempi. Jyväskylä on luvannut jatkovalmistelua varten luovuttaa aiemmat prosessikuvaukset sekä rahoitusmallit, mikäli ne helpottavat kokeiluun hakeutumista ja kokeilun valmistelua. Pilotointiin osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien siirtäessä itse järjestämiänsä palveluja omistamansa osakeyhtiön tuotettavaksi, sovelletaan muutokseen maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain ( / ) 14 ja 15 :n säännöksiä henkilöstön asemasta ja lisäeläketurvasta. Pilotoinnin hallinnointi siirtyy maakunnalle 1.1.2019 lukien. Yhtiö siirtyy maakunnalle kokonaisuutena 31.12.2018, joten henkilöstön asema ei muutu, vaikka yhtiön omistus muuttuu. Liite: Sote-uudistuksen tilannekatsaus Ehdotus: Todetaan kunnista 22.6. mennessä saatu palaute valinnanvapauden pilottiin osallistumisesta. Käydään keskustelu. Todettiin, että kuntien alustavien kannanottojen perusteella pilotin valmistelua jatketaan. Valmistelun pohjalta kunnat tekevät päätöksen osallistumisestaan syksyllä. 9. ESIVALMISTELUVAIHEEN PÄÄTTÄMINEN Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe ja sen organisointi päättyvät Keski-Suomessa 28.6.2017. Ehdotus: Todetaan esivalmisteluvaiheen ja sen organisoinnin päättyvän 28.6.2017. Todettiin esivalmisteluvaiheen ja sen organisoinnin päättyvän 28.6.2017. Puheenjohtaja kiitti esivalmisteluvaiheen viestintähenkilöitä ja totesi viestinnän olleen erittäin hyvää ja ymmärrettävää. Hän kiitti myös asiantuntijaryhmiä tehdystä työstä, ohjausryhmää hyvähenkisestä koko maakuntaa huomioivasta työskentelystä sekä muita esivalmisteluun osallistuneita.
MUISTIO 8 10. KOKOUKSEN PÄÄTÖS Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.59. Muistion liitteet: http://www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/poliittinen-ohjausryhma/ Muistion vakuudeksi Satu Koskinen puheenjohtaja Kirsi Mukkala sihteeri JAKELU: Ohjausryhmä Johtoryhmä Asiantuntijatyöryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat Puolueiden piirijärjestöjen toiminnanjohtajat kuntien kirjaamot