Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011



Samankaltaiset tiedostot
Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2010

A S E M A S U O M E S S A

Mitä tietokirjailija tienaa?

M I K K O G R Ö N L U N D

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 4:2017

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

TILASTOKATSAUS 3:2019

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

BtoB-markkinoinnin tutkimus

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

TILASTOKATSAUS 5:2018

Aikuiskoulutustutkimus2006

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

TILASTOKATSAUS 15:2016

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Kansalaistutkimus STTK

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

KIRJAILIJOIDENTALOUDELLINEN ASEMA SUOMESSA 2017

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Til.yks. x y z

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Fincabmedia Taksimainonnan huomioarvotutkimus Media

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Äänestystutkimus. Syksy 2006

11. Jäsenistön ansiotaso

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu Jaakko Hyry TNS

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

VERKON. Taloustutkimus Oy

Rinnakkaislääketutkimus 2009

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

Osaaminen osana työkykyä

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Palkansaajien sairauspoissaolot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Henkilöstökertomus 2014

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja Opiskelijaliikkuvuus

NÄYTTÄMÖTEOKSEN VALVONTA- JA HALLINNOINTISOPIMUS

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

TILASTOKATSAUS 4:2015

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Kansalaisjärjestöjen vaalikysely. Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry & Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Luottamuksellinen

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Transkriptio:

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellista asemaa vuonna 2011 ja saada tietoa heidän varsinaisesta näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä saamista tuloista ja muista näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön liittyvistä tuloista Toimeksiantaja oli Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry ja kohderyhmänä sen jäsenkunta (515 jäsentä) Tutkimus toteutettiin keväällä ja kesällä 2012 (sähköinen kysely + paperilomake) Vastauksia 111 kappaletta ja vastausaste 22 %

Taustatietoja vastaajista (1/3) 65-74 vuotiaat 12 % Ikä (n = 110) 75 vuotiaat tai vanhemmat 6 % alle 35 vuotiaat 16 % 35-44 vuotiaat 20 % Iän mediaani 52 ja keskiarvo 51 vuotta (55) Naisia 49 % ja miehiä 51 % (44/56) Koulutustausta (n = 108) 55-64 vuotiaat 28 % 45-54 vuotiaat 18 % Tutkijakoulutu saste 6 % Perusaste 5 % Keskiaste 11 % Alin korkeaaste 4 % Neljällä viidestä (81 %) vähintään alemman korkeakouluasteen koulutus Ylempi korkeakouluaste 54 % Alempi korkeakouluaste 22 %

Taustatietoja vastaajista (2/3) Ensisijainen ammatti-identiteetti (n = 110) Muu 41 % Näytelmäkirjailija 29 % Mitä kirjallisia töitä olet tehnyt eniten (n = 108) Käsikirjoittaja 30 % Proosa 9 % Novellit Runot 2 % 1 % Muu kirjallinen työ 11 % Näytelmät 37 % Alle viidennes (18 %) tehnyt vain yhtä lajia kirjallisia töitä Yli puolet (62 %) tehnyt vähintään kolmea eri lajia kirjallisia töitä Kuunnelman käsikirjoitukset 4 % TV-sarjan käsikirjoitukset 18 % TV-ohjelman käsikirjoitukset 2 % Pitkän elokuvan käsikirjoitukset 4 % Lyhyen elokuvan käsikirjoitukset 5 %

Taustatietoja vastaajista (3/3) Vastaajista puolet (49 %) asuu pääkaupunkiseudulla ja puolet (51 %) muualla Suomessa Valtaosa tutkimukseen osallistuneista näytelmäkirjailijoista/käsikirjoittajista on jatkuvasti kirjoittavia Neljä viidestä (81 %) ilmoitti kirjoittaneensa vuonna 2010 tai sen jälkeen esitetyn/toteutetun näytelmän/käsikirjoituksen Vastaajia, jotka eivät ole kirjoittaneet vuoden 2006 jälkeen esitettyä/toteutettua näytelmää/käsikirjoitusta oli noin kymmenesosa (12 %) vastaajista Tutkimukseen osallistuneet ovat kirjoittaneet keskimäärin 10 näytelmää/käsikirjoitusta

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien julkaisutahti 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% Keskimäärin (mediaani) vähintään yksi esitetty/toteutettu näytelmä/käsikirjoitus vuodessa Keskimäärin (mediaani) neljä esittämätöntä/toteutumatonta näytelmää/käsikirjoitusta Vain joka kymmenes ei ole kirjoittanut yhtään esittämätöntä/toteutumatonta näytelmää/käsikirjoitusta 10% 5% 0% Vähintään kerran vuodessa Yli 1-2 vuoden välein Yli 2-3 vuoden välein Yli 3-4 vuoden välein Harvemmin kuin 4 vuoden välein Miehet n = 56 Naiset n = 52 Kaikki n = 108

Viimeisimmästä näytelmästä maksetut tilausmaksut ja lipputulorojaltit (n = 85) 8 000 7 000 6 343 6 797 Kolmannes (34 %) vastaajista oli saanut tilausmaksun viimeisimmästä kantaesitetystä näytelmästään (n=85) 6 000 5 000 Tilausmaksun keskiarvo oli 3 643 euroa ja mediaani 3 000 euroa (n = 25)." 4 000 3 000 2 536 3 000 2 000 1 682 1 494 1 200 1 000 400 0 Tilausmaksun keskiarvo Tilausmaksun mediaani Lipputulorojaltien keskiarvo Lipputulorojaltien mediaani Näytelmät Lasten- ja nuortennäytelmät

Kokonaistulot näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä Tässä tutkimuksessa näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä saaduilla tuloilla tarkoitetaan kaikkia niitä veronalaisia tuloja, jotka on saatu näytelmäkirjailijan ja/tai käsikirjoittajan ominaisuudessa Tällaisia tulonlähteitä ovat tilausmaksut teattereilta, esityskorvaukset teattereilta, esityskorvaukset ulkomailta, tulot pitkistä ja lyhyistä elokuvista, tulot TV-ohjelmista ja -sarjoista, tulot kuunnelmista, dramatisointipalkkiot, muut kirjoituspalkkiot, tallennekorvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset (Teosto, Kopiosta, Sanasto, yms.) sekä lainauskorvaukset Vuonna 2011 tutkimukseen osallistuneiden näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien varsinaisesta näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä saatujen tulojen kokonaissumma oli vajaat 1,4 miljoonaa euroa

Varsinaisesta näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä saatujen verollisten tulojen jakauma Dramatisointipalkkiot 1,6 % Kokonaistulot kuunnelmasta 3,4 % Noin 1,4 milj. Tallennekorvaukset Lainauskorvaukset 0,0 % Muut 0,1 % Tilausmaksut teattereilta tekijänoikeuskorvaukset Muut kirjoituspalkkiot 2,0 % 3,6 % 7,5 % Esityskorvaukset (rojaltit) ammattiteattereilta 26,8 % Esityskorvaukset (rojaltit) harrastajateattereilta 8,2 % Kokonaistulot TV-sarjasta 30,2 % Kokonaistulot TVohjelmasta 6,1 % Esityskorvaukset ulkomailta 2,8 % Kokonaistulot pitkästä elokuvasta 6,9 % Kokonaistulot lyhytelokuvasta 0,4 % Esityskorvaukset (rojaltit) oppilaitoksilta 0,1 %

Verolliset tulot varsinaisesta näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä 2011 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 6 289 Naisten mediaanitulot selvästi miesten mediaanituloja korkeammat 5 500 5 200 5 000 4 000 3 500 3 000 3 575 2 500 2 000 2 050 1 500 Mediaanitulot korkeimmat alle 45 -vuotiailla, 1 000 alhaisimmat yli 65 -vuotiailla 500 0 Miehet n = 51 Naiset n = 53 Alle 45-vuotiaat n = 39 45-64 -vuotiaat n = 47 65 -vuotiaat ja vanhemmat n = 18 Kaikki n = 104

Verolliset tulot näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan varsinaisesta työstä tuloluokittain (n = 104) 35% 30% 25% 20% 18,3 % 18,3 % 15% 15,4 % 14,4 % 10% 5% 8,7 % 8,7 % 5,8 % 3,8 % 6,7 % 0% 0 1-999 1000-1999 2000-2999 3000-3999 4000-4999 5000-9999 10000-24999 25000 tai enemmän

Verolliset tulot näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan varsinaisesta työstä ammatti-identiteetin mukaan 8 000 7 000 6 000 7 115 6 289 5 000 5 000 4 000 3 000 3 000 2 000 1 000 0 Näytelmäkirjailijat n = 32 Käsikirjoittajat n = 33 Muut n = 39 Kaikki n =104

Muun ansiotyön merkitys näytelmäkirjailijoille ja käsikirjoittajille Yli puolet vastaajista (58 %) tekee jotain muuta työtä voidakseen tehdä näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työtä 45 64 vuotiaista kolme neljäsosaa (73 %) Yli 65 vuotiaistakin kolmannes (35 %) Noin joka neljännellä (29 %) on jatkuva työ- tai virkasuhde 2/3 työ- tai virkasuhde liittyy näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön Kaksi kolmasosaa vastaajista käy työssä tilapäisesti Alle 45 vuotiaista kolme neljäsosaa (75 %) Yli 65 vuotiaistakin kolmannes (33 %) Yli puolet (61 %) tekee näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön liittyviä tilapäistöitä, kymmenesosa (11 %) siihen liittymättömiä tilapäistöitä

Verolliset tulot varsinaisesta näytelmäkirjailijan /käsikirjoittajan ja muusta siihen liittyvästä työstä (n = 104) 26 000 24 000 22 000 22 714 20 000 Muut näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön 18 000 liittyvät tulot = mm. dramaturgin työ, dramaturgian ja/tai 16 000 draamakirjoittamisen opettaminen, alaan liittyvien tekstien 14 000 kirjoittaminen 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 6 817 5 230 2 000 0 0 1 250 1 150 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Muut näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön liittyvät verolliset tulot Verolliset tulot näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työstä ja muut verolliset näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön liittyvät tulot

Näytelmäkirjailijoiden/käsikirjoittajien saamat apurahat vuonna 2011 (n = 107) Valtion kokovuotinen 2% Yksityisen tahon kokovuotinen 3% Ei apurahaa 41% Muu apuraha 54%

Näytelmäkirjailijoiden/käsikirjoittajien saamat apurahat kokoluokittain vuonna 2011 (n = 63) 45% 40% Apurahojen mediaani vuonna 2011 oli 4 250, alakvartiili 3 000 ja yläkvartiili 8 000 35% 32,3 % 33,9 % 30% 25% 20% 21,0 % 15% 12,9 % 10% 5% 0% Alle 3 400 3 400-6 699 6 700-11 799 11 800 tai enemmän

Apurahojen vaikutus tuloihin (n = 107) 30 000 Puolet (48 %) apurahaa saaneista vastaajista piti niitä erittäin merkittävänä tulonlähteenä toimeentulonsa kannalta 25 000 22 714 27 916 20 000 17 613 15 000 12 800 10 000 5 000 3 250 5 000 6 817 1 050 1 250 0 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Varsinaiset näytelmäkirjailijan ja/tai käsikirjoittajan työt Kaikki näytelmäkirjailijan ja/tai käsikirjoittajan työt Kaikki näytelmäkirjailijan ja/tai käsikirjoittajan työt ja apurahat

Näytelmäkirjailijoiden/käsikirjoittajien arvio taloudellisen tilanteensa kehityksestä Näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan uran alusta (n = 106) Huonontunut hieman 17 % Huonontunut huomattavasti 9 % Kohentunut huomattavasti 26 % 2008 2011 välisenä aikana (n = 107) Pysynyt ennallaan 17 % Kohentunut hieman 31 % Huonontunut hieman 13 % Huonontunut huomattavasti 13 % Kohentunut huomattavasti 13 % Pysynyt ennallaan 33 % Kohentunut hieman 28 %

Viikoittaiset kokonaistyötunnit ja näytelmäkirjailijan /käsikirjoittajan työhön käytetyt työtunnit 35% 30% Kolmannes (35 %) vastaajista käytti viikoittaiset työtuntinsa 100 % näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alle 10 tuntia 10-19 tuntia 20-29 tuntia 30-39 tuntia 40-49 tuntia 50 tuntia tai enemmän Kokonaistyötunnit Näytelmäkirjailijan ja/tai käsikirjoittajan työhön käytetyt työtunnit

Näytelmäkirjailijoiden/käsikirjoittajien työhyvinvointi Puolet vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että heillä oli riittävästi aikaa kirjoittamiseen Kolme neljäsosaa vastaajista (73 %) näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön liittyvän työn kotona ja loput (28 %) erillisellä työhuoneella Selvä enemmistö (82 %) oli sitä mieltä, että heidän työskentelyolosuhteensa ovat kunnossa Puolet vastaajista (51 %) käytti kokonaistyöajastaan vähintään 70 prosenttia varsinaiseen näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan työhön

Kiitos! Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund mikko.s.gronlund@utu.fi +358-2-3339 508 BID Innovaatiot ja yrityskehitys Turun yliopisto