BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

Samankaltaiset tiedostot
RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Selkämeren kalasto ja kalastus

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

FINNOONSATAMAN EDUSTAN MERIALUEEN KUTUALUESELVITYS KEVÄT JA KESÄ 2014

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Karhijärven kalaston nykytila

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN MERITUULIVOIMAHANKE KALATALOUDELLINEN LISÄSELVITYS

Puulan kalastustiedustelu 2015

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Kalastustiedustelu 2016

saalisvahingot vuonna 2013

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

YDINVOIMALAITOSHANKE

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

FORTUM POWER AND HEAT OY

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Anna Väisänen Kirjenumero 5/14

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Meritaimen Suomenlahdella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kalafoorumi YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Transkriptio:

Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS Päivämäärä 19/12/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Hanna Peltonen Otso Lintinen Tommi Marjamäki Viite 1510004534-004 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

KALATALOUS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimusmenetelmät 2 2.1 Verkkokoekalastus 2 2.2 Kalanpoikasten pyydystäminen Gulf Olympia pyydyksellä 4 2.3 Ammattikalastus 7 3. Tutkimustulokset 9 3.1 Verkkokoekalastus 9 3.2 Kalanpoikasten pyydystäminen Gulf Olympia pyydyksellä 12 3.3 Ammattikalastus 17 4. Tulosten tarkastelu 25 5. Yhteenveto 26 Lähdeluettelo 27 LIITTEET Liite 1 Verkkokoekalastuksen verkkokohtaiset tulokset

KALATALOUS 1 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Balticconnector kaasuputkihankkeen vuoden 2013 nykytilatutkimuksen tulokset kalatalouden osalta. Kalataloudellisten tutkimusten menetelminä olivat verkkokoekalastus, kalanpoikaspyynti ja ammattikalastusselvitys. Balticconnector maakaasuputki yhdistäisi toteutuessaan Suomen ja Viron kaasunjakeluverkostot. Maakaasuputkea on suunniteltu Viron Paldiskin Laheperän ja Suomen Inkoon välille. Kaasuputken suunniteltu rantautumiskohta Suomessa on suunniteltu Fjusön niemi noin kahden kilometrin päässä itään Inkoon satamasta. Maakaasuputkelle on tutkittu kahta vaihtoehtoista linjausta Inkoon saaristossa: Stora Fagerön saaren pohjois- ja eteläpuolinen vaihtoehto. Merenalainen kaasuputki asennetaan joko ankkuroidun tai dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen avulla. Syvissä kohdissa putki jää näkyviin merenpohjaan.

KALATALOUS 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Verkkokoekalastus Verkkokoekalastus toteutettiin vuonna 2013 elokuussa (7. - 16.8.2013) suunnitellun kaasuputkilinjan läheisyydessä kuvassa 1 esitetyillä 30 verkkopaikalla. Verkkopaikat on valittu subjektiivisesti kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportin (MMM 2008) ohjeiden mukaisesti alle 10 metrin syvyysvyöhykkeestä. Koekalastuksen avulla saadaan tietoa lajistosta, kokoluokkajakaumista sekä taloudellisesti arvokkaiden ja vähäarvoisten kalojen välisistä runsaussuhteista. Kuva 1. Vuoden 2013 verkkokoekalastusten verkkopaikat Inkoon edustan merialueella. Kaasuputken alustavat reittisuunnitelmat merkitty punaisella viivalla.

KALATALOUS 3 Pyyntivälineenä verkkokoekalastuksissa käytettiin Survey net Coastal -yleiskatsausverkkoja, joiden syvyys on 1,8 m ja kokonaispituus 45 m. Verkko koostuu yhdeksästä 5 metriä pitkästä solmuväliltään erikokoisesta paneelista (Taulukko 1). Taulukko 1. Survey net Coastal yleiskatsausverkkojen solmuvälit ja langan paksuus Havasten järjestys Solmuväli (mm) 30 15 38 10 48 12 24 60 19 Langan paksuus (mm) 0,15 0,15 0,15 0,15 0,17 0,15 0,15 0,20 0,15 Verkot asetettiin ohjeenmukaisesti pyyntiin pohjaverkkoina. Verkkopaikkojen koordinaatit on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Verkkopaikkojen koordinaatit Inkoon edustan merialueella Koordinaatit WGS84 UTM 35 -koordinaatistossa KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto Piste x y N E Ve01 338283 6644304 6647095 3338387 Ve02 338769 6645120 6647911 3338873 Ve03 336344 6645882 6648674 3336447 Ve04 337068 6646846 6649638 3337171 Ve05 337721 6648018 6650810 3337824 Ve06 336776 6648192 6650984 3336879 Ve07 336065 6648795 6651588 3336168 Ve08 335785 6649655 6652448 3335888 Ve09 335074 6650966 6653760 3335176 Ve10 334709 6651893 6654687 3334811 Ve11 336868 6652147 6654941 3336971 Ve12 333688 6652283 6655077 3333790 Ve13 337303 6653152 6655946 3337406 Ve14 333360 6652802 6655596 3333462 Ve15 334990 6653508 6656303 3335092 Ve16 335904 6653376 6656171 3336007 Ve17 336386 6654163 6656958 3336489 Ve18 336965 6654386 6657181 3337068 Ve19 335696 6654168 6656963 3335799 Ve20 335127 6654716 6657511 3335229 Ve21 335023 6655985 6658781 3335125 Ve22 333614 6654087 6656882 3333716 Ve23 333949 6654589 6657384 3334051 Ve24 332349 6654264 6657059 3332450 Ve25 332111 6654985 6657780 3332212 Ve26 333426 6655488 6658283 3333528 Ve27 332720 6655468 6658263 3332821 Ve28 332243 6655854 6658650 3332344 Ve29 330750 6655813 6658609 3330851 Ve30 331237 6656575 6659371 3331338

KALATALOUS 4 2.2 Kalanpoikasten pyydystäminen Gulf Olympia pyydyksellä Inkoon edustan merialueella pyydystettiin kalanpoikasia Gulf Olympia pyydyksellä kesällä 2013 neljänä tutkimuskertana (31.5., 12.6., 5.8. ja 19.8.) kuvassa 2 esitetyillä 20:llä 500 metrin pituisella linjalla. Kuva 2. Vuoden 2013 kalanpoikaspyyntien Gulf Olympia pyydyksen vetolinjat Inkoon edustan merialueella. Kaasuputken alustavat reittivaihtoehdot merkitty punaisella viivalla.

KALATALOUS 5 Poikaspyyntien tutkimuslinjojen alku- ja loppupisteiden koordinaatit on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Poikaspyyntien pyyntilinjojen alku- ja loppupään koordinaatit WGS 84 UTM 35 Pyyntilinja Alku (x) Alku (y) Loppu (x) Loppu (y) INGU1 338309 6644976 338658 6645201 INGU2 337465 6646013 337722 6645666 INGU3 337708 6648393 337375 6648160 INGU4 336153 6649364 336457 6649136 INGU5 336738 6650797 336529 6650480 INGU6 335175 6651572 334971 6651249 INGU7 336828 6652463 336502 6652257 INGU8 334579 6652270 334199 6652289 INGU9 335942 6652723 335608 6652561 INGU10 336285 6653572 336333 6653204 INGU11 333350 6652971 333683 6652728 INGU12 333998 6653743 334357 6653447 INGU13 335799 6654407 336119 6654539 INGU14 332657 6654034 332979 6653881 INGU15 334519 6655124 334889 6655145 INGU16 332025 6654973 332239 6654688 INGU17 333104 6655359 333321 6655037 INGU18 332284 6655867 331998 6655658 INGU19 330564 6656028 330850 6655755 INGU20 331180 6656580 331253 6656215

KALATALOUS 6 Pyydys koostuu parillisesta haavipyydyksestä, joka kiinnitetään veneen keulan sivuille ja tyhjätään jokaisen linjavedon jälkeen purkkiin formaliiniin säilymään poikasten tunnistamiseen ja laskemiseen asti (Kuvat 3 4). Toinen haavi oli asetettu 0,5 metrin syvyyteen ja toinen 1 metrin syvyyteen. Kuvissa pyydys on käännetty ylös vedestä sen tyhjentämiseksi vedon jälkeen. Pyydys huuhdellaan huolellisesti vedellä, jotta kaikki pienimmätkin poikaset saadaan ohjatuksi näytepurkkiin. Kalastustilanteessa molemmat pyydykset lasketaan veden alle. Kuva 3. Gulf Olympia pyydys paarpuurissa Kuva 4. Gulf Olympia pyydys tyyrpuurissa

KALATALOUS 7 2.3 Ammattikalastus Alueen vuosien 2010 2012 ammattikalastusta selvitettiin Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteristä. Ministeriöstä pyydettiin ammattikalastajien osoitetietoja sekä tietoja käytetyistä pyydyksistä ja saaliista ilman kalastajan yksilöintiä. Osoitetietojen poimintaperusteena oli saaliin ilmoittaminen tilastoruutujen 62 tai 63 alueilta (Kuva 5) vuosina 2010 2012. Vuoden 2013 syksyllä kaikille 63:lle alueella vuosina 2010-2012 kalastaneelle ammattikalastajalle lähetettiin kalastustiedustelu. Postitiedustelussa käytettiin kahta kontaktikertaa, jotta vastauksia saataisiin myös niiltä, jotka eivät ensimmäisellä kierroksella vastanneet. Kuva 5. Kalastuksen seurannan tilastoruudut Suomenlahdella. Balticconnector -hankkeen ammattikalastusselvityksen tietopyyntörajaus Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteristä on merkitty karttaan keltaisella. Yksi tilastoruutu on pinta-alaltaan noin 55 x 55 km.

KALATALOUS 8 Vastauksia postitiedusteluun saatiin takaisin 24 kpl, joten vastausprosentti oli 38, mutta osa vastanneista oli kalastanut yhdessä toisen ammattikalastajan kanssa. Tiedustelun avulla kerättiin tietoja kartassa (Kuva 6) näkyvän ruudutetun alueen ammattikalastuksesta. Ruudutettu alue sisältää suunnitellun kaasuputkilinjan lähiympäristöineen aina Suomen talousvyöhykkeen ulkorajalle asti. Kuva 6. Vuoden 2013 ammattikalastustiedustelun tiedustelualue (ruudutettu) Inkoon merialueen edustalla

KALATALOUS 9 Ammattikalastustiedustelun avulla selvitettiin ammattikalastajien kalastusaktiivisuutta, kalansaalista sekä kalastusta mahdollisesti haittaavia tekijöitä. Lisäksi kartoitettiin käytettyjä kalastusalueita sekä mahdollisia ammattikalastajien tiedossa olevia kalojen kutualueita. 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Verkkokoekalastus Verkkokoekalastusten kokonaissaalis oli 164 kg (Taulukko 2). Saaliiksi saatiin 21 lajia. Keskimääräinen verkkokohtainen saalis oli 5 kg. Verkkokoekalastuksen verkkokohtaiset tulokset ovat liitteenä 1. Taulukko 4. Inkoon edustan vuoden 2013 verkkokoekalastusten lajikohtaiset kokonaissaaliit (kpl ja kg). kpl kg Särki 916 66,54 Kiiski 795 12,60 Ahven 787 51,37 Silakka 238 8,47 Pasuri 124 9,03 Kuore 112 2,45 Kilohaili 32 0,38 Kivinilkka 18 0,50 Kuha 16 1,66 Kampela 14 3,04 Lahna 11 4,43 Vimpa 8 2,00 Särki-pasuri 6 0,28 Isotuulenkala 4 0,14 Siika 4 0,55 Kivisimppu 3 0,05 Lahna-pasuri 3 0,44 Hietatokko 1 0,01 Kirjoeväsimppu 1 0,01 Piikkisimppu 1 0,03 Salakka 1 0,01 Yht. 3 095 164,00

KALATALOUS 10 Koekalastusten kilomääräiset kokonaissaaliit olivat keskimäärin suurimpia välisaaristossa (Taulukko 3, Kuva 7). Taulukko 5. Koekalastusten kokonaissaaliit eri vyöhykkeillä Inkoon edustan merialueella vuonna 2013 Verkkopaikka Verkkoja, kpl Saalis, kg Sisäsaaristo 10 35 Välisaaristo 10 73 Ulkosaaristo 10 56 Kuva 7. Verkkokoekalastusten kilomääräiset saaliit eri verkkopaikoilla vuonna 2013 Inkoon edustan merialueella. Kaasuputken alustavat reittisuunnitelmat merkitty punaisella viivalla.

KALATALOUS 11 Suurin kappale- ja kilomääräinen saalis saatiin särjestä (Kuva 8). Kiiskeä saatiin kappalemääräisesti toiseksi eniten ja ahventa kolmanneksi eniten, mutta kilomääräiseltä saaliiltaan ahvenen saalis oli suurempi kuin kiisken, sillä ahvenet olivat keskimäärin kiiskiä suurempia. Myös silakkaa, pasuria ja kuoretta saatiin melko paljon. Kuva 8. Inkoon vuoden 2013 verkkokoekalastusten lajikohtaiset kokonaissaaliit (kpl, kg) Särkikalojen runsastumista ja niiden laajamittaista levittäytymistä ulkosaaristoon pidetään merkkinä Suomenlahden rehevöitymisestä (Lappalainen 2002). Vaikka särki oli Inkoon edustan merialueen koekalastuksissa yleisin laji, oli niitä selkeästi enemmän sisä- ja välisaaristossa kuin ulkosaaristossa, samoin kuin pasureita (Kuva 9). Silakoita sen sijaan saatiin saaliiksi eniten ulkosaaristosta. Muiden kalalajien saalismäärissä ei näkynyt suuria alueellisia eroja. Kuva 9. Lajikohtaiset saaliit eri alueilla vuoden 2013 verkkokoekalastuksissa. Kunkin alueen saalis koostuu kymmenen verkon kokonaissaaliista.

KALATALOUS 12 Kalojen pituuden määritykseen otettiin jokaisen verkon kustakin silmäharvuudesta summittain kymmenen yksilöä kutakin lajia. Jos kaloja oli alle 10, mitattiin kaikkien pituus. Saaliissa kuuden yleisimmän lajin (ahven, kiiski, särki, silakka, pasuri, kuore) pituusjakaumat sekä keskipituudet on esitetty kuvan 10 pikku-kuvissa. Ainoastaan pasurilla yksilöiden määrä jakautui melko tasaisesti eri pituusluokkiin, mutta muilla lajeilla yksilöitä oli vähiten pienissä ja suurissa pituusluokissa. Pienten kokoluokkien vähäiseen määrään vaikuttaa käytetty pyyntimenetelmä. Survey net coastal -verkossa pienempiä kaloja pyytävät tiheämmät silmäharvuudet ovat pyyntiteholtaan heikompia kuin suuremmat silmäharvuudet johtuen verkkolangan suhteellisesti suuremmasta paksuudesta. Paksumpilankainen verkko pyytää yleisesti ottaen huonommin kalaa kuin ohuempilankainen verkko (Böhling, ym. 1999). Myös ahvenkalojen runsauden suhteen verkkokoekalastus antaa liian suuren arvion, ahvenkalojen jäädessä muita kaloja helpommin kiinni verkkoon piikikkään ulkomuotonsa takia. Kuva 10. Inkoon edustan merialueen vuoden 2013 koekalastuksissa kuuden yleisimmän saalislajin pituusjakaumat, otannan koot sekä keskipituudet 3.2 Kalanpoikasten pyydystäminen Gulf Olympia pyydyksellä Kalanpoikasia saatiin neljän tutkimuskerran aikana 20 linjalta yhteensä 1 332 kpl (Taulukko 6). Eniten niitä saatiin elokuun ensimmäisellä näytteenottokerralla sekä kesäkuussa. Taulukko 6. Kalanpoikasten määrät (kpl) eri tutkimuskerroilla vuonna 2013 kpl 31.5.2013 229 12.6.2013 478 5.8.2013 494 19.8.2013 131 Yht. 1 332

KALATALOUS 13 Saaliiksi saatiin lähinnä tokkojen ja silakoiden poikasia (Taulukko 7); tokkoja enemmän. Suomessa tavataan tällä hetkellä viittä eri tokkojen heimoon kuuluvaa lajia, joista ainakin neljää tavataan Inkoon edustalla (Lehtonen 2003, RKTL 2011). Koska eri lajit muistuttavat niin paljon toisiaan etenkin pieninä poikasina, ei tokkoja pyritty tunnistamaan lajilleen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan ainakin osa poikasista oli hietatokkoja (Lauri Urho, sähköposti 20.9.2013). Tokkojen ja silakoiden lisäksi saaliiksi saatiin vain muutama kolmipiikki sekä yksi siloneula ja särkikala, joka RKTL:n mukaan oli todennäköisesti salakka (Lauri Urho, sähköposti 9.10.2013). Taulukko 7. Lajikohtaiset kalanpoikasten määrät (kpl) vuoden 2013 tutkimuksissa kpl Tokot 806 Silakka 518 Kolmipiikki 6 Salakka 1 Siloneula 1 Yht. 1 332 Kuvissa 11 14 (osin seuraavalla sivulla) on kuvia Gulf Olympia pyydyksellä saaliiksi saaduista kalanpoikasista. Ainoastaan siloneulasta ei ole kuvaa, mutta se muistutti poikasena huomattavasti täysikasvuista siloneulaa. Kuva 11. Tokkojen poikasia (pituudet 4 7 mm)

KALATALOUS 14 Kuva 12. Silakan poikasia (pituudet 8 ja 23 mm) Kuva 13. Kolmipiikin poikanen (pituus 16 mm) Kuva 14. Särkikalan (todennäköisesti salakka) poikanen (pituus 7 mm)

KALATALOUS 15 Tokkojen poikasmäärät vaihtelivat eri tutkimuslinjoilla, eikä niissä ollut havaittavissa selkeitä aluekohtaisia eroja (Kuva 15). Silakanpoikasia oli vähiten sisimmillä tutkimuslinjoilla (Kuva 16). Poikasten pyyntilinja- ja lajikohtaiset kappalemääräiset saaliit eri tutkimuskerroilla on esitetty taulukossa 8. Kuva 15. Tokkojen poikasten määrät (kpl) eri tutkimuslinjoilla vuoden 2013 tutkimuksissa Kuva 16. Silakanpoikasten määrät (kpl) eri tutkimuslinjoilla vuoden 2013 tutkimuksissa Taulukko 8. Kalanpoikasten määrät tutkimuslinjoilla eri näytteenottokerroilla vuonna 2013 INGU1 INGU2 INGU3 INGU4 INGU5 INGU6 INGU7 INGU8 INGU9 INGU10 INGU11 INGU12 INGU13 INGU14 INGU15 INGU16 INGU17 INGU18 INGU19 INGU20 Yht. 31.5.2013 Silakka 1 1 15 4 31 13 32 7 23 19 16 60 3 2 2 229 12.6.2013 Silakka 1 40 6 31 21 25 32 10 6 21 12 5 15 6 4 2 2 24 9 272 Tokot 2 1 29 7 11 8 48 10 3 30 9 6 8 8 3 7 6 10 206 5.8.2013 Kolmipiikki 5 5 Silakka 2 1 3 1 1 1 1 10 Siloneula 1 1 Salakka 1 1 Tokot 8 40 23 100 25 4 17 18 1 24 38 50 1 31 4 10 67 16 477 19.8.2013 Kolmipiikki 1 1 Silakka 2 1 1 2 1 7 Tokot 7 5 10 1 6 2 20 10 2 14 15 10 11 3 7 123 Yht. 19 91 32 178 54 26 58 73 111 61 57 118 98 48 117 17 18 80 39 37 1 332

KALATALOUS 16 Kalanpoikasten määrissä ei ollut selkeää alueellista jakaantumista, mutta kaiken kaikkiaan välisaaristosta saatiin keskimäärin hieman enemmän poikasia kuin sisemmiltä ja uloimmilta näytteenottolinjoilta (Kuva 17). Gulf Olympia -pyydyksellä saadaan saaliiksi lähinnä pelagisia eli avovesivyöhykkeessä eläviä poikasia. Ranta-alueilla on kuitenkin lisäksi monille kalalajeille, kuten särkikaloille, ahvenelle, kiiskelle, hauelle ja simpuille soveltuvia kutu- ja poikasalueita. Joidenkin lajien poikaset viettävät ranta-alueilla koko poikasvaiheensa, mutta toiset siirtyvät jonkin ajan kuluttua kuoriutumisesta pelagiaaliin. Kuva 17. Kalanpoikasten määrät eri tutkimuslinjoilla vuoden 2013 Gulf Olympia -kalanpoikaspyynneissä. Kaasuputken alustavat reittisuunnitelmat merkitty punaisella viivalla

KALATALOUS 17 Jokaisen saaliiksi saadun kalalajin poikasista mitattiin kultakin pisteeltä kymmenen yksilön pituus. Jos poikasia oli vähemmän kuin kymmenen, mitattiin kaikki yksilöt. Tokkojen heimoon kuuluvien poikasten pituus vaihteli välillä 3 12 mm. Pienimmät olivat ruskuaispussipoikasia. Silakanpoikasten pituudet vaihtelivat välillä 5 23 mm ja niistäkin pienimmät olivat ruskuaispussipoikasia. 3.3 Ammattikalastus Suomalaisten ammattikalastajien saama kalansaalis tilastoruutujen 62 ja 63 alueilta oli vuonna 2010 9,7 milj. kg, vuonna 2011 10 milj. kg ja 2012 7,8 milj. kg (Taulukot 9 ja 10, seuraava sivu). Saaliista yli 99 % pyydetään erilaisilla troolipyydyksillä, joita ovat pinta- /välivesitrooli ja pohjatrooli sekä näiden vetotavasta johtuvat pari tai yksinvetovariaatiot. Troolipyynnissä kohdelajeja ovat silakka ja kilohaili. Rannikkokalastuksessa käytetyimpiä pyydyksiä ovat erilaiset verkot ja rysät. Kuhaa, ahventa ja haukea pyydetään verkoilla sisäsaaristossa, lohta sekä siikaa rysillä, pauneteilla ja hylkeen kestävillä push-up rysillä ulkosaaristossa. Avomerellä on lohenkalastuksessa käytetty vähäisessä määrin myös ajosiimaa. Troolikalastuksen ohella silakkaa pyydetään jonkin verran myös verkoilla ja rysillä. Taulukko 9. Hangon ja Helsingin väliseltä merialueelta (tilastoruuduista 62 ja 63) vuosina 2010 2012 saadut ammattikalastajien saaliit pyydyksittäin eriteltyinä. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteri. 2010 2011 2012 Pyydys kg % kg % kg % Lohen ajosiima 164 0,00 10 0,00 104 0,00 Lohirysä tai -paunetti 312 0,00 122 0,00 665 0,01 Muu pintaverkko 0,00 8 0,00 0,00 Muu rysä 107 0,00 312 0,00 498 0,01 Muu siima tai koukkupyydys 311 0,00 931 0,01 0,00 Muu verkko, solmuväli 36-45 mm 11 161 0,11 26 110 0,26 28 641 0,37 Muu verkko, solmuväli 46-50 mm 37 853 0,39 34 916 0,35 15 207 0,20 Muu verkko, solmuväli 51-60 mm 6 750 0,07 3 952 0,04 132 0,00 Muu verkko, solmuväli alle 36 mm 52 0,00 17 0,00 0,00 Muu verkko, solmuväli yli 60 mm 1 043 0,01 1 536 0,02 159 0,00 Pesäverkko 0,00 710 0,01 0,00 Pinta-/välivesitrooli, pari 3 881 910 39,82 3 306 100 32,89 1 501 900 19,37 Pinta-/välivesitrooli, yksinveto 4 723 000 48,45 4 619 760 45,95 4 028 432 51,95 Pohjatrooli, pari 0,00 70 000 0,70 0,00 Pohjatrooli, yksinveto 228 450 2,34 0,00 0,00 Push-up rysä 359 0,00 312 0,00 361 0,00 Silakka- ja kilohailiverkko 7 006 0,07 8 866 0,09 7 386 0,10 Silakkarysä tai -paunetti 2 100 0,02 1 208 0,01 301 0,00 Trooli, tuntematon 846 960 8,69 1 978 100 19,68 2 171 200 28,00 Kaikki yhteensä 9 747 538 100,00 10 052 970 100,00 7 754 986 100,00 Troolipyynnin osuus 99,31 99,21 99,31

KALATALOUS 18 Taulukko 10. Hangon ja Helsingin väliseltä merialueelta (tilastoruuduista 62 ja 63) vuosina 2010 2012 saadut ammattikalastajien kalansaaliit lajeittain eriteltyinä. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteri. 2010 2011 2012 kg % kg % kg % Ahven 12 487 0,13 15 329 0,15 9 730 0,13 Ankerias 7 0,00 0,00 0,00 Hauki 9 937 0,10 9 701 0,10 7 903 0,10 Kampela 1 325 0,01 1 377 0,01 613 0,01 Kilohaili 6 507 362 66,76 5 310 785 52,83 3 956 847 51,02 Kirjolohi 5 0,00 0,00 0,00 Kuha 17 188 0,18 21 723 0,22 16 460 0,21 Kuore 328 0,00 301 0,00 148 0,00 Lahna 6 271 0,06 5 931 0,06 3 694 0,05 Lohi 732 0,01 375 0,00 1 255 0,02 Made 5 011 0,05 3 894 0,04 1 014 0,01 muut 0,00 800 0,01 0,00 Piikkikampela 67 0,00 92 0,00 0,00 Siika 2 650 0,03 6 256 0,06 2 798 0,04 Silakka 3 181 960 32,64 4 673 775 46,49 3 753 066 48,40 Simppu 165 0,00 139 0,00 50 0,00 Suutari 1 028 0,01 747 0,01 58 0,00 Särki 495 0,01 999 0,01 727 0,01 Säyne 356 0,00 380 0,00 511 0,01 Taimen, meritaimen 129 0,00 329 0,00 86 0,00 Turska 35 0,00 37 0,00 26 0,00 Kaikki yhteensä 9 747 538 100,00 10 052 970 100,00 7 754 986 100,00 Troolikalastuksessa saaliin valtaosa pyydetään pinta/välivesitroolilla (Taulukko 11). Pohjatrooliksi yksilöidyllä pyydyksellä on vuosina 2010 2012 saatu saalista vain 0-2 % troolipyydysten yhteenlasketusta saaliista tilastoruutujen 62 ja 63 alueilla. Tuntemattomaksi merkityllä troolipyydyksellä saalista on saatu 9-28 %, mutta tässäkin tapauksessa on todennäköisesti kyse suurelta osin pinta/välivesitroolista. Tähän oletukseen on syynä se tosiasia, että Suomenlahden pohjat ovat Suomen puolella hyvin epätasaisia, mikä hankaloittaa pohjatroolausta alueella. Välivesitroolilla voidaan pyytää kalaparvia myös epätasaisen pohjan alueilla pysytellen kuitenkin riittävän etäällä pohjan yläpuolella. Taulukko 11. Hangon ja Helsingin väliseltä merialueelta (tilastoruuduista 62 ja 63) vuosina 2010 2012 troolikalastuksella saadut silakka- ja kilohailisaaliit. Pinta-/välivesitroolilla, pohjatroolilla sekä yksilöimättömällä troolipyydyksellä saatujen saaliiden prosenttiosuudet troolisaaliiden kokonaismäärästä vuosittain. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteri. Pinta-/välivesitrooli, pari Pinta-/välivesitrooli, yksinveto Pohjatrooli, yksinveto Pohjatrooli, pari Trooli, tuntematon Yhteensä 2010 Kilohaili 2 555 400 3 349 400 121 600 478 160 6 504 560 Silakka 1 326 510 1 373 600 106 850 368 800 3 175 760 % saaliista 89 2 9 100 2011 Kilohaili 1 628 000 2 676 700 1 003 300 5 308 000 Silakka 1 678 100 1 943 060 70 000 974 800 4 665 960 % saaliista 79 1 21 100 2012 Kilohaili 606 100 2 262 766 1 086 000 3 954 866 Silakka 895 800 1 765 666 1 085 200 3 746 666 % saaliista 72 0 28 100 Tiedusteluun vastanneista ammattikalastajista 8 ilmoitti kalastaneensa ammatikseen tiedustelualueella vuonna 2012. Yhteensä kalastukseen osallistui 19 henkilöä, joista n. 16 oli ammattikalastajia. Tiedusteluun vastanneista ammattikalastajista seitsemän kuului ryhmän 1 ammattikalastajiin (tuloista yli 30 % kalastuksesta). Ryhmän 2 (tuloista 15-30 % kalastuksesta) ja ryhmän 3 (tuloista alle 15 % kalastuksesta) ammattikalastajiin kuului kumpaankin yksi kalastaja. Yksi vastaajista ilmoitti kummankin kalastukseen osallistuneen kalastajaryhmän. Ammattikalastusta har-

KALATALOUS 19 joitettiin tiedustelualueella vuonna 2012 talvella tammi-helmikuussa sekä kesällä toukokesäkuussa (Kuva 18). Muulloin kalastus oli vähäistä. Yksi ammattikalastaja ei ilmoittanut pyyntipäiviään. Kuva 18. Ammattikalastajien kalastuspäivien kuukausittaiset lukumäärät vuonna 2012 Ammattikalastustiedusteluun vastanneiden keskuudessa yleisin pyyntiväline vuonna 2012 oli trooli (Taulukko 12). Muita käytössä olleita pyyntivälineitä olivat verkot ja rysä tai paunetti. Yksi vastaaja oli ymmärtänyt väärin pyyntivälineiden kappalemäärää koskevan kysymyksen, joten hänen verkkojen ja rysä- tai paunettipyydysten määrä ei ole tiedossa. Maa- ja metsätalousministeriöltä saadun ammattikalastusrekisteriotteen mukaan Inkoon edustan merialueella kalastettiin vuosina 2010 2012 pinta-/välivesitroolilla ja ainakin vuosina 2010 2011 myös pohjatroolilla. Vuoden 2013 kyselyn kohdejoukossa olivat mukana kaikki vuosina 2010-2012 Suomenlahden tilastoruuduilta 62 tai 63 saalista ilmoittaneet ammattikalastajat. Taulukko 12. Ammattikalastustiedusteluun vastanneiden kalastajien ilmoittamat vuoden 2012 pyydystiedot Kalastajia (kpl) Pyydyksiä (kpl) / kalastaja / pyyntipäivä Talvi Kesä Talvi Kesä Trooli 15 1 trooli / alus Verkko* 1 3? 18 Rysä tai paunetti 2 1 *=30 metrin yksikköinä

KALATALOUS 20 Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien vuoden 2012 kalansaalis oli yhteensä 2 205 675 kg (Taulukko 13). Kalastajakohtainen saalis alueelta oli 116 088 kg. Saalis koostui yli 99 %:sti kilohailista ja silakasta (yht. 2 205 675 kg) johtuen troolikalastuksen suuriista yksikkösaaliista. Muita saaliiksi saatuja kalalajeja olivat ahven, lohi, särki, lahna, siika, kuha, hauki, taimen ja made. Niiden osuus saaliista jäi alle 1 %:iin. Taulukko 13. Ammattikalastustiedusteluun vastanneiden kalastajien ilmoittama saalis vuonna 2012 Inkoon edustan merialueelta Saalis (kg) Saalis (%) Kilohaili 1 351 010 61,25 Silakka 851 200 38,59 Ahven 850 0,04 Lohi 750 0,03 Särki 500 0,02 Lahna 500 0,02 Siika 425 0,02 Kuha 200 0,01 Hauki 100 0,00 Taimen 90 0,00 Made 50 0,00 Yhteensä 2 205 675 100,00

KALATALOUS 21 Hankealueella sijaitsee ammatikseen kalastavien troolikalastajien kalastusalueita. Kyseiset kalastusalueet sijaitsevat avomerellä kuvassa 19 esitetyillä alueilla. Tiedot saatiin neljältä vastaajalta. Kuva 19. Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien kalastusalueet Inkoon edustan merialueella vuonna 2012. Ruutujen väri kertoo, kuinka moni ilmoitti kalastaneensa troolilla kunkin ruudun alueella.

KALATALOUS 22 Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien verkkopaikkoja sijaitsee hankealueella rantavesistä ulkosaaristoon ulottuvalla vyöhykkeellä (Kuva 20). Pyyntipaikat saatiin kolmelta vastaajalta. Kuva 20. Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien kalastusalueet Inkoon edustan merialueella vuonna 2012. Ruutujen väri kertoo, kuinka moni ilmoitti kalastaneensa verkoilla kunkin ruudun alueella.

KALATALOUS 23 Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien rysä- tai paunettipaikkoja sijaitsee hankealueella ulkosaaristossa (Kuva 21). Pyyntipaikat saatiin kahdelta vastaajalta. Kuva 21. Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien kalastusalueet Inkoon edustan merialueella vuonna 2012. Ruutujen väri kertoo, kuinka moni ilmoitti kalastaneensa rysillä tai pauneteilla kunkin ruudun alueella.

KALATALOUS 24 Kuvassa 22 on esitetty ammattikalastajien vastaukset kunkin kalalajin saalissa viiden viime vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin liittyen. Kuvassa kukin numero kertoo vastanneiden määrän. Puolet vastaajista katsoi kilohaili- sekä silakkasaaliin kasvaneen ja kuha- sekä lohisaaliin pienentyneen kuluneen viiden vuoden aikana. Kaksi kolmesta ajatteli ahven- ja siikasaaliiden pysyneen ennallaan viimeisen viiden vuoden aikana. Muihin kalalajeihin liittyen saatiin vastauksia ainoastaan yhdeltä tai kahdelta kalastajalta. Kuva 22. Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien mielipiteet eri kalalajien saalismäärissä viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Numerot kertovat vastausmäärät. Kuvassa 23 on esitetty ammattikalastajien vastaukset koskien Inkoon edustan merialueen ammattikalastuksen mahdollisia ongelmia. Kuvassa kukin numero kertoo vastanneiden määrän. Suurin osa vastanneista ei pitänyt särkikalojen määrän kasvua ongelmana. Sen sijaan suurin osa vastanneista piti rauhattomuutta ja ilkivaltaa vähäisenä ongelmana ja pyydysten likaantumista sekä rehevöitymistä kohtalaisena ongelmana. Puolet vastaajista piti kalastuksen liiallista säätelyä kohtalaisena ongelmana. Yksi ammattikalastaja ilmoitti merimetsojen olevan huomattava ongelma alueen ammattikalastukselle. Muissa kysymyksissä vastaukset jakautuivat tasaisemmin eri vastausten välille. Kuva 23. Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien mielipiteet koskien Inkoon edustan merialueen ammattikalastuksen mahdollisia ongelmia. Numerot kertovat vastausmäärät.

KALATALOUS 25 Ammattikalastustiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin merkitsemään karttaan myös heidän tiedossaan olevat kalojen kutualueet. Yksikään ammattikalastaja ei kuitenkaan ilmoittanut kutualueita. 4. TULOSTEN TARKASTELU Hankealueella kutevia kalalajeja ovat poikastutkimuksen perusteella ainakin hietatokko sekä mahdollisesti muita tokkolajeja, silakka ja kolmipiikki. Lisäksi ranta-alueilla kutee ainakin särkikaloja ja hankealueen tai sen lähistön vedet toimivat lisääntymisalueina siloneuloille. Ainakin tokkojen ja silakoiden tärkeimmät kutualueet hankealueella näyttäisivät sijaitsevan välisaaristossa Stora Fagerön ympäristössä. Hankealueen koekalastusten kokonaissaalis 30 verkkopaikalta oli 164 kg. Saaliissa kolme selkeästi yleisintä kalalajia olivat särki, kiiski ja ahven. Saaliiksi saatiin yhteensä 21 kalalajia, joista kuusi (ahven, silakka, kilohaili, kuha, kampela ja siika) ovat taloudellisesti tärkeitä. Kuten poikaspyynneissä, myös verkkokoekalastuksissa suurin saalis saatiin välisaaristosta. Vaikka verkkokoekalastusmenetelmä yliarvioi ahvenkalojen (ahven, kiiski ja kuha) osuutta kalastossa, se tarjoaa kuitenkin standardoituna menetelmänä hyvän vertailutilannetiedon nykytilassa vallitsevasta kalaston rakenteesta myöhempiä seurantatutkimuksia varten. Hankealueella kalastaa ammattikalastajia, joiden toimeentulo on täysin tai osin kalastuksesta riippuvainen. Ammattikalastustiedusteluun vastanneiden kahdeksan kalastajan kokonaissaalis Inkoon edustan merialueelta vuonna 2012 oli 2 205 675 kg. Tiedusteluvastausten perusteella alueen selkeästi yleisimmät ammattikalastuksen saalislajit ovat kilohaili ja silakka. Yleisin pyyntiväline on trooli, joka selittää kilohailin ja silakan suuren saalismäärän. Alueella harjoitetaan sekä pinta/ välivesitroolausta että pohjatroolausta. Pohjatroolikalastusta alueella oli harjoittanut yksi kalastusalus. Vuonna 2012 alueella ei kuitenkaan kalastettu pohjatroolilla. Ammattimaista verkko- ja rysä- tai paunettikalastusta harjoitetaan lähinnä ranta-alueilla ja saaristossa kun taas troolikalastusta kauempana mantereesta avomerellä. Troolikalastus on alueella keskittynyt talvikauteen, jolloin kilohaili ja silakka esiintyvät alueella tiheissä pohjanläheisissä parvissa. Kaasuputki haittaa pohjatroolausta ja pohjanläheistä välivesitroolausta hankealueella, mikäli se lasketaan pohjalle peittämättä. Kaasuputki voi vahingoittua pohjatroolileijojen aiheuttamien iskujen seurauksena ja putki itsessään aiheuttaa kiinnijäämisen riskin troolialukselle. Troolilaitteet voivat juuttua kiinni kaasuputkeen, jolloin on olemassa riski aluksen kaatumisesta merenkäynnissä. Tällaiset onnettomuudet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Pohjanmerellä, jossa meren pohjassa kulkee paljon kaasuputkia, tapahtuu ajoittain kalastusalusten kiinnijuuttumisia, mutta hyvin harvoin alusten kaatumisia. Onnettomuudet kalastusalusten jäätyä troolilaitteillaan kiinni kaasuputkiin ovat liittyneet yleensä putkien vapaisiin jänneväleihin, eli putkijaksoihin, joissa putket kulkevat pohjan kohoumien takia pohjan yläpuolella. Hyvällä suunnittelulla on mahdollista pienentää troolikalastukselle aiheutuvaa haittaa. Merenalaisten kaasuputkien ja kalastuksen yhteensovittamista on Pohjanmerellä tutkittu paljon ja suunnittelulle on olemassa ohjeistuksia (esim. DNV 2010). Kalastuksen tilastoruutujen 62 ja 63 troolisaalistilastojen mukaan alueella käytetään pohjatroolikalustoa hyvin vähän, pyynnin keskittyessä pinta/välivesitrooleilla tapahtuvaan kalastukseen.

KALATALOUS 26 Pinta- ja välivesitroolaukselle pohjalla olevasta kaapelista ei koidu samanlaista haittaa kuin pohjatroolaukselle. Pinta- ja välivesitroolipyydyksellä vältetään pohjakosketusta, koska pyydystä ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa pohjaa pitkin raahaamista. 5. YHTEENVETO Vuonna 2013 tehtiin Inkoon edustan merialueella Balticconnector kaasuputkihankkeeseen liittyen nykytilatutkimusten kalataloudellisia tutkimuksia. Tässä raportissa on esitetty verkkokoekalastusten, poikaspyyntien ja ammattikalastustiedustelun tulokset. Hankealueella kutevia kalalajeja ovat poikastutkimuksen perusteella ainakin hietatokko sekä mahdollisesti muita tokkolajeja, silakka ja kolmipiikki. Hankealue tai sen lähistö toimii lisääntymisalueena lisäksi ainakin särkikaloille sekä pikkutuulenkalalle. Kalataloudellisesti tärkein vyöhyke hankealueella tutkimustulosten mukaan on välisaaristo, josta saatiin suurimmat saaliit niin poikastutkimuksissa kuin koekalastuksissakin. Hankealueen koekalastusten kokonaissaalis 30 verkkopaikalta oli 164 kg. Saaliissa kolme selkeästi yleisintä kalalajia olivat särki, kiiski ja ahven. Hankealueella kalastaa ammattikalastajia, joiden toimeentulo on täysin tai osin kalastuksesta riippuvainen. Ammattikalastustiedusteluun vastanneiden kahdeksan kalastajan kokonaissaalis Inkoon edustan merialueelta vuonna 2012 oli 2 205 675 kg. Tiedusteluvastausten perusteella alueen selkeästi yleisimmät ammattikalastuksen saalislajit ovat kilohaili ja silakka, mikä johtui troolikalastuksen suurista yksikkösaaliista. Alueella harjoitetaan sekä pinta/välivesitroolikalastusta että pohjatroolikalastusta, joskin pohjatroolauksen osuus kalansaaliista on hyvin pieni pinta/välivesitroolaukseen verrattuna. Ammattimaista verkko- ja rysä- tai paunettikalastusta harjoitetaan lähinnä ranta-alueilla ja saaristossa kun taas troolikalastusta kauempana mantereesta avomerellä.

KALATALOUS 27 LÄHDELUETTELO Böhling P. & Rahikainen M. (toim) 1999. Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki DNV (2010). Interference between trawl gear and pipelines. Recommended practice DNV-RP- F111. October 2010. Det Norske Veritas. Lappalainen, A. (2002) The Effects of Recent Eutrophication on Freshwater Fish Communities and Fishery on the Northern Coast of the Gulf of Finland, Baltic Sea. Academic dissertation. Department of Limnology and Environmental Protection University of Helsinki Finland and Finnish Game and Fisheries Research Institute Lehtonen (2003) Iso kalakirja. Ahvenesta vimpaan. MMM (2008) Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Helsinki 2008. Työryhmämuistio mmm 2008:3 RKTL (2011) Mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) <<http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/vieraslajit/mustataplatokko.html>> 21.10.2013 Luettu

0-1 LIITE 1 VERKKOKOEKALASTUKSEN VERKKOKOHTAISET TULOKSET