Henkilöstökertomus 2013

Henkilöstökertomus 2013

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2013 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat... 6 - Henkilöstömäärä... 6 - Henkilöstön ikärakenne... 7 - Henkilöstön rekrytointi... 8 - Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS-erva alueella... 9 - Henkilöstön työpanos...11 - Eläköityminen...14 - Henkilöstön muu vaihtuvuus...16 - Työvoimakustannukset...17 - Palkitseminen...20 Kehittämistoimet... 24 - Luottamus ja yhteistyö...24 - Innovointi ja tuloksellisuus...25 - Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen...27 - Osaava työvoima...33 - Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset...37 Liiteosa

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää ja uudet hoitotavat tekevät mahdolliseksi hoitaa tehokkaasti yhä vaikeampia sairauksia. Käytettävissä oleva työvoima kuitenkin vähenee jo lähitulevaisuudessa. Uusi valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kunta- ja palvelurakenneuudistus tuovat myös uusia haasteita ja muutoksia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstön on oltava vahvasti mukana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia 2010 2015 tavoitteena terveyttä, ohjaa toimintamme ja taloutemme suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Haluamme olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työnantaja. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on tehty laaja henkilöstövoimavaraselvitys, jossa on selvitetty lääkäri- ja hoitohenkilöstön tarvetta ja saatavuutta vuoteen 2025 saakka. Lääkäreitä valmistuu Oulun yliopistosta vuosina 2020 2025 noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin 1 800. Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai niille aloille, missä palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Hoitohenkilöstön tarve hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, sillä henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tulevaisuudessa on tärkeää ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. 3

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Sairaanhoitopiirimme strategian yksi päämäärä on olla terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Päämäärän saavuttamiseksi olemme toimintavuoden aikana tehneet useita toimia. Sairaanhoitopiirissä on aloitettu toimintavuoden aikana henkilöstömitoitushanke hoitohenkilöstön osalta. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirissä on riittävät henkilöstövoimavarat suhteessa suunniteltuun toimintaan ja että henkilöstövoimavarat jakautuvat oikeudenmukaisesti. Toimintavuoden aikana on uudistettu varhaisen tuen työkyvyn toimintamalli (VarTu). Toimintamalli on jalkautettu käytännön toimintaan henkilöstölle pidetyillä koulutuksilla ja infoilla. Henkilöstöpalveluissa toimiva henkilöstösuunnittelija toimii esimiesten tukena työkyvyn tuen toimintamallin käytännön toteutuksessa. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutukset esimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille aloitettiin toimintavuoden aikana. Koulutukset on räätälöity vastaamaan sairaanhoitopiirin toimintamalleja ja käytäntöjä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä laski hiukan edellisvuosista. Sairauspoissaoloaika oli 16,5 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2012 oli 16,7 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitopiiri oli mukana jaksotyöaikakokeilussa, joka päättyi vuoden 2013 lopussa. Jaksotyöaikakokeilusta on sovittu Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2012 2013 allekirjoituspöytäkirjassa. Jaksotyöaikakokeiluyksiköinä sairaanhoitopiirissä toimivat lasten ja naisten tulosalueelta synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue. Yksiköissä työskentelee noin 250 jaksotyötä tekevää ammattilaista. Kokeilun tavoitteena on saada nykyistä selkeämmät ja yksinkertaisemmat jaksotyöaikaa koskevat määräykset, jotka myös edistävät työhyvinvointia ja palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue lähti kokeiluun mukaan. Näin sairaanhoitopiiri pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, minkälaisia uudet jaksotyöaikamääräykset tulevat olemaan. Oulun yliopistollinen sairaala täytti toimintavuoden aikana 40 vuotta. Merkkivuotta vietettiin työn merkeissä, erillisiä 40-vuotisjuhlia ei järjestetty. Sen sijaan sairaanhoitopiiri muisti ansioituneita työntekijöitään kahdessa tilaisuudessa. Joulukuun alkupäivinä hallintorakennuksen neuvotteluhuoneessa luovutettiin kannustuspalkkio vähintään 40 vuotta yhtäjaksoisesti sairaanhoitopiirin palveluksessa olleille henkilölle. Näitä, viimeistään vuoden 1973 alkupuolella työnsä aloittaneita on sairaanhoitopiirin palveluksessa 23 henkilöä. Toinen tilaisuus järjestettiin joulun alla ravintola Kotkassa. Silloin luovutettiin Kuntaliiton kultainen ansiomerkki työntekijöille, jotka ovat olleet vähintään 30 vuotta sairaanhoitopiirin, kunnan, kuntainliiton tai kuntayhtymän palveluksessa. Tällaisia työntekijöitä sairaanhoitopiirin palveluksessa on 574 henkilöä. Sairaanhoitopiirin ensimmäisiä kesäjuhlia vietettiin kesäkuun alkupuolella Oulun Kuusisaaressa. Nyt ensimmäisen kerran järjestetty kesäjuhla on osa sairaanhoitopiirin kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen mallia. Strategiasta johdetut tavoitteet Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2013 sisältyi tavoiteasetanta, jossa on asetettu tavoitteet ja mittarit kullekin strategiselle linjaukselle. Vetovoimaisen työpaikan ja osaava henkilöstö näkökulmasta tavoitteet, mittarit ja suunnitelman toteumat ovat seuraavanlaiset. Sairaanhoitopiirin valtuuston asettamat sitovat tavoitteet täyttyivät vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö -näkökulmasta. Henkilöstön Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö johtaminen perustuu avoimuuteen Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seuranta Tyyppi Vertailuarvo Toteuma jakso 2013 Työolobarometri (esimiestyö, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus) Piste (1-5) Nousee V. 2011 arvo Joka toinen Seurataan 3,5 3,5 vuosi Sairastavuus % % Vähenevät V. 2012 vastaava 4 kk välein Sitova 4,8 % 4,7 % arvo Ammatillinen työnjako Etenee TP 2012 arvo Vuosittain Seurataan Etenee Etenee Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2012 arvo Vuosittain Seurataan 59,6 58,7 Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy 4

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 sairauspoissaolot vähenivät 0,1 prosenttiyksikköä henkilöstön palveluksessaoloajasta. Ammatillinen työjako on edennyt mm. potilaskuljetusten, hyllytyspalveluiden ja osastofarmasian kohdalla. Työaikapankkijärjestelmän käyttö on myös kasvanut toimintavuoden aikana. Henkilöstön työaikapankkiin tallentamat ja lainaamat tuntimäärät ovat lisääntyneet verrattuna vuoteen 2012. Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 16. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelema uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Tämä raportti tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 5

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 757,5 virkaa ja tointa, joista 80 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä väheni edellisvuodesta 242,5. Vakanssimäärän vähenemiseen vaikutti pääasiassa Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 1.1.2013. Psykiatrian tulosalueen hoitohenkilökunnan vakanssimäärä sen sijaan kasvoi Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirryttyä lokakuussa 2013 sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien määrä väheni 1,5, hoitohenkilökunnan 177, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 7 ja hallintoja taloushenkilökunnan 25. Huoltohenkilökunnan määrän lisäys oli 4. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 5 vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 594 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 45 lääkärivakanssia, 536 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 13 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,7 %, lääkäreiden 11,0 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 aikana keskimäärin 6 618 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 316 henkilöllä. Henkilöstömäärän vähenemiseen vaikutti Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 1.1.2013. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 6 933 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 oli 6 652 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 908 henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 352 ja Visalan sairaalassa 135 henkilöä sekä Kehitysvammahuollon palveluksessa 257 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden Taulukko 1. Virat ja toimet 31.12.2013 OYS Psykiatrian Oulaskankaan Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 72,0 8,0 0,0 0,0 80,0 Lääkärit *) 529,0 71,0 30,5 5,0 635,5 Hoitohenkilöt 2 400,0 392,0 289,0 186,0 3 267,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 129,0 41,0 4,0 31,0 205,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 383,0 32,0 51,0 19,0 485,0 Huoltohenkilöt 742,0 0,0 1,0 1,0 744,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 305,0 10,0 15,0 11,0 341,0 Kaikki yhteensä 4 560,0 554,0 390,5 253,0 5 757,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit 6

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin 31.12.2013 5,9 % 3,9 % 1,4 % Hoitohenkilöt 8,4 % Huoltohenkilöt Lääkärit 11,0 % 12,9 % 56,7 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat lopussa 18,9 % (1 258 miestä), naisten osuus vastaavasti 81,1 % (5 394 naista). Miesten suhteellinen osuus kasvoi lähes kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta (17,1 % v. 2012). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 76,3 % (5 074 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus laski hieman ollen vuoden lopussa 23,7 % (24,0 % 31.12.2012). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 696 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,5 %) lääkäreiden ja tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 451 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 256 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 223 henkilöä), sairaalahuoltaja (370 henkilöä), erikoislääkäri (359 henkilöä) ja lähihoitaja (317 henkilöä). Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,0 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli huoltohenkilöstöllä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,2 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keskiikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkärien (55,7 vuotta), Taulukko 2. Henkilöstömäärä 31.12.2013 Muutos % Palvelussuhde 31.12.2013 Miehet Naiset Yhteensä ed.vuodesta Vakinaiset 857 4 217 5 074-3,9 Määräaikaiset 401 1 177 1 578-5,6 Yhteensä 1 258 5 394 6 652-4,3 7

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS osastonylilääkärien (54,0 vuotta) ja perushoitajien (53,4 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli lähihoitajien ryhmä (40,0 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,5 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 35,0 % on yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 42,9 %. Suurimman ikäluokan muodostavat 51 55-vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 16 henkilöllä. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2013 Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 31 998 15,0 31-40 1 645 24,7 41-50 1 681 25,3 51-60 1 941 29,2 61-65 368 5,5 66 ja yli 19 0,3 Yhteensä 6 652 100,0 % Keski-ikä 44,1 vuotta Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Kun sairaalamme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry -tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestettävän Kesärekry -tapahtuman tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiirin työhön tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista: tarkastaa opintosuoritukset, todistukset ja arvioi soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistui yhdessä erityisvastuualueen keskussairaaloiden kanssa. Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi monine työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla 8

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Keväällä rekrytointiyksikkö vieraili Kastellin yläkoulussa, missä pidettiin infotunti lukiolaisille. Sairaanhoitaja ja kätilö esittelivät terveydenhuollon ammattien sisältöjä ja koulutusväyliä. Tavoitteena oli tehdä terveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi kouluikäisille ja houkutella heitä opiskelemaan alalle. Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut tekivät yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueemme ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2013 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 30 sairaalamme eri yksiköissä. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana sairaanhoitopiirissä työskenteli yhteensä 56 siviilipalvelusmiestä. Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä Vuosi 2013 oli ison muutoksen aikaa rekrytoinnissa rekrytointiprosessin muutoksen ja uuden sijaishallintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilöstöä koulutettiin laajasti puolen vuoden aikana käyttämään kahta uutta järjestelmää, jotka otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry-järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja asioiden sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä ja toimistosihteereiden työaikaa on vapautunut ennen käsin tehtävien hakijayhteenvetojen poistumisen myötä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten sähköisestä julkaisemisesta. Myös sijaishallintajärjestelmä vaihtui Kuntarekry -järjestelmään. Sen myötä avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa, mikä nopeuttaa yksiköiden sijaisten saantia. Varahenkilöstö - apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Varahenkilöstötoiminta laajeni syksyllä 2013, kun kolmen kätilön varahenkilöstö perustettiin synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston kätilöiden äkillisiä poissaoloja korvaamaan. Ennestään toiminnassa oli jo yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla (Teho 1 ja 2 sekä Lasten teho-osasto 64) oleva rekrytointipalveluiden hallinnoima varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat olleet erittäin positiivisia. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön jaksamista. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkailun sopimusta on jatkettu. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla, kuin omalla, osastoilla ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Kokemukset sisäisestä keikkailusta ovat hyviä. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Joka neljäs vuosi tehdään kartoitus sekä lääkäri- että hoitohenkilöstötarpeista, koulutuspaikkamääristä sekä ammattiin valmistuvista arvioiden tilannetta koko alueen näkökulmasta. Lääkärityövoima OYS:n erityisvastuualueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan 2 553 lääkäriä, joista erikoistuneita lääkäreitä 1 551 (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 henkilöä vuodessa. Vuonna 2014 lääkäriopiskelijoiden aloituspaikkamäärä nousee 146:een. 9

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS On arvioitu, että lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin 1 800. Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160 eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430 lääkäriä (lisäystä 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin 3 000 lääkäriä (+18 %). Erikoislääkärikoulutusta tulee lisätä aloilla, joilla jo nyt on vajetta osaajista koko alueella eli psykiatria ja yleislääketiede sekä aloilla, joilla arvioitu tarpeen kasvu ylittää koulutuksen volyymin, anestesiologia ja radiologia. Erikoislääkärien sijoittumisessa eri sairaanhoitopiriin alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityisesti tulee huomioida, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai aloille, missä palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön tarve hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Suurempi tarve johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on huomioitava myös muiden eläkelajien ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS:n erityisvastuualueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Pulaa erityisvastuualueella tulee olemaan kuitenkin erityisesti röntgen-, laboratorio- ja ensihoitajista. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammattilaisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko eritysvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Arvokas työ tarvitsee tekijöitä! 10

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos 2012 2013. Palkallisen työpanoksen vähennys edellisvuodesta oli noin 250 henkilötyöpanosta (- 4,1 %). Muutoksen selittää pääosin n. 350 henkilön siirtyminen 1.1.2013 toimintansa aloittaneeseen Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) palvelukseen. Palkattomien virka-/ työvapaiden määrä vuoden aikana oli 501 vuosityöpanosta. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli psykiatrian tulosalueella (5,1 %), mihin vaikuttaa Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille loppusyksystä 2013. Kehitysvammahuollossa palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos 2012-2013 oli yhteensä -8,4 %. Taulukko 4. Henkilöstön työpanos vuosina 2012-2013 TP 2012 TP 2013 Muutos 2012-2013 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 6 134,6 *) 5 883,8-250,8-4,1 Lääkärit 754,4 739,6-14,8-2,0 Hoitohenkilökunta 4 276,5 4 028,0-248,5-5,8 Muu henkilöstö 1 103,7 1 116,2 12,5 1,1 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 538,7 501,0-37,7-7,0 Lääkärit 74,7 69,3-5,4-7,2 Hoitohenkilökunta 410,4 382,2-28,2-6,9 Muu henkilöstö 53,6 49,5-4,1-7,6 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 902,9 4 700,6-202,3-4,1 Lääkärit 610,0 597,0-13,0-2,1 Hoitohenkilökunta 3 387,6 3 187,5-200,1-5,9 Muu henkilöstö 905,3 916,1 10,8 1,2 *)1.1.2013 alkaen PPSHP:n henkilöstöstä n. 350 henkilöä siirtyi Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) palvelukseen. 11

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 2. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina 2008 2013 (vuosi 2008 = 100) 120,0 115,0 v. 2010 Pohjois-Pohjanmaan eiryishuoltopiiri yhdistyi shp:iin v. 2011 Uuden avohoitotalon käyttöönotto v. 2013 Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 110,00 105,00 100,00 95,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 PPSHP Tehty työpanos Lääkärit Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina 2008 2013. Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen kuuden vuoden aikana lähes 6 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapahtui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työpanos lisääntyi edelleen vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönoton myötä, kunnes vuoden 2013 aikana tehty työpanos laski edellisvuosista henkilöstösiirtojen (NordLab) vuoksi, minkä vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Lisäksi tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi vuosien 2011-2013 osalta. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kehityssuuntaus on kaikilta osin ollut sairaanhoitopiirin strategian mukainen. Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti 2011 2013 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Avoh.käynnit 121,1 117,6 117,1 Hoitojaksot 12,0 12,1 12,9 Hoitopäivät 67,9 Hoidetut potilat 27,2 27,2 27,3 69,5 62,4 Suoritteita henkilötyövuosi 2013 Suoritteita henkilötyövuosi 2012 Suoritteita henkilötyövuosi 2011 12

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Taulukko 5. Poissaolopäivät vuosina 2011 2013 Laji 2011 2012 2013 Muutos % Muutos % 2011-2012 2012-2013 Vuosilomat *) 270 474 274 086 271 106 1,3-1,1 Sairauspoissaolot 111 367 116 038 109 287 4,2-5,8 Muut lakisääteiset 142 457 146 100 130 026 2,6-11,0 Kuntoutuspoissaolot 3 087 3 968 3 927 28,5-1,0 Koulutuspoissaolot 16 822 15 345 15 248-8,8-0,6 Opintovapaapoissaolot 15 484 15 631 18 137 0,9 16,0 Muut poissaolot 76 186 76 276 67 678 0,1-11,3 Yhteensä 635 877 647 444 615 409 1,8-4,9 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi sairaanhoitopiirissä 4,9 % vuosina 2012 2013. Vähentymisen taustalla on NordLabin toiminnan aloittaminen vuoden 2013 alusta. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät jopa keskimääräistä enemmän, muutos -11,0 %. Opintovapaapoissaolot oli ainoa poissaoloryhmä, missä oli kasvua edellisvuoteen (16,0 %). Vuorotteluvapaalla vuonna 2013 oli 122 henkilöä, määrässä on jonkin verran vähennystä edellisvuoteen (136 henkilöä vuonna 2012). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 17 242 päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 141 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 on kuvattu seuraavassa kuviossa. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,5 % koko palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2013 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 109 287 sairauspoissaolopäivää eli 16,5 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. Ammattitaudeista johtuvia poissaoloja ei vuonna 2013 ollut lainkaan. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina 2009 2013 on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen -osiossa. Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 5,6 % 4,7 % 0,7 % 0,8 % 2,9 % 0,2 % Työpanos Vuosilomat 11,6 % Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutuspoissaolot 73,5 % 13

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 6. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2009 2013 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2009 2010 2011 2012 2013 17,0 17,1 16,3 16,7 16,5 Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 13 671 päivää eli 12,5 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 7. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelu- Sairaus- Osuus Palvelu- Sairaus- Osuus jaksopäivät poissaolopäivät % jaksopäivät poissaolopäivät % 2012 2012 2013 2013 Lääkärit 280 292 4 245 1,5 274 902 4 271 1,6 Hoitohenkilöt 1 445 678 72 831 5,0 1 356 579 68 156 5,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 87 374 1 929 2,2 88 693 2 143 2,4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 188 840 13 021 6,9 177 264 12 324 7,0 Huoltohenkilöt 254 818 17 016 6,7 251 104 16 582 6,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 150 530 6 748 4,5 150 616 5 642 3,7 Muut henkilöt 29 494 248 0,8 26 024 169 0,6 Yhteensä 2 437 026 116 038 4,8 2 325 182 109 287 4,7 Sairaanhoitopiirissä 445 henkilöä tuotti vähintään 50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes 1 400 henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2013 aikana terveysperusteisia poissaoloja, määrä on 21,1 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä. Taulukko 8. PPSHP terveysperusteiset poissaolot 2013 Sairauspoissaolojakson pituus, lkm %-osuus 1-3 pv 12 898 67,5 4-10 pv 3 545 18,6 11-30 pv 1 832 9,6 31-89 pv 609 3,2 yli 90 pv 213 1,1 Yhteensä 19 097 100,0 Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta laski hieman ollen 4,7 % (4,8 % vuonna 2012). Suhteellisesti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilöstöllä. Tulosmittareissa hälytysarvona on pidetty yli 5,0 % sairauspoissaolojen osuutta henkilöstön palveluksessaoloajasta. Tämä raja täyttyy sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstöllä sekä huomattavassa määrin tutkimusta ja hoitoa avustan henkilöstön (7,0 %) ja huoltohenkilöstön (6,6 %) kohdalla. Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentti vuosina 2012-2013. Taulukossa 8 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista. Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 202 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,4 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 84 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 12 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 216 henkilöä, uusia heistä oli 47 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (31). Suuntaus on hyvä, koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstön määrästä oli 0,47 % ja keski-ikä 59,6 vuotta. Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä oli 2,9 % vuonna 2013, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,2 %). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,7 vuotta (59,6 vuotta vuonna 2012/ 14

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kevan uusin tilastopäivitys). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 60,4-vuotiaina, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,6-vuotiaina. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5 vuoden iässä (63,0 vuoden iässä vuonna 2012). Kuviossa 5 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen 2030. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina 31.12.2010. Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä lähes 2 300 henkilöä. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaanhoitopiirin palveluksessa ennen vuotta 2005. Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Kuvio 5. PPSHP:ssä Kuvio vanhuuseläkkeelle 5. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät 2014-2030 jäävät 2014 2030 Eläkepoistumaennuste, Keva Eläkepoistumaennuste, Keva 180 157 162 160 148 148 146 142 140 130 133 139 138 133 136 123 120 118 98 100 128 117 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Taulukko 9. Vuosina 2011-2013 eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji 2011 2012 2013 Vanhuuseläke 99 113 112 Työkyvyttömyyseläke 27 21 31 Osa-aikaeläke 20 15 12 Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki 50 42 47 Määräaikainen kuntoutustuki *) 46 48 56 PPSHP 242 239 258 *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt 15

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 10 on nähtävissä sairaanhoitopiirin maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2013 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2014 Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä nousi vuosina 2012-2013 lähes 100 milj. euroa, millä oli suuri vaikutus myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kasvuun, 12,7 milj. euroa (2012), 14,3 milj. euroa (2013). Taulukko 10. Eläkemaksut vuosi 2013 PPSHP Maksut 1 000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 2 179 0,8 Eläkemenoperusteinen maksu 14 324 5,5 Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2013 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 302, joista 143 perusteena oli eläketapahtuma. Vuoden lopussa kehitysvammahuollon Muhoksen ryhmäkodin 11 työntekijän palvelussuhde päättyi liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, kun ryhmäkodin palvelutoiminta siirtyi Muhoksen kunnan toiminnaksi seuraavan vuoden alusta lukien. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2013 yhteensä 136 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (178 vuonna 2012), mikä on 2,7 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 16

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Työvoimakustannukset Laboratoriopalvelujen uudelleen järjestäminen vähensi henkilöstömenoja Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2013 henkilöstömenot olivat yhteensä 329,9 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenivät 9,6 milj. euroa eli vähennystä oli 2,8 % edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin laboratoriopalvelut ovat siirtyneet vuoden 2013 alusta liikelaitoskuntayhtymä NordLabin tuottamiksi. NordLabiin siirtyi noin 350 henkilöä, joiden palkat ja henkilösivukulut olivat vuonna 2012 yhteensä 15,1 milj. euroa. Tämä vähensi merkittävästi sairaanhoitopiirin henkilöstömenoja. Henkilöstömenoja kasvattivat helmikuun 2013 alussa maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus palkkamenoihin PPSHP:n kaikilla sopimusaloilla oli yhteensä yli 3 milj. euroa. Lisäksi jaossa oli sopimuksen mukaista paikallista järjestelyvaraerää 0,6 %, minkä kustannusvaikutus vuoden 2013 palkkamenoihin oli hieman yli 1 milj. euroa. Eri toimintamuutoksien ja paikallisten sopimusten vaikutus palkkoihin oli noin 0,5 milj. euroa. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille kasvatti henkilöstökuluja loppuvuodesta. Lisäksi vuoden aikana uudistettiin fyysikoiden palkkausjärjestelmä ja silmälääkäreiden tulospalkkaus purettiin osaksi varsinaista palkkaa. Kaiken kaikkiaan valtakunnalliset sopimuserät, paikalliset sopimukset sekä toiminnalliset muutokset kasvattivat henkilöstömenoja (palkkamenot ja henkilösivukulut) arviolta 6,0 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt vuoden aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin ensimmäistä kertaa työaikapankkivelkaa yhteensä 1,3 milj. euroa. Jatkossa kirjaus tehdään lomapalkkavelan tavoin seuraamalla velassa tapahtuvaa muutosta vuosittain. Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden 2013 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä 1,2 milj. euron varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin. Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin Vuosina 2012-2013 eri tulosalueiden välillä oli hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon kohdalla palkoissa ja muissa henkilöstömenoissa näkyy NordLabille maksettavan lomapalkkavelan kirjaukset. Koko sairaanhoitopiirin lomapalkkavelan vähennys näkyy yhtymähallinnon palkkojen kohdalla, kun taas lomapalkkavelan maksu NordLabille on kirjattu yhtymähallinnon muihin henkilöstömenoihin. Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-7,8 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat vaikutukset henkilöstöön. Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin vuosina Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen 2012 2013 muutos (%) henkilöstöryhmittäin vuosina 2012-2013 (%) PALKAT Muutos % TYÖPANOS Muutos % -8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Lääkärit -2,0 0,8 Hoito- ja tutkimushenkilöstö -5,2-5,8 Muu henkilöstö 1,1 2,7 PPSHP yht. -4,4-4,1 17

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 11 on nähtävissä palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2012 2013. Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 100,9 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 62,4 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Kuviossa 6 on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Hoitohenkilöstön kohdalla on nähtävissä laboratoriotoimintojen uudelleen järjestäminen, NordLabiin siirtynyt henkilöstö oli pääosin hoitohenkilöstöä. Sairaanhoitopiirin palkkojen muutos myötäilee palkallisen työpanoksen muutosta. Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja työpanosjakaumaa lääkärien osuus palkkasummasta oli 26,0 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,6 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 59,2 % ja 68,5 % sekä muun henkilökunnan 14,8 % ja 19,0 %. Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2013 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,5 % palkkamenoista (kuvio 7). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,6 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,1 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 13 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. On huomioitavaa, että toteumiin vaikuttaa osaltaan henkilökunnan määrän muutos vuosina 2012-2013. Taulukko 11. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina 2012 2013 PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % 2012 2013 Yhtymähallinto 12 732 551 12 509 123-1,8 -palkat 9 945 650 7 349 146-26,1 -muut henkilöstömenot 2 786 901 5 159 977 85,2 Medisiininen tulosalue 52 110 683 54 166 457 3,9 -palkat 41 560 138 42 851 172 3,1 -muut henkilöstömenot 10 550 545 11 315 284 7,2 Operatiivinen tulosalue 100 645 210 100 868 741 0,2 -palkat 80 184 163 79 763 095-0,5 -muut henkilöstömenot 20 461 047 21 105 646 3,2 Lasten ja naisten tulosalue 38 679 419 39 730 151 2,7 -palkat 30 985 540 31 563 369 1,9 -muut henkilöstömenot 7 693 879 8 166 782 6,1 Psykiatrian tulosalue 26 256 385 27 304 602 4,0 -palkat 20 908 885 21 636 336 3,5 -muut henkilöstömenot 5 347 500 5 668 265 6,0 Kehitysvammahuollon tulosalue 12 546 790 11 565 374-7,8 -palkat 10 074 994 9 171 584-9,0 -muut henkilöstömenot 2 471 796 2 393 790-3,2 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 21 967 013 21 363 364-2,7 -palkat 17 484 994 16 871 868-3,5 -muut henkilöstömenot 4 482 019 4 491 496 0,2 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 74 598 549 62 390 521-16,4 -palkat 59 394 130 49 531 406-16,6 -muut henkilöstömenot 15 204 419 12 859 116-15,4 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ 339 536 600 329 898 332-2,8 -palkat 270 538 494 258 737 976-4,4 -muut henkilöstömenot 68 998 106 71 160 356 3,1 18

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2013 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen 2013 1,0 % 0,8 % 2,4 % 3,2 % 13,0 % Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset 16,1 % Sairausloma-ajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut poissaoloajan palkat Lakisääteiset poissaoloajan palkat 63,5 % Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,48 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli 2,4 %. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina 2012 2013 on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 73,7 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 28,5 %. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 5,1 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina 2012 2013 Tilinimi Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TP 2013 2012 2013 TP13/TP12 Suht.osuus % Palkat 270 538 494 258 737 976-4,4 78,4 Luottamushenkilöstö 122 932 194 782 58,4 0,1 Lääkärit 66 303 350 66 845 832 0,8 20,3 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 160 565 525 152 198 992-5,2 46,1 Muu henkilöstö 36 947 239 37 950 012 2,7 11,5 Palkkiot 466 649 421 691-9,6 0,1 Jaksotetut palkat -342 050 1 229 000-459,3 0,4 Lomapalkkavelan muutos 6 474 850-102 333-101,6 0,0 Henkilösivukulut 68 998 105 71 160 356 3,1 21,6 Sos. ja eläkevak.menot 74 125 725 73 714 846-0,6 22,3 Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät -5 127 619-2 554 489-50,2-0,8 Henkilöstömenot yhteensä 339 536 600 329 898 332-2,8 100,0 19

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 13. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut vuosina 2012 ja 2013 sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2012 Palkat 2013 Muutos % 2012-2013 Varsinaiset palkat 167 176 838 162 106 964-3,0 Työaika- ja päivystyskorvaukset 33 022 082 33 266 788 0,7 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset 41 107 457 41 124 517 0,0 Sairausloma-ajan palkat 8 671 692 8 232 978-5,1 Lakisääteiset poissaoloajan palkat 2 718 706 2 004 282-26,3 Muut poissaoloajan palkat 2 540 676 2 572 016 1,2 Lisä- ja ylityökorvaukset 7 371 943 6 187 920-16,1 Palkat yhteensä 262 609 394 255 495 465-2,7 Tehdyn työn hinta 27,81 /h 28,48 /h 2,4 Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2010-2015 strategian mukaan sairaanhoitopiiri haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työpaikka. Sairaanhoitopiiri toteuttaa henkilöstön palkitsemista strategian mukaisesti. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva hyväksytty menettelymalli palkita tuottavuutta lisäävästä sairaanhoitopiirin ja yksikön tavoitteiden mukaisesta työstä. Sairaanhoitopiirissä on otettu vuoden 2012 aikana käyttöön kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli. Toimintamallissa palkitsemisen kokonaisuus on jaettu kolmeen osa-alueeseen; palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen. Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Sairaanhoitopiirissä on tehty vuonna 2013 paikalliset sopimukset mm. hälytysrahan maksamisesta, lisätyöstä, sisäisestä keikkailusta ja silmälääkäreiden tulospalkkion purkamisesta. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Järjestelyvaraerän käytöstä sovittiin paikallisesti KVTES:n sopimuksen piiriin kuuluvien osalta hinnoitteluliitteittäin. Tehy ry:n, teknisten sopimuksen ja lääkärisopimuksen osalta käytiin erilliset paikallisneuvottelut. KVTES:n, Tehyn ja teknisten sopimusten mukaisista järjestelyvaraeristä päätettiin osa kohdentaa tehtävän vaativuuteen perustuvien palkkauksen epäkohtien korjaamiseen vuoden 2014 alkupuolella. Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän kehittämistä on jatkettu vuonna 2013. Kannustava palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä Henkilöstöedut Henkilökohtainen kehitys, positiivinen työympäristö ja aineeton palkitseminen 20

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Fyysikoiden työn vaativuuden arviointiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä sovittiin paikallisesti kesäkuussa. Syksyn aikana aloitettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien vaativuudenarviointiprojektit, jotka jatkuvat vuoden 2014 alkupuolelle. Palkkausepäkohtien korjaamiseen tullaan käyttämään paikallista järjestelyvaraerää. Henkilökohtaisiin lisiin on kohdennettu 1,3 % tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Hinnoitteluliitekohtainen tarkastelu on suoritettu, jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin on kuulunut vähintään 30 henkilöä. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta ja toiminnan tuloksen parantamista, laadukasta sekä vaikuttavaa palvelua. Vuonna 2013 tulospalkkioita jaettiin neljälle eri vastuu-/toimialueelle. Vuonna 2013 käyttöön otettu Säpäkkä nopean palkitsemisen malli on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä tavoitteiden mukaisesta työstä. Säpäkkä-palkkiota varten varattiin sairaanhoitopiirin talousarvioon 300 000 euroa vastuualueille jaettuna. Määrärahasta käytettiin lähes 90 %. Henkilöstöetuudet Sairaanhoitopiirissä järjestetään kerran vuodessa koko PPSHP:n yhteinen vuosipäivä. Päivän teema vaihtelee vuosittain strategiasta valittujen painopistealueiden mukaan. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin sairaanhoitopiirin eri paikkakunnilla. Sairaanhoitopiirin ensimmäisiä kesäjuhlia vietettiin kesäkuun alkupuolella Oulun Kuusisaaressa. Juhlissa esiintyivät sairaanhoitopiirin työntekijöistä koostuva Cool Operator yhtye. Paikalla oli myös taikuri Joni Pakanen. Loppuillasta esiintyi Paula Koivuniemi noin 1 500 kesäjuhlavierasjoukolle. Työhön ja palvelussuhteeseen liittyvät etuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa niin, että aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin. Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Tavoitteena on työntekijän mahdollisimman nopea työhön paluu. 21

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS PPSHP jakoi Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin niille työntekijöilleen, jotka ovat olleet vähintään 30 vuotta sairaanhoitopiirin, kunnan, kuntainliiton tai kuntayhtymän palveluksessa. Näitä työtekijöitä on PPSHP:n palveluksessa 574. Työpaikkaruokailu Työantaja pitää tärkeänä monipuolista ja ravitsevaa työpaikkaruokailua, joka edistää henkilöstön jaksamista ja työvireyttä. Vuorotyötä tekeville pyritään järjestämään erityyppisiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Turvataan kaikille sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville hyvä, ravitseva ja kohtuuhintainen työpaikkaruokailu, myös etäpisteissä työskenteleville. Työsuhdeasunnot Sairaanhoitopiirin omistamat yhtiöt tarjoavat ensisijaisesti sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille tasokkaita ja edullisia asuntoja. Palveluvuosista palkitseminen Henkilöstöä palkitaan sairaanhoitopiirin palveluvuosien perusteella palkallisilla vapailla seuraavasti: - 20 v. palvelua, 2 palkallista vapaapäivää - 30 v. palvelua, 4 palkallista vapaata - 40 v. palvelua, viikko palkallista vapaata - 65-68 -vuotiaaksi töissä, extra bonus, ei vapaata Merkkipäivälahjat (50- ja 60-vuotispäivät) Työnantaja muistaa viranhaltijaa/työntekijää merkkipäivinä hänen suostumuksellaan. Henkilöstöyksikkö valitsee merkkipäivien lahjavaihtoehdot, joista henkilö voi esittää oman toiveensa. Eläkkeelle siirtyminen Työnantaja muistaa eläkkeelle siirtyvää viranhaltijaa/työntekijää hänen suostuessaan lahjalla, joka on yhteisesti sovittu. Vastuuyksiköt järjestävät eläkkeelle siirtyvälle kahvitilaisuuden, mikäli eläköityvä niin haluaa. Lomamökit Sairaanhoitopiirin omistuksessa on henkilöstön virkistyskäyttöön vuokrattavia lomamökkejä. Liikunta-, kulttuuri- ja virkistystoiminta Sairaanhoitopiirissä tuetaan virkistys- ja liikuntatoimintaa. Vapari ry järjestää vapaa-ajantoimintaa lukuisissa jaostoissa. Työnantaja tukee ja opastaa työyhteisöliikuntaa, joka kytketään vuosittaiseen työterveyshuollon suunnitelmaan. Vaparin etuudet koko henkilökunnalle PPSHP:n Vapari ry täytti vuonna 2013 jo 39 vuotta. Vapari on rekisteröity yhdistys, jonka jaostot järjestävät henkilökunnalle monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Vaparin jäseniä ovat itseoikeutetusti kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät, myös eläkkeelle siirtyneet. Osaan Vaparin järjestämästä toiminnasta voivat osallistua myös perheenjäsenet. Varat Vaparin toimintaan saadaan OYS:n virkistysrahastosta, josta kuntayhtymän hallitus myönsi vuodelle 2013 avustusta 95 500 euroa. 22

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Vuoden hoitotyöntekijää suuhygienisti Sirpa Väätäjää (oik.) onnittelemassa vastuualueen johtaja Kai Sundquist ja apulaisosastonhoitaja Lilja Moilanen. Vaparin 22 liikunnallista, erilaisiin kädentaitoihin, harrastuksiin ja kulttuuriin suuntautuvaa jaostoa tarjoaa henkilöstölle runsaasti vapaa-ajan virkistys- ja toimintamahdollisuuksia. Lisäksi Vaparin hallitus myöntää avustusta esimerkiksi lähialueen juoksutapahtumien osallistumismaksuihin ja vastaa kirkkoveneen vuokraustoiminnasta. Jaostojen vetäjinä urakoivat vapaaehtoiset kunkin lajin harrastajat kannustaen henkilökuntaa mukaan harrastus- ja myös kilpailutoimintaan. Vaparilaiset osallistuvat myös sairaaloiden vuosittain eri lajeissa järjestettäviin kisoihin. Työnantaja tukee Vapari ry:n toimintaa taloudellisen avun lisäksi antamalla käyttöön tilat kuntosalille ja monelle muulle harrastustoiminnalle. Työntekijät arvostavat työkykyä ylläpitävää toimintaa ja niinpä tilat ovatkin ahkerassa käytössä. Kuntosalikäyntejä Vaparilassa oli vuoden 2013 aikana noin 24 000 kertaa, myös taide- ja kudontajaoksen kävijämäärät ovat kasvussa. Osa jaostoista toimii vuokratiloissa, kuten palloilu ja joukkuelajit sekä joogajaosto. Tiivis yhteistyö KKI-toiminnan kanssa tukee henkilöstön työssä jaksamista. Yhdessä järjestetään vuosittain liikuntaviikot työyhteisöjen välisenä kilpailuna. Vuoden hoitotyöntekijä Marraskuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä jokaisella hoitotyöntekijällä oli jälleen mahdollisuus ehdottaa työtoveriaan vuoden hoitotyöntekijäksi. Vuoden hoitotyöntekijä -kyselyssä vastaaja nimesi ehdottamansa henkilön ja arvioi hänen eettistä osaamistaan eri väittämien ja avointen kysymysten avulla. Kyselyyn osallistui tänä vuonna 164 henkilöä ja ehdotettuja hoitotyöntekijöitä oli yhteensä 77. Kyselyvastausten ja arviointien pohjalta kyselyä koordinoiva työryhmä valisti vuoden 2013 hoitotyöntekijäksi suuhygienisti Sirpa Väätäjän. Sirpa toimii Hammas- ja suusairauksien leikkausyksikössä ja poliklinikalla. Hänen työskentelyään kuvataan ystävälliseksi, positiiviseksi ja joustavaksi niin suhteessa potilaisiin kuin työtovereihinsakin. Toiminnassaan hän osoittaa kiitettävää asioiden kokonaishallintaa, vastuunkantoa ja kehittämisintoa. Sirpa palkittiin ja kukitettiin työyhteisönsä keskellä kahvitusten kera 18.12.2013 hallintoylihoitajan Pirjo Kejosen ja kyselytyöryhmän edustajien toimesta. Vuoden hoitotyöntekijä kyselyllä tuodaan vuosittain esille hoitotyöntekijöitä, joiden toimintaa työtoverit pitävät eettisesti esimerkillisenä. Toisaalta kysely lisää keskustelua hoidon eettisyydestä sekä vahvistaa eettisesti kestävien toimintatapojen noudattamista ja kehittämistä. 23

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Yhteistoiminta Sairaanhoitopiirin edustuksellisen yhteistoimintaohjeen mukaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat työsuojelupäällikön ja kahden työsuojeluvaltuutetun lisäksi 14 edustajaa, joista 4 edustaa työnantajaa ja 11 henkilöstöä. Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11 kertaa. Merkityksellisimpinä asioina kokouksissa käsiteltiin mm. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, toiminnallisiin muutoksiin liittyvät henkilöstösiirtosopimukset, työkyvyn tuen toimintamallin uudistaminen, työolobarometrin tulokset, toimintojen ulkoistaminen, nimikesuojattujen ammattihenkilöiden lääkehoidon osaamisen varmistaminen, henkilöstön koulutussuunnitelma vuodelle 2014, tasaarvosuunnitelman mukainen selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta sekä OYS-erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissuunnitelma. Yhteistoiminta on osa tulosalueiden johtamista. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistoiminta järjestetään tulosalueiden, vastuualueiden ja muiden toimintayksiöiden johtoryhmätyöskentelyssä. Tulosalueen johtaja asettaa johtoryhmän, johon henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä tulosalueen koosta, henkilöstörakenteesta ja vastuualueiden lukumäärästä riippuen 3 6 edustajaa. Viestintä Sairaanhoitopiirin tiedotustoiminnan keskeisenä tehtävänä on tukea kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista. Toimiva viestintä auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään olennaiset muutokset ja kehityssuunnat sekä osaltaan varmistaa niiden huomioon ottamisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja varsinaisessa toiminnassa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisellä tiedotuksella tarkoitetaan oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämistä kuntayhtymän organisaatiossa. Tiedotuksen tulee tapahtua kaikkiin suuntiin ja sen tulee sisältää kaikki keskeiset asiat, joilla voidaan ajatella olevan merkitystä organisaation ja/tai yksittäisen työntekijän toimintaan, voimassa oleva lainsäädäntö ja sairaanhoitopiirin omat ohjeet ja säännöt huomioon ottaen. Osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita ja töiden sisältöä voidaan kehittää vain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutostilanteessa vuorovaikutus ja avoin viestintä sitouttavat työntekijät uudistusten toteuttamiseen. Sisäinen viestintä luo edellytykset kuntayhtymän tulokselliselle toiminnalle ja henkilöstön työilmapiirin ja työelämän laadun parantamiselle. Sisäisen tiedottamisen keskeisenä välineenä käytetään sairaanhoitopiirin intranetjärjestelmää. Uusi intranet otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 2013 aikana. Intranetin tavoitteena on ensisijaisesti helpottaa organisaation sisäistä tiedottamista ja raportointia. Järjestelmä vähentää huomattavasti paperilla tapahtuvaa viestintää. Henkilökunnalle tarkoitettu viikkotiedote jaetaan toimintayksiköihin myös paperiversiona. Sähköpostin merkitys sisäisten tiedotteiden jakamisessa on edelleen merkittävä. Ulkoisen viestinnän osalta tärkeimmät omat tiedotuskanavat ovat sairaanhoitopiirin internet -sivusto (www.ppshp.fi) ja sen alla toimiva SSL-suojauksella ja käyttäjätunnuksella salattu extranet-palvelu sekä Pohjanpiiri-lehti. Extranet-palvelulla voidaan välittää suojatussa ympäristössä myös tietosuojalain alaista informaatiota eri henkilöille tai sidosryhmille (mm. kuntaraportointi). Internetissä julkaistaan mm. kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Julkisia tiedotusvälineitä käytetään tarpeen mukaan. Uutena viestintäkanavana sairaanhoitopiiri otti vuonna 2013 käyttöön rajoitetusti sosiaalisen median palveluita (mm. Facebook). Palvelun käytöllä pyritään edistämään mm. henkilökunnan rekrytointia ja terveyden edistämistä. Sosiaalisen median käyttöä laajennetaan, mikäli saatu palaute ja kokemukset ovat myönteisiä. Pohjanpiiri-lehti ilmestyy vuosittain 6 kertaa ja se jaetaan kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, sairaanhoitopiiristä eläkkeelle jääneille sekä laajalti eri sidosryhmille. Lehden jakeluun kuuluu myös NordLab liikelaitoskuntayhtymään PPSHP:stä siirtynyt henkilöstö. Lehden painosmäärä vuonna 24

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 2013 oli keskimäärin noin 9 300 kappaletta/lehti. Syksyllä 2012 hyväksytyn viestintäsuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiiriin nimitettiin vuonna 2013 viestinnän ohjausryhmä ja tulosalueiden edustajista koostuva viestinnän yhdyshenkilöverkosto. Näiden tehtävänä on jatkossa ohjata, koordinoida ja kehittää sairaanhoitopiirin sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Innovointi ja tuloksellisuus Henkilöstö toiminnan kehittäjänä aloitetoiminta PPSHP:ssä Henkilökunnan tekemien omaa työtään ja työympäristöään koskevien aloitteiden määrä laski edellisistä vuosista, ollen 23 kpl vuonna 2013. Näistä 13 aloitetta kosketti koko sairaanhoitopiirin toimintaa. Todennäköisesti suurin osa henkilökunnan havaitsemista toiminnan kehittämisehdotuksista on tehty työnjohdollisina asioina suoraan yksiköiden esimiehille, mikä onkin toivottava linja. Aloitejaosto (henkilöstöjohtaja, sairaanhoitopiirin laatupäällikkö/aloiteasiamies ja henkilöstön edustaja) kokoontuivat vuoden aikana 4 kertaa. Aloitejaoston esityksestä yhteistyötoimikunta hyväksyi tulosalueiden aloiteasiamiesten tehtävien siirron kunkin tulosalueen laatupäällikölle. Tällä tehtävänsiirrolla vähennettiin erityistehtävätyöryhmien ja kokousten määrää, kun aloiteasiat voidaan nyt käsitellä laatupäällikkökokousten yhteydessä. Lisäksi tieto erilaisista kehittämisideoista välittyy tarvittaessa sujuvasti tulosalueiden johtoryhmille, koska laatupäälliköt kuuluvat johtoryhmään. PPSHP:n yhteisesti palkitut aloitteet on esitetty kertomuksen liiteosassa. Laatupalkintokilpailu Kolmastoista sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailu keräsi kilpailuun 12 kehittämishanketta eri tulosalueilta. Vuosittaisen laatupalkintokilpailun tavoitteena on kannustaa henkilökuntaa järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen kehittämistoimintaan sekä tuoda onnistuneita työn kehittämishankkeita laajempaan tietoisuuteen. Arviointiryhmä piti kaikkia kilpailuun osallistuneita 12 hanketta korkeatasoisina, merkityksellisinä ja konkreettisia Vuoden 2013 laatupalkintokilpailun palkittuja ja palkitsijoita. Kuvassa vasemmalla shp:n kuntayhtymän hallituksen pj. Antti Huttu-Hiltunen. Palkittujen oikealla puolella takarivissä henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja edessä hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen. 25

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS parannuksia tekijöilleen, heidän työyhteisöilleen sekä potilaille tarjoavina. Oman työn kehittäminen on yksiköissä nähty tärkeänä ja sen eteen on ponnisteltu päämäärätietoisesti ja moniammatillisesti. Lisäksi hankkeista kuvastuu tarve kehittää me-henkeä työpaikalla, mikä lisää työn tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lopputulokset ovat useimmissa hankkeissa hyödynnettävissä myös muiden yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Yhtymähallinnon johtoryhmä päätti laatupalkintokilpailun palkittavat hankkeet arviointiryhmän esityksen pohjalta. Kilpailun voittajat julkistettiin ja palkittiin marraskuussa sairaanhoitopiirin yhtymähallinnossa. PPSHP:n 2013 laatupalkintokilpailun palkinnot jaettiin seuraavasti: 1. palkinto: Taidolla ja asenteella laatua kirurgisen syöpäpotilaan hoitoon Operatiivinen tulosalue/pehmytkudoskirurgian vastuualue/osasto 9, työryhmä Taidolla ja asenteella laatua kirurgisen syöpäpotilaan hoitoon -kehittämishanke on laadun parantamiseksi järjestetty mittava, mutta hyvin hallittu esimerkillinen projekti. Tuloksiltaan se on vielä vakiinnuttamisen vaiheessa, mutta sen vaikutukset kasvavat ja jalostuvat ajan myötä. 2. palkinto: MS-tautia ja epilepsiaa sairastavan potilaan sairaanhoitajavastaanotto Medisiininen tulosalue/neurologia, ihotaudit ja geriatria vastuualue/neurologian poliklinikka, työryhmä Neurologian poliklinikan MS- ja epilepsiapotilaan sairaanhoitajavastaanotto-kehittämishankkeessa parannettiin potilaiden hoitoon pääsyä, hyödynnettiin henkilökunnan osaamista, lisättiin työn mielekkyyttä ja vähennettiin kuormittavuutta. 3. palkinto: Infektiotiimin toiminnan kehittäminen Infektiotiimin kehittämishanke on hyvin suunniteltu ja toteutettu hanke, jolla infektiopoliklinikan toimintamalleja on saatu selkeytettyä ja potilaiden hoitoa tehostettua. Kunniamaininta: Infuusiopoliklinikkatoiminnan kehittäminen lastentautien osastolla 62 Lasten ja naisten tulosalue/lapset ja nuoret vastuualue/osasto 62, työryhmä Infuusiopoliklinikkatoiminnan kehittäminen on merkittävä hanke strategian mukaisen avohoidon lisäämiseksi. Hankkeen arvoa lisää toiminnan mittava laajentamismahdollisuus muihin potilasryhmiin. 26

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen Yhteistoiminnalla terveyttä ja turvallisuutta työhön Työhyvinvointiasioiden käsittelyä koko sairaanhoitopiiritasolla ryhtyi kesän kynnyksellä hoitamaan uusi, yhteistyötoimikunnassa nimetty, työsuojelujaosto. Kokoonpanoltaan 14 jäsenen muodostama jaosto valittiin edustamaan laaja-alaisesti sairaanhoitopiirin eri toimintoja. Jaoston kokouksiin oli läsnäolo-oikeus kaikilla työsuojeluvaltuutetuilla sekä varavaltuutetuilla. Jaosto kokoontui vuoden aikana viisi kertaa käsittelemään ajankohtaisia työhyvinvointiasioita, joiden alustajina toimi kutsuttuna myös eri yhteistyötahojen asiantuntijoita. aiheuttamista vaaratilanteista sekä keinoista ehkäistä niitä. OYS:n ja Kehitysvammahuollon alueella työskenteli vuonna 2013 neljä päätoimista työsuojeluvaltuutettua sekä yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Oulaskankaalla ja Visalassa toimi oman työnsä ohella yhteensä neljä varsinaista valtuutettua. Lisäksi työsuojelutoiminnassa oli aktiivisesti mukana yksiköiden lähes 250 työsuojeluyhdyshenkilöä. Loppuvuodesta järjestettiin työsuojelun yhteistoiminnan edustajien vaalit tulevalle nelivuotiskaudelle vuosille 2014-2017 ja koottiin keskeiset tavoitteet sekä haasteet tulevan toimikauden suunnittelun tueksi. Työnohjaustoiminnassa valmistauduttiin sähköisen, työnohjaustoimintaa palvelevan, TOREK-työnohjausrekisterijärjestelmän käyttöönottoon. Järjestelmän avulla tullaan hallinnoimaan työnohjaustoimintaa koskevia tietoja ja mahdollistamaan systemaattinen arviointi- ja seurantajärjestelmä. Ohjelman käyttöönoton tavoitteena on tehostaa työnohjauksen organisointia ja vaikuttavuutta PPSHP:ssä. Sairaanhoitopiirissä suunniteltiin ja toteutettiin sairaanhoitopiirin strategiaa ja työturvallisuuden edistämistä koskevia koulutuksia. Vuoden aikana käynnistyi mm. kolmipäiväinen työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutus lähiesimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille. Koulutuksen teemoina olivat työhyvinvointi ja turvallisuus, työkykyjohtaminen sekä työhyvinvointi toiminnan muutoksessa. Koulutuksen rinnalla järjestettiin tulos- ja vastuualueiden johtoryhmien jäsenille työhyvinvoinnin johtamista tukeva valmennus. Tavoitteena oli edistää sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti työn tekemistä tukevaa työyhteisöä sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä sekä huomioida Kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen tavoite Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015. Uudistuneen intranetin rakenteessa selkiytettiin edelleen niitä osa-alueita ja keinoja, joilla vaikutetaan työhyvinvointiin. Lokakuussa järjestettiin alueellinen koulutus koko terveydenhuollon henkilöstölle työturvallisuudesta ja terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisystä. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työympäristön turvallisuutta vahvistamalla henkilöstön tietoisuutta terävien instrumenttien OYS:n työsuojeluryhmä kokoontui säännöllisesti pari kertaa kuukaudessa ja se osallistui usean eri työryhmän työskentelyyn koskien mm. ylipitkiä työvuoroja ja jaksotyötä. Työsuojeluorganisaation edustajat osallistuivat myös aktiivisesti työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä edistävien asioiden käsittelyyn yhteistyöverkostossa mm. turvapalveluiden kanssa sekä tekniikan ja työterveyshuollon kanssa. Kemikaaliturvallisuuteen liittyvien asioiden käsittelyä jatkettiin uudistuneen intranetin mahdollisuuksia hyödyntäen. Työsuojeluvaltuutetut olivat yksiköiden tukena työssä mahdollisesti esiintyvien vaaratapahtumien tunnistamisessa, työsuojeluriskien arvioinneissa ja niiden hallintaan liittyvien toimintasuunnitelmien laadinnassa. Valtuutetut osallistuivat pyydetysti myös työyksiköiden kehittämispäiville kertomalla mm. eri toimintaohjeiden käytöstä. Vuoden aikana pidettiin 11 työsuojeluyhdyshenkilöpalaveria. Palavereissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja niissä vieraili työturvallisuudesta vastaavia asiantuntijoita. Osa tilaisuuksista oli suunnattu myös esimiehille. Perinteiset työhyvinvoinnin toripäivä ja syysmarkkinat kokosivat lähes 400 osallistujaa kuulemaan ajankohtaisia asioita työhyvinvoinnista. Sähköinen ilmoitusjärjestelmä työturvallisuuden tueksi Vuoden alusta 1.1.2013 otettiin suunnitelmien mukaisesti käyttöön sähköinen työturvallisuus- 27

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 8. Suurimmat työturvallisuuden vaaratyypit PPSHP:ssä vuonna 2013 Kuvio 8. Suurimmat työturvallisuuden vaaratyypit PPSHP:ssä vuonna 2013 4 % (77) 4 % (79) 6 % (94) 11 % (227) 15 % (295) 3 % (58) Väkivaltatilanne Pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen Liikkuvan aiheuttajan osuma, törmääminen Tartuntavaara Putoaminen, kaatuminen, kompastuminen, liukastuminen Äkillinen fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen Puristuminen, ruhjoutumininen 60 % (1194) poikkeamien ilmoitusjärjestelmä HaiPro -työturvallisuusosio. Järjestelmän käyttöönoton tarkoituksena oli lisätä vaaratapahtumien eli läheltä piti tilanteiden raportointia sekä varmistaa kattava tiedonkulku ja seuranta työturvallisuuden edistämiseksi. Työhyvinvointipäällikkö osallistui ohjelmiston valtakunnallisen ohjausryhmän kehittämistyöhön ja työsuojeluvaltuutetut kävivät sairaanhoitopiirissä opastamassa järjestelmän käyttöä. Vuonna 2013 ilmoitettiin Haipro -työturvallisuusosion kautta lähes 2 200 tapahtumaa. Työtapaturmia ilmoitettiin tapahtuneen työpaikalla yhteensä 708 kpl ja työmatkalla 201 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä oli aikaisempien vuosien tapaan uhka- ja väkivaltatilanteet, joita oli yli puolet kaikista ilmoitetuista tapahtumista, yhteensä 1 194 kpl. Suurin osa väkivaltatilanteista (78 %) tapahtui ilmoitusten mukaan kehitysvammahuollossa. Sairaanhoitopiiri on kouluttanut työntekijöitä valmiuteen kouluttaa yksiköiden työntekijöitä työturvallisuuden hallintaan uhkaja väkivaltatilanteiden varalle. Näitä koulutustilaisuuksia järjestettiinkin kuluneen vuoden aikana useissa eri yksiköissä vuosittaiseen tapaan. Uhka- ja väkivaltatilanteet näkyvät kasvuna myös vartioinnin tehtävissä. Väkivaltaa ennaltaehkäisevinä toimina olivat vartijat päivittäin turvaamassa useita hoitotoimenpiteitä sekä tekivät useita tarkastuskierroksia osastoilla. Vartiointiyrityksen työntekijöiden ammattitaitoa sairaalatyön tehtäviin ylläpidettiin koulutuksen avulla. Vuoden aikana lisättiin teknisiä turvajärjestelmiä, kuten kameravalvontaa ja kulunvalvontaa sekä henkilöturvajärjestelmiä. Toimintoja kehittämällä voitiin vartijoiden saanti paikalle turvata entistä varmemmin ja nopeammin. Kokonaisuutena tarkas- Kuvio 9. Työpaikkatapaturmat PPSHP:ssä Kuvio 9. Työpaikkatapaturmat PPSHP:ssä Lukumäärä (kpl) 120 100 80 60 40 20 0 111 108 108 68 48 54 53 32 22 1816 15 2 3 2 0 0-3 4-14 15-90 91-365 28

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 tellen vartijoiden tehtäviä kohdennettiin entistä enemmän henkilökunnan turvaamiseen ja muita tehtäviä karsittiin. Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan sattui vuoden aikana poissaoloja aiheuttaneita tapaturmia kokonaisuudessaan aikaisempia vuosia vähemmän. Poissaoloja aiheuttaneista työpaikkatapaturmista oli suurin osa 0-3 päivän poissaoloja, eikä vuoden aikana sattunut yhtään yli kolmen kuukauden poissaoloon johtanutta, vakavaa tapaturmaa. Työmatkalla tapahtuneista, vakuutusyhtiölle ilmoitetuista, tapaturmista sattui eniten (19 kpl) tammi-maaliskuun aikana. Työhyvinvointipalveluiden tilaisuuksissa ja työsuojeluverkostossa pidettiin turvallisuuteen liittyviä asioita aktiivisesti esillä muistuttaen myös turvallisesta työmatkasta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä oli vuoro järjestää yliopistosairaaloiden vuotuinen työhyvinvointitapaaminen syyskuussa. Yli 60 henkilön muodostama osallistujajoukko edusti työsuojelun yhteistoiminnan, työterveyshuollon, terveyden edistämisen sekä henkilöstöhallinnon parissa työskenteleviä toimijoita. Kaksipäiväiseen tapaamiseen osallistui myös ansioituneita tutkijoita ja kehittäjiä alustamaan päivien ajankohtaisten teemojen käsittelyä: Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus Professori ja erikoistutkija Työterveyslaitokselta esittelivät sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimusta, jossa oli ollut mukana maamme kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Käytiin keskustelua tutkimukseen osallistumisen hyödyistä ja mahdollisuuksista, jota pohdintaa kukin sairaanhoitopiiri aikoi jatkaa omissa organisaatioissaan. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Työterveyslaitokselta piti alustuksen työaikojen vaikutuksesta työterveyteen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuuslain muutos kesäkuusta 2013 lähtien velvoitti työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Kuvio 10. Työmatkatapaturmat PPSHP:ssä Kuvio 10. Työmatkatapaturmat PPSHP:ssä 40 35 37 30 29 Kpl 25 20 15 10 5 19 17 19 3 4 7 5 7 14 11 9 10 21 8 0 tammi-maalis huhti-kesä heinä-syys loka-joulu 2010 2011 2012 2013 Yliopistosairaaloiden työhyvinvoinnin edustajat koolla Oulussa Titania -työaikojen suunnitteluohjelma sairaaloiden työhyvinvoinnin edistäjänä Keskustelun alustajina toimivat kehitysjohtaja ja sovellussuunnittelija CGI:ltä. Ohjelman toimittajan osuus hankkeessa oli tuottaa sovellus, jonka avulla työvuoron suunnittelija voi jatkossa arvioida tekemänsä suunnitelman ergonomisuutta Työterveyslaitoksen määrittelemien kriteerien avulla. Sovellus tulee mahdollistamaan työntekijälle henkilökohtaisen käyttöliittymän, jolla hän voi laatia suunnitelmaehdotuksen omista työvuoroistaan yksikön pelisääntöjen mukaan. Sovellus antaa samal- 29

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS la työvälineen niin työntekijöille kuin esimiehelle huomioida myös työvuorojen kuormittavuutta. PPSHP oli toiminut yhteistyössä CGI:n kanssa ergonomisten työvuorojen autonomisen suunnitteluohjelman kehittämistyössä ja olikin saamassa ohjelman ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä. Työhyvinvointitapaamisessa pohdittiin yhdessä myös Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyöstä eri sairaanhoitopiireissä ja todettiin, että mm. kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen toteutumisessa oli alueellisia eroja. Näitä asioita aiottiin ottaa esille myös KT:n tulevissa työhyvinvointitapaamisissa. Osaamiskeskuksen johtaja Työterveyslaitokselta alusti aihetta toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintana. Yhteisesti todettiin, että työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyötä ja voimavaroja oli tarkoituksenmukaista tiivistää työhyvinvoinnin edistämiseksi. PPSHP:n osalta arvioitiin yhteistyön olevan jo nykyisellään tiivistä ja sen kehittämistä aiottiin edelleen jatkaa. Työterveyslaitoksen rooli työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyössä oli tulossa valtakunnan tasolla selvitykseen. Tuki- ja liikuntaelinterveyttä aktiivisella ja kannustavalla toiminnalla Työyhteisöt laativat aktiivisesti sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti liikuntasuunnitelmia, joiden tavoitteena oli, että entistä useampi työntekijä liikkuu terveytensä ja työkykynsä kannalta riittävästi. Työhyvinvointipalveluihin saapui vuoden aikana lukuisa määrä tavoitteellisia, hienosti laadittuja suunnitelmia. Työyhteisöt olivat saaneet suunnitelmien laadintaan tukea liikuttajaverkoston, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajilta. Työyhteisöt perustivat vertaistukiryhmiä liikunnallisten tavoitteiden mukaisesti, esimerkiksi lihaskunnon parantamiseen kuntosalilla, Vetreyttä harteille -venyttelyryhmässä tai tukiryhmiä painon pudotukseen. Pienryhmä saattoi myös asettaa yhteiseksi tavoitteekseen harjoittelun pitkänmatkan juoksua varten. Liikunnan tukemiseen varattu määräraha löysi nopeasti käyttäjänsä ja osa työyhteisöistä jäi odottamaan seuraavan vuoden määrärahojen jakoa. Työterveyshuollosta saadun liikuntalähetteen kautta terveyden edistämisen ohjaukseen tuli noin 40 henkilöä. Lähetteisiin liittynyt liikuntaneuvonta ja -tuki kohdennettiin työntekijöille, joilla oli työterveyshuollossa todettu elämäntapoihin liittyvä terveys- tai työkykyriski. Terveysliikunnan suunnittelijan ohjaustarpeen taustalla oli mm. terveyden kannalta riittämätön liikunta, ylipaino, diabetesriski tai tuki- ja liikuntaelinvaivat. Liikuntaneuvonta oli erityisen tärkeää liikunnallisesti passiivisille ihmisille, joilla oli suurempi riski sairastua liikkumattomuudesta aiheutuviin sairauksiin. Kehonanalyysimittauksissa kävi vuonna 2013 yli 1 000 henkilöä. Työhyvinvointipalveluihin hankitun mittauslaitteen myötä pystyttiin entistä paremmin tukemaan työntekijöiden itsestä huolenpitoa. Kehonanalyysimittaus osoittautuikin erittäin motivoivaksi ja kannustavaksi seurantavälineeksi. Vuoden 2013 syksyllä käynnistettiin puoli vuotta kestänyt hanke Vertaistuella painonhallintaa hyvinvointia työhön ja vapaalle. PPSHP:n painonhallintaryhmä oli tarkoitettu istuma- ja vuorotyötä tekeville henkilöille, jotka eivät olleet tottuneet liikkumaan riittävästi terveytensä kannalta ja joilla oli alkavia oireita tuki- ja liikuntaelimissä tai vaikeuksia työssä jaksamisessa puutteellisen fyysisen kunnon tai ylipainon takia. Vuorotyö haastoi liikunnan ja ravitsemuksen rytmittämistä ja yhtenä tavoitteena olikin tarjota kannustavaa elintapaohjausta vuorotyötä tekeville. PAST -verkosto hoitotyön ergonomian edistäjänä Vuonna 2013 potilassiirtojen ergonomiakoulutuksessa koulutettiin 30 ergo-korttilaista. Koulutuksen tavoitteena oli hoitohenkilökunnan potilassiirtotaitojen kehittäminen. Osallistujille tehdyn kyselyn perusteella koulutus koettiin tärkeänä ja sitä olikin tarkoitus jatkaa vuosittain. Potilassiirroista tehdyt videot toimivat työyhteisöissä potilassiirtotaitojen perehdyttämisen ja opastuksen tukena. Moniammatillinen PAST -työryhmä kokoontui vuoden aikana 4 kertaa ja PAST -verkoston tapaamisia pidettiin kaksi, joissa osallistujia oli noin 50 henkilöä/tilaisuus. Aiheena oli mm. potilaiden avustamisiin ja siirtoihin liittyvän fyysisen kuormituksen vähentäminen ja fyysisten riskien hallintamallin kehittäminen työyhteisöissä. Liikunta- ja hyvinvointitapahtumilla yhteistä vireyttä Liikunta- ja hyvinvointitapahtuma Kepeästi kohti kesää järjestettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Oulun kaupungin henkilöstöille huhtikuussa Ouluhallissa. Kohderyhmänä oli yhteensä noin 15 000 henkilöä. Tapahtuman tavoitteeksi asetettiin tuttujen ja uusien liikun- 30

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 tamuotojen kokeileminen ja terveysmittausten tarjoaminen. Tapahtumaa markkinoitiin työyhteisöille mahdollisuutena viettää liikunnallista Tyhy-iltapäivää. Tapahtuman sisällöksi suunniteltiin jumppia, lajikokeiluja, pienimuotoisia terveysmittauksia, yksityisten liikuntapalvelutuottajien, järjestöjen ja seurojen toiminnan esittelyä sekä asiantuntijaluentoja ja sählyturnaus. Tapahtumaan osallistui päivän aikana yhteensä 747 henkilöä ja osallistujamäärältään suurin edustus oli sairaanhoitopiiristä. Syksyllä järjestettiin perinteiset työyhteisöjen liikunta-aktiivisuuskilpailut OYS:n, Visalan ja Oulaskankaan sairaaloissa yhteistyössä Vapari ry:n, Saikun sekä työhyvinvointipalvelujen kanssa. Osallistujia liikunta-aktiivisuuskilpailussa oli yli 80 työyhteisöstä noin 2 000 henkilöä. PPSHP osallistui työpaikkana myös valtakunnalliseen Porraspäivä -tapahtumaan. Porraspäivät ovat osa kansallista Maailman tervein kansa 2015 -kumppanuushanketta, jonka tavoitteena on edistää kaikkien suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Työkyvyn tuki käynnistyi entistä varhemmin Työkyvyn tuen toimintamallin uudistamiseen nimitetty työryhmä sai työnsä valmiiksi keväällä 2013. Uudistettu toimintamalli VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen käsiteltiin yhteistoiminnallisesti ja hyväksyttiin hallituksessa toukokuussa ja otettiin kesäkuussa käyttöön. Yksi keskeinen uudistus oli rekrytointiohje, joka mahdollisti aiempaa kattavamman uudelleensijoittamistoiminnan PPSHP:n henkilöstösuunnittelussa. Toimintamallissa selkiytettiin myös toimijoiden roolit ja vastuut. Toimintamallin lomakkeiden on tarkoitus edesauttaa systemaattista dokumentointia prosessin eri vaiheissa. Työkyvyn tuen toimintamallin käyttöönoton valmennusta järjestettiin toimintavuoden aikana. Valmennusta annettiin esimiespalavereissa, työyksiköiden tilaisuuksissa, työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamisessa sekä erilaisissa työhyvinvoinnin yhteisissä foorumeissa. Työkykykeskustelun avulla työntekijä ja lähiesimies saattoivat aiempaa varhemmin ja systemaattisemmin käydä ns. matalan kynnyksen keskustelun, jossa tarkoitus oli etsiä yhdessä keinoja työssä jatkamiselle. Henkilöstösuunnittelija toimi konsultoivana tukena esimiehille erilaisissa työkykyhaasteisiin liittyvissä tilanteissa. Mikäli tulosalueelta ei löytynyt ratkaisua työntekijän uudelleensijoitukseen, jatkoi henkilöstösuunnittelija työmahdollisuuksien kartoittamista sairaanhoitopiirin tasolla. Työntekijäkohtaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää kaikkien prosessissa olevien aktiivista yhteistyötä. Uudelleensijoituksia toteutettiinkin sekä tulosalueiden sisällä sekä eri tulosalueiden välillä. Työterveysyhteistyö tiivistyi kaikissa toimijaverkostoissa Työterveyshuoltopalvelujen kanssa tehtävä yhteistyö jatkui sopimuksen mukaisesti Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa. Vuoden aikana ennakoitiin tulevaa ja toimittiin vuoden 2014 alusta voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen (10.10.2013/708) mukaisesti koskien Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita. Työterveysyhteistyö organisaation kaikilla tasoilla toimi tiiviisti. Työterveyshuollon ohjausryhmässä tehtiin toimintaa kehittäviä linjauksia. Työterveyshuolto oli edustettuna työsuojelujaostossa ja erilaisissa työhyvinvointia edistävissä työryhmissä, kuten tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen, sairauspoissaolojen hallinta, sisäilmatyöryhmä, infektiotyöryhmä sekä PAST -työryhmä. Yhteistyö työsuojeluvaltuutettujen ja alueella toimivien työ- 31

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 11. OYS:n diagnoosiperusteiset sairauspoissaolot vuosina 2009-2013 Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri OYS, sairauspoissaolot 2009-2013 Sairauspäivät 2009 Sairauspäivät 2010 Sairauspäivät 2011 Sairauspäivät 2012 Sairauspäivät 2013 Henkilömäärä 5 848 Henkilömäärä 6 144 Henkilömäärä 6 314 Henkilömäärä 6 399 Henkilömäärä 6102 Hengityselinsairaudet 18 481 16,7 % 19 293 17,0 % 19 279 16,6 % 20 258 16,1 % 16 427 13,8 % Tartunta- ja loistaudit 4 735 4,3 % 4 941 4,4 % 4 940 4,2 % 4 865 3,9 % 5 943 5,0 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 33 204 30,1 % 34 439 30,3 % 37 183 31,9 % 41 020 32,5 % 36 296 30,5 % Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 6 177 5,6 % 4 511 4,0 % 4 883 4,2 % 4 288 3,4 % 3 088 2,6 % Vammat ja myrkytykset 10 379 9,4 % 10 977 9,7 % 9 811 8,4 % 12 623 10,0 % 13 745 11,5 % Verenkiertoelinten sairaudet 2 332 2,1 % 3 136 2,8 % 3 212 2,8 % 2 434 1,9 % 3 503 2,9 % Mielenterveyden ja käytt.häiriöt 16 605 15,0 % 15 335 13,5 % 16 770 14,4 % 19 396 15,4 % 17 134 14,4 % Muualla luokittelemattomat oireet 4 480 4,1 % 2 893 2,5 % 1 866 1,6 % 1 989 1,6 % 2 279 1,9 % Muut sairaudet 13 590 12,3 % 15 923 14,0 % 16 376 14,1 % 17 934 14,2 % 18 993 15,9 % Ilman diagnoosia omailm.+a-tod. 433 0,4 % 2 038 1,8 % 2 068 1,8 % 1 271 1,0 % 1 671 1,4 % YHTEENSÄ 110 416 100,0 % 113 486 100,0 % 116 388 100,0 % 126 078 100,0 % 119 079 100,0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 12,3 % 14,0 % 14,1 % 14,2 % 15,9 % 4,1 % 2,5 % 1,6 % 1,6 % 1,9 % 15,0 % 13,5 % 14,4 % 15,4 % 14,4 % 2,1 % 2,8 % 2,8 % 1,9 % 2,9 % 9,4 % 9,7 % 8,4 % 10,0 % 11,5 % 5,6 % 4,0% 4,2 % 3,4 % 2,6 % 30,1 % 30,3 % 30,9 % 32,5 % 30,5% 4,3 % 4,4 % 4,2 % 3,9 % 5,0% 16,7 % 17 % 16,6 % 16,1 % 13,8% 2009 2010 2011 2012 2013 Muut sairaudet Muualla luokittelemattomat oireet Mielenterveyden ja käytt. häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Vammat ja myrkytykset Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Hengityselinsairaudet Tartunta- ja loistaudit terveyshoitajien välillä oli aktiivista. Työfysioterapeutit ja työsuojeluvaltuutetut tapasivat säännöllisesti aiheena työergonomian kehittäminen ja ergonomiaongelmiin puuttuminen. Työterveyspalvelujen kustannukset palvelujen piirissä olevaa henkilöä kohden olivat 390 euroa vuonna 2013. Työterveyshuollon hyväksyttyihin toimintakuluihin haetaan vuosittain Kansaneläkelaitokselta korvausta, jota saadaan takautuvasti 50-60 % toiminnan luonteen mukaan. Sairaanhoitopiirin ja työterveyshuollon yhteistyössä selkiytettiin yhteisiä toimintamalleja; työpaikkaselvitysprosessit ja seuranta, vajaakuntoisen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen sekä työyhteisöjen tukeminen haasteellisissa tilanteissa. Työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon edustajat toimivat myös asiantuntijan roolissa eri koulutustilaisuuksissa. Työterveyshuollon ja esimiesten välinen yhteistyö toteutui hyvin mm. toimintasuunnitelmapalavereissa, työpaikkaselvitysprosesseissa sekä työterveysneuvotteluissa. PPSHP:n strategiset tavoitteet sekä voimaan tulleet lainsäädännön muutokset työurien pidentämiseksi näkyivät konkreettisesti työkyvyn tukitoimissa. Kevan kanssa toteutui nopeitakin ratkaisuja työssä jatkamismahdollisuuksien edistämiseksi. Osasairausvapaata hyödynnettiin aktiivisesti, keinona palata työhön sairaudesta huolimatta. Vuoden aikana käytettiin eri tulosalueilla 72 työntekijän kohdalla tätä mahdollisuutta. PPSHP:n osasairausvapaa -prosessimalli oli selkeyttänyt eri osapuolten vastuita ja tilapäisistä työjärjestelyistä pystyttiin sopimaan myös puhelinneuvotteluin, kun toimijat olivat tulleet tutuiksi. Työterveysneuvotteluihin osallistuminen lisääntyi myös työsuojeluvaltuutettujen ja henkilöstösuunnittelijan osalta. 32

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuntoutustarpeen arviointia toteutettiin jatkuvana prosessina sekä lääkinnällisen että ammatillisen kuntoutuksen osalta. Työkyvyn aleneman pitkittyessä työhön paluu toteutettiin pääsääntöisesti työkokeilun kautta ja osakuntoutustukiratkaisuja haettiin aktiivisesti. Tilanteissa, joissa palaaminen omaan työhön ei ollut sairauden vuoksi onnistunut, uusi työpiste tai työtehtävä löytyi pääosin työntekijän omalta tulosalueelta. Muutamille henkilöille löytyi uusi työyksikkö ja tehtävä uudelleen koulutuksen tai täydennyskoulutuksen kautta. Aslak -kuntoutuskurssia osastonhoitajille ja apulaisosastonhoitajille haettiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Kela myönsi haetun kurssin ja suunnittelu toteutettiin hakemuksen mukaisesti. Edellisvuonna alkaneiden kuntoutuskurssien yhteistoiminta- ja seurantapäivät toteutuivat suunnitelmien mukaisesti yhteistyössä työhyvinvointipalvelujen ja työterveyshuollon kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmätoiminta oli aktiivista, vuonna 2013 käynnistettiin kuusi uutta ryhmää. Työterveyshuollon raportointi työkyvyn seurannan ja arvioinnin tukena Työterveyshuolto tuotti sairaanhoitopiirille sairauspoissaolotilastot raportointia koskevan sopimuksen mukaisesti organisaation eri tasoille. Työterveyshuolto kirjasi kaikki diagnoosiperusteiset poissaolojaksot järjestelmiinsä. Työterveyshuollon tilastot OYS:n osalta osoittivat sairauspoissaolojen kokonaismäärän vähentyneen. Suurimmat sairausryhmäkohtaiset poissaolot olivat laskeneet, mihin osaltaan vaikutti sairaanhoitopiirin henkilöstömäärän väheneminen noin 300 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet sekä mielenterveyteen liittyneet poissaolot olivat laskeneet yhteensä yli 10 000 sairauspäivällä vuoteen 2012 verrattuna. Myönteisen kehityssuunnan taustalla on vaikuttamassa myös monia työhyvinvoinnin edistämiseen ja työkyvyn tukemiseen liittyviä aktiivisia toimia. Vastuualueittain voitiin tilastojen avulla tarkastella poissaolojen terveydellisiä syitä ja niiden merkitsevyyttä työn teettämiseen sekä pohtia työterveyshuollon kanssa keinoja poissaolojen vähentämiseen. Jokaisen, pitkälläkin sairauspoissaolojaksolla olevan, työntekijän tilanne oli hyvin tiedossa niin esimiehellä kuin työterveyshuollon toimijoilla. Tämä mahdollisti tiiviin yhteistyön sairauspoissaolojen jälkeisen työhön paluun suunnittelussa. Osaava työvoima Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaava henkilöstö on sairaanhoitopiirin toiminnan kantava voima. Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä, joissa ihmisten tekemän työn osuus on suuri, henkilöstön osaaminen, pätevyys sekä ammattitaito ja sen kehittäminen ovat erityisen keskeisessä asemassa. Täydennyskoulutuksen avulla ylläpidetään, ajantasaistetaan ja lisätään työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sellaista suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Täydennyskoulutus voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista ja sen tulee olla työnantajan hyväksymää sekä työtehtäviin liittyvää. Täydennyskoulutusta eivät ole työhön perehdytys, työnohjaus, työhön liittyvät kokoukset tai alle puolen päivän mittaiset koulutustilaisuudet, elleivät ne ole osa laajempaa täydennyskoulutuskokonaisuutta. 33

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen (1194/2003) mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään terveydenhuollon ammattihenkilöille säännöllistä täydennyskoulutusta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Täydennyskoulutukselle ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäismääriä. Valtioneuvoston periaatepäätöksissä (sosiaalihuolto 2.10.2003 ja terveydenhuolto 11.4.2002) sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on todettu, että keskimäärin 3-10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa voidaan pitää yhtenä täydennyskoulutuksen lähtökohtana. Koulutuksen tarve on riippuvainen työntekijöiden peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta sekä työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöllä on terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain (L 559/1994) mukaan velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa. Vuoden lopussa valmistauduttiin 1.1.2014 voimaan astuvan lain taloudellinen tuki osaamisen kehittämiseen tuomiin haasteisiin. Laki edellyttää mm. organisaatiokohtaisen koulutussuunnitelman laatimista. Joulukuun yhteistyötoimikunnan kokouksessa hyväksyttiin PPSHP:n koulutussuunnitelma vuodelle 2014. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Työolobarometrissa 2013 kysyttiin tapahtunutta muutoksen suuntaa viimeisen vuoden aikana suhteessa tietojen ja taitojen riittävyyteen nykyisten työtehtävien hoitamisessa. Vastaajista 59,2 % arvioi, että tiedot ja taidot ovat pysyneet ennallaan ja 35,9 % mielestä niissä on tapahtunut muutos parempaan. Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Vuoden 2013 työolobarometrin tulosten mukaan käytyjen kehityskeskustelujen kattavuus viimeisen vuoden aikana oli 60,2 % (PPSHP:n tavoitetaso 70,0 %) ja koettu hyödyllisyys oman työn ja siinä kehittymisen kannalta 56,3 % (PPSHP:n tavoitetaso 60,0 %). Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2013 yhteensä 25 koulutusta, joista alueellisia 19 ja sisäisiä 6. Alueellisista koulutuksista kahdeksan oli säteilysuojelukoulutuksia, joihin vuoden aikana osallistujia oli paikan päällä ja etäyhteydellä yhteensä Kuvio 12. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2013, jakauma aihealueittain (%) Kuvio 12. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2013, jakauma aihealueittain (%) Lääketieteellinen erikoisalakohtainen koulutus Hoitotyöt ja hoitotiede 13,3 % 30,9% 86,7 % 69,1 % Henkilöstöhallinto 100 % Johtaminen 11,0% 89,0 % Tietotekniikka 80,0 % 20,0 % Työhyvinvointi 96,9% 3,1% Muut aihealueet 66,3 % 33,7 % Sisäisiin ja alueellisiin koulutuksiin osallistuminen Ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuminen 34

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Taulukko 14. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna 2013 Henkilöstöryhmä Henkilöstön Täydennyskoulutukseen Täydennyskoulutus lukumäärä osallistuneet päiviä keskimäärin 31.12.2013 Lukumäärä %-osuus /osallistuja Lääkärit ja hammaslääkärit 809 746 92 % 5,5 Muu korkeakoulutettu sosisaali ja terveydenhuollon henkilöstö 363 269 74 % 4,7 Sos. ja terveysalan ammattikorkeakoulu tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet 3 117 2 766 89 % 2,7 Sos. ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet 1 066 867 81 % 2,0 Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö 1 297 369 28 % 2,1 PPSHP yhteensä 6 652 5 017 75 % 3,0 578. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana 1 470 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä 1 271 henkilöä. Koulutuspalvelujen järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat sisäisiä ja alueellisia koulutuksia. Meijän Eve -esimieskoulutus verkossa aloitettiin maaliskuussa ja vuoden loppuun mennessä materiaaliin oli perehtynyt 262 esimiestä. Koulutuksen sisällön päivitys aloitettiin joulukuussa. Hyvin onnistuneen täydennyskoulutuksen takana on järjestävän tahon lisäksi tiivis tukipalveluverkosto. Ravinto-, monistus-, neuvonta- ja laskentapalvelut ovat keskeisiä yhteistyötoimijoita. Koulutuspalveluiden omaa toimintaa edustaa TV-studio, joka mahdollistaa tärkeän tiedon välittämisen koko OYS:n erityisvastuualueelle. TV-studio huolehtii av-tekniikasta ja on tukena luentoesitysten sekä neuvotteluiden etälähetyksissä. Koko henkilöstöstä 75 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3 päivää henkilöä kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Vuoden 2013 tulosten vertailtavuus vuoteen 2012 ei ole tarkoituksenmukaista, koska edellisvuoden tiedot poimittiin koulutustietojen tallennuskäytänteiden muutosten vuoksi poikkeuksellisesti eri tietojärjestelmästä. Taulukosta 14 on nähtävissä täydennyskoulutukseen osallistuneet ammattiryhmittäin. Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä noin 15 300, jossa on huomioitu myös koulutusvirkamatkat. Palkallisten koulutusvirka-/työvapaiden palkkakustannukset olivat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Virkamatkoja koulutukseen myönnettiin 4 013 päivää. Täydennyskoulutuspäivien jakautuminen sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuoliseen koulutukseen on esitetty kuviossa 12 aihealueittain. Johtamis- ja esimieskoulutukseen osallistui vuoden aikana 266 henkilöä, joille kertyi koulutuspäiviä keskimäärin 2,5 päivää osallistujaa kohden. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2013 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 5,3 milj. euroa, mikä on 2,1 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta (1,9 % vuonna 2012). Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Verkkokoulutus Perinteisten opetusmenetelmien lisäksi vakiintuneeseen käyttöön on otettu verkko- ja monimuotokoulutukset. Verkkokoulutuksen etuja ovat mm. helppo saavutettavuus, kustannustehokkuus sekä tasapuolinen ja tasalaatuinen opetuksen sisältö. Verkkokoulutus on todettu toimivaksi ratkaisuksi erityisesti toistuviin, suuria henkilöstömääriä koskeviin koulutuksiin. Verkkokoulutuksia toteutetaan yhteistyössä Medieco Oy:n kanssa. Mediecon omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Verkkokoulutukset toteutetaan Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco elearn verkko-oppimisympäristössä. 35

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Olemassa olevien verkkokoulutusten käyttöä on jatkettu vuonna 2013 ja lisäksi on otettu käyttöön uusia verkkokoulutuksia. Erityisesti lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna on vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintatapa. Lääkehoidon tenttejä suorittavat sekä laillistetut että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset. Lääkehoidon perusosaamisen kurssien lisäksi on käytössä mm. epiduraalisen kivunhoidon ja rokottamisen verkkokurssit osana lääkehoidon varmistamista. Hyväksyttyjä lääkehoidon kokonaisuuksia on suoritettu vuonna 2013 seuraavasti: laillistetut terveydenhuollon ammattilaiset 313, nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset 264, epiduraalinen kivunhoito 119 ja rokottaminen 89. Myös Meijän Eve -esimieskoulutus verkossa vakiinnutti asemansa ja sen käyttöä jatketaan. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin edelleen aiemmin tuotetun Lapsen elvytys -verkkokurssin hyödyntämistä osana elvytyskoulutusta. Verkko-oppimisympäristöä on hyödynnetty myös projektityöskentelyssä sekä erilaisten työryhmien käytössä. Ensihoidon osalta otettiin käyttöön sekä perustason että hoitotason tentit. Solunsalpaajatentin suunnittelu aloitettiin ja tavoitteena on saada se käyttöön vuoden 2014 aikana. Monimuotokoulutusta eli lähiopintoja ja verkko-opiskelua yhdistettynä on toteutettu opiskelijaohjaajakoulutuksessa. Lisäksi perusterveydenhuollon yksikössä otettiin käyttöön verkko-oppimisympäristö osana yleislääketieteen aluekoordinaattorivalmennusta. Alkukesästä avattiin PPSHP:n henkilöstölle THL:n tuottama Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus. Sen tarkoituksena on mahdollistaa maamme terveydenhuollon sekä osin myös sosiaalihuollon ammattilaisille samansisältöinen perustieto potilasturvallisuuden keskeisistä periaatteista. Potilasturvallisuusosaamisen edistäminen on osa työntekijän ammattitaidon ylläpitoa. Tavoitteena on, että koko sairaanhoitopiirin henkilöstö suorittaa koulutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Etälähetykset Alueellisia täydennyskoulutuksia etälähetettiin vuoden 2013 aikana 700 tuntia. Lisäystä vuoteen 2012 oli 50 tuntia. Etälähetyspaikkakuntia oli yhteensä 38 akselilla Turku Utsjoki. Vastuualueet pitivät viikoittain ns. meeting-esi- 36

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 tyksiä, jotka etälähetettiin erityisvastuualueen lisäksi myös valtakunnallisesti. Vuonna 2013 OYS:n esityksiin osallistui 44 paikkakuntaa akselilla Kotka Utsjoki. Esityksiä etälähetettiin viideltätoista eri erikoisalalta yhteensä 464 tuntia. Tämän lisäksi järjestettiin lukuisia videokokouksia sekä hoitoneuvotteluja eri paikkakuntien välillä. Koulutusyhteistyö Yhteistyö on henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa tärkeää ja kannattavaa. Vuonna 2013 jatkettiin monipuolista ja säännöllistä koulutusyhteistyötä OYS:n erityisvastuualueen koulutuspäälliköiden ja koulutusyhdyshenkilöiden kanssa. Keväällä ja syksyllä tavattiin yhteisen koulutussuunnittelun ja täydennyskoulutukseen liittyvien käytänteiden merkeissä. Koulutuspalveluiden rooli erilaisissa työryhmissä on myös yksi keskeinen koulutusyhteistyön muoto. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutussuunnittelun ohjausryhmä, säteilysuojelukoulutusten suunnittelutyöryhmä sekä moniammatillinen koulutustyöryhmä ovat esimerkkejä näistä. Työja ohjausryhmät kokoontuivat keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Toimintavuonna jatkettiin yhteistyötä Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen kanssa. Tavoitteena oli resurssien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen mm. vähentämällä päällekkäisyyttä koulutustarjonnassa. Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset PPSHP:n työoloja ja toimintaa arvioiva työolobarometrikysely toteutettiin kuudennen kerran. Vuonna 2013 asetettiin yhteistyötoimikunnassa tavoitteet eri osa-alueille aikaisempiin tuloksiin ja strategisiin tavoitteisiin peilaten. Yhteisinä, sairaanhoitopiirin työsuojelujaoston nimeäminä, kehittämistyön kohteina jatkuivat: Ergonomisten työvuorojen suunnitteluautonomian edistäminen Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen Toiminnan ja muutosprosessien hallinnan edistäminen Työolobarometrin sisältöä uudistettiin sairaanhoitopiirin kehittämistavoitteiden mukaisesti arvioimalla strategian vaikuttavuutta sekä työyhteisön toimintaa Hyvän kohtelun ja Varhaisen tuen toimintaohjeiden näkökulmasta. Uusina, mitattavina osioina arvioitiin yhteistyön toimivuutta PPSHP:n sisäisten yhteistyötahojen kanssa, iän merkitystä työyhteisökäyttäytymiseen sekä liikuntatottumusten vaikutusta työntekijän terveyteen. Ergonomiaongelmien esiintyvyyttä raportoitiin indeksiarvon lisäksi erikseen työmenetelmien sekä työvälineiden ja -tilojen suhteen, jotta yksiköt Taulukko 15. Työolobarometri 2013 Arvioitava osio Tulos v.2011 Tulos v. 2013 Tavoitetaso v. 2013 Mahdollisuudet kehittyä omassa työssään (asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,5 Tietoisuus omasta terveyttä ja työturvallisuutta koskevasta vastuusta (%) 56 68,5 60 Tyytyväisyys lähiesimiestyöhön (asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,6 Perehdyttäminen uusiin tehtäviin (asteikko 1 5) 3,8 3,7 3,9 Ikäkohtelu, iällä ei ole merkitystä työyhteisökäyttäytymiseen (%) - 47,6 100 Yhteistyön toimivuus PPSHP:n sisäisten yhteistyötahojen kanssa (%) - 34,5 90 37

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS voisivat entistä paremmin valita tarkoituksenmukaiset keinot työergonomian edistämiseen. Henkilöstöllä oli mahdollisuus vastata arviointikyselyyn 23.4. 15.5.2013 ja tätä mahdollisuutta käytti lähes 2 900 työntekijää. Vastauksista koottujen raportointitulosten tarkoituksena oli toimia peiliaineistona havaita työyhteisön voimavaratekijät ja tunnistaa toiminnan kehittämiskohteet. Yksiköt laativat tulosten käsittelyn pohjalta kehittämistyötä koskevat toimenpidesuunnitelmat seuraavan kahden vuoden ajalle ja suunnitelmat käsiteltiin työhyvinvoinnin vuosikellon mukaisesti sairaanhoitopiirin eri organisaatiotasoilla. Voimavarojen näkökulmasta arvioitiin sairaanhoitopiirin mahdollisuudet kehittyä omassa työssään asetettua tavoitetasoa paremmaksi. Myös tietoisuus omasta terveyttä ja työturvallisuutta koskevasta vastuusta toteutui arviointitavoitteita paremmin. Lähiesimiestyöhön oltiin aikaisempien vuosien tapaan tyytyväisiä, vaikka esimiesten johdolla oli samaan aikaan jouduttu toimintoja sopeuttamaan erilaisiin muutoksiin liittyen. Uusiin tehtäviin perehdyttämiseen sekä työyhteisön ikäkohteluun on vastausten perusteella tarpeen kiinnittää kehittämissuunnitelmia laadittaessa entistä enemmän huomioita. Yksi suurimmista haasteita koko sairaanhoitopiirin toiminnassa näyttäisi arvioinnin mukaan olevan yhteistyön kehittäminen sisäisten yhteistyötahojen kanssa. 38

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Liiteosa Tilastot ja taulukot 39

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Vakanssien jakaantuminen 31.12.2013 Tulosalueet Sivu- Lää- Hoito- Tutkimus- Tutki- Huolto- Hallinto- Yhteensä virat kärit henkilöt ja musta ja henkilöt ja hoito- hoitoa taloushenkilöt avustavat henkilöt Yhtymähallinto 3,0 8,0 19,0 0,0 4,0 3,0 104,0 141,0 Medisiininen tulosalue 17,0 117,0 577,0 11,0 62,0 1,0 11,0 796,0 Operatiivinen tulosalue 34,0 250,0 1 104,0 28,0 118,0 2,0 17,0 1 553,0 Lasten ja naisten tulosalue 10,0 79,0 499,0 9,0 46,0 0,0 9,0 652,0 Psykiatrian tulosalue 8,0 71,0 392,0 41,0 32,0 27,0 10,0 581,0 Kehitysvammahuollon tulosalue 0,0 5,0 186,0 31,0 19,0 25,0 11,0 277,0 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 0,0 30,5 289,0 7,0 52,0 87,0 19,0 484,5 Sairaanhoidollisten palvelujen 8,0 75,0 201,0 78,0 152,0 599,0 160,0 1 273,0 tulosalue Yhteensä 80,0 635,5 3 267,0 205,0 485,0 744,0 341,0 5 757,5 OYS:iin linjautetut yksiköt kohdistettu siihen tulosalueeseen, jossa henkilöt työskentelevät Lisäksi virkapankkiin on siirretty toiminnallisista syistä vapautuneet virat/toimet mm. NordLab Henkilöstömäärät tulosalueittain 31.12.2013 Tulosalueet Sivu- Lää- Hoito- Tutkimus- Tutkimusta Huolto- Hallinto- Muut Yhteensä virat kärit henkilöt ja hoito- ja hoitoa henkilöt ja talous- henkihenkilöt avustavat henkoöt löt Yhtymähallinto 2 12 24 0 1 3 162 12 216 Medisiininen tulosalue 14 147 701 20 67 0 26 5 980 Operatiivinen tulosalue 35 332 1 333 37 146 5 23 10 1 921 Lasten ja naisten tulosalue 10 100 575 13 51 0 11 5 765 Psykiatrian tulosalue 5 98 404 51 27 0 14 2 601 Kehitysvammahuollon 0 5 193 13 36 1 9 0 257 tulosalue Oulaskankaan-Visalan 0 34 307 6 48 76 16 0 487 tulosalue Sairaanhoidolliste 7 98 223 100 171 630 191 5 1 425 palvelujen tulosalue Yhteensä 73 826 3 760 240 547 715 452 39 6 652 OYS:iin linjautetut yksiköt huomioitu eli kohdistettu siihen tulosalueeseen, missä henkilöt työskentelevät Keski-ikä eräissä ammattinimikkeissä Henkilöstöryhmä Nimike Keski-ikä Henkilöitä 2013 2013 Lääkärit Ylilääkäri 55,7 42 Osastonylilääkäri 54,0 54 Apulaisylilääkäri 50,6 67 Erikoislääkäri 45,3 359 Erikoistuva lääkäri 32,9 222 Hoitohenkilökunta Perushoitaja 53,4 118 Osastonhoitaja 52,5 122 Osastonsihteeri 50,2 255 Apulaisosastonhoitaja 49,5 91 Välinehuoltaja 49,5 108 Mielisairaanhoitaja 46,9 125 Fysioterapeutti 43,6 108 Röntgenhoitaja 41,9 203 Sairaanhoitaja 41,5 2 223 Kätilö 40,7 205 Lähihoitaja 40,0 317 Muu henkilöstö Toimistosihteeri 50,3 62 Sairaalahuoltaja 49,5 370 Tekstinkäsittelijä 47,9 79 Ravitsemistyöntekijä 46,4 63 40

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuheet työpanoksina v. 2012-2013 Tulosalue Muutos Henkilöstöryhmä TP 2012 TP 2013 2012-2013 % Yhtymähallinto 213,9 212,6-0,6 - lääkärit (sis. amanuenssit) 38,5 36,1-6,2 - hoitohenkilökunta 17,0 16,5-2,9 - muu henkilöstö 158,4 160,0 1,0 Medisiininen tulosalue 871,1 878,0 0,8 - lääkärit 142,6 137,3-3,7 - hoitohenkilökunta 701,5 703,9 0,3 - muu henkilöstö 27,0 36,8 36,3 Operatiivinen tulosalue 1 660,8 1 675,5 0,9 - lääkärit 288,6 290,7 0,7 - hoitohenkilökunta 1 346,7 1 355,4 0,6 - muu henkilöstö 25,5 29,4 15,3 Lasten ja naisten tulosalue 673,1 683,2 1,5 - lääkärit 91,4 90,7-0,8 - hoitohenkilökunta 572,2 579,8 1,3 - muu henkilöstö 9,5 12,7 33,7 Psykiatrian tulosalue 460,1 483,4 5,1 - lääkärit 68,0 70,9 4,3 - hoitohenkilökunta 376,2 396,4 5,4 - muu henkilöstö 15,9 16,1 1,3 Kehitysvammahuollon tulosalue 265,3 242,9-8,4 - lääkärit 4,8 4,7-2,1 - hoitohenkilökunta 247,8 226,5-8,6 - muu henkilöstö 12,7 11,7-7,9 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 378,2 359,2-5,0 - lääkärit 26,6 27,8 4,5 - hoitohenkilökunta 338,2 318,2-5,9 - muu henkilöstö 13,4 13,2-1,5 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 1 612,1 1 349,0-16,3 - lääkärit 93,9 81,4-13,3 - hoitohenkilökunta 676,9 431,3-36,3 - muu henkilöstö 841,3 836,3-0,6 Yhteenveto Koko sairaanhoitopiiri Muutos Henkilöstöryhmä TP 2012 TP 2013 2012-2013 % - lääkärit 754,4 739,6-2,0 - hoitohenkilökunta 4 276,5 4 028,0-5,8 - muu henkilöstö 1 103,7 1 116,2 1,1 Kaikki yhteensä 6 134,6 5 883,8-4,1 41

2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairauspoissaolojen osuus palvelujaksopäivistä vuosina 2012-2013 Tulosalue Palvelu- Sairaus- Sairaus- Palvelu- Sairaus- Sairaus- Henkilöstöryhmä jakso- poissaolo- poissaolojen jakso- poissaolo- poissaolojen päivät päivät osuus päivät päivät osuus 2012 2012 palvelujakso- 2013 2013 palvelujaksopäivistä päivistä Yhtymähallinto 70 990 1 956 2,8 71 678 1 677 2,3 - lääkärit 4 379 31 0,7 4 202 41 1,0 - hoitohenkilöt 7 245 224 3,1 7 461 198 2,7 - muut henkilöt 59 366 1 701 2,9 60 015 1 438 2,4 Medisiininen tulosalue 343 848 15 934 4,6 345 519 15 113 4,4 - lääkärit 53 966 665 1,2 52 798 652 1,2 - hoitohenkilöt 279 713 15 010 5,4 278 898 14 236 5,1 - muut henkilöt 10 169 259 2,5 13 823 225 1,6 Operatiivinen tulosalue 670 555 30 463 4,5 673 210 30 174 4,5 - lääkärit 120 597 1 530 1,3 119 432 1 593 1,3 - hoitohenkilöt 540 219 28 636 5,3 542 789 28 317 5,2 - muut henkilöt 9 739 297 3,0 10 989 264 2,4 Lasten ja naisten tulosalue 278 913 12 717 4,6 275 768 12 109 4,4 - lääkärit 39 365 441 1,1 38 583 488 1,3 - hoitohenkilöt 236 086 12 212 5,2 232 522 11 580 5,0 - muut henkilöt 3 462 64 1,8 4 663 41 0,9 Psykiatrian tulosalue 188 812 7 903 4,2 195 804 9 091 4,6 - lääkärit 30 396 688 2,3 30 033 956 3,2 - hoitohenkilöt 152 071 6 875 4,5 159 875 7 876 4,9 - muut henkilöt 6 345 340 5,4 5 896 259 4,4 Kehitysvammahuollon tulosalue 105 747 6 505 6,2 97 581 6 236 6,4 - lääkärit 2 128 7 0,3 1 920 6 0,3 - hoitohenkilöt 98 926 6 369 6,4 91 361 6 106 6,7 - muut henkilöt 4 693 129 2,7 4 300 124 2,9 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 151 897 6 026 4,0 143 486 5 123 3,6 - lääkärit 10 324 193 1,9 10 968 208 1,9 - hoitohenkilöt 136 303 5 377 3,9 127 509 4 726 3,7 - muut henkilöt 5 270 456 8,7 5 009 189 3,8 Sairaanhoidollisten palveluiden 626 264 34 534 5,5 522 136 29 764 5,7 tulosalue - lääkärit 36 907 734 2,0 31 990 358 1,1 - hoitohenkilöt 264 845 13 536 5,1 169 329 9 517 5,6 - muut henkilöt 324 512 20 264 6,2 320 817 19 889 6,2 Sairauspoissaolojen osuus palvelujaksopäivistä vuosina 2012-2013 Koko sairaanhoitopiiri Palvelu- Sairaus- Sairaus- Palvelu- Sairaus- Sairaus- Henkilöstöryhmä jakso- poissaolo- poissaolojen jakso- poissaolo- poissaolojen päivät päivät osuus päivät päivät osuus 2012 2012 palvelujakso- 2013 2013 palvelujaksopäivistä päivistä - lääkärit 298 062 4 289 1,4 289 926 4 302 1,5 - hoitohenkilöt 1 715 408 88 239 5,1 1 609 744 82 556 5,1 - muut henkilöt 423 556 23 510 5,6 425 512 22 429 5,3 Kaikki yhteensä 2 437 026 116 038 4,8 2 325 182 109 287 4,7 42

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut henkilöstöryhmittäin vuosina 2012-2013 PPSHP Palkat Palkat Muutos % Henkilöstöryhmä 2012 2013 2012-2013 Vakinaiset/määräaikaiset Lääkärit 65 170 367 65 698 467 0,8 - vakinaiset 39 070 190 40 802 859 4,4 - määräaikaiset 26 100 177 24 895 608-4,6 Hoitohenkilöt 160 375 340 152 264 182-5,1 - vakinaiset 127 328 537 120 313 521-5,5 - määräaikaiset 33 046 803 31 950 661-3,3 Muut henkilöt 37 063 687 37 532 816 1,3 - vakinaiset 29 741 445 30 411 465 2,3 - määräaikaiset 7 322 242 7 121 351-2,7 Kaikki yhteensä 262 609 394 255 495 465-2,7 - vakinaiset 196 140 172 191 527 845-2,4 - määräaikaiset 66 469 222 63 967 620-3,8 PPSHP:n yhteiset palkitut aloitteet 2013 Aloitteen nimi/aihe Robotti välinehuoltoon OYS:n kierrätyskeskus Potilasvuoteiden pesu-/desinfektio ja huoltokatu Lääkekaapissa olevien/tarvittavien lääkkeiden määrän merkitseminen apteekkitilausta varten Palkitsemisen peruste (lyhyesti) TUNNUSTUSPALKKIO Aloitteessa kiinnitetään huomio oleelliseen työturvallisuusasiaan: raskaiden kuumien steriloitujen toimenpidekonttien poistamiseen autoklaavista usein epäergonomisessa asennossa. TUNNUSTUSPALKKIO Kehittämisehdotus on erinomaisen havainnollisin valokuvin esitetty ja siinä kiinnitetään huomio asiaan, joka tämän hetkisten toteuttamismahdollisuuksien puuttuessakin, saattaa jossakin laajuudessa/ muodossa, joskus tulevaisuudessa olla toteutettavissa. TUNNUSTUSPALKKIO Idean potilasvuoteiden yhteisomistuksesta ja niiden keskitetystä huolto ja välitys toiminnasta nähtiin sujuvoittavan mahdollisesti toteutuessaan toimintaa ja esim. yksiköiden sänkyjen säilytystila- ja logistiikkahaasteiden helpottumista. Vuoden 2013 aikana tehtyjen aloitteiden kesken arvottu tunnustuspalkkio Tunnustuspalkinto on aloitesäännön palkkiokriteeristön yhden pisteen arvoinen. Tunnustuspalkkio voidaan maksaa aloitteista, joiden toteuttamiskelpoisuutta ei varmuudella saada selville tai jotka eivät esitä asiaan valmista ratkaisuehdotusta, mutta kiinnittävät huomion erityisen tärkeään parannusta tarvitsevaan ongelmaan. 43

44

45

46

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalat ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - 29 jäsenkuntaa - 403 645 asukasta ennakkotietojen mukaan (OYS:n erityisvastuualueella 741 300). - 12 % Suomen maapinta-alasta (koko erityisvastuualue 50,1 %) - 122 475 potilasta, 54 234 hoitojaksoa, 545 853 avohoitokäyntiä, josta pth 73 383. - henkilökuntaa keskimäärin 6 618 - toimintakulut 538,6 milj. euroa/vuosi UTSJOKI OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit 1. Lapin 2. Länsi-Pohjan 3. Pohjois-Pohjanmaan 4. Kainuun 5. Keski-Pohjanmaan ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ KOLARI INARI SODANKYLÄ SAVUKOSKI 1 PELKOSENNIEMI Länsi-Pohjan keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala PELLO YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMI HAILUOTO PERHO KEMINMAA SIMO ROVANIEMI I I OULU KEMPELE LUMIJOKI RANUA KEMIJÄRVI Lapin keskussairaala PUDASJÄRVI 3 POSIO UTAJÄRVI PUOLANKA SALLA TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI TYRNÄVÄ MUHOS HYRYNSALMI RAAHE SIIKAJOKI LIMINKA RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO 4 SIIKALATVA MERIJÄRVI KALAJOKI KUHMO ALAVIESKAOULAINEN PYHÄNTÄ Kainuun HAAPAVESI KAJAANI keskussairaala YLIVIESKA KANNUS SIEVI NIVALA KÄRSÄMÄKI SOTKAMO KOKKOLA HAAPAJÄRVI 5TOHOLAMPI KRUUNUPYY REISJÄRVI KAUSTINEN PYHÄJÄRVI LESTIJÄRVI HALSUA VETELI Kuvat: OYS:n valokuvauslaboratorion ja Pohjanpiiri-lehden kuva-arkistot Kannen kuva: Juha Sarkkinen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 10, 90029 OYS Puhelin (08) 315 2011 Faksi (08) 315 4499 www.ppshp.fi Joutsen Median Painotalo Oy 2014