Henkilöstökertomus 2013
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2013 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat... 6 - Henkilöstömäärä... 6 - Henkilöstön ikärakenne... 7 - Henkilöstön rekrytointi... 8 - Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS-erva alueella... 9 - Henkilöstön työpanos...11 - Eläköityminen...14 - Henkilöstön muu vaihtuvuus...16 - Työvoimakustannukset...17 - Palkitseminen...20 Kehittämistoimet... 24 - Luottamus ja yhteistyö...24 - Innovointi ja tuloksellisuus...25 - Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen...27 - Osaava työvoima...33 - Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset...37 Liiteosa
1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää ja uudet hoitotavat tekevät mahdolliseksi hoitaa tehokkaasti yhä vaikeampia sairauksia. Käytettävissä oleva työvoima kuitenkin vähenee jo lähitulevaisuudessa. Uusi valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kunta- ja palvelurakenneuudistus tuovat myös uusia haasteita ja muutoksia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstön on oltava vahvasti mukana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia 2010 2015 tavoitteena terveyttä, ohjaa toimintamme ja taloutemme suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Haluamme olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työnantaja. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on tehty laaja henkilöstövoimavaraselvitys, jossa on selvitetty lääkäri- ja hoitohenkilöstön tarvetta ja saatavuutta vuoteen 2025 saakka. Lääkäreitä valmistuu Oulun yliopistosta vuosina 2020 2025 noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin 1 800. Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai niille aloille, missä palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Hoitohenkilöstön tarve hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, sillä henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tulevaisuudessa on tärkeää ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. 3
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Sairaanhoitopiirimme strategian yksi päämäärä on olla terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Päämäärän saavuttamiseksi olemme toimintavuoden aikana tehneet useita toimia. Sairaanhoitopiirissä on aloitettu toimintavuoden aikana henkilöstömitoitushanke hoitohenkilöstön osalta. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirissä on riittävät henkilöstövoimavarat suhteessa suunniteltuun toimintaan ja että henkilöstövoimavarat jakautuvat oikeudenmukaisesti. Toimintavuoden aikana on uudistettu varhaisen tuen työkyvyn toimintamalli (VarTu). Toimintamalli on jalkautettu käytännön toimintaan henkilöstölle pidetyillä koulutuksilla ja infoilla. Henkilöstöpalveluissa toimiva henkilöstösuunnittelija toimii esimiesten tukena työkyvyn tuen toimintamallin käytännön toteutuksessa. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutukset esimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille aloitettiin toimintavuoden aikana. Koulutukset on räätälöity vastaamaan sairaanhoitopiirin toimintamalleja ja käytäntöjä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä laski hiukan edellisvuosista. Sairauspoissaoloaika oli 16,5 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2012 oli 16,7 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitopiiri oli mukana jaksotyöaikakokeilussa, joka päättyi vuoden 2013 lopussa. Jaksotyöaikakokeilusta on sovittu Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2012 2013 allekirjoituspöytäkirjassa. Jaksotyöaikakokeiluyksiköinä sairaanhoitopiirissä toimivat lasten ja naisten tulosalueelta synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue. Yksiköissä työskentelee noin 250 jaksotyötä tekevää ammattilaista. Kokeilun tavoitteena on saada nykyistä selkeämmät ja yksinkertaisemmat jaksotyöaikaa koskevat määräykset, jotka myös edistävät työhyvinvointia ja palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue lähti kokeiluun mukaan. Näin sairaanhoitopiiri pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, minkälaisia uudet jaksotyöaikamääräykset tulevat olemaan. Oulun yliopistollinen sairaala täytti toimintavuoden aikana 40 vuotta. Merkkivuotta vietettiin työn merkeissä, erillisiä 40-vuotisjuhlia ei järjestetty. Sen sijaan sairaanhoitopiiri muisti ansioituneita työntekijöitään kahdessa tilaisuudessa. Joulukuun alkupäivinä hallintorakennuksen neuvotteluhuoneessa luovutettiin kannustuspalkkio vähintään 40 vuotta yhtäjaksoisesti sairaanhoitopiirin palveluksessa olleille henkilölle. Näitä, viimeistään vuoden 1973 alkupuolella työnsä aloittaneita on sairaanhoitopiirin palveluksessa 23 henkilöä. Toinen tilaisuus järjestettiin joulun alla ravintola Kotkassa. Silloin luovutettiin Kuntaliiton kultainen ansiomerkki työntekijöille, jotka ovat olleet vähintään 30 vuotta sairaanhoitopiirin, kunnan, kuntainliiton tai kuntayhtymän palveluksessa. Tällaisia työntekijöitä sairaanhoitopiirin palveluksessa on 574 henkilöä. Sairaanhoitopiirin ensimmäisiä kesäjuhlia vietettiin kesäkuun alkupuolella Oulun Kuusisaaressa. Nyt ensimmäisen kerran järjestetty kesäjuhla on osa sairaanhoitopiirin kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen mallia. Strategiasta johdetut tavoitteet Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2013 sisältyi tavoiteasetanta, jossa on asetettu tavoitteet ja mittarit kullekin strategiselle linjaukselle. Vetovoimaisen työpaikan ja osaava henkilöstö näkökulmasta tavoitteet, mittarit ja suunnitelman toteumat ovat seuraavanlaiset. Sairaanhoitopiirin valtuuston asettamat sitovat tavoitteet täyttyivät vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö -näkökulmasta. Henkilöstön Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö johtaminen perustuu avoimuuteen Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seuranta Tyyppi Vertailuarvo Toteuma jakso 2013 Työolobarometri (esimiestyö, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus) Piste (1-5) Nousee V. 2011 arvo Joka toinen Seurataan 3,5 3,5 vuosi Sairastavuus % % Vähenevät V. 2012 vastaava 4 kk välein Sitova 4,8 % 4,7 % arvo Ammatillinen työnjako Etenee TP 2012 arvo Vuosittain Seurataan Etenee Etenee Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2012 arvo Vuosittain Seurataan 59,6 58,7 Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy 4
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 sairauspoissaolot vähenivät 0,1 prosenttiyksikköä henkilöstön palveluksessaoloajasta. Ammatillinen työjako on edennyt mm. potilaskuljetusten, hyllytyspalveluiden ja osastofarmasian kohdalla. Työaikapankkijärjestelmän käyttö on myös kasvanut toimintavuoden aikana. Henkilöstön työaikapankkiin tallentamat ja lainaamat tuntimäärät ovat lisääntyneet verrattuna vuoteen 2012. Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 16. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelema uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Tämä raportti tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 5
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 757,5 virkaa ja tointa, joista 80 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä väheni edellisvuodesta 242,5. Vakanssimäärän vähenemiseen vaikutti pääasiassa Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 1.1.2013. Psykiatrian tulosalueen hoitohenkilökunnan vakanssimäärä sen sijaan kasvoi Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirryttyä lokakuussa 2013 sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien määrä väheni 1,5, hoitohenkilökunnan 177, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 7 ja hallintoja taloushenkilökunnan 25. Huoltohenkilökunnan määrän lisäys oli 4. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 5 vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 594 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 45 lääkärivakanssia, 536 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 13 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,7 %, lääkäreiden 11,0 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 aikana keskimäärin 6 618 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 316 henkilöllä. Henkilöstömäärän vähenemiseen vaikutti Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 1.1.2013. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 6 933 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 oli 6 652 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 908 henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 352 ja Visalan sairaalassa 135 henkilöä sekä Kehitysvammahuollon palveluksessa 257 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden Taulukko 1. Virat ja toimet 31.12.2013 OYS Psykiatrian Oulaskankaan Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 72,0 8,0 0,0 0,0 80,0 Lääkärit *) 529,0 71,0 30,5 5,0 635,5 Hoitohenkilöt 2 400,0 392,0 289,0 186,0 3 267,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 129,0 41,0 4,0 31,0 205,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 383,0 32,0 51,0 19,0 485,0 Huoltohenkilöt 742,0 0,0 1,0 1,0 744,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 305,0 10,0 15,0 11,0 341,0 Kaikki yhteensä 4 560,0 554,0 390,5 253,0 5 757,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit 6
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin 31.12.2013 5,9 % 3,9 % 1,4 % Hoitohenkilöt 8,4 % Huoltohenkilöt Lääkärit 11,0 % 12,9 % 56,7 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat lopussa 18,9 % (1 258 miestä), naisten osuus vastaavasti 81,1 % (5 394 naista). Miesten suhteellinen osuus kasvoi lähes kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta (17,1 % v. 2012). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 76,3 % (5 074 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus laski hieman ollen vuoden lopussa 23,7 % (24,0 % 31.12.2012). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 696 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,5 %) lääkäreiden ja tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 451 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 256 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 223 henkilöä), sairaalahuoltaja (370 henkilöä), erikoislääkäri (359 henkilöä) ja lähihoitaja (317 henkilöä). Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,0 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli huoltohenkilöstöllä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,2 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keskiikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkärien (55,7 vuotta), Taulukko 2. Henkilöstömäärä 31.12.2013 Muutos % Palvelussuhde 31.12.2013 Miehet Naiset Yhteensä ed.vuodesta Vakinaiset 857 4 217 5 074-3,9 Määräaikaiset 401 1 177 1 578-5,6 Yhteensä 1 258 5 394 6 652-4,3 7
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS osastonylilääkärien (54,0 vuotta) ja perushoitajien (53,4 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli lähihoitajien ryhmä (40,0 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,5 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 35,0 % on yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 42,9 %. Suurimman ikäluokan muodostavat 51 55-vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 16 henkilöllä. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2013 Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 31 998 15,0 31-40 1 645 24,7 41-50 1 681 25,3 51-60 1 941 29,2 61-65 368 5,5 66 ja yli 19 0,3 Yhteensä 6 652 100,0 % Keski-ikä 44,1 vuotta Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Kun sairaalamme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry -tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestettävän Kesärekry -tapahtuman tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiirin työhön tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista: tarkastaa opintosuoritukset, todistukset ja arvioi soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistui yhdessä erityisvastuualueen keskussairaaloiden kanssa. Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi monine työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla 8
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Keväällä rekrytointiyksikkö vieraili Kastellin yläkoulussa, missä pidettiin infotunti lukiolaisille. Sairaanhoitaja ja kätilö esittelivät terveydenhuollon ammattien sisältöjä ja koulutusväyliä. Tavoitteena oli tehdä terveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi kouluikäisille ja houkutella heitä opiskelemaan alalle. Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut tekivät yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueemme ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2013 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 30 sairaalamme eri yksiköissä. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana sairaanhoitopiirissä työskenteli yhteensä 56 siviilipalvelusmiestä. Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä Vuosi 2013 oli ison muutoksen aikaa rekrytoinnissa rekrytointiprosessin muutoksen ja uuden sijaishallintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilöstöä koulutettiin laajasti puolen vuoden aikana käyttämään kahta uutta järjestelmää, jotka otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry-järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja asioiden sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä ja toimistosihteereiden työaikaa on vapautunut ennen käsin tehtävien hakijayhteenvetojen poistumisen myötä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten sähköisestä julkaisemisesta. Myös sijaishallintajärjestelmä vaihtui Kuntarekry -järjestelmään. Sen myötä avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa, mikä nopeuttaa yksiköiden sijaisten saantia. Varahenkilöstö - apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Varahenkilöstötoiminta laajeni syksyllä 2013, kun kolmen kätilön varahenkilöstö perustettiin synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston kätilöiden äkillisiä poissaoloja korvaamaan. Ennestään toiminnassa oli jo yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla (Teho 1 ja 2 sekä Lasten teho-osasto 64) oleva rekrytointipalveluiden hallinnoima varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat olleet erittäin positiivisia. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön jaksamista. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkailun sopimusta on jatkettu. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla, kuin omalla, osastoilla ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Kokemukset sisäisestä keikkailusta ovat hyviä. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Joka neljäs vuosi tehdään kartoitus sekä lääkäri- että hoitohenkilöstötarpeista, koulutuspaikkamääristä sekä ammattiin valmistuvista arvioiden tilannetta koko alueen näkökulmasta. Lääkärityövoima OYS:n erityisvastuualueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan 2 553 lääkäriä, joista erikoistuneita lääkäreitä 1 551 (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 henkilöä vuodessa. Vuonna 2014 lääkäriopiskelijoiden aloituspaikkamäärä nousee 146:een. 9
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS On arvioitu, että lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin 1 800. Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160 eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430 lääkäriä (lisäystä 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin 3 000 lääkäriä (+18 %). Erikoislääkärikoulutusta tulee lisätä aloilla, joilla jo nyt on vajetta osaajista koko alueella eli psykiatria ja yleislääketiede sekä aloilla, joilla arvioitu tarpeen kasvu ylittää koulutuksen volyymin, anestesiologia ja radiologia. Erikoislääkärien sijoittumisessa eri sairaanhoitopiriin alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityisesti tulee huomioida, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai aloille, missä palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön tarve hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Suurempi tarve johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on huomioitava myös muiden eläkelajien ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS:n erityisvastuualueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Pulaa erityisvastuualueella tulee olemaan kuitenkin erityisesti röntgen-, laboratorio- ja ensihoitajista. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammattilaisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko eritysvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Arvokas työ tarvitsee tekijöitä! 10
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos 2012 2013. Palkallisen työpanoksen vähennys edellisvuodesta oli noin 250 henkilötyöpanosta (- 4,1 %). Muutoksen selittää pääosin n. 350 henkilön siirtyminen 1.1.2013 toimintansa aloittaneeseen Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) palvelukseen. Palkattomien virka-/ työvapaiden määrä vuoden aikana oli 501 vuosityöpanosta. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli psykiatrian tulosalueella (5,1 %), mihin vaikuttaa Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille loppusyksystä 2013. Kehitysvammahuollossa palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos 2012-2013 oli yhteensä -8,4 %. Taulukko 4. Henkilöstön työpanos vuosina 2012-2013 TP 2012 TP 2013 Muutos 2012-2013 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 6 134,6 *) 5 883,8-250,8-4,1 Lääkärit 754,4 739,6-14,8-2,0 Hoitohenkilökunta 4 276,5 4 028,0-248,5-5,8 Muu henkilöstö 1 103,7 1 116,2 12,5 1,1 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 538,7 501,0-37,7-7,0 Lääkärit 74,7 69,3-5,4-7,2 Hoitohenkilökunta 410,4 382,2-28,2-6,9 Muu henkilöstö 53,6 49,5-4,1-7,6 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 902,9 4 700,6-202,3-4,1 Lääkärit 610,0 597,0-13,0-2,1 Hoitohenkilökunta 3 387,6 3 187,5-200,1-5,9 Muu henkilöstö 905,3 916,1 10,8 1,2 *)1.1.2013 alkaen PPSHP:n henkilöstöstä n. 350 henkilöä siirtyi Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) palvelukseen. 11
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 2. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina 2008 2013 (vuosi 2008 = 100) 120,0 115,0 v. 2010 Pohjois-Pohjanmaan eiryishuoltopiiri yhdistyi shp:iin v. 2011 Uuden avohoitotalon käyttöönotto v. 2013 Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 110,00 105,00 100,00 95,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 PPSHP Tehty työpanos Lääkärit Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina 2008 2013. Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen kuuden vuoden aikana lähes 6 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapahtui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työpanos lisääntyi edelleen vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönoton myötä, kunnes vuoden 2013 aikana tehty työpanos laski edellisvuosista henkilöstösiirtojen (NordLab) vuoksi, minkä vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Lisäksi tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi vuosien 2011-2013 osalta. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kehityssuuntaus on kaikilta osin ollut sairaanhoitopiirin strategian mukainen. Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti 2011 2013 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Avoh.käynnit 121,1 117,6 117,1 Hoitojaksot 12,0 12,1 12,9 Hoitopäivät 67,9 Hoidetut potilat 27,2 27,2 27,3 69,5 62,4 Suoritteita henkilötyövuosi 2013 Suoritteita henkilötyövuosi 2012 Suoritteita henkilötyövuosi 2011 12
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Taulukko 5. Poissaolopäivät vuosina 2011 2013 Laji 2011 2012 2013 Muutos % Muutos % 2011-2012 2012-2013 Vuosilomat *) 270 474 274 086 271 106 1,3-1,1 Sairauspoissaolot 111 367 116 038 109 287 4,2-5,8 Muut lakisääteiset 142 457 146 100 130 026 2,6-11,0 Kuntoutuspoissaolot 3 087 3 968 3 927 28,5-1,0 Koulutuspoissaolot 16 822 15 345 15 248-8,8-0,6 Opintovapaapoissaolot 15 484 15 631 18 137 0,9 16,0 Muut poissaolot 76 186 76 276 67 678 0,1-11,3 Yhteensä 635 877 647 444 615 409 1,8-4,9 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi sairaanhoitopiirissä 4,9 % vuosina 2012 2013. Vähentymisen taustalla on NordLabin toiminnan aloittaminen vuoden 2013 alusta. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät jopa keskimääräistä enemmän, muutos -11,0 %. Opintovapaapoissaolot oli ainoa poissaoloryhmä, missä oli kasvua edellisvuoteen (16,0 %). Vuorotteluvapaalla vuonna 2013 oli 122 henkilöä, määrässä on jonkin verran vähennystä edellisvuoteen (136 henkilöä vuonna 2012). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 17 242 päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 141 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 on kuvattu seuraavassa kuviossa. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,5 % koko palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2013 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 109 287 sairauspoissaolopäivää eli 16,5 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. Ammattitaudeista johtuvia poissaoloja ei vuonna 2013 ollut lainkaan. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina 2009 2013 on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen -osiossa. Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 5,6 % 4,7 % 0,7 % 0,8 % 2,9 % 0,2 % Työpanos Vuosilomat 11,6 % Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutuspoissaolot 73,5 % 13
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 6. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2009 2013 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2009 2010 2011 2012 2013 17,0 17,1 16,3 16,7 16,5 Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 13 671 päivää eli 12,5 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 7. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelu- Sairaus- Osuus Palvelu- Sairaus- Osuus jaksopäivät poissaolopäivät % jaksopäivät poissaolopäivät % 2012 2012 2013 2013 Lääkärit 280 292 4 245 1,5 274 902 4 271 1,6 Hoitohenkilöt 1 445 678 72 831 5,0 1 356 579 68 156 5,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 87 374 1 929 2,2 88 693 2 143 2,4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 188 840 13 021 6,9 177 264 12 324 7,0 Huoltohenkilöt 254 818 17 016 6,7 251 104 16 582 6,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 150 530 6 748 4,5 150 616 5 642 3,7 Muut henkilöt 29 494 248 0,8 26 024 169 0,6 Yhteensä 2 437 026 116 038 4,8 2 325 182 109 287 4,7 Sairaanhoitopiirissä 445 henkilöä tuotti vähintään 50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes 1 400 henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2013 aikana terveysperusteisia poissaoloja, määrä on 21,1 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä. Taulukko 8. PPSHP terveysperusteiset poissaolot 2013 Sairauspoissaolojakson pituus, lkm %-osuus 1-3 pv 12 898 67,5 4-10 pv 3 545 18,6 11-30 pv 1 832 9,6 31-89 pv 609 3,2 yli 90 pv 213 1,1 Yhteensä 19 097 100,0 Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta laski hieman ollen 4,7 % (4,8 % vuonna 2012). Suhteellisesti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilöstöllä. Tulosmittareissa hälytysarvona on pidetty yli 5,0 % sairauspoissaolojen osuutta henkilöstön palveluksessaoloajasta. Tämä raja täyttyy sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstöllä sekä huomattavassa määrin tutkimusta ja hoitoa avustan henkilöstön (7,0 %) ja huoltohenkilöstön (6,6 %) kohdalla. Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentti vuosina 2012-2013. Taulukossa 8 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista. Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 202 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,4 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 84 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 12 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 216 henkilöä, uusia heistä oli 47 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (31). Suuntaus on hyvä, koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstön määrästä oli 0,47 % ja keski-ikä 59,6 vuotta. Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä oli 2,9 % vuonna 2013, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,2 %). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,7 vuotta (59,6 vuotta vuonna 2012/ 14
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kevan uusin tilastopäivitys). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 60,4-vuotiaina, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,6-vuotiaina. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5 vuoden iässä (63,0 vuoden iässä vuonna 2012). Kuviossa 5 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen 2030. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina 31.12.2010. Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä lähes 2 300 henkilöä. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaanhoitopiirin palveluksessa ennen vuotta 2005. Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Kuvio 5. PPSHP:ssä Kuvio vanhuuseläkkeelle 5. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät 2014-2030 jäävät 2014 2030 Eläkepoistumaennuste, Keva Eläkepoistumaennuste, Keva 180 157 162 160 148 148 146 142 140 130 133 139 138 133 136 123 120 118 98 100 128 117 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Taulukko 9. Vuosina 2011-2013 eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji 2011 2012 2013 Vanhuuseläke 99 113 112 Työkyvyttömyyseläke 27 21 31 Osa-aikaeläke 20 15 12 Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki 50 42 47 Määräaikainen kuntoutustuki *) 46 48 56 PPSHP 242 239 258 *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt 15
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 10 on nähtävissä sairaanhoitopiirin maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2013 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2014 Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä nousi vuosina 2012-2013 lähes 100 milj. euroa, millä oli suuri vaikutus myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kasvuun, 12,7 milj. euroa (2012), 14,3 milj. euroa (2013). Taulukko 10. Eläkemaksut vuosi 2013 PPSHP Maksut 1 000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 2 179 0,8 Eläkemenoperusteinen maksu 14 324 5,5 Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2013 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 302, joista 143 perusteena oli eläketapahtuma. Vuoden lopussa kehitysvammahuollon Muhoksen ryhmäkodin 11 työntekijän palvelussuhde päättyi liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, kun ryhmäkodin palvelutoiminta siirtyi Muhoksen kunnan toiminnaksi seuraavan vuoden alusta lukien. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2013 yhteensä 136 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (178 vuonna 2012), mikä on 2,7 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 16
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Työvoimakustannukset Laboratoriopalvelujen uudelleen järjestäminen vähensi henkilöstömenoja Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2013 henkilöstömenot olivat yhteensä 329,9 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenivät 9,6 milj. euroa eli vähennystä oli 2,8 % edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin laboratoriopalvelut ovat siirtyneet vuoden 2013 alusta liikelaitoskuntayhtymä NordLabin tuottamiksi. NordLabiin siirtyi noin 350 henkilöä, joiden palkat ja henkilösivukulut olivat vuonna 2012 yhteensä 15,1 milj. euroa. Tämä vähensi merkittävästi sairaanhoitopiirin henkilöstömenoja. Henkilöstömenoja kasvattivat helmikuun 2013 alussa maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus palkkamenoihin PPSHP:n kaikilla sopimusaloilla oli yhteensä yli 3 milj. euroa. Lisäksi jaossa oli sopimuksen mukaista paikallista järjestelyvaraerää 0,6 %, minkä kustannusvaikutus vuoden 2013 palkkamenoihin oli hieman yli 1 milj. euroa. Eri toimintamuutoksien ja paikallisten sopimusten vaikutus palkkoihin oli noin 0,5 milj. euroa. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille kasvatti henkilöstökuluja loppuvuodesta. Lisäksi vuoden aikana uudistettiin fyysikoiden palkkausjärjestelmä ja silmälääkäreiden tulospalkkaus purettiin osaksi varsinaista palkkaa. Kaiken kaikkiaan valtakunnalliset sopimuserät, paikalliset sopimukset sekä toiminnalliset muutokset kasvattivat henkilöstömenoja (palkkamenot ja henkilösivukulut) arviolta 6,0 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt vuoden aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin ensimmäistä kertaa työaikapankkivelkaa yhteensä 1,3 milj. euroa. Jatkossa kirjaus tehdään lomapalkkavelan tavoin seuraamalla velassa tapahtuvaa muutosta vuosittain. Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden 2013 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä 1,2 milj. euron varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin. Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin Vuosina 2012-2013 eri tulosalueiden välillä oli hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon kohdalla palkoissa ja muissa henkilöstömenoissa näkyy NordLabille maksettavan lomapalkkavelan kirjaukset. Koko sairaanhoitopiirin lomapalkkavelan vähennys näkyy yhtymähallinnon palkkojen kohdalla, kun taas lomapalkkavelan maksu NordLabille on kirjattu yhtymähallinnon muihin henkilöstömenoihin. Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-7,8 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat vaikutukset henkilöstöön. Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin vuosina Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen 2012 2013 muutos (%) henkilöstöryhmittäin vuosina 2012-2013 (%) PALKAT Muutos % TYÖPANOS Muutos % -8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Lääkärit -2,0 0,8 Hoito- ja tutkimushenkilöstö -5,2-5,8 Muu henkilöstö 1,1 2,7 PPSHP yht. -4,4-4,1 17
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 11 on nähtävissä palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2012 2013. Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 100,9 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 62,4 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Kuviossa 6 on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Hoitohenkilöstön kohdalla on nähtävissä laboratoriotoimintojen uudelleen järjestäminen, NordLabiin siirtynyt henkilöstö oli pääosin hoitohenkilöstöä. Sairaanhoitopiirin palkkojen muutos myötäilee palkallisen työpanoksen muutosta. Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja työpanosjakaumaa lääkärien osuus palkkasummasta oli 26,0 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,6 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 59,2 % ja 68,5 % sekä muun henkilökunnan 14,8 % ja 19,0 %. Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2013 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,5 % palkkamenoista (kuvio 7). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,6 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,1 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 13 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. On huomioitavaa, että toteumiin vaikuttaa osaltaan henkilökunnan määrän muutos vuosina 2012-2013. Taulukko 11. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina 2012 2013 PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % 2012 2013 Yhtymähallinto 12 732 551 12 509 123-1,8 -palkat 9 945 650 7 349 146-26,1 -muut henkilöstömenot 2 786 901 5 159 977 85,2 Medisiininen tulosalue 52 110 683 54 166 457 3,9 -palkat 41 560 138 42 851 172 3,1 -muut henkilöstömenot 10 550 545 11 315 284 7,2 Operatiivinen tulosalue 100 645 210 100 868 741 0,2 -palkat 80 184 163 79 763 095-0,5 -muut henkilöstömenot 20 461 047 21 105 646 3,2 Lasten ja naisten tulosalue 38 679 419 39 730 151 2,7 -palkat 30 985 540 31 563 369 1,9 -muut henkilöstömenot 7 693 879 8 166 782 6,1 Psykiatrian tulosalue 26 256 385 27 304 602 4,0 -palkat 20 908 885 21 636 336 3,5 -muut henkilöstömenot 5 347 500 5 668 265 6,0 Kehitysvammahuollon tulosalue 12 546 790 11 565 374-7,8 -palkat 10 074 994 9 171 584-9,0 -muut henkilöstömenot 2 471 796 2 393 790-3,2 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 21 967 013 21 363 364-2,7 -palkat 17 484 994 16 871 868-3,5 -muut henkilöstömenot 4 482 019 4 491 496 0,2 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 74 598 549 62 390 521-16,4 -palkat 59 394 130 49 531 406-16,6 -muut henkilöstömenot 15 204 419 12 859 116-15,4 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ 339 536 600 329 898 332-2,8 -palkat 270 538 494 258 737 976-4,4 -muut henkilöstömenot 68 998 106 71 160 356 3,1 18
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2013 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen 2013 1,0 % 0,8 % 2,4 % 3,2 % 13,0 % Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset 16,1 % Sairausloma-ajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut poissaoloajan palkat Lakisääteiset poissaoloajan palkat 63,5 % Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,48 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli 2,4 %. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina 2012 2013 on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 73,7 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 28,5 %. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 5,1 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina 2012 2013 Tilinimi Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TP 2013 2012 2013 TP13/TP12 Suht.osuus % Palkat 270 538 494 258 737 976-4,4 78,4 Luottamushenkilöstö 122 932 194 782 58,4 0,1 Lääkärit 66 303 350 66 845 832 0,8 20,3 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 160 565 525 152 198 992-5,2 46,1 Muu henkilöstö 36 947 239 37 950 012 2,7 11,5 Palkkiot 466 649 421 691-9,6 0,1 Jaksotetut palkat -342 050 1 229 000-459,3 0,4 Lomapalkkavelan muutos 6 474 850-102 333-101,6 0,0 Henkilösivukulut 68 998 105 71 160 356 3,1 21,6 Sos. ja eläkevak.menot 74 125 725 73 714 846-0,6 22,3 Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät -5 127 619-2 554 489-50,2-0,8 Henkilöstömenot yhteensä 339 536 600 329 898 332-2,8 100,0 19
2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 13. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut vuosina 2012 ja 2013 sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2012 Palkat 2013 Muutos % 2012-2013 Varsinaiset palkat 167 176 838 162 106 964-3,0 Työaika- ja päivystyskorvaukset 33 022 082 33 266 788 0,7 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset 41 107 457 41 124 517 0,0 Sairausloma-ajan palkat 8 671 692 8 232 978-5,1 Lakisääteiset poissaoloajan palkat 2 718 706 2 004 282-26,3 Muut poissaoloajan palkat 2 540 676 2 572 016 1,2 Lisä- ja ylityökorvaukset 7 371 943 6 187 920-16,1 Palkat yhteensä 262 609 394 255 495 465-2,7 Tehdyn työn hinta 27,81 /h 28,48 /h 2,4 Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2010-2015 strategian mukaan sairaanhoitopiiri haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työpaikka. Sairaanhoitopiiri toteuttaa henkilöstön palkitsemista strategian mukaisesti. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva hyväksytty menettelymalli palkita tuottavuutta lisäävästä sairaanhoitopiirin ja yksikön tavoitteiden mukaisesta työstä. Sairaanhoitopiirissä on otettu vuoden 2012 aikana käyttöön kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli. Toimintamallissa palkitsemisen kokonaisuus on jaettu kolmeen osa-alueeseen; palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen. Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Sairaanhoitopiirissä on tehty vuonna 2013 paikalliset sopimukset mm. hälytysrahan maksamisesta, lisätyöstä, sisäisestä keikkailusta ja silmälääkäreiden tulospalkkion purkamisesta. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Järjestelyvaraerän käytöstä sovittiin paikallisesti KVTES:n sopimuksen piiriin kuuluvien osalta hinnoitteluliitteittäin. Tehy ry:n, teknisten sopimuksen ja lääkärisopimuksen osalta käytiin erilliset paikallisneuvottelut. KVTES:n, Tehyn ja teknisten sopimusten mukaisista järjestelyvaraeristä päätettiin osa kohdentaa tehtävän vaativuuteen perustuvien palkkauksen epäkohtien korjaamiseen vuoden 2014 alkupuolella. Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän kehittämistä on jatkettu vuonna 2013. Kannustava palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä Henkilöstöedut Henkilökohtainen kehitys, positiivinen työympäristö ja aineeton palkitseminen 20
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Fyysikoiden työn vaativuuden arviointiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä sovittiin paikallisesti kesäkuussa. Syksyn aikana aloitettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien vaativuudenarviointiprojektit, jotka jatkuvat vuoden 2014 alkupuolelle. Palkkausepäkohtien korjaamiseen tullaan käyttämään paikallista järjestelyvaraerää. Henkilökohtaisiin lisiin on kohdennettu 1,3 % tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Hinnoitteluliitekohtainen tarkastelu on suoritettu, jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin on kuulunut vähintään 30 henkilöä. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta ja toiminnan tuloksen parantamista, laadukasta sekä vaikuttavaa palvelua. Vuonna 2013 tulospalkkioita jaettiin neljälle eri vastuu-/toimialueelle. Vuonna 2013 käyttöön otettu Säpäkkä nopean palkitsemisen malli on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä tavoitteiden mukaisesta työstä. Säpäkkä-palkkiota varten varattiin sairaanhoitopiirin talousarvioon 300 000 euroa vastuualueille jaettuna. Määrärahasta käytettiin lähes 90 %. Henkilöstöetuudet Sairaanhoitopiirissä järjestetään kerran vuodessa koko PPSHP:n yhteinen vuosipäivä. Päivän teema vaihtelee vuosittain strategiasta valittujen painopistealueiden mukaan. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin sairaanhoitopiirin eri paikkakunnilla. Sairaanhoitopiirin ensimmäisiä kesäjuhlia vietettiin kesäkuun alkupuolella Oulun Kuusisaaressa. Juhlissa esiintyivät sairaanhoitopiirin työntekijöistä koostuva Cool Operator yhtye. Paikalla oli myös taikuri Joni Pakanen. Loppuillasta esiintyi Paula Koivuniemi noin 1 500 kesäjuhlavierasjoukolle. Työhön ja palvelussuhteeseen liittyvät etuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa niin, että aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin. Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Tavoitteena on työntekijän mahdollisimman nopea työhön paluu. 21