Riina Helenius & Paula Oja:

Riina Helenius & Paula Oja: AVERKON OPISKELIJAPALAUTE 2002 2003

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT...3 3 VERKKO-OPISKELUN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET...6 4 TUTOROINTI JA SEN KEHITTÄMINEN...8 5 VERTAISTUTOROINTI JA KESKUSTELUT...11 6 OPPIMATERIAALI...12 7 OPPIMISTEHTÄVÄT...13 8 OPPIMISYMPÄRISTÖT...14 9 VERKKO-OPETUS VS. LÄHIOPETUS...15 10 KEHITYSIDEOITA...15 11 YHTEENVETOA...16 LÄHTEET...17 LIITEET...18 2

1 JOHDANTO AVERKO Avoin verkostoammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille avoimia ammattikorkeakoulun opintoja Internetin välityksellä. Opintojaksot käynnistyvät neljä kertaa vuodessa ja soveltuvat kaikille osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille. Opintotarjonnassa on yli 40 opintojaksoa eri aloilta, yhteensä noin 100 opintoviikkoa. AVERKOn toiminnan ja opintojen laadun kehittämisen kannalta on keskeistä selvittää, kuinka opiskelijat ovat kokeneet opiskelun AVERKOn verkko-opintojaksoilla ja millaisia kehitystoiveita heillä on opintojaksojen suhteen. Tässä raportissa tuodaan yhteenvetona esiin AVERKOn opiskelijoiden antamaa palautetta vuosien 2002 ja 2003 opintokierroksilta. WebCT-oppimisympäristössä annettavan suoran opintojaksokohtaisen palautteen lisäksi opiskelijoita on pyydetty opintojakson päättyessä vastaamaan www-sivuilla olevaan palautelomakkeeseen (ks. liite 1). Palautelomake on otettu käyttöön keväällä 2002 ja se sisältää 38 kysymystä, joista neljä on avointa kysymystä ja suurin osa väittämiä. Opiskelijat ovat voineet vastata siihen nimettömänä Internetin välityksellä. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT - Vastaajia (n) 363 - Miehiä 146 (40 %) - Naisia 217 (60 %) Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keski-ikä on 29 vuotta. Vastaajista hieman yli puolet (54,8 %) on ammattikorkeakouluopiskelijoita ja noin kolmasosa (34,2 %) työnsä ohella opintoja suorittavia opiskelijoita. 3,85 % vastaajista on työttömänä. Yliopistossa tai toisella asteella olevia opiskelijoita on vain muutama (0,54 %). Muita, esimerkiksi äitiyslomalla olevia henkilöitä on vastaajista 23 (6,3 %). Yksi vastaajista on ns. yritysopiskelija, eli hänen työnantajansa on tilannut koulutuksen AVERKOlta. Vastaajan tausta n % vastaajista Ammattikorkeakouluopiskelija 199 54,8 Toisen asteen opiskelija 1 0,27 Yliopisto-opiskelija 1 0,27 Opiskelee työn ohessa 124 34,2 Työtön 14 3,85 Jokin muu 23 6,34 Yritysopiskelija 1 0,27 Taulukko 1. Vastaajien opiskelu-/työtilanne. 3

Suurin osa AVERKOn verkko-opintojaksoja suorittaneista ja palautekyselyyn vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista opiskelee tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon alalla (yht. 81,9 %). Vähiten palautekyselyyn vastanneita AVERKO-opiskelijoita löytyy vapaa-aika- ja liikunta-alalta, humanistiselta ja opetusalalta sekä kulttuurialalta (yht. 4 %). Edellä mainittujen koulutusalojen opiskelijoiden vähyys selittyy todennäköisesti sillä, että AVERKOssa on vain vähän tai ei lainkaan ko. koulutusaloihin suoraan liittyviä AVERKOn verkko-opintojaksoja. Seuraavassa taulukossa esitellään ammattikorkeakoulussa opiskelevien vastaajien opiskelualat ja niiden jakaantuminen vastaajien kesken. ALA n % vastanneista AMK - opiskelijoista Tekniikka ja liikenne 87 43,7 24,0 Kauppa ja hallinto 76 38,2 20,9 Sosiaali- ja terveysala 28 14,1 7,7 Humanistinen ja opetusala 3 1,5 0,8 Vapaa-aika- ja liikunta-ala 1 0,5 0,3 Kulttuuriala 4 2,0 1,1 % kaikista vastaajista Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutusalat Vastaajista 38 % on saanut tiedon AVERKO opinnoista omasta oppilaitoksestaan, mikä on luonnollista, sillä esimerkiksi yhteistyöammattikorkeakoulujen (KPAMK & RAMK) opiskelijoita informoidaan säännöllisesti AVERKO-opintojen alkamisesta. Myös Internet on tarjonnut tehokkaan tietolähteen AVERKO-opinnoille; sen kautta on saanut tiedon n. 36 % vastaajista. Lehti-ilmoitusten kautta on saanut tiedon 15 % vastaajista. Seuraavassa kuviossa (ks. kuvio 1) esitellään ne lähteet, joiden kautta palautekyselyyn vastanneet opiskelijat ovat saanet tiedon AVERKOn verkkoopintojaksojen alkamisesta. 4

Oppilaitos 38 % AVERKOn esite 2 % Muu 2 % Lehti-ilmoitukset 15 % Internet 36 % Työnantaja 1 % Tuttava 6 % Internet Työnantaja Tuttava Lehti-ilmoitukset Oppilaitos AVERKOn esite Muu Kuvio 1. Mistä sait tietoa opintojakson alkamisesta? Vastaajien atk taidot ovat pääosin melko hyvät. 59 % vastaajista toteaa omaavansa mielestään hyvät tai erinomaiset atk taidot. 27 % vastaajista toteaa atk-taitojensa olevan kohtalaiset ja vain 14 % kertoo niiden olevan melko heikot tai erittäin heikot. Yli puolet vastaajista (59 %) on mukana verkko-opintojaksolla ensimmäistä kertaa. Vastaajista 41 % on suorittanut verkkokursseja myös aikaisemmin. Suurin osa vastaajista (67 %) on sitä mieltä, että opiskelu AVERKOn opintojaksolla on ollut odotusten mukaista. 14 % vastaajista toteaa opiskelun olleen helpompaa kuin he ovat odottaneet ja 19 % vastaajista on sitä mieltä, että opiskelu AVERKOn opintojaksolla on ollut vaikeampaa kuin he ovat odottaneet. Palautelomakkeeseen vastanneet opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä suorittamiinsa AVERKOopintoihin ja kokevat opiskelun AVERKOn opintojaksoilla mielekkääksi. 84 % vastaajista on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä opiskelu verkkokurssilla oli mielekästä -väittämän kanssa. 10 % vastaajista ei osaa sanoa, 4,5 % on eri mieltä ja 1,5 % täysin eri mieltä väittämän kanssa. AVERKO-opintojen mielekkyydestä kertoo jotain myös se, että jopa 78,5 % kyselyyn vastanneista on kiinnostunut tulemaan AVERKOn opintojaksolle myöhemmin uudelleen. Olen ollut todella tyytyväinen averkon kursseihin ja aion käydä niitä vielä tulevaisuudessakin Yllätyin positiivisesti siitä että todellakin opin jotain uutta. Epäluulot verkko-opiskeluun karisivat täysin, joten kävin juuri äsken ilmoittautumassa uudelle kurssille. Tämä oli ensimmäinen verkkokurssi, jonka suoritin, joten aluksi ehkä hieman jännitti. Kokemukseni ovat kaikesta huolimatta niin positiiviset, että voisin kuvitella jatkossakin osallistuvani verkkokurssille. Sekä ilmoittautumisen yhteydessä että opiskelun aikana saamani kuva Averkosta on pelkästään positiivinen. Jatkakaa ihmeessä kurssitarjonnan kehittämistä! 16 % vastaajista ei vielä osaa sanoa ja vain 5 % ei ole kiinnostunut opiskelemaan AVERKOssa enää uudelleen. 5

3 VERKKO-OPISKELUN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Joustavuus koetaan verkko-opiskelun tärkeänä lisäarvona: verkkokurssilla voi opiskella annettujen aikataulujen puitteissa missä ja milloin tahansa. Opiskelijat pääsevät opintojaksoille riippumatta fyysisestä sijainnista. Muutamat opiskelijat ovat osallistuneet AVERKO-opintoihin jopa ulkomailta käsin. Mielestäni averkko opinnot ovat erittäin toimiva opiskelu muoto, joka mahdollistaa joustavan tyylin opiskella silloin kun parhaiten sopii, ja tehtävät ovat tarpeeksi vaativia, että kursseista on todellakin hyötyä, koska tieto etsitään omatoimisesti niin opintojen kauaskantoisempi merkitys eli mieleen painuminen on mielestäni pysyvämpää. Mielestäni opiskelu averkon kautta on erinomainen idea. On huomattavasti helpompaa järjestää aikataulunsa, kun tietää, ettei tarvi olla juuri klo 12 tunnilla. Hieman harmittaa, etten aikaisemmin ole älynnyt käyttää averkon kursseja hyväksi. Olen tällä hetkellä ulkomailla työharjoittelussa ja averkon takia pystyn suorittamaan kursseja, jotka ovat pakollisia. Olen erittäin tyytyväinen averkon palveluihin. Olen tällä hetkellä vaihto-opiskelemassa Saksassa ja siksi oli hyvä että tehtäviä ei ollut aikataulutettu. Samalla kun opiskelu AVERKOssa auttaa opiskelijaa ylittämään aikaan ja paikkaan sidottuja opiskelun esteitä, se edellyttää opiskelijalta runsaasti oma-aloitteisuutta sekä tehokasta ajankäytön hallintaa. Toisinaan opiskelijat eivät kuitenkaan osaa ottaa huomioon työkiireitä tai yllättäviä tilanteita, jotka aiheuttavat opintojen viivästymistä. Toisilla opintojaksoilla on tiukempi viikkoaikataulutus kun taas toisilla on vain määrätyt aloitus- ja lopetuspäivät. Toiset kokevat viikkoaikataulutuksen hyvänä ja kannustavana, toisia ne puolestaan ahdistavat. AVERKOn periaatteena on kuitenkin joustaa tarvittaessa opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Yllättävät työreissut sekoittivat opiskeluaikatauluni täysin ja opintojakso oli jäädä suorittamatta. En tiedä olisiko tällaisessa tapauksessa ollut mahdollista siirtää opintoa seuraavaan jaksoon, mutta kiitän että sain kuitenkin mahdollisuuden palauttaa tehtäväni varsinaista annettua määräaikaa myöhemmin. Vastaajista 85 % on sitä mieltä, että heillä on ollut riittävästi aikaa opintojakson suorittamiseen. 11,6 % vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että aikaa ei ole ollut riittävästi. Monilla oman elämäntilanteen muuttuminen tai työkiireet vaikuttavat siihen, että opintoja ei ehditä suorittaa suunnittelussa aikataulussa tai asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Motivaation puuttuminen vaikeuttaa opiskelua huomattavasti. Oma elämä meni sekaisin eron takia just ennen kurssin alkua joten ei ollut aikaa ja mahdollisuutta suorittaa kurssia niin kuin olisin halunnut Kurssi oli sinänsä hyvä ja aikaa ehkä riittävästi, mutta ajankohta ei sopinut minulle kovin hyvin, koska koulussa oli muutenkin melko rankka jakso. Koska kurssi kuului pakollisiin opintoihini motivaationi ei ollut paras mahdollinen. Kurssissa itsessään ei siis mielestäni ollut suurempia vikoja tai puutteita. Tosiasia on, että verkko-opiskelu ei sovellu kaikille. Se edellyttää opiskelijalta runsaasti omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta laaja-alaisia opiskelutaitoja ja vastuunottamista omasta oppimisprosessista. Toisinaan tämä saattaa hämmentää tottumatonta verkko-opiskelijaa: No just tuo informointi siitä miten kurssilla - ja nimenomaan tietyllä kurssilla - opiskellaan. Ku me Suomalaiset ollaan totuttu siihen että "tee tuo, tuo ja tuo niin pärjäät". Mulla oli aluksi vähän pallo hukassa, varsinkin ku piti englanniksi lukea mitä pitää tehdä. 6

Lisäksi verkko-opiskelu vaatii muun muassa itseohjautuvuutta, jota kaikilla opiskelijoilla ei ole riittävästi. Parhaimmillaan AVERKO-opiskelu antaa kuitenkin mahdollisuuden myös näiden oppimisen kannalta tärkeiden taitojen harjoittelemiseen. Verkko-opiskelun koetaan yleisesti tuovan vaihtoehtoja perinteiseen lähiopetukseen ja laajentavan opiskelumahdollisuuksia tarjoamalla laadukkaita ja mielenkiintoisia opintojaksoja verkon välityksellä. Koska monet eivät syystä tai toisesta voi käydä päiväkoulussa avaisi tämä monille uusia mahdollisuuksia, kuten minullekin. Verkko-opiskelu on nykypäivää! Hienoa, kun pääsee mukaan ja voi rytmittää elämäänsä. Onnistunut toimintatapa opiskella! Olen erittäin tyytyväinen averkon järjestämiin kursseihin, ne ovat mahdollistaneet sen ettei kokopäiväiset opintoni katkenneet työnsaannin jälkeen, vaan ne muuttuivat etäopinnoiksi. Todella hyvä vaihtoehto lähiopetukselle. Kun vastuu on täysin omissa käsissä, motivaatiokin kasvaa. Varsinkin silloin kun on saanut tehtävän kunnialla tehtyä ja oppinut siitä. Erittäin hyvä että tällainenkin opiskelumuoto on olemassa. Monet opiskelijat ovat suorittaneet jo useita opintojaksoja AVERKOssa ja kokemukset verkkoopiskelusta ovat olleet varsin positiivisia. Toimiva systeemi, kokemusta nyt taitaa olla 6 opintokokonaisuuden verran - ei valittamista. Averko on hyvä ratkaisu etäopiskeluun. Ei muuta kuin lisää kursseja ja enemmän mainontaa suurelle yleisölle. Tämän kokemuksen perusteella ei kehitettävä paljon jää. Ihan hyvin pelasi kaikilta osin. AVERKO-opiskelu mahdollistaa joustavan tavan opiskella myös työn ohessa. Opintojen aikataulu ja rytmi on suunniteltu soveltuvan niin perustutkinto-opiskelijoille kuin työssäkäyvillekin. Parhaimmillaan verkko-opiskelu tukee paitsi työntekijän myös yrityksen kompetenssin kehittymistä. Verkko-opiskelu on verraton tapa opiskella näin työn ohessa. Toisaalta opiskelu työn ohessa on kuitenkin erittäin haastavaa. Vastuu opintojen etenemisestä on opiskelijalla itsellään ja opiskelijan on osattava ennakoida niin työn kuin opiskelunkin aiheuttamat kiireet ja paineet. Toiset onnistuvat tässä paremmin, toiset heikommin. AVERKO tarjoaa myös monille työttömille työnhakijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Lisäksi monet ammattikorkeakouluopiskelijat voivat suorittaa puuttuvat opintojaksot AVERKOn kautta ja näin edistää valmistumistaan. Erinomaista toimintaa ja kiitos tästä mahdollisuudesta valtavasti. Opiskelusta on tullut nyt työttömyyden aikana päätoimi ja henkireikä ulkomaailmaan. Olen päässyt nyt toteuttamaan pitkäaikaista unelmaani, johon ei ollut mahdollisuutta työelämässä ollessa. Tästä saa sitten uutta potkua ja mahdollisuutta työmarkkinoilla. Kiitos! Todella hyvä että kursseja järjestetään näin!! Voin melkein sanoa että kiitos Averkon valmistun jouluksi restonomiksi!!! Kiitos! Tarvitsin kursseja, jotka voidaan lukea vapaavalintaisiin kursseihin, averkon tarjoamat kolme kurssia riittivät täyttämään tämän tarpeen, siitä suuri kiitos, muuten en välttämättä olisi valmistunut koulustani. 7

Tekniset ongelmat ovat tyypillisiä verkko-opiskelussa kohdattuja ongelmia, jotka saattavat pahimmillaan vaikeuttaa opiskelua ja laskea motivaatiota. Opiskelijat turhautuvat helposti, kun verkkoyhteydet eivät toimi tai tietokoneet jumittuvat. WWW-sivut oli helppo käyttää silloin kun ne toimi, mutta oli iltoja kun sivuja ei voinut avata, jolloin käyttö oli mahdotonta! Tuotosten vieminen oppimisympäristöön kohtuuttoman monimutkaista. Alussa sivujen käyttö oli outoa, mutta kun pääsi sisälle asiaan, tuntui jo helpolle. Tämän tyyppisiltä ongelmilta ei kuitenkaan verkko-opiskelussa voida välttyä niin kauan kun tekniikka ei ole 100 % luotettavaa. Mahdolliset tekniset ongelmatilanteet on kuitenkin syytä huomioida oppimisympäristön suunnittelussa ja kehitettävä vaihtoehtoisia ohjausmenetelmiä. Tekniikan tulisi olla aina oppimisen apuväline, ei sen vaikeuttaja. Useimmiten ongelmat johtuvat kuitenkin uudesta tilanteesta ja siihen liittyvästä osaamattomuuden tai riittämättömyyden tunteesta. Tässäkin tapauksessa paras ratkaisu on yleensä luottaa asteittaiseen etenemiseen ja siihen, että riittävät taidot ympäristön hallintaan opitaan vähitellen kurssin edetessä. Kun teknisistä ongelmista on päästy yli, on seuraava tehtävä löytää yhteinen mieli ja lisäarvo verkossa toimimiselle. (Auer 2003.) Verkossa tapahtuva vuorovaikutus eroaa olennaisesti kasvokkaisesta viestinnästä. Opiskelijoiden mukaan verkko-opiskelun yhtenä heikkoutena on se, että opiskelijat ja opettajat eivät tapaa toisiaan. Se saattaa aiheuttaa väärinkäytöksiä, sillä verkko mahdollistaa muun muassa valheellisilla identiteeteillä toimimisen. Lisäksi verkko-opiskelun arviointiin liittyy useita problemaattisia seikkoja, ja periaatteessa kuka tahansa voi tehdä tehtävät opiskelijan puolesta opettajan tietämättä. Tosin tämä on mahdollista myös lähiopetuksessa, mutta siellä se on paremmin opettajan kontrolloitavissa. Tässä opiskelumuodossa voi helposti käyttää toista henkilöä hyväksi (suorittaja voi olla joku muu kuin itse nimenä oleva opiskelija)! Chat voisi olla tähän pelastus, keskustelua reaaliajassa enemmän. On hyvä muistaa, että tietoverkkojen hyödyntäminen ei sinällään tee opetusta laadukkaaksi tai oppimista mielekkääksi. Verkko-opiskelun tueksi tarvitaan edelleen lähiopetusta ja kasvokkaista vuorovaikutusta. Olennaista on se, mikä on järjestettävän opetus-, opiskelu- ja oppimiskokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu, ei se, että koulutus toteutetaan verkon välityksellä (Kiviniemi 2000). Verkko-opintoja ja lähiopetusta sisältävä monimuotokoulutus (blended training) on usein koettu kaikista toimivimmaksi toimintamalliksi niin opettajien kuin opiskelijoiden keskuudessa. 4 TUTOROINTI JA SEN KEHITTÄMINEN AVERKOn opintojaksojen tutoroinnista annettu palaute on pääosin positiivista. Tutorointi ja opetus on koettu yleensä laadukkaaksi, ja tutoropettajat saavat opiskelijoilta kiitosta. Mielestäni ei ole tarvetta muuttaa oikeastaan mitään. Tutor oli erinomainen!! Erittäin asiantuntevaa ja laadukasta opetusta ja tutorointia. 8

Mielestäni tutor oli aina lähellä kun sitä tarvitsi, en kokenut että olisin jäänyt paitsi avusta ja muutenkin innostuin kurssin sisällöstä enemmän ja seuraan tarkemmin ko. asioita. Tutoroinnissa ja sen toimivuudessa on kuitenkin vielä runsaasti kehitettävää. AVERKOn tutoreilta kaivataan erityisesti aktiivisuutta ja kannustamista. Heidän odotetaan olevan enemmän mukana yhteisissä keskusteluissa ja lähettävän henkilökohtaisia viestejä ja palautteita. Tutor voisi ehkä jollain tavalla hieman tsempata kurssilaisia, vaikka keskustelupalstan kautta. Tutorin pitäisi pitää enemmän yhteyttä sähköpostilla ja antaa suoria ohjeita tiedon löytämiseksi vaadittuihin tehtäviin Kaikki tutorit voisivat olla aktiivisia (nyt jotkut ovat, toiset eivät). Tutor tuntuu olevan välillä tavoittamattomissa. Mielestäni olisi hyvä että opettajilla olisi tarpeeksi aikaa oppilailleen, myös verkkokurssilla. Tähän voisi kiinnittää huomiota opettajien valinnassa. Tutor voisi paljon enemmän kommentoida keskustelupalstalla, sekä vastata opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Nytkin saimme sitten keskenämme pohtia asioita, koska tutorista ei kuulunut mitään. Aktiivisuutta molemminpuolin tarvitaan, tällä kertaa enemmän tutorin puolelta. Noin 40 % AVERKOn palautekyselyn vastaajista kokee kuuluneensa opiskelijayhteisöön opintojen aikana, 30 % ei osaa sanoa, ja 30 % ei koe kuuluneensa opiskelijayhteisöön. Yksinäiseksi itsensä verkko-opintojen on kokenut 23 % vastaajista. Opiskelijat kaipaavat kanssaopiskelijoiden luomaa ryhmäpainetta sekä heidän kanssaan käytäviä vapaamuotoisia kahvipöytäkeskusteluita, joita verkossa ei kuitenkaan helposti synny. Opiskelu verkon välityksellä voi olla yksinäistä, mikäli ryhmäytymistä ei tapahdu, eikä opintojaksolla ole yhteisöllistä opiskelua. Yksin ei kuitenkaan tarvitse jäädä, sillä kaikilla AVERKOn opintojaksoilla opiskelun tukena toimivat muut opiskelijat ja tutoropettaja. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan osaa hyödyntää tutoropettajan läsnäoloa automaattisesti, vaan tutoropettajan tulisi rohkaista opiskelijoita ottamaan häneen yhteyttä ja kysymään aina tarvittaessa sekä antaa ohjeita myös pyytämättä. Hiukan enemmän keskustelua myös opettajan puolesta. Oppilaiden on usein vaikea ottaa se ensimmäinen askel ja lähettää kommenttia keskustelupalstalle. Siitä on kauan kun olen viimeksi opiskellut, en osaa yhtään kuvitella olenko osannut tehdä tehtäviä ollenkaan. Enkä ole tullut ajatelleeksi, että olisin voinut kysellä varmaankin tuutorilta, onko tehtävät sinnepäinkään kun kysymys oli. Tutorilta tulisi saada apua silloin kun on hätä. Jotain rakentavaa, eikä vain: Näitä ongelmia on ollut muillakin. Vastaajat kokevat tutoropettajan antaman palautteen ja tehtävien kommentoinnin erittäin tärkeäksi (ks. kuvio 2). 62 % vastaajista kokee saaneensa riittävästi palautetta opettajalta opintojakson aikana, 14 % vastaajista ei osaa sanoa ja 24 % ei koe saaneensa riittävästi palautetta. 9

40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 24,0 % täysin samaa mieltä 38,0 % samaa mieltä 14,0 % en osaa sanoa 19,0 % eri mieltä 5,0 % täysin eri mieltä Sain opettajalta riittävästi palautetta opintojakson aikana Kuvio 2. AVERKOn tutoropettajan antama palaute opintojakson aikana ja sen riittävyys opiskelijoiden näkökulmasta Vastaajat kokevat saaneensa riittävästi apua ja ohjeistusta ennen kaikkea tekniikkaan ja sisältöihin liittyvissä kysymyksissä (ks. kuvio 3). Opiskelijat kaipaavat kuitenkin enemmän tietoa siitä, miten verkossa opiskellaan. Noin kuudesosa vastaajista ei kokenut saaneensa tarpeeksi ohjausta verkkoopiskeluun. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 21,0 % 19,0 % 17,5 % täysin samaa mieltä 39,0 % 21,0 % samaa mieltä 44,5 % 32,0 % 29,0 % en osaa sanoa 22,0 % 7,0 % 8,0 % 13,0 % eri mieltä 3,0 % 1,0 % 3,0 % täysin eri mieltä Sain riittävästi tekniikkaan liittyvää apua ja ohjeita sisältöön liittyvää apua ja ohjeita ohjausta siitä, miten verossa opiskellaan Kuvio 3. Opintojakson aikana saatu ohjeistus ja sen riittävyys opiskelijoiden näkökulmasta Tutoropettajan tehtävänä on kannustaa myös niitä, joilla tulee ongelmia opiskelussa ja jotka tarvitsevat tukea suoriutuakseen opintojaksosta loppuun saakka. Vain harva selviää verkkokurssista täysin ilman tukea, joten tutoropettajan rooli oppimisen tukijana on keskeinen. Omat mahdollisuudet osallistua oli suunniteltua heikommat. Aikataulu oli liian tiivis. ja varmasti nettiopiskelutaidot olivat myös heikot. Jo alussa putosin pois ja se vei lopunkin motivaation. Tutoropettajalta halutaan entistä enemmän syvällisempää ja henkilökohtaisempaa palautetta tehtävistä. Opiskelijoille ei riitä vain tieto siitä, että tehtävä on hyväksytty, vaan he haluavat tarkempaa palautetta, jotta siitä voisi oppia. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista (ks. esim. Nevgi & Tirri 2003). Kurssin aikana annettava rakentava palaute on opiskelijoiden mukaan mielekkään oppimisen edellytys. Kuten Karppinen ja Syrjäkari (2004) toteavat: opiskelijoilla on valtava henkilökohtaisen palautteen nälkä ja kun se on kannustavaa ja kehittävää, se maistuu ja mo- 10

tivoi! Seuraavassa muutamia AVERKO-opiskelijoiden näkemyksiä opintojaksoilla annettaviin palautteisiin liittyen: Selkeämmin palautetta tutor-opettajalta palautetta kun tehtävä on mennyt läpi mitä mietteitä se aiheutti ja miksi nyt palaute taitaa tulla melko lailla yhtenä pompsina, mikä ei sitten palvele näiden opintoviikkojen oppimista enää jälkikäteen saatuna. " Opettaja voisi antaa henkilökohtaista palautetta, että opiskelija voisi kehittää itseään kurssin aikana. Ikinä ei tiennyt mitä tehdyissä tehtävissä oli hyvää ja mikä huonoa, kun ei saanut palautetta. Ainoa palaute mitä sai oli, että tehtävä oli tullut perille. Tutorilla enemmän kontaktia opiskelijoihin. Viikoittainen tiedottaminen/palautteen antaminen olisi tärkeää/motivoivaa. AVERKOn tutoropettajat tutoroivat yleensä normaalin perusopetuksensa ohessa, joten viesteihin vastaaminen saattaa joissakin tapauksissa viivästyä. Virtuaaliopetus tulisikin resursoida opettajien kokonaistyöaikaan, jolloin myös ohjauksen laatu todennäköisesti paranee. Pikaiset vastaukset saavat aina kiitosta opiskelijoilta ja palautteen saamisen myötä opettajan koetaan olevan läsnä. Toisaalta tutoroinnin yhteydessä voisi pohtia, voisiko se olla muutakin kuin vastauksen antamista/saamista kysymyksiin. Kuinka opiskelijat saadaan orientoitumaan etäältä opintojakson yhteisiin tavoitteisiin, menetelmiin, työtapoihin ja opiskelijan omaan itseohjautuvaan rooliin osana kurssin yhteistoimintasuhteita? Miten opiskelijat saadaan ymmärtämään oman toimintansa merkityksen mielekkään ohjaussuhteen muodostumisessa? Kuten mukaansa tempaavaan tangoonkin, toimivaan tutorointiin tarvitaan molempien osapuolien, sekä tutoropettajan että opiskelijan, aktiivista sitoutumista. (Syrjäkari & Karppinen 2004.) Samaa mieltä on myös eräs AVERKOlle palautetta antaneista opiskelijoista: Oma aktiivisuus vaikuttaa kaikkeen; ryhmäkeskusteluihin, tutorointiin, tiedon välitykseen - lähtökohta on minä itse ja se kuinka toimin verkossa. 5 VERTAISTUTOROINTI JA KESKUSTELUT Opiskelijat kaipaavat aktiivista vuorovaikutusta opiskelijoiden ja tutorin välille verkkoympäristössä. Vuorovaikutusta ja keskustelua pidetään tärkeinä tekijöinä verkkokurssin onnistumisen kannalta. Kiinteä vuorovaikutus ja tavoitteellinen verkkokeskustelu edistävät paitsi opiskelijoiden myös opettajan motivoitumista, sitoutumista, aktiivisuutta sekä asiantuntijuuden jakamista. Verkkokeskustelua voidaan pitää eräänlaisena värikkäänä kudoksena, jossa eri puheenvuorot ovat yhteydessä toisiinsa. Tällöin keskustelu on parhaimmillaan "yhdessä tekemistä", dialogista toimintaa, jossa jokainen tuo oman aktiivisen panoksensa työskentelyyn. Avoin mieli ja oma aktiivisuus ovatkin onnistuneen verkkokeskustelun lähtökohtia. (Herno & Peltonen 2001.) Ryhmäytyminen ja me hengen -luominen vaatii kuitenkin aikaa ja edellyttää opiskelijoiden aktiivista osallistumista keskusteluihin. Keskustelut voivat parhaimmillaan olla keskeisessä roolissa oppimisen tukemisessa. Toisilla opintojaksoilla keskusteluilla on keskeisempi rooli kuin toisilla. 11

Keskustelupalsta voisi olla ihan hyödyllinen, varsinkin tämmöisissä opintojaksoissa, joissa tutustutaan useampaan uuteen ohjelmistoon. Sen käyttö ei kuitenkaan tarvi olla sidoksissa mitenkään opintojakson suorittamiseen. Jaksolla ei ollut kovin paljoa keskustelua ryhmän kanssa, mutta se ei haitannut. Tehtävät veivät kuitenkin mukavasti eteenpäin. Keskustelupalsta sinällään ei ole oikein toimiva, koska jos on jotain kysyttävää, koen sen niin, että mieluummin kysyn tutorilta kuin muilta opiskelijoilta, joilta saamani vastaus ei välttämättä ole oikea. Odotin ehkä keskustelukanavalta jotain enemmän. Ja tehtävät olivat loppujen lopuksi aika nopeatekoisia, varsinkin keskustelukanavalle jätettävät tehtävät olivat mielestäni sellaisia, joita ei varmaan jälkikäteen tarvitse muuhun kuin omien kokemuksien pohtimiseen ja jälkispekulointiin. Noin kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että verkkokeskustelut ovat tukeneet heidän oppimistaan. Lähes viidennes vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että ne eivät ole tukeneet oppimista. Verkkokeskustelun laadun parantaminen on noussut yhdeksi keskeisimmäksi tutoroinnin haasteeksi (ks. esim. Leppisaari, Lehtelä & Ojala 2004; Leppisaari & Helenius 2004). Tutoropettajalla on tärkeä rooli keskustelujen käynnistämisessä ja ohjaamisessa. Tutoropettajan odotetaankin kannustavan keskusteluihin ja näyttävän esimerkkiä, jotta keskustelut saataisiin käynnistymään ja jokainen uskaltaisi laittaa viestejä. Verkkokeskustelujen toimivuuteen ja mielekkyyteen tulisi jatkossa kiinnittää entistä suurempaa huomiota. On myös hyvä muistaa, että verkkokeskusteluilla tulee aina olla jokin tavoite ja tarkoitus. 6 OPPIMATERIAALI Vastaajat pitävät AVERKOn opintojaksojen oppimateriaalia pääosin mielekkäänä ja relevanttina. Suurin osa (79 %) kyselyyn vastanneista opiskelijoista on sitä mieltä, että oppimateriaali on laadukasta, 13 % ei osaa sanoa ja 8 % on eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämän kanssa oppimateriaalin laadukkuudesta. Jopa 90 % opiskelijoista on sitä mieltä, että oppimateriaali on tukenut heidän oppimistaan. 8 % ei osaa sanoa ja 2 % on eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämän kanssa. Mitään suuria kehityskohteita ei ainakaan nyt yhtäkkiä tule mieleen. Materiaali oli mielestäni loistavaa ja asiat tulivat siitä hyvin selville. Osa opiskelijoista valittelee oppimateriaalin ja ohjeistuksen sekavuutta. Joillakin opintojaksoilla oppimateriaalia on opiskelijoiden mielestä liikaa jopa infoähkyksi asti. Toisinaan valtava tietotulva suorastaan ahdistaa opiskelijoita: Opiskeluympäristö laaja, LIIANKIN! tietoihin ja linkkeihin tuntuu hukkuvan välillä, epävarma tunne tulee, tuliko suoritettua kaikki niinkuin piti...?! Lähdemateriaalia oli mielestäni hivenen liikaa, jos ajatellaan, että opintojakson laajuus oli 2 OV ja kirjallisuutta oli 5 kirjaa. Toivoisin, että asiat voitaisiin tiivistää yhteen tai kahteen kirjaan. Aktiivinen opiskelija kaipaa myös enemmän mahdollisuuksia itsenäiseen lisätiedon etsimiseen. Useimmista opintojaksoista löytyykin linkki- ja kirjallisuuslistoja, mutta niiden päivittäminen ja uusien lisääminen on tärkeää tiedon ja sivustojen muuttuessa nopeasti. Toimimattomat linkit turhauttavat innokkaimmankin opiskelijan. 12

Esimerkit ja ennen kaikkea pienetkin tehtävät ovat parasta mahdollista opiskelua joten niitä lisää. Kurssille voisi etukäteen valmistella kirjallisuusviitteitä (ja www viitteitä) mistä saa tarkempaa tietoa aiheeseen liittyen. Viimeisessä tehtävässä luki, että tutustu yllä oleviin linkkeihin (tai jotain sinne päin), mutta linkkejä ei ollut. Etsin pelkästään niitä linkkejä vaikka kuinka kauan. Pari muutakin opiskelijaa kysyivät minulta, että mistä kyseiset sivut löytäisi... 7 OPPIMISTEHTÄVÄT Oppimistehtäviä käytetään osana tavoitteellista oppimis- ja opiskeluprosessia myös AVERKOssa. Oppimistehtävät soveltuvat hyvin aikuiskoulutukseen, jossa korostetaan opiskelijoiden itsenäisyyttä, oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta tiedonmuodostusprosesseissa. Toisaalta oppimistehtävät eivät sinänsä takaa esimerkiksi oppimisen mielekkyyttä tai tehokkuutta eivätkä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Parhaimmillaan ne kuitenkin monipuolistavat opiskelua ja edistävät opiskelijoiden reflektiota. AVERKO-opinnoissa käytetyt opiskelumuodot ja oppimistehtävät ovat vastaajien mielestä pääosin haasteellisia ja motivoivia. Mielestäni kurssit, joissa on verkko-oppimateriaali ja sopiva määrä tehtäviä joita tehdään esim. kerran viikossa ovat hyviä. Tietty yksinkertaisuus ja selkeys on myös tärkeää, jotta opiskelija voi keskittyä sisältöön. 92 % vastaajista on sitä mieltä, että oppimistehtävät ovat tukeneet oppimista hyvin tai melko hyvin (ks. kuvio 4). 5,5 % vastaajista ei osaa sanoa ja vain 2,5 % vastaajista on sitä mieltä, että tehtävät eivät ole tukeneet heidän oppimistaan. 60 % 56,0 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 36,0 % täysin samaa mieltä samaa mieltä 5,5 % en osaa sanoa 2,0 % eri mieltä 0,5 % täysin eri mieltä Tehtävät tukivat oppimistani Kuvio 4. Oppimistehtävät oppimisprosessin tukena AVERKO-opiskelussa Opiskelijoiden mukaan etenkin oppimistehtävien ohjeistukseen ja soveltuvuuteen on syytä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Oppimistehtävien tulee olla riittävän selkeitä ja haasteellisia. Tehtävien palauttamisen ei myöskään tulisi kaatua teknisiin ongelmiin tai työkalujen monimutkaisuuteen. On hyvä muistaa, että tekniikka on aina apuväline, ei itsetarkoitus: Tehtävien vieminen tuntui aiheuttavan ongelmia, joten ehkä olisin toivonut enemmän ohjeistusta, siitä huolimatta, että pidän omia tietokonetaitojani keskitasoa parempana! 13

Yllätyin teknisistä ongelmista, kuten tehtävien tallentaminen verkkoon, joka ei aina onnistunut. Tekniikka oli aivan surkeaa. En voinut kertaakaan jakson aikana lähettää sähköpostia WebCT:stä opettajalle tai muille opiskelijoille, jonka vuoksi jouduin tekemään parityönä tarkoitetun tehtävän yksin. Onneksi opettajalla oli toinenkin sähköposti, jonka kautta palautin kaikki tehtävät. Oppimistehtävien tekeminen on opiskelun painopiste monilla AVERKOn opintojaksoilla. Opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa tuleekin huomioida se tapa, jolla kyseenomaiset tehtävät tullaan opiskelijoiden kanssa myöhemmin käsittelemään. Opettajan antamaa kirjallista palautetta tai yhteistä vertaispalautekeskustelua voidaan pitää tärkeänä tekijänä verkko-opetuksessa, jossa opiskelijat ja opettajat eivät ole kiinteässä ja välittömässä vuorovaikutussuhteessa keskenään. Opettajan ja muiden opiskelijoiden antama palaute auttaa opiskelijaa reflektoimaan oppimaansa ja seuraamaan omaa edistymistään. 8 OPPIMISYMPÄRISTÖT Lähes kaikki AVERKOn opintojaksoista sijaitsevat WebCT oppimisympäristössä. Jotkut opintojaksoista on kuitenkin rakennettu WWW-sivuistoiksi. Opiskelijat pitävät AVERKOn opintojaksojen WWW-sivustoja pääosin selkeinä. Niissä on vastaajien mukaan helppo navigoida. WebCT oppimisympäristö puolestaan on tuntunut monista vastaajista aluksi sekavalta, mutta ympäristön käyttöön on totuttu melko pian. Monet vastaajista ovat kokeneet ryhmätyöalueen käytön (opiskelijoiden tuotokset) oppimisympäristön vaikeimmaksi osaksi. WebCT oppimisympäristö ei aina toiminut, mikä aiheutti hankaluuksia minulle opiskelijana sekä webct oli aluksi vaikeaselkoinen käyttää. Yksityiskohtaisempi opastus webct:n käytöstä uusille ja miksei myös vanhoille opiskelijoille! Webct:hen kunnolliset ohjeet, kaikki kohdat eivät vastanneet nykypäivää ja eivätkä tukeneet erilaisia käyttöjärjestelmiä, tehtävien laittamisessa omalle paikalleen oli ongelmia, monilla. Alussa oppimisympäristö tuntui sekavalle, tehtävien palautus varsinkin tuotti hieman hankaluuksia. Kun sitten sai ensimmäiset tehtävät näkösälle, jatko olikin helpompaa. Tarkkuutta tarvitaan tehtävien ja osoitteiden nimeämisessä, siinä hankaluus oli. Toisaalta WebCT-oppimisympäristö on koettu myös oppimista tukevana. Hieno juttu, että tällaisia WebCT kursseja järjestetään. Tällainen on mielestäni mielekästä oppimista. Tämä oli hyvä kurssi. Tehtävät olivat juuri sopivia ja niitä oli sopivan paljon. Oppimisympäristö oli toimiva ja selkeä. Oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetus-, opiskelu- ja oppimisprosessin apuvälineenä edellyttää, että niiden käyttö suunnitellaan pedagogisesti mielekkäällä tavalla. On kuitenkin muistettava, että vastuu oppimisesta säilyy opiskelijalla itsellään. Mielenkiintoinen oppimisympäristö voi kuitenkin tutoropettajien ja verkkomentoreiden (ks. esim. Leppisaari 2003) ohella olla tarvittava sysäys opiskeluun ja oppimiseen. Parhaimmillaan oppimisympäristöt tukevat yhteistä tiedon rakentelua, erilaisten kysymysten esittämistä, mielipiteiden vaihtoa, argumentointia ja dialogista keskustelua. 14

9 VERKKO-OPETUS VS. LÄHIOPETUS AVERKOn opintojaksot suoritetaan pääosin Internetin välityksellä eikä lähitapaamisia yleensä järjestetä (poikkeuksena joillakin opintojaksoilla järjestettävä lähitentti). Varsinkin aloittelevat verkkoopiskelijat kaipaavat lähiopetusta tai lähitapaamisia AVERKOn opintojaksoille. Poistettu: Tehtävien alkuunpääsyyn voisi kehitellä jotain vielä, esim. mahdollisuus kontaktituntiin, jolloin tekniset esteet poistetaan. Vaikka lähitapaamisten merkitys mielekkään oppimisen kannalta tiedostetaan myös AVERKOssa, lähiopetusta järjestetään kuitenkin hyvin harvoin. Tiettyyn kellonaikaan ja luokkahuoneeseen sidottua opetusta ei useinkaan voida toteuttaa, sillä AVERKOn opintojaksoille voi osallistua yhtä hyvin Belgiasta, Kiinasta kuin Rovaniemeltä. Tulevaisuudessa kuitenkin myös AVERKOssa on syytä perehtyä monimuoto-opetus -konseptiin (ns. blended training) ja sen tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin. Monimuoto-opetuksessa yhdistellään opetuksen eri muotoja joustavasti toisiinsa ja hyödynnetään sekä lähiopetusta että verkko-opetusta. Lähiopetuksen tuoma lisäarvo korostuu ennen kaikkea opintojakson alussa ja lopussa. Opintojakson alussa toteutettavassa lähiopetuksessa opiskelijat voivat tutustua muihin kurssilaisiin ja tutoropettajaan. Tämä edistää yhteisöllisyyttä sekä positiivisen ryhmähengen muodostumista. Opintojakson aluksi järjestettävä lähiopetus voi helpottaa myös ensimmäistä kertaa verkossa opiskelevien henkilöiden tutustumista kurssin verkko-oppimisympäristöön. Kurssin lopussa lähiopetusta voidaan hyödyntää mm. arviointi- ja palautetilanteena. Opiskelijat voivat tällöin reflektoida oppimaansa ja kertoa omista verkko-opiskelukokemuksistaan. Huomioitava on myös, että jotkin aiheet ja osa-alueet soveltuvat paremmin lähiopetukseen kuin verkkoon. 10 KEHITYSIDEOITA AVERKOn verkko-opintojaksoja pyritään jatkuvasti kehittämään mielekkään opetuksen, opiskelun ja oppimisen edistämiseksi. Seuraavassa muutamia palautekyselyssä esiin nousseita kehityskohteita, joihin AVERKOssa on syytä panostaa tulevaisuudessa: - Lähettäkää sähköpostilla tietoa kursseistanne. Tulevista opinnoista tiedote entisille opiskelijoille suoramarkkinointi sähköpostin avulla, mikäli siihen on annettu lupa - Todistuksen tilaamiseen kurssista voisi olla jokin linkki itse WebCT:ssä, esim.jokin lomake joka täytetään. todistusten tilaaminen sähköisesti AVERKOn sivuilta - Tehtävien tekemisen alkuunpääsyyn voisi kehitellä jotain vielä, esim. mahdollisuus kontaktituntiin, jolloin tekniset esteen poistetaan. Tutortapaaminen/oppilastapaaminen ennen kurssin alkua olisi paikallaan. monimuoto-opetuksen kehittäminen, lähiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistäminen AVERKOn opintojaksoilla 15

- Kaikki tutorit voisivat olla aktiivisia (nyt jotkut ovat, toiset eivät). Selkeämmin tutor-opettajalta palautetta kun tehtävä on mennyt läpi - mitä mietteitä se aiheutti ja miksi... nyt palaute taitaa tulla melko lailla yhtenä pompsina, mikä ei sitten palvele näiden opintoviikkojen oppimista enää jälkikäteen saatuna. Tutoropettajien on tarkasteltava kriittisesti omaa toimintaansa: Ohjaanko opiskelijoita aktiivisesti? Annanko rakentavaa ja monipuolista palautetta säännöllisin väliajoin kurssin aikana? Kannustanko opiskelijoita interaktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen? Kehityskeskusteluja tutoropettajien ja AVERKOn yliopettajan/erikoissuunnittelijan kanssa - Tehtävien lähetykseen yms. teknisiin juttuihin selkeät ohjeet jo kurssin alussa!! Selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia opiskeluohjeita lisää sekä tutoropettajilta että AVER- KOlta. Jokaisen AVERKOn tutoropettajan tulisi tarkistaa omat ohjeistuksensa ja pohtia, ovatko ne tarpeeksi selkeät ja yksiselitteiset vai pitäisikö niitä vielä tarkentaa? Lisäksi AVERKOn tulisi kehittää mm. Internet-sivujaan ja yleisiä verkko-opiskeluohjeitaan. Yleisen verkko-opiskeluoppaan laatiminen (valmisteilla) - Olisi hyvä, jos kurssin sisältöön kuuluisi toisten töiden opponoiminen. Tätä kautta heräisi varmasti itsellekin uusia ajatuksia. Monipuolisten opiskelu- ja opetusmenetelmien (mm. opponointi) hyödyntäminen AVER- KOn opintojaksoilla. - Sos. ja terveysalan kursseja lisää, esim. tietotekniikkapainotteisia taikka kielikursseja jotka painottuvat sos. ja terv.alalle. Kurssitarjonnan monipuolistaminen 11 YHTEENVETOA Kaiken kaikkiaan vastaajat ovat varsin tyytyväisiä suorittamiinsa AVERKOn opintojaksoihin. Valtaosa opiskelijoista on kiinnostunut osallistumaan verkko-opintojaksolle myös uudelleen. Opiskelijoiden mielestä AVERKOn opintojen sisällöt, oppimateriaali, tehtävät ja oppimisympäristöt ovat pääosin laadukkaita ja oppimista tukevia. Eniten kehitettävää nähdään olevan tutoroinnissa, erityisesti palautteen annon sekä vertaistutoroinnin toimivuudessa. Osa vastaajista ei pidä opintojaksolla käytyjä keskusteluja oppimista tukevina, joten myös niihin panostaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Vuorovaikutuksen myötä ryhmähenki paranee, eivätkä opiskelijat tunne itseään yksinäiseksi verkkokurssilla. Verkko-opiskelu edellyttää uudenlaisia taitoja ja valmiuksia niin opiskelijoilta kuin tutoropettajiltakin. Verkko-opiskelussa korostuvat ennen kaikkea oppimaan oppimisen taidot: opiskelijoiden tulee osata hakea, käsitellä, prosessoida ja rakentaa tietoa yhdessä muiden oppijoiden kanssa. Nämä tiedot ja taidot, edellytykset ja valmiudet ovat myös työelämän ydinosaamista ja niitä tulee tietoisesti kehittää verkko-oppijoissa aitojen oppimistilanteiden yhteydessä. Parhaimmillaan opiskelu verkossa lähenee tiedemaailman tutkijoiden työskentelyprosesseja. Opiskelija toimii verkko-oppimisympäristössä usein samalla tavalla kuin tutkija, joka julkaisee työnsä tulokset ja asettaa ne yhteisön arvosteltaviksi. (Koli & Silander 2002.) Tutoropettajien tulee tukea näiden taitojen ja valmiuksien kehittymistä opetus-, opiskelu- ja oppimisprosessin huolellisella suunnittelulla sekä aktiivisella ja monipuolisella ohjauksella. Tutoropettajalla on hyvä olla omakohtainen kokemus verkko-oppimisesta ja verkossa työskentelystä, jotta verkko- 16

oppimisprosessia tai ohjausta voi mielekkäästi suunnitella ja toteuttaa. Parhaimmassa tapauksessa omakohtaisesti hankitut verkko-oppimisen taidot jalostuvat tehokkaiksi verkkoohjaustaidoiksi. LÄHTEET Auer, A. 2002. Verkko-opetuksen suunnittelu. Saatavilla WWW-muodossa: [http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppimateriaali/verkko-opetus/] Viitattu 7.6.2004. Herno, H. & Peltonen, M. 2001. Verkko-opiskelij@n.opas. Tietoa verkko-opiskelusta. Saatavilla WWW-muodossa: [http://www.avoin.jyu.fi/verkko_opiskeluopas/] Viitattu 21.6.2004. Kiviniemi, K. 2000. Johdatus verkkopedagogiikkaan. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja A: Tutkimuksia. Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Leppisaari, I. & Helenius, R. 2004. Searching for meaningful online tutoring (accepted). Online Educa Berlin, 10th International Conference on Technology Supported Learning & Training, Berlin, German, December 1 3, 2004. Leppisaari, I., Lehtelä, P-L. & Ojala, M. 2004. Verkkokeskustelun laatu tutorin haasteena. OTE. Opetus & Teknologia 2, 38-41. Leppisaari, I. 2003. Verkkomentor-projekti. Työelämäasiantuntija verkko-opetukseen toiminta mallin luominen. Projektityö. Painamaton. Oulun yliopisto. Nevgi, A. & Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristössä - opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Kasvatusalan tutkimuksia - Research in Educational Science 15. Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Turku: Painosalama. Syrjäkari, M & Karppinen, P. 2004. It takes two to tutor!. Teoksessa H. Turunen (toim.) Parhaat paikalla - toimivia käytäntöjä arkeen. ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssi 2004, Aulanko, Hämeenlinna, 21. 23.4.2004. Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B, 68 69. 17

LIITEET LIITE 1 Palaute opiskelusta AVERKOssa: Pyydämme sinua vastaamaan alla oleviin kysymyksiin. Vastausten pohjalta kehitämme toimintaamme ja opintojaksojamme. mielestäsi paras vaihtoehto kunkin kysymyksen jälkeen olevista valikoista. Mukana on lisäksi joitain avoimia kysymyksiä. Kun olet vastannut kysymyksiin valitse hiirellä kysymysten lopussa oleva Lähetä-painike. On tärkeää että vastaat, vaikka et suorittanut opintojaksoa loppuun määräajassa. 1. Ikä 2. Sukupuoli 3. tilannettasi tällä hetkellä parhaiten kuvaava vaihtoehto 4. Millaiset tietotekniset taidot sinulla on? 5. Minkä opintojakson suoritit 6. Mistä sait tietoa opintojakson alkamisesta? 7. Oletko suorittanut aikaisemmin opintoja verkkokurssina? 8. Opiskelu Averkon opintojaksolla on ollut 9. Opiskelu verkkokurssilla oli mielekästä 10. Opinnoissa käytetyt työskentelymuodot olivat haasteellisia ja motivoivia 11. Opintotehtävät olivat mielestäni liian vaativia 12. Opintotehtävät olivat mielestäni liian laajoja 13. Oppimateriaali oli laadukasta 14. Oppimateriaaliin tutustumiseen oli riitävästi aikaa 15. Opintojakson suorittamiseen oli riittävästi aikaa 16. Olisin kaivannut enemmän kontaktiopetusta (tutortapaamisia, ryhmätapaamisia jne.) 17. Sain opettajalta riittävästi palautetta opintojakson aikana 18. Saavutin mielestäni opintojakson tavoitteet 18

19. Jos en saavuttanut tavoitteita, niin miksi en? 20. Vuorovaikutus tutoropettajan kanssa edisti oppimistani 21. Oppimateriaali tuki oppimistani 22.Oppimistehtävät tukivat oppimistani 23. Verkkokeskustelut tukivat oppimistani 24. Opintojakson oppimisympäristö tuki oppimistani 25. Tunsin kuuluvani opiskeluyhteisöön opintojen aikana 26. Opintojakson sisältö oli tarpeeton, eikä se kiinnostanut minua 27. Sain riittävästi tekniikkaan liittyvää apua ja ohjeita kun niitä tarvitsin 28. Sain riittävästi sisältöön liittyvää apua ja ohjeita kun niitä tarvitsin 29. Tunsin itseni yksinäiseksi opiskelijaksi opintojakson aikana 30. Sain riittävästi ohjausta siitä, miten verkossa opiskellaan 31. Liikkuminen opintojakson WWW-sivuilla oli mielestäni helppoa 32. Koin oppivani sisällöstä uutta opintojakson aikana 33. Olen kiinnostunut opiskelemaan myöhemmin lisää Averkossa 34. Opintojakson hinta oli mielestäni 35. Suoritin opintojaksoni loppuun 36. Jos keskeytit opintosi, niin miksi? 37. Miten toivoisit kehitettävän opintojaksoa tai tutorointia? 19

38. Mitä muuta palautetta haluat antaa Averkolle? Lähetä Tyhjennä 20