METROHELSINKI YRITYSSEMINAARI 30.5.2012

KOLME LÄHESTYMISSUUNTAA Gray Area Process Case Tapiola Herttoniemen yritysalue

KOLME LÄHESTYMISSUUNTAA Gray Area Process Case Taoiola Herttoniemen yritysalue

GRAY AREA DEVELOPMENT PROCESS - GAP KESANTOMAIDEN KUNNOSTUSTALKOOT Kaupunkirakenteen tiivistäminen Maan hinnanmuodostus Kiinteistötalous Käyttötarkoitus sijainnin mukaan Konseptikehitys Kaupunkikuva

GAP-PROSSESSIN OSAPUOLIA Kaupunki Kiinteistönomistajat Palvelujen tarjoajat Asukkaat, toimijat

MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISHANKE: Prosessi kunta johtaa ja josta kunta vastaa Kaavasuunnittelu joko itse tai ulkopuolisella toimistolla Kunta teettää selvitykset Kunta hoitaa virallisen käsitelyprosessin Kunta itse aloitteentekijänä Kunta rahoittaa ja kantaa riskit

MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISHANKE: YKSITYINEN TOIMIJA Aloitteentekijänä Riskin kantajana Voi ottaa hoitaakseen kaavoitukseen liittyviä valmistelutehtäviä Toteutussuunnittelu ja rakentaminen > yksityinen sektori Kaavoitus > kunta

YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAT UUDET TOIMINTAMALLIT Kunta Yksityinen

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUSPROSESSI SEKÄ MAANKÄYTÖN RATKAISUT UUDISTUVAT

Kuka voi olla aloitteentekijänä, millä perusteella? Miten valmisteluvaiheessa huomioidaan eri osapuolten tavoitteet Strategiset tavoiteet Toiminnalliset tavoitteet Asiantuntemus, markkinatietämys, käyttäjien tarpeet

Miten hankkeelle saadaan innovatiivisuutta? Miten alueen profiili ja identiteetti huomioidaan? Yhteistyöhankkeen organisointi Suunnittelutavoitteet Yhteistyötahojen valintaprosessi Hankkeen kokonaisprosessi Elinkaari Aikataulu

Avoimuus: asukas- ja käyttäjäyhteistyö Markkinointi, tiedottaminen, viestintä Miten riskit, vastuut ja kustannukset jaetaan Mitä lisäarvoa vuorovaikutteisesta yhteistyöstä on saavutettavissa?

SOVELLETTAVUUS Riittävän suuri alue, jossa eri osapuolilla selkeä yhteinen nimittäjä Näkyvissä potentiaalinen arvonmuutos Omistajien kehittämisen intressi Kaupungin oma lähestymiskulma haussa

Malmi Roihupelto Konala Keski-Pasila pohjoinen Kehä III - Suutarila? Tattarinharju Tattarisuo Jätkäsaari Pitäjänmäki

TAPIOLAN KESKUKSEN KEHITTÄMISPROJEKTI

70 VUODEN KAARI

1955: Puutarhakaupunki 1963: Heikintori 1981: Stockmann 1979: Sokos 2005, 2009: Kaupallinen kehittämisselvitys 2002: Omistajasopimus (markkinoinnin rahoitus) 2000: Tapiolan Alueen Kehitys Oy 2000: Hallintomalli ja rahoitus 1999: Strateginen kehittämissuunnitelma 2017: nyk. Stockmann-kiinteistöstä uusi palvelujen keskus 2015: Stockmann uuteen sijaintiin 2012: Työt käyntiin - Sokoksen täyssaneeraus Uusi puutarhakaupunki 1981-1999 Ei mitään Suunnitteluvaihe 1971: Maxi-Market Leppävaara 2003: Tapiola toimii ry. yrittäjäyhdistys 2002: Ympäristön kohennus/ katulämmitys 2006: Tapiolan kehittämisprojekti (Espoo) 2001: Iso Omena 2006: Metropäätös 2004: Sello 2006: Kamppi 2015: Metro 2018-2020: Uuden keskustan laajentuminen

TAPIOLAN RATKAISEVAT MENESTYSTEKIJÄT 1. Vakavan kaupallisen kilpailutilanteen todentaminen Uhkaava kiinteistöjen arvon alentuminen 2. Espoon kaupungin aito intressi kehittää Tapiolaa: alueprojekti 3. Ymmärrys, että erilliset kiinteistöt eivät yksin voi saada merkittävää aikaan 4. Kaupungin signaali omistajille: yhdistäkää voimavarat 5. Institutionaalisia omistajia riittävästi 6. Hallintomalli, joka pystyy juridisiin päätöksiin 7. Kiinteistösektorista riittävän arvovaltainen neuvottelukumppani kaupunkiin päin; elinkeinopoliittista painoarvoa

TAPIOLAN ALUEEN KEHITYS OY Omistaminen ja osakkaat 30.5.2012 Tapiola-ryhmä Citycon Oyj Sponda Oyj Valad Finland Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Stockmann Oyj Osakas osaketta ja ääntä Stockmann Oyj Abp 1737 Merituulentien liikekiinteistö 3827 Kiint Oy Kielas 2260 Koy Biens 7649 Koy Tapiola Garden 848 Tapiolan Toimitalo Oy 3692 Sponda Oyj 1875 Kiint Oy Länsituulentie 2376 Kiint Oy Itätuulentie 8 2058 Citycon Oyj 3863 Finprop Tapiola Oy 7913 Koy Tapiolan Vesiputoustalo 1902 40000

HERTTONIEMEN YRITYSALUE ORGANISOINTI JA RAHOITUS, TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

TOIMEKSIANNON SISÄLTÖ 1. Alueen kaupallisten lähtökohtien määrittely 2. kiinteistöjen tavoitteiden selkeyttäminen 3. hallintomallin kehittäminen 4. kaupallinen konsultointi 1. Desing-katu

KIINTEISTÖJEN NÄKÖKULMASTA Toimintaympäristön kehittäminen Voimavarojen kokoaminen Kiinteistöjen arvonnousun turvaaminen n. 100 tonttia 136 rakennusta yli 90 hehtaaria 500.000 kem2 Kiinteistökehityksen parempi ennustettavuus Suunnittelu- ja päätöksentekoosapuoli

TOIMIJAT, YRITTÄJÄT, PALVELUJEN TUOTTAJAT Ympäristö vastaa liikeideaa Infra tukee liiketoimintaa Alueen mielikuvat ovat yhtä yrityksen imagon kanssa

KAUPUNKI Alue osana kehittyvää kaupunkirakennetta Elinkeinoelämän tukeminen Tulot: verotulot, maanvuokratulot, maankäyttömaksut, omaisuuden arvonnousu Maanvuokrauspolitiikka

VISIO Herttoniemi Business Zone 2040. Yhteinen näkemys, mitä kohti lähdetään menemään Yhteensopivuus kaupungin, yrittäjien ja omistajien näkemyksen kanssa?

ELEFANTTI SYÖDÄÄN PALOINA Suunnittelutilanteen mukaan selkeitä osakokonaisuuksia Kiinteistöjen alueelliset intressiryhmät Alueet, sektorit, vyöhykkeet Esim. Design-katu

OMISTAJIEN YHTEISTOIMINNAN ASTE Ei yhteistoimintaa kukin omillaan Väljä, satunnainen yhteydenpito tarpeen mukaan Järjestäytynyt neuvottelukunta Rekisteröity yhdistys (ry) Osakeyhtiö (kehitysyhtiö)

TESTAUSPENKKI Onko todellista kiinnostusta? Tuoko yhteistyö lisäarvoa? Perustajaosakkaiden määrittely (4-6) Onko edellytyksiä Omistajasopimuksen ydinasiat Kustannusten jakoperiaatteet se maksaa joka hyötyy arvio?

HERTTONIEMEN YRITYSALUEEN MARKKINOINTI JA SEN RAHOITUSPOHJA Arvioidaan alueen yrittäjien yhteistyön muotoja Arvioidaan alueen markkinoinnin tarpeellisuus ja rahoitustapa

SISÄINEN LOGIIKKA Yhdyskuntarakenne Kaupunkisuunnittelu Infrahankkeet, projektit Henkiset resurssit Aineelliset resurssit Suunnittelu Rahoitus Kehittämistarpeet Toimeenpano Kiinteistöt Omistus Tuotto Sijaintitekijät Yritystoiminta

DESIGN-KATU

DESING-KADUN TAVOITTEITA Fiksua Toimivaa Joustavaa Turvallista Näyttävää Huoliteltua Taloudellista Mieleen jäävää Helppohoitoista Mieltä rikastuttavaa Liiketoimintaa tukevaa

KIITOS