Kiinteistöt-teemaryhmä Väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi
Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Kevään 2017 kokoukset 1.3. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.4. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-12/2018 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) 2.2. Pirkanmaan palveluverkko SOTE-toimipisteet 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen 3.1. Lakiesitykset ja niiden vaikutukset tehtäväkokonaisuuden valmisteluun 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö ja työnjako 3.3. Maakunnan tilapalveluiden organisointivaihtoehdot 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat 28.2.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi
1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Virpi Ekholm, Tampereen kaupunki, pj. Mikko Koponen, Pirkanmaa 2019, siht. Minna Uschanoff, Valkeakosken kaupunki Sakari Ermala, Verte Oy Petri Laurikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hannu Järvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kalle Mäkelä, Ikaalisten kaupunki Kai Muukkonen, Valkeakosken kaupunki Jukka Alasentie, Pirkanmaa 2019 Kari Hakari, Pirkanmaa 2019 1.2. Kevään 2017 kokoukset Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kolme kertaa (21.12.2016, 16.1.2017., 20.2.2017). Keväällä 2017 teemaryhmä kokoontuu vielä 20.3., 12.4., 22.5. ja 9.6. 28.2.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi
1.3. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kolme kertaa. Työskentelyn käynnistyminen ja maakunnallisen kyselyn koordinoinnin aloittaminen on ollut riippuvaista valtakunnallisten linjausten ja tehtävänannon saamisesta perustettavalta Maakuntien Tilakeskukselta. Perustettavan Maakuntien tilakeskus Oy:n määräaikainen toimitusjohtaja Olavi Hiekka kävi kertomassa teemaryhmälle valtakunnallisen valmistelun tilanteesta 21.12.2016. Työryhmän tehtävää päivitettiin ja valmistelun fokus on muuttunut hieman syksystä 2016. Tehtävä koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) Koordinoida siirtyvien ja vuokrattavien kiinteistöjen, tilojen ja omaisuuden maakunnallinen kysely Maakuntien Tilakeskuksen projektiryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä 2) arvioida omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia Pirkanmaan kuntien talouteen. Lisäksi teemaryhmä selvittää keinoja, joilla käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää. Tavoite 30.6.2017: Siirtymäkauden ajaksi Maakuntien tilakeskukselle siirtyvien tilojen ja sopimusten inventointi (sairaanhoitopiirit, kunnat) on käynnistetty ja valmistuvat Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän edellyttämässä aikataulussa. Muut väliaikaishallinnon edellyttämät selvitykset laadittu tai käynnissä. Tavoite 1.1.2019: Toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu tilahallinnon osalta. Alkuperäinen tavoite näyttää epätodennäköiseltä kuntien tilojen ja sopimusten osalta. Maakuntien tilakeskus Oy:ltä odotetaan toimintaohjeita selvitettävistä sopimuksista ennen työn aloitusta. Myös aikataulu tarkastellaan uudelleen, kun toimeksianto on tiedossa. 28.2.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi
1.4. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen teema- ja sidosryhmät ovat ainakin: Henkilöstö (yhteiset) ICT (yhteiset) Talousasiat (yhteiset) Hankinnat ja logistiikka (yhteiset) Konsernirakenne ja johtaminen (yhteiset) Palveluverkko- ja integraatio (SOTE) Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU) Projekti- ja teemaryhmät, joilla on valmistelun yhtymäkohtia siirtyvien tilojen, kiinteistöjen, sopimusten ja omaisuuden kartoittamiseen Perustettavan Maakuntien tilakeskus Oy:n projektiryhmä (valtakunnallinen ohjeistus ja tehtävänanto) 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017 Teemaryhmä tarvitsee erillisen henkilöresurssin vastaamaan valtakunnallisen kyselyn koordinoinnista, neuvonnasta ja yhdenmukaistamisesta. Lisäksi kyseinen henkilö tarvitaan hoitamaan teemaryhmän asiavalmistelua ja asiantuntijasihteerin tehtävät. 8/2017-12/2018 Vuokrasopimusten kokoaminen ja yhdenmukaisen aineiston tuottaminen Vuokratilojen soveltuvuuden arviointi (kiinteistöalan asiantuntija) 28.2.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi
2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) Keväällä 2016 valmisteltiin sote- ja maakuntauudistuksen nykytilankuvaus. Yhtenä osa-alueena kartoitettiin maakunnan SOTE-kiinteistöt. Kiinteistötiedot koottiin alla mainitulla erittelyllä (tutustu tarkemmin http://slides.com/pirkanmaa/sotekiinteistot/fullscreen#/) Omistetut rakennukset Muut rakennukset, joissa SOTE-palveluja Ulkoa vuokratut tilat Leasing Osakehuoneistot Muu omaisuus Tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava: Pirkanmaan julkisten, yksityisten ja 3. sektorin sote-toimipisteiden osalta aineiston kattavuus on 95 %. Kiinteistöjen ja tilojen käyttötarkoitustietoja puuttuu jonkin verran Tampereelta. Ylä-Pirkanmaan kuntien osalta puuttuu tasetietoja. Keskeiset kootut tiedot Pirkanmaan osalta: Tasearvo 2015: 489 M (tasearvo määritelty 83%:lle kerrosalasta, 94% jos poislukien PSHP:n UO2020) Nykyhinta: 993 M (määritelty 72%:lle kerrosalasta, sis. UO2020) Vuokra- ja leasingvastuut ja yhtiövastikkeet ~ 34 M / v Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M / v 28.2.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi
Sote-palveluiden tilat ~ 0,9 miljoonaa kerrosneliötä Omistetuissa "sote-rakennuksissa" ~ 670 000 m 2 Muissa omissa rakennuksissa ~ 20 000 m 2 Ulkoa vuokrattu tai liisattu ~ 205 000 m 2 Muu omaisuus, taseissa ja leasing-vastuut: 70 M Maakunnan MAKU-kiinteistöjä ja tiloja ei ole vielä kartoitettu (pelastuslaitos, vapaapalokunnat, yhteispalvelupisteet, maakunnan liitto, ELY-keskus, TE-toimistot, aluehallintovirasto, ympäristöterveys, maaseudun palvelut yms.). Tämän osalta odotetaan valtakunnallista tehtävänantoa, jonka jälkeen teemaryhmä koordinoi kyselyn maakunnassa. Keväällä 2016 laadittu nykytilankuvaus on luettavissa osoitteessa http://www.pirkanmaa.fi/wpcontent/uploads/nykytilan_kuvaus_kevat_2016.pdf. Kappale 13 käsittelee kartoitettuja SOTE-kiinteistöjä. Yleisesti mainittuna kiinteistöpalvelut on järjestetty maakunnassa hyvin vaihtelevalla tavalla. Oleellista on ajaa muutos läpi siten, että hyvät toimintamallit säilyvät ja siirtymävaihetta hyödynnetään myös toiminnan kehittämisen osalta. 28.2.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi
2.2. Pirkanmaan palveluverkko SOTE-toimipisteet Sitran selvityksen (09/2016) mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä 669 toimipisteen palveluverkko. Uuden maakunnan tehtävänä on tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena ja optimoida se asiakaslähtöisemmäksi. 28.2.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi
Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään. Nordic Healthcare Groupin selvityksen (9/2016) mukaan valtakunnallinen laitospaikkojen vähennystarve vuoteen 2022 mennessä on noin 35%. Laitostyypeittäin vähennystarve on PTH:n vuodeosastot -35%, vanhainkodit -52%, vammaisten hoitolaitokset -65%, päihdehuollon laitokset -34%. Suurimman riskin kohteiksi on luokiteltu tiheän palveluverkon maakuntien (ml. Pirkanmaa) taantuvien kuntien vanhat kiinteistöt. Nordic Healthcare Groupin arvion mukaan koko maan sote-riskiryhmäkiinteistöjen" arvo on 707-756 M. Näistä todennäköisimmin poistuvia kiinteistöjä on 300-315 M arvosta. Karkeasti arvioiden Pirkanmaan osuus tästä on noin 10 %. Lue lisää: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/- /asset_publisher/1271139/selvitys-sote-uudistuksenvaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin Lähde: Oulun yliopisto, Sitra (2016), Sosiaali-ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025-raportti, kuntien, kaupunkien ja maakuntien palveluverkkosuunnitelmat 28.2.2017 9 www.pirkanmaa2019.fi
3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen 3.1. Lakiesitykset ja niiden vaikutukset tehtäväkokonaisuuden valmisteluun Voimaanpanolaki: siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu 28.2.2017 10 www.pirkanmaa2019.fi Omaisuus ja sopimukset siirtyvät palvelukeskuksen omistukseen ja hallintaan 1.1.2019 alkaen.
Voimaanpanolaki: vuokrattava omaisuus ja selvitysaikataulu 28.2.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi
Tämän hetkisen tiedon mukaan kunnat tekevät vuokrasopimukset Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa. Joka tapauksessa korostuu tarve yhtenäiselle vuokranmäärittelylle ja vakiosopimuspohjille. Ilmeisesti asetuksella säädetään tarkemmin periaatteet, joilla kunnat vuokraavat tilat maakunnalle. Lainsäädäntö sallii Maakuntien tilakeskukselle 20%:n ulosmyynnin liikevaihdosta, mikä tuo liikkumavaraa tilakeskuksen toimintamahdollisuuksiin. Tiloja koskeva lainsäädäntö ja asetukset ovat edelleen auki tai vähintäänkin epäselvät. Niiden vahvistamisen jälkeen voidaan vasta aidosti aloittaa muutostyö. 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö Palveluverkko-, asuminen-, liikenne- ja maankäyttökokonaisuus (PALM) keskeinen maakunnan ja kunnan vuoropuhelua kokoava alusta ja yhteistyön väline. Laadittava yhdessä pitkän aikavälin suunnitelmana. 28.2.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi
3.3. Maakunnan tilapalveluiden organisointivaihtoehdot Teemaryhmän näkökulmasta ei ole järkevää luoda ylimääräisiä tasoja maakunnan tilapalveluihin. Maakuntaan ei ole tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden tilaajaorganisaatiota vaan toiminnallinen organisaatio voi määritellä asiakastarpeet. Valtakunnallinen Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta (sopimushallinta, kiinteistötietojärjetelmä). Tilakeskus toimii kunkin maakunnan alueella. Toiminnan ja tilojen rahoitusta toivotaan käsiteltävän kokonaisuutena maakuntatasolla tilankäytön tehostamiseen tulee kannustaa ja edistää digitalisaatiolla. 28.2.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi
3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat Miten ja mistä työntekijäresursseista luodaan Maakuntien tilakeskuksen organisaatio niin, että se voidaan Pirkanmaalla jo käynnistää? Huoli palveluverkon suunnittelun pitkittymisestä, kun vaikeita palveluverkkopäätöksiä ei tehdä siirtymäkauden aikana. Haasteena, miten maakunnallisen palvelutilaverkon kehittäminen onnistuu väliaikaishallinnon aikana (kuntapoliittiset ristiriidat). Kiinteistökauppa kunnan ulkopuoliselle omistajalle saattaa näyttäytyä joissakin kunnissa houkuttelevammalta kuin vuokraus maakunnalle. Maakunnan yhtenäisiä vuokrasopimuskäytäntöjä voisi edistää esimerkiksi Seututipan kautta. Toimintatavat olisi ehkä helpompi sisäistää myös päätöksenteossa. Sopimusteknistä eriyttämistä vaativat tilanteet, joissa julkiselle toimijalle vuokrattuja tiloja käyttävät yksityiset toimijat (hyvinvointikeskustyyppiset tilaratkaisut). Mikä osa erityisryhmien asumisesta ja siihen liittyvistä tilavuokrauksista määritetään uudelle maakunnalle? Pystytäänkö esimerkiksi tuetun asumisen palveluissa erottamaan, mikä osa toiminnasta on maakuntiin siirtyvää SOTE-toimintaa? Esimerkiksi tuettu asuminen limittyy niin erityishuoltopiirien kuin kuntienkin järjestämään toimintaan. Huomioitava kiinteistöpuolen osaavan henkilöstön saatavuus, josta voi tulla muutostilanteessa kilpailua. Osaavan henkilöstön tarve on erityisen suuri, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Siirtymässä nykyinen taso pitää kyetä säilyttämään sekä sopimusten siirrot ja keskeisten hankkeiden jatkuvuus hallitsemaan. Kuntien on huolehdittava, että Maakuntien tilakeskus Oy:lle vuokratut tilat sopivat käyttötarkoitukseensa. Kun kunnilla ei ole tietoa jatkuvuudesta, löytyykö intoa satsata tilojen kunnossapitoon? Huoli. kuka tekee kunnossapitoinvestoinnit siirtymäkaudella. Esitetään, että Maakuntien tilakeskus Oy osallistuu Pirkanmaan palveluverkon laatimisen tilojen asiantuntijana. 28.2.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi