Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Samankaltaiset tiedostot
Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Luonnonmukainen peruskuivatus

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

NUTRINFLOW. Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Metsätalouden vesiensuojelu

Peltosalaojituksen suunnittelu

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Luonnonmukainen peruskuivatus

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Kipsi vähentää peltomaan

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Pintavesien virtausmalli

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Kolmen helmen joet hanke

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Transkriptio:

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon

Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö

Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta Tavoitteenamme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maa-aineksia valuma-alueella. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto ovat perusedellytyksiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle ja toisaalta myös tehokkaalle viljelylle

Peruskuivatus Valta- ja piiriojien kunnostus (tulvien ja huuhtouman vähentäminen) Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Kesäveden hallittuun säätämiseen liittyvät rakenteet Eroosion torjunnan toimenpiteet Paikalliskuivatus Salaojitus (hyvä sorastus vähentää pintavaluntaa ja vaikuttaa huuhtoumaan) Pintavesien parempi johtaminen (lisäojitus / kalkkisuodinojitus) Kuivatusvesien hallinta, säätösalaojitus (säätökaivot) Altakastelun mahdollisuus (vesien varastointi; altaat, lisäveden pumppaus) Salaojien huolto- ja kunnossapito (huuhtelu) Tilakohtainen tuotantoalueiden vesienhallinta (pistemäisen kuormituksen kohteet; varastoalueet, jaloittelutarhat ja kentät, pesupaikat jne.) Valtaojien putkitukset (vähentää uomaeroosiota) Valumavesienhallinta Kosteikot ja laskeutusaltaat Pohjakynnykset, -padot sekä säädettävät patorakenteet kesäveden hallittuun säätämiseen Tulvasuojelu (pengerrykset, pumppaukset, tulvahyllyt) Hulevesijärjestelmät

Jokainen valuma-alue on yksilöllinen: Korkeuserot Maankäyttömuodot Maalajit, multavuus, kasvupaikkatyypit jne. Vetisyys Kuivatustilanne Toimijat

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tärkeitä havaintoja RaHa-hankkeen vedenlaadun tutkimuksista Mittauksissa havaittiin kasvipeitteisyyden merkitys kiintoaineen ja fosforihuuhtoumien vähentäjänä. Tärkeä havainto oli myös se, että merkittävä osa kuormituksesta saattaa syntyä pinta-alaltaan hyvin pieneltäkin alalta ja hyvin lyhyessä ajassa. Näiden riskikohteiden ongelmien arveltiin kulminoituvan maan huonoon rakenteeseen, kuivatusongelmiin ja kasvipeitteettömyyteen. Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta peltolohkoilta. Toimenpiteiden keskittäminen ongelma-alueille tuo suhteellisen suuren vähenemän myös kokonaiskuormituksessa. (Ravinnehuuhtoumien hallinta RaHa-hanke, Tuloksia vedenlaadun seurannasta, Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry) Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Hardombäckenin yläjuoksu Loviisa 02.05.2016

Hardombäckenin yläjuoksu Loviisa 12.08.2016

Toimimaton kuivatus sekä huono maanrakenne ja kasvukunto aiheuttavat kiintoaineksen huuhtoumaa

Suunnittelussa huomioitavaa: Oikeat toimenpiteet kohdennetusti sopiviin paikkoihin! Luiskien kaltevuus? Kasvittuneen penkan rikkominen voi altistaa hienojakoisilla ja eloperäisillä maalajeilla sortumille.

Perinteinen peruskunnostus Sopii alueille jossa korkeuserot ovat suuret ja vähän tilaa toimenpiteille

Lähtötilanne Toispuoleinen varovainen kaivu

Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Sopii alueille jossa korkeuserot ovat pienet ja reilusti tilaa toimenpiteille (alavat tulvaherkät alueet / joutomaat).

Tulvatasanteet apuna herkillä koskialueilla Joen pohja jätetään koskemattomaksi ja vesitilavuutta lisätään tulvatasanteen avulla

Herkimmät alueet suojellaan perkuulta kokonaan

Kaivun ansiosta veden pinta laski keskimäärin 1.2m 02.05.2016 12.10.2016

Väärin mitoitetut ja asennetut rumpurakenteet voivat aiheuttaa padotusta, veden pinta laski 0,7m uuden rumpurakenteen ansiosta Jälkeen Ennen

Kalan kulku huomioitu suunnitteluvaiheessa

Altailla otetaan kiinni ojaan päässeitä maahiukkasia. Kaivumailla voidaan nostaa alavimpia peltoalueita.

Rummun yhteyteen rakennettu säätöpato uomaeroosion ehkäisemiseksi vesipaineen avulla

Oikeissa paikoissa tulvatasanteet voivat ehkäistä tulvimista pelloille sekä pidättää ravinteita ja maahiukkasia. Kaivumailla voidaan nostaa alavimpia peltoalueita.

Kiitos!