Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011
Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin (tyttöjä 2 370 ja poikia 2 353). Seuranta-arvioinnin tarkoituksena on mitata monipuolisesti sitä, miten historian ja yhteiskuntaopin oppiaineille asetetut tavoitteet on saavutettu. - oppilaille taustakysely - rehtori- ja opettajakyselyt Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan.
Historian tehtävät laadittiin ja luokiteltiin seuraavien opetussuunnitelman kriteerien mukaan: Lähteiden käyttö ja tulkinta Ajan hahmottaminen Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia sekä Erilaisten historian osaamiseen liittyvien taitojen, kuten tapahtumien syy-seuraussuhteiden tai ilmiön selittäminen eri toimijoiden kautta ja omien perusteltujen mielipiteiden muodostaminen. Tehtävät mittasivat sekä yleisen historian että Suomen historian keskeisiä tietoja ja taitoja.
Yhteiskuntaopin tehtävät laadittiin ja luokiteltiin seuraavien opetussuunnitelman perusteiden mukaan: Median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittinen tulkinta Yhteiskunnallisten asioiden perustelu Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useat erilaiset vaihtoehdot ja niiden seuraukset sekä Yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettiset kysymykset.
Yhteiskuntaopin tehtävät laadittiin seuraavien sisältöalueitten mukaan: Yhteiskuntaopin tehtävien sisältöalueet käsittelivät muun muassa suomalaista yhteiskuntaa ja talouselämää, Euroopan unionia, yhteiskunnallis-taloudelliseen toimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, yrittäjyyttä, hyvinvointia, vaikuttamista ja päätöksentekoa sekä kansalaisen asemaa, kuten oikeuksia, velvollisuuksia ja turvallisuutta käsitteleviä kysymyksiä. Yhteiskuntaopin tehtävien laadinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ne mittaavat tietojen lisäksi niiden soveltamista sekä taitojen hallintaa ja osaamista.
Historia Mitä oppilaat ajattelevat yhteiskunnallisista aineista? Historia Asennekeskiarvo 0,02 0,14 0,27 Osaaminen 0,11 0,33 0,55 Hyödyllisyys -0,02 0,00-0,04 Pitäminen -0,04 0,12 0,29-0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 Kaikki Tytöt Pojat
Yhteiskuntaoppi Pitäminen Hyödyllisyys Osaaminen Asennekeskiarvo Mitä oppilaat ajattelevat yhteiskunnallisista aineista? Yhteiskuntaoppi 0,52 0,54 0,51 0,31 0,25 0,38 0,96 1,08 1,20 0,18 0,17 0,18 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 Kaikki Tytöt Pojat
Oppilaiden asenteista, kun verrataan historiaa ja yhteiskuntaoppia:
Oppilaiden ja opettajien käsityksiä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla hyödynnettävistä työtavoista:
Otoskoulujen opettajilta kysyttiin heidän yksilökeskeisten ja vuorovaikutteisten työtapojen hyödyntämisestä seuraavin väittämin: Historian ja yhteiskuntaopin oppitunneilla: Tehdään vihkoon muistiinpanoja, joita käytetään opiskeluun On yhteistä opetusta opettajan johdolla Oppikirja on tärkeä tiedon lähde Historian ja yhteiskuntaopin oppitunneilla: Suunnitellaan opiskelua yhdessä oppilaiden kanssa Opiskellaan ryhmissä ja pareittain Tehdään projektitöitä Tehdään vierailuja esimerkiksi museoihin ja yrityksiin Selitetään ja perustellaan muille oppilaille omia näkökantoja ja mielipiteitä Pohditaan historialliselle tapahtumalle erilaisia näkökulmia Pohditaan historiallisten ilmiöiden syitä ja seurauksia.
Lähteiden käyttöä kysyttiin opettajilta seuraavalla tavalla: Historian ja yhteiskuntaopin oppitunneilla: Etsitään tietoa Internetistä ja muista lähteistä Tutkitaan erilaisia dokumentteja Hyödynnetään sanomalehteä tai muita uutismedioita Eläydytään entisajan ihmisen asemaan Seurataan ajankohtaisia kotimaan uutisia Seurataan ajankohtaisia ulkomaan uutisia.
Opettajien käsityksiä opitun soveltamisesta ja itsearvioinnista kysyttiin seuraavin kysymyksin: Historian ja yhteiskuntaopin oppitunneilla Pohditaan historialliselle tapahtumalle erilaisia näkökulmia Selitetään ja perustellaan muille oppilaille omia näkökantoja ja mielipiteitä Haetaan eri lähteistä tarpeellista tietoa, miten suomalainen yhteiskunta toimii Sovelletaan yhteiskuntaopissa käsiteltyjä yksilön talouteen liittyviä asioita Opetellaan sellaisia käytännön taitoja, joita oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa, kun he alkavat hoitaa omia asioitaan Oppilaat asettavat opiskelulleen tavoitteita Oppilaat arvioivat omaa edistymistään Harjoitellaan yhteiskunnallista osallistumista.
Osuus oppilaista (%) Oppilaat saivat keskimäärin 50 % historian arvioinnin enimmäispistemäärästä Oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. 60 50 40 30 20 10 0 0 2 6 18 26 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 91-100 Ratkaisuosuus (%) 23 Koko otos (N = 4 726) 17 6 2 0
Historian ratkaisuosuudet osa-alueittain:
Historian oppimistuloksissa oli eroja: Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä Koko koe Lähteiden käyttö ja tulkinta 46 45 51 49 Ajan hahmottaminen 53 58 Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia 47 51 Erilaiset historian osaamiseen liittyvät taidot, kuten syy- ja seuraussuhteet jne. 27 0 10 20 30 40 50 60 70 Ratkaisuprosentti Ruotsinkieliset oppilaat 36 Suomenkieliset oppilaat
Ratkaisuosuus (%) Historian oppimistuloksissa oli eroja: Lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä 70 60 50 40 30 20 10 0 Lukioon pyrkivät Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat Lisävalmiuksia jatko-opintoihin haluavat Työhön tai vapaavuotta harkitsevat 63 56 54 51 43 42 44 40 39 36 35 34 Historia koko koe Lähteiden käyttö ja tulkinta Ajan hahmottaminen 57 43 37 27 Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia 42 26 20 13 Erilaiset historian osaamiseen liittyvät taidot, kuten tapahtumien syy- ja seuraussuhteet, ilmiön selittäminen jne.
Saavutettu osuus enimmäispisteistä (%) Seuranta-arvioinnissa menestyminen ja arvosanakäytänteet: Historiassa 90 80 70 60 50 40 30 20 5 6 7 8 9 10 Oppilaan historian arvosana Q1 = Alaneljännes Q2 = Toinen neljännes Q3 = Kolmas neljännes Q4 = Yläneljännes
Osuus oppilaista (%) Oppilaat saivat keskimäärin 64 % yhteiskuntaopin arvioinnin enimmäispistemäärästä Oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. 60 50 40 30 20 10 0 0 0 1 4 11 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 91-100 Ratkaisuosuus (%) 20 Koko otos (N = 4 726) 30 22 11 1
Yhteiskuntaopin ratkaisuosuudet osa-alueittain:
Yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettiset kysymykset arvioitiin ja raportoitiin erillisenä osaalueena
Yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettiset kysymykset (suomen - ja ruotsikielisten koulujen oppilaat)
Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli eroja: Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä Yhteiskuntaoppi koko koe Median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittinen tulkinta 48 58 65 59 Yhteiskunnallisten asioiden perustelu 75 79 Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehdot ja niiden seuraukset 49 54 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ratkaisuprosentti Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat
Ratkaisuosuus Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli eroja: Lukioon ja ammatilliseen suuntautuvien oppilaiden välillä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 69 58 Yhteiskuntaoppi koko koe Lukioon pyrkivät oppilaat 66 49 83 74 Median välittämien Yhteiskunnallisten tietojen, tilastojen ja asioiden perustelu graafien krittinen tulkinta Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat oppilaat 58 48 Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehdot ja niiden seuraukset
Saavutettu osuus enimmäispisteistä (%) Seuranta-arvioinnissa menestyminen ja arvosanakäytänteet: Yhteiskuntaopissa 90 80 70 60 50 40 30 20 5 6 7 8 9 10 Oppilaan yhteiskuntaopin arvosana Q1 = Alaneljännes Q3 = Kolmas neljännes Q2 = Toinen neljännes Q4 = Yläneljännes
Oppilaita (%) Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä oli eroja sekä historian että yhteiskuntaopin osaamisessa: Historia 30 25 20 15 10 5 0 24 16 2827 26 23 22 22 12 11 11 8 6 5 4 3 3 0 0 1 3 1 1 2 0 0 0-10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60-70 70-80 80-90 90-100 18 25 Oppilaiden historian ratkaisuprosentti Kumpikaan vanhemmista ei ole ylioppilas Toinen vanhemmista on ylioppilas Molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita
Oppilaita (%) Yhteiskuntaoppi 35 30 25 20 15 10 5 0 3130 27 23 23 19 14 15 17 17 12 10 6 7 7 3 0 0 0 1 2 1 1 2 0 1 2 0-1 0 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60-70 70-80 80-90 90-100 Oppilaiden yhteiskuntaopin ratkaisuprosentti 30 Kumpikaan vanhemmista ei ole ylioppilas Toinen vanhemmista on ylioppilas Molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita
Vanhempien koulutustaustan yhteydestä oppilaiden asenteisiin historiasta
Vanhempien koulutustaustan yhteydestä oppilaiden asenteisiin yhteiskuntaopista