Liite 1 / johtokunta 6.10.2014 LLKY:N HOIDON JA HOIVAN ASUMISPALVELUIDEN KRITEE- RIT JA PALVELUKUVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN

Liite 1 / johtokunta 6.10.2014 LLKY:N HOIDON JA HOIVAN ASUMISPALVELUIDEN KRITEE- RIT JA PALVELUKUVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. Asiakkaan palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat periaatteet LLKY:n hoidon ja hoivan ikäihmisten palveluissa 1 2. Asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja palveluntarpeen selvittäminen 1 3. Asumispalveluiden hakeminen 3 4. Asiakkaan palvelusuunnitelma 3 5. Päätös asumispalveluiden myöntämisestä 3 6. Myönnettyjen palveluiden vastaanottaminen 4 7. Ikäihmisten perhehoidon kriteerit ja palvelun sisältö 5 8. Lyhytaikaisen palveluasumisen kriteerit ja palvelun sisältö 5 9. Tavallisen palveluasumisen kriteerit ja palvelun sisältö 7 10. Tehostetun palveluasumisen/muistisairaiden tehostetun palveluasumisen kriteerit ja palvelun sisältö 9 11. Asiakkaan kotiutumisen ja kotilomien esteet asumispalveluista 12

1 1. Asiakkaan palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat periaatteet LLKY:n hoidon ja hoivan ikäihmisten palveluissa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (jatkossa LLKY) hoidon ja hoivan ikäihmisten palveluissa pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan kotiin järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan asiakkaan kulloisiakin palveluntarpeita. Palveluiden järjestämistä ohjaavat kulloinkin käytettävissä olevat resurssit. Ensisijaisia palvelujen toteuttamistapoja ovat kotihoito (kotisairaanhoito, kotipalvelu, yöpartiotoiminta), kotihoidon tukipalvelut (ateriapalvelu, saunapalvelu/kylvetyspalvelu, pyykkipalvelu, turvapuhelinpalvelu, asiointipalvelu, siivouspalvelu ja SHL:n mukainen kuljetuspalvelu) sekä omaishoidon tuki. Tarpeen mukaan asiakkaalle järjestetään muita kotona asuvista tukevia palveluja, kuten itsenäistä suoriutumista tukevia apuvälinepalveluja, muistineuvolapalveluja ja päivätoimintaa. Kotona asumista tukemaan voidaan järjestää myös lyhytaikaista perhehoitoa tai intervallihoitoa tavallisen tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Jos asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella todetaan, että kotiin tarjottavat palvelut ja intervallihoito eivät riitä vastaamaan hänen tarpeitaan, asiakkaalle järjestetään tarkoituksenmukainen hoitopaikka perhehoidossa tai tavallisen tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Iäkkäiden avio- ja avopuolisoiden mahdollisuus asua yhdessä otetaan huomioon palveluita järjestettäessä, mikäli kummallakin puolisoista todetaan em. palvelun tarve. Pitkäaikaista laitoshoitoa terveyskeskuksen osastolla järjestetään asiakkaille, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se muuten on perusteltua asiakkaan arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta (mm. lääketieteellistä hoitoa vaativa saattohoito). Lääketieteellinen peruste pohjautuu aina lääkärin arvioon. Määräaikaisesti pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain tilanteissa, joissa asiakkaan hoitoa ei pystytä turvaamaan kotiin annettavilla palveluilla ja asiakas joutuu hetken odottamaan perhehoidon tai palveluasumisen paikkaa. Asiakkaalle turvataan pitkäaikaisen hoitomuodon tai hoitopaikan pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa asiakkaan toivomuksen tai hänen palvelutarpeittensa muutoksen johdosta, taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä. Hoitopaikan vaihtaminen on perusteltua mm. jos asiakkaan laadukasta hoitoa ei enää voida turvata siinä yksikössä, jossa hän asuu. LLKY ostaa tavallista ja tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostettaviin asumispalveluihin sovelletaan samoja myöntämisen kriteereitä kuin LLKY:n omaan tuotantoon. Myös toimintojen palvelukuvaukset ovat yhteneväiset. 2. Asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja palveluntarpeen selvittäminen Asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

2 Toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomio asiakkaan olemassa oleviin voimavaroihin ja siihen, mistä jokapäiväisen elämän toiminnoista hän pystyy suoriutumaan itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Toimintakyky arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti ja luotettavasti LLKY:ssä käytössä olevia toimintakykymittareita apuna käyttäen (mm. RAI, Rava, MMSE, GDS -15). Monipuolisella arvioinnilla tarkoitetaan asiakkaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn selvittämistä. Toimintakykyä arvioidaan myös suhteessa asiakkaan elinympäristön esteettömyyteen, asumisen turvallisuuteen, asunnon kuntoon ja varustetasoon ja lähipalvelujen saatavuuteen. Toimintakykyarvioinnin tekee LLKY:n työntekijä, jolla on riittävä osaaminen sen tekemiseen. Tarvittaessa toimintakykyarviointi tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa (esim. muistihoitaja, sosiaalityöntekijä) Toimintakykyarvioinnin pohjalta selvitetään asiakkaan palveluntarve. Palvelutarpeen selvitys tehdään, kun; - Asiakas on hakeutunut sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin. Jos asiakkaan palveluntarve on kiireellinen, hänellä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viipymättä. Ei-kiireellisessä tapauksessa järjestetään 75 vuotta täyttäneelle pääsy sosiaalipalvelujen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän taikka hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai läheisensä on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi. - Asiakas on tehnyt hakemuksen saadakseen sosiaalipalveluja toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Hakemus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. - Asiakkaan palvelujen tarpeesta on saatu viitteitä hyvinvointia edistävien palvelujen yhteydessä (esim. seniorineuvontatoiminnan yhteydessä). Palvelujen tarve selvitetään, jos yhdessä asiakkaan kanssa on arvioitu, että hän tarvitsee säännöllisesti apua toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. - Asiakkaan palvelun tarpeesta on tehty ilmoitus sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Tällöin viranomaisella on velvollisuus ottaa selvää siitä, onko palvelun tarve olemassa. Perusteellisempi palvelujen tarpeen selvittäminen käynnistetään, jos asiakas itse taikka hänen omaisensa tai läheisensä pitää sitä tarpeellisena. - Asiakas kotiutuu terveydenhuollon laitoshoidosta, palvelujen tarpeen selvittäminen aloitetaan hyvissä ajoin, jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelut heti kotiutumisensa jälkeen - Asiakas on jo säännöllisten palvelujen piirissä ja hänen toimintakyvyssään tai olosuhteissaan tapahtuu olennaisia muutoksia. Asumispalveluiden palvelutarpeen selvittämisestä vastaa (konsultoiden muita hoitoon osallistuvia tahoja): - Jos asiakas hakee lyhytaikaista perhehoitoa, palveluntarpeen selvittämisestä vastaa palvelukoordinaattori. - Jos asiakas hakee pitkäaikaista perhehoitoa, lyhytaikaista tai pitkäaikaista palveluasumista, palvelutarpeen selvittämisestä vastaa SAS ryhmä. Palvelutarpeen selvitys tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa.

3 3. Asumispalveluiden hakeminen Hoidon ja hoivan asumispalveluja haetaan seuraavasti: - Lyhytaikaista perhehoitoa haetaan joko suullisesti, ottamalla esim. puhelimitse yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin tai kirjallisesti toimittamalla hakemus palvelukoordinaattorille. - Lyhyt- ja pitkäaikaista palveluasumista/perhehoitoa haetaan kirjallisesti toimittamalla hakemus SAS työryhmälle tai ottamalla suullisesti tai sähköpostitse yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin. - SHL 16 a :n mukaista pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen tai perhehoidon paikkaa haetaan kirjallisesti toimittamalla hakemus kotihoidon johtajalle. Hakemuslomakkeita on saatavissa mm. LLKY:n kotihoitotoimistoista, akuutti- ja kuntoutusosastoilta, LLKY:n Internet sivuilta (www.llky.fi) ja palvelukoordinaattorilta. 4. Asiakkaan palvelusuunnitelma Palveluntarpeen selvittämisen jälkeen asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma, jossa määritellään palvelukokonaisuus, joka vastaa parhaiten hänen tarpeitaan. Suunnitelma laaditaan ja sitä täydennetään yhteistyössä asiakkaan tai hänen omaisensa/läheisensä kanssa. Suunnitelman laatii ja/tai täydentää SAS-työryhmä ja se kirjataan SAS työryhmän kokouspöytäkirjaan. Asiakkaan palvelukokonaisuuteen voi kuulua erilaisina yhdistelminä esimerkiksi omaishoidon tukea, kotihoitoa, kotihoidon tukipalveluja, apuvälinepalveluja, perhehoitoa, lyhyttai pitkäaikaista palveluasumista. Vaihtoehdoista palvelukokonaisuuden muodostamiseksi neuvotellaan asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa ja nämä näkemykset kirjataan palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan, kun asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuu hänen palvelutarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia. 5. Päätös asumispalveluiden myöntämisestä Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaalle myöntää LLKY:n palvelukoordinaattori. Jatkuvan perhehoidon asiakkaalle myöntää SAS- työryhmän esityksestä palvelukoordinaattori. Lyhyt -ja pitkäaikaisen palveluasumisen LLKY:n omiin palveluasumisyksiköihin asiakkaalle myöntää SAS- työryhmän esityksestä hoivatyönjohtaja. Lyhyt- ja pitkäaikaisen palveluasumisen LLKY:n ostopalveluyksiköihin asiakkaalle myöntää SAS- työryhmän esityksestä kotihoidon johtaja. SHL 16 a :n mukaisen pitkäaikaisen palveluasumisen tai perhehoidon asiakkaalle myöntää SAS työryhmän esityksestä kotihoidon johtaja.

4 Asumispalvelun myöntämisestä/eväämisestä asiakkaalle tehdään kirjallinen viranhaltijapäätös. Asumispalvelupaikka pyritään myöntämään ensisijaisesti asiakkaan kotikunnassa sijaitsevaan asumispalveluun. Jos asiakkaan kotikunnassa ei ole tarjolla vapaata asumispalvelupaikkaa, tai asiakas toivoo paikan järjestyvän muualta kuin kotikunnastaan, paikka voidaan myöntää muualta LLKY:n alueelta. Palveluasumisen paikan myöntäminen edellyttää, että asiakas ei pärjää kotona maksimaalisin kotihoidon palveluiden ja/tai omaishoidon turvin. Jos asiakkaan kotona asuminen estyy asumisolosuhteiden tai asunnottomuuden vuoksi, ja muita tarpeita palveluasumiselle ei ole, palveluasumisen paikkaa ei myönnetä. Nämä asiakkaat ohjataan hakemaan kodinmuutostöitä tai järjestämään asumisensa uudella tavalla. 6. Myönnettyjen palveluiden vastaanottaminen Asiakkaan tulee vastaanottaa myönnetty asumispalvelupaikka kohtuullisessa ajassa, viimeistään 7 vrk kuluessa suullisesta tiedon saamisesta, ellei erityisestä syystä asiakkaan kanssa sovita muunlaisesta järjestelystä. Mikäli asumispalvelupaikka on myönnetty SHL 16 a :n mukaan, hakijan on kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta ilmoitettava LLKY:lle palvelun vastaanottamisesta ja hakijalla on oikeus 3 kk:n kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta muuttaa osoitettuun asumispalveluyksikköön. Jos hakija laiminlyö em. määräaikojen noudattamisen, hänen oikeutensa päätöksen mukaisiin palveluihin raukeaa. Hakijan tulee myös tehdä muuton yhteydessä muuttoilmoitus maistraatille, muuttoilmoitus on tehtävä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä. Muuttoilmoituksen lisäksi hakijan on esitettävä maistraatille selvitys siitä, että hänen muuttonsa toiseen kuntaan johtuu sosiaalihuoltolain 16 a.n mukaisesta hoitopaikan tai palvelujen saamisesta toisessa kunnassa. Kirjallisen selvityksen maistraatille LLKY:ssä antaa ikäihmisten palvelupäällikkö tai hänen sijaisensa. Mikäli asiakas kieltäytyy vastaanottamasta hänelle myönnettyä asumispalvelupaikkaa, hakemus raukeaa ja asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan muiden palveluiden turvin. Tarpeen mukaan asiakkaan on jätettävä uusi hakemus LLKY:n asumispalveluihin ja tällöin myös asiakkaan palveluntarve kartoitetaan uudelleen. Mikäli asiakkaalle on myönnetty asumispalvelupaikka, ja asiakkaan toimintakyky ja asumispalvelun tarve muuttuu, asiakkaan tilanne kartoitetaan ja uusi palvelu myönnetään ilman erillistä hakemusta. Mikäli voidaan osoittaa, että asiakkaan toimintakyky muuttuu paremmaksi ja asiakkaan asumispalvelun tarve lakkaa, myönteinen asumispalvelupäätös raukeaa. Mikäli hakijalla on tarve välittömälle asumispalvelulle, ja vapaata pitkäaikaista asumispalvelupaikkaa ei sillä hetkellä ole myönnettävissä, hakijalle järjestetään sen hetkiseen kokonaistilanteeseen soveltuva tilapäinen asumispalvelupaikka.

5 7. Ikäihmisten perhehoidon kriteerit ja palvelun sisältö Perhehoidolla tarkoitetaan kodinomaista asumista perheenjäsenenä perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoitoa annetaan ikääntyneelle, jonka hoitoa tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa (SHL 710/1982, 25). LLKY:ssä perhehoitoa voidaan myöntää osa- tai kokovuorokautisena, lyhytaikaisena tai jatkuvana LLKY:n valmentamassa, hyväksymässä ja valvomassa perhekodissa. LLKY:ssä ikäihmisten perhehoitoa myönnetään asiakkaalle, joka soveltuu ikäihmisten perhehoitoon ja jonka: - Fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt tai iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne estää pärjäämisen omassa kodissa kotihoidon palvelujen tai omaishoidon turvin, mutta asiakas ei ole vielä palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa. - Omaishoidon lakisääteiset vapaat järjestetään perhehoidossa. - Liikkuminen tapahtuu ilman apuvälineitä tai apuvälineen avulla. Jos liikkumisen apuvälineenä on pyörätuoli, Eva teline tai muu paljon tilaa vievä apuväline, perhehoito voidaan myöntää, mikäli se on mahdollista perhekodin tilojen puitteissa. - Avuntarve on pääsääntöisesti päiväaikaista ja asiakas pärjää yhden henkilön avustamana. Ikäihmisten perhehoitoon sisältyy asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen päivittäinen hoiva ja huolenpito, asuminen 1-2 hengen huoneessa, kodin yhteisten tilojen käyttöoikeus, lämpö, vesi, sähkö, ateriat, siivous, pyykkihuolto, liinavaatteet, yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet sekä hoitotarvikejakeluna asiakkaalle myönnettävät hoito- ja hygieniatarvikkeet. Tarvittaessa perhehoitoon sisältyy LLKY:n fysioterapian suorittama apuvälinearviointikäynti, LLKY:n oma päivätoiminta kuljetuksineen sekä asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset kotihoidon käynnit. Perhehoidossa asiakas maksaa itse omat terveydenhuollon menonsa, mm. lääkärin vastaanottokäynnit, hammashoidon, sairaalahoidon, yksilöfysioterapian ja reseptilääkkeet sekä Kelan korvaaman sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvän matkan omavastuuosuuden sekä muut henkilökohtaiset hankintansa ja menonsa. Tarvittaessa asiakasta ohjataan Kelan tukien hakemisessa ja hakemaan tarvittaessa alennusta asiakasmaksuunsa. 8. Lyhytaikaisen palveluasumisen kriteerit ja palvelun sisältö Lyhytaikaisella palveluasumisella tarkoitetaan kertaluontoista tai toistuvaa (ns. intervallihoito) asumispalvelua, jota LLKY:ssä järjestetään tavallisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Palvelu voi olla osa- tai kokovuorokautista.

6 Lyhytaikaisen palveluasumisen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona asumista ja ehkäistä pitkäaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaisen palveluasumisen jaksojen tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä hänen omat voimavaransa huomioon ottaen. Jaksojen avulla tuetaan myös omaishoitajan tai muun asiakasta hoitavan henkilön jaksamista sekä turvataan omaishoidon lakisääteisten vapaiden toteutuminen. Lyhytaikaisen palveluasumisen asukaspaikat jaetaan siten, että mahdollisimman moni tarvitsija hyötyy palvelusta. Tämän vuoksi asiakkaille järjestetään pääsääntöisesti suhteellisen lyhyitä eli 1-2 viikon jaksoja. Pidemmät säännölliset jaksot edellyttävät, että asiakkaalla on vireillä oleva perhehoidon /palveluasumisen hakemus tai asiakas odottaa vakinaista perhehoidon/ palveluasumisen asumispaikkaa. Lyhytaikaisen palveluasumisen jaksoja myönnetään asiakkaalle, jonka kohdalla täyttyy yksi tai useampi seuraavista kriteereistä: - Asiakkaan toimintakyky on alentunut siten, että se vaikeuttaa kotona asumista. - Asiakas tarvitsee kuntoutussuunnitelman mukaisen jakson toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan / omaisen / läheisen jaksamisen tukemiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson turvattomuuden tai sosiaalisten syiden vuoksi (esim. asunnon muutostyöt, puolison/omaishoitajan sairaus, sähkökatko), jos tilanne asiakkaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi tätä vaatii, eikä muuta vaihtoehtoa ole järjestettävissä. - Asiakas tarvitsee jakson sairaalahoidon jälkeen ennen kotiutumista, jos toimintakyky ei vielä täysin riitä kotona asumiseen. - Asiakas tarvitsee jakson hoidollisista syistä, esim. lääkehoidon tarkistus, verensokerin tasapainotus, haavan hoito. - Asiakas tarvitsee jakson tilanteen selvittämiseksi ja/tai jatkohoitopaikan järjestämiseksi. LLKY:n omiin palveluasumisyksiköihin lyhytaikaisen palveluasumisen jakson järjestää yksikön intervallihoitaja tai kotiutushoitaja asiakkaalle laaditun palvelusuunnitelman mukaisesti. LLKY:n ostopalveluyksiköihin lyhytaikaisen palveluasumisen jaksot järjestää pääsääntöisesti palvelukoordinaattori. Lyhytaikainen palveluasuminen sisältää asiakkaan lyhytaikaisen asumisen 1 tai 2 hengen asukashuoneessa, hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaiset hoidon ja hoivan palvelut, asumisjaksolle ajoittuvat ateriat (poislukien ravintokorvausliuokset/-tuotteet), tarpeen mukaiset muut tukipalvelut (turvajärjestelmä, siivous- ja pyykkihuolto) sekä hoitotarvikejakeluna asiakkaalle myönnettävät hoito- ja hygieniatarvikkeet. Lyhytaikaisessa palveluasumisessa asiakas kustantaa itse mm. lääkkeet, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet, lääkärinpalvelut, henkilökohtaiset puhelinkulut sekä matkat taksilla tai muulla yleisellä kulkuneuvolla (myös matkat lääkärin vastaanotoille, sairaalamatkat, poliklinikkakäynneistä aiheutuvat matkat). Tarvittaessa asiakasta ohjataan Kelan tukien hakemisessa.

7 9. Tavallisen palveluasumisen kriteerit ja palvelun sisältö Tavallisen palveluasumisen yksiköllä tarkoitetaan yksikköä, jossa henkilökunta ei ole paikalla ympärivuorokautisesti. Yöaikainen hoito järjestetään asiakkaan tarpeen sekä olemassa olevien resurssien mukaan joko turvapuhelimen ja/tai yöpartiotoiminnan avulla. Tavallista palveluasumista myönnetään, jos: - Asiakas ei kykene fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toimintakykynsä heikentymisen, turvattomuuden tai muiden syiden vuoksi (voimakas turvattomuus, omaishoidon äkillinen päättyminen) asumaan kotona avohoidon tukitoimin (kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, omaishoito, intervallihoito, yöpartiotoiminta), ja palvelua ei ole mahdollista järjestää ikäihmisten perhehoidossa. - Pääsääntöisesti asiakkaan fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyvyn tulee olla selvästi alentunut ja/tai muistitoiminnot ovat heikentyneet. - Asiakkaan avuntarve on pääsääntöisesti päiväaikaista. Asiakas ei tarvitse ympärivuorokautista valvontaa, yöavun saanti voidaan turvata turvapuhelimella ja tarvittaessa säännöllisillä yöpartion käynneillä. - Asiakas selviytyy pääsääntöisesti yhden henkilön avustamana päivittäisistä toiminnoistaan. - Asiakkaan muisti voi olla alentunut, mutta hänellä ei ole taipumusta karkailla. - Asiakkaalla voi olla hallittavissa olevia käytösoireita.. Tavallinen palveluasuminen sisältää: - Asumisen 1-2 hengen joko kalustetussa tai kalustamattomassa asukashuoneessa, palvelukodin yhteisten tilojen käyttöoikeuden, lämmön, veden ja sähkön. - Asiakkaan hoito- ja palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaisen päivittäisen perushoidon ja hoivan, johon sisältyy: o asiakkaan terveydentilan ja voinnin seuranta ja tarpeenmukainen hoito Käypä hoitosuositusten ja lääkärin, hammaslääkärin tai muun asiakasta hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeiden mukaisesti o asiakkaan toimintakyvyn tilapäisesti heiketessä esim. flunssan tai kuumeilun takia, asiakkaan voinnin seuranta ja sairaudenmukainen hoito o haavahoitojen ja muiden hoitotoimenpiteiden toteuttaminen o konsultointi ja yhteistyö perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa tarvittaessa o asiakkaan tarvitseman kuljetuksen järjestäminen muuhun hoitoyksikköön, esim. lääkärinvastaanotolle tai keskussairaalan poliklinikalle o asiakkaalle määrätyn lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä huolehtiminen o kuntouttavan työotteen noudattaminen kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ottaen huomioon asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat o apuvälinearviointi, hankinta ja käytössä avustaminen, tarvittaessa yhteistyössä fysioterapiahenkilökunnan kanssa

8 - Lääkehuollon, johon sisältyy: o lääkkeiden annostelu asiakaskohtaisiksi annoksiksi (asiakas vastaa itse lääkehoitokustannuksistaan) o lääkkeiden antaminen asiakkaalle luonnollista annostelureittiä käyttäen, tarvittaessa valvotusti o ihonalaisten injektioiden antaminen o lihaksensisäisten injektioiden antaminen o asiakkaan lääkehoidon seuranta ja arviointi sekä tarvittaessa yhteydenotto lääkäriin o asiakkaan reseptien uusimisesta huolehtiminen ja lääkkeiden hakeminen apteekista o apteekki- ja muut tarvittavat asioinnit - Asiakkaan/omaisen/asioiden hoitajan informoinnin ja tarvittaessa avustaminen Kelan etuuksien hakemisessa (hoitotuki, asumistuki). Asiakkaan ohjaaminen hakemaan tarvittaessa asiakasmaksun alennusta. - Tarvittavat kotihoidon (ksh) ja yöpartion tekemät käynnit sekä LLKY:n muistineuvolan muistihoitajan ohjaus- ja tutkimuskäynnit. - Päivittäiset asiakkaan ruokavalion mukaiset ateriat; o aamupala, lounas, päiväkahvi (joko erikseen tarjottuna tai päivällisen yhteydessä), päivällinen, iltapala ja tarvittaessa yöpala (poislukien ravintokorvausliuokset/-tuotteet) o tarvittaessa ruokailussa avustaminen ja syöttäminen, ravitsemustilan seuranta (paino, tarvittaessa MNA) - Asiakkaan hygieniasta huolehtimisen ja tarpeen mukaisen avustamisen, johon sisältyy; o päivittäiset pesut o suihkutus/saunotus vähintään kerran viikossa ja lisäksi tarpeen mukaan o inkontinessi- ja avannetuotteiden käytössä avustaminen o tarpeen mukainen ihon, hiuksien ja kynsien hoito o suuhygieniasta huolehtiminen ja avustaminen o asiakkaan yksityisyyden turvaaminen hoitotoimenpiteiden aikana o palvelukodissa yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet - Hoitotarvikejakeluna asiakkaalle myönnettävät hoito- ja hygieniatarvikkeet. - Asukkaiden käytössä olevan turvapuhelimen tai hoitajakutsun, jonka avulla asiakas saa tarvitessaan apua henkilökunnalta. - Asiakkaan tarpeen mukaisen sosiaalisen, henkisen ja hengellisen tuen, sekä palvelukodissa järjestettävän viriketoiminnan ja ryhmätoiminnan, mm. liikuntatuokiot, ulkoilun, ohjauksen ja neuvonnan liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja/tai parantamiseen. - Yhteydenpidon omaisiin ja yhteistyön omaisten kanssa.

9 - Asukashuoneiden tarpeen mukaisen päivittäisen kevyen yleissiivouksen, viikkoja kuukausisiivouksen ja ikkunoiden pesun 1x/vuosi. - Asukkaan perusvaatehuollon, liinavaatteiden ja pyyhkeiden pesun ja jälkihuollon, sekä pyyhkeiden ja liinavaatteiden vaihdon. Mikäli asukkaan vaatteet vaativat erityispesua pesulassa (mm. kuivapesu, hienopesu), hän vastaa kustannuksista itse. Mattojen, verhojen, pöytäliinojen, sängynpeitteiden ym. huonetekstiilien pesusta sovitaan joko asukkaan omaisten kanssa tai ne pesetetään asukkaan kustantamana pesulassa. Tavallisessa palveluasumisessa asiakas kustantaa itse mm. lääkkeet, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet, henkilökohtaiset puhelinkulut sekä matkat taksilla tai muulla yleisellä kulkuneuvolla (myös matkat lääkärin vastaanotoille, sairaalamatkat, poliklinikkakäynneistä aiheutuvat matkat). 10. Tehostetun palveluasumisen/muistisairaiden tehostetun palveluasumisen kriteerit ja palvelun sisältö Tehostetun palveluasumisen yksiköllä tarkoitetaan yksikköä, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Tehostettua palveluasumista myönnetään, jos: - Asiakkaan fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky on merkittävästi alentunut ja asiakas ei kykene fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden vuoksi (mm. voimakas turvattomuuden tunne, omaishoidon äkillinen päättyminen) selviytymään nykyisessä asumismuodossa (mm. kotona, tavallisessa palveluasumisessa, perhehoidossa) tehostetun avohoidon keinoin tuettuna (kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, omaishoito, säännöllinen intervallihoito, yöpartiotoiminta). - Asiakkaan toimintakyky ja/tai muistitoiminnot ovat alentuneet, asiakkaalla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus (MMSE 0-15). - Asiakas tarvitsee runsaasti ja jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissaan siten, että hänen selviytymisensä arjessa edellyttää ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa 1-2:n tai useamman henkilön avustamana. - Mikäli asiakkaan muistisairauteen liittyy karkailua ja/tai voimakasta käytösoireilua, hänet sijoitetaan muistisairaiden tehostettuun palveluasumiseen, mikäli asuminen tehostetun palveluasumisen yksikössä ei asiakkaan tilanne huomioon ottaen katsota olevan mahdollista. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä ratkaistaan, onko hänen tarkoituksenmukaisin asumispaikkansa ikäihmisten tehostetun palveluasumisen vai muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö. ARA rahoitteisten palveluasumisyksiköiden osalta asiakasvalinnat tehdään ARA:n tukia koskevan lainsäädännön mukaisesti.

10 Jos asiakkaan kotona asuminen estyy asumisolosuhteiden tai asunnottomuuden vuoksi, ja muita tarpeita palveluasumiselle ei ole, asiakasta ohjataan hakemaan kodinmuutostöitä tai järjestämään asumisensa uudella tavalla. Tehostettu palveluasuminen sisältää: - Asumisen 1-2 hengen joko kalustetussa tai kalustamattomassa asukashuoneessa, palvelukodin yhteisten tilojen käyttöoikeuden, lämmön, veden ja sähkön. - Asiakkaan hoito- ja palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaisen ympärivuorokautisen perushoidon ja hoivan, johon sisältyy: o asiakkaan terveydentilan ja voinnin seuranta ja tarpeenmukainen hoito Käypä hoitosuositusten ja lääkärin, hammaslääkärin tai muun asiakasta hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeiden mukaisesti o asiakkaan toimintakyvyn tilapäisesti heiketessä esim. flunssan tai kuumeilun takia, asiakkaan voinnin seuranta ja sairaudenmukainen hoito o haavahoitojen ja muiden hoitotoimenpiteiden toteuttaminen o konsultointi ja yhteistyö perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa tarvittaessa o asiakkaan tarvitseman kuljetuksen järjestäminen muuhun hoitoyksikköön, esim. lääkärinvastaanotolle tai keskussairaalan poliklinikalle o asiakkaalle määrätyn lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä huolehtimisen o kuntouttavan työotteen noudattaminen kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ottaen huomioon asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat o apuvälinearvioinnin, hankinnan ja käytössä avustamisen, tarvittaessa yhteistyössä fysioterapiahenkilökunnan kanssa - Lääkehuollon, johon sisältyy: o lääkkeiden annostelu asiakaskohtaisiksi annoksiksi (asiakas vastaa itse lääkehoitokustannuksistaan) o lääkkeiden antaminen asiakkaalle luonnollista annostelureittiä käyttäen, tarvittaessa valvotusti o ihonalaisten injektioiden antaminen o lihaksensisäisten injektioiden antaminen o tarpeen mukaiset, lääkärin määräämät iv- hoidot o asiakkaan lääkehoidon seuranta ja arviointi sekä tarvittaessa yhteydenotto lääkäriin o asiakkaan reseptien uusimisesta huolehtiminen ja lääkkeiden hakeminen apteekista o apteekki- ja muut tarvittavat asioinnit - Asiakkaan/omaisen/asioiden hoitajan informoinnin ja tarvittaessa avustamisen Kelan etuuksien hakemisessa (hoitotuki, asumistuki). Asiakkaan ohjaaminen hakemaan tarvittaessa asiakasmaksun alennusta. - Tarvittavat LLKY:n muistineuvolan muistihoitajan ohjaus- ja tutkimuskäynnit. - Päivittäiset asiakkaan ruokavalion mukaiset ateriat;

11 o aamupala, lounas, päiväkahvi (joko erikseen tarjottuna tai päivällisen yhteydessä), päivällinen, iltapala ja tarvittaessa yöpala (poislukien ravintokorvausliuokset/-tuotteet) o tarvittaessa ruokailussa avustamisen ja syöttämisen, ravitsemustilan seurannan (paino, tarvittaessa MNA) - Asiakkaan hygieniasta huolehtiminen ja tarpeen mukaisen avustamisen, johon sisältyy; o päivittäiset pesut o suihkutus/saunotus vähintään kerran viikossa ja lisäksi tarpeen mukaan o inkontinessi- ja avannetuotteiden käytössä avustaminen o tarpeen mukainen ihon, hiuksien ja kynsien hoito o suuhygieniasta huolehtiminen ja avustaminen o asiakkaan yksityisyyden turvaaminen hoitotoimenpiteiden aikana o palvelukodissa yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet - Hoitotarvikejakeluna asiakkaalle myönnettävät hoito- ja hygieniatarvikkeet. - Asukkaiden käytössä olevan turvapuhelimen tai hoitajakutsun, jonka avulla asiakas saa tarvitessaan apua henkilökunnalta. - Asiakkaan tarpeen mukaisen sosiaalisen, henkisen ja hengellisen tuen, sekä palvelukodissa järjestettävän viriketoiminnan ja ryhmätoiminnan, mm. liikuntatuokiot, ulkoilun, ohjauksen ja neuvonnan liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja/tai parantamiseen. - Yhteydenpidon omaisiin ja yhteistyön omaisten kanssa. - Asukashuoneiden tarpeen mukaisen päivittäisen kevyen yleissiivouksen, viikkoja kuukausisiivouksen ja ikkunoiden pesun 1x/vuosi. - Asukkaan perusvaatehuollon sekä liinavaatteiden ja pyyhkeiden pesun ja jälkihuollon, pyyhkeiden ja liinavaatteiden vaihdon. Mikäli asukkaan vaatteet vaativat erityispesua pesulassa (mm. kuivapesu, hienopesu), hän vastaa kustannuksista itse. Mattojen, verhojen, pöytäliinojen, sängynpeitteiden ym. huonetekstiilien pesusta sovitaan joko asukaan omaisten kanssa tai ne pesetetään asukkaan kustantamana pesulassa. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas kustantaa itse mm. lääkkeet, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet, lääkärinpalvelut, henkilökohtaiset puhelinkulut sekä matkat taksilla tai muulla yleisellä kulkuneuvolla (myös matkat lääkärin vastaanotoille, sairaalamatkat, poliklinikkakäynneistä aiheutuvat matkat).

12 11. Asiakkaan kotiutumisen ja kotilomien esteet asumispalveluista - Asiakasta ei voida kotiuttaa asumispalveluyksiköstä, jos syntyy epäilys asiakkaan turvallisuudesta. - Mikäli asiakas on riippuvainen toisen ihmisen tarjoamasta avusta ja turvasta, hoitoyksikkö ei kotiutustilanteessa saa luovuttaa asiakasta päihtyneelle, huumaantuneelle tai muuten poikkeavasti käyttäytyvälle hakijalle. - Mikäli edellä mainitun kaltainen tilanne syntyy, asiakkaalle järjestetään/turvataan asuminen joko samassa tai toisessa LLKY:n asumispalveluyksikössä, kunnes kotiutuminen on mahdollista.