Tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet ja sisältö alkaen

Transkriptio

1 Tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet ja sisältö alkaen

2 Sisällysluettelo 1.IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUASUMISTA OHJAAVAT PERIAATTEET PALVELUTARPEEN ARVIOINTI ASUMISPALVELUIDEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖS ASUMISPALVELUIDEN MYÖNTÄMISESTÄ ARVIOINTIJAKSO LYHYTAIKAISEN PALVELUASUMISEN MYÖNTÄMISPERUSTEET TEHOTETUN PALVELUASUMISEN MYÖNTÄMISPERUSTEET TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN JA LYHYTAIKAISIHOIDON SISÄLTÖ

3 1.IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUASUMISTA OHJAAVAT PERIAATTEET Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse tai sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Kunta voi järjestää palvelut myös hankkimalla palveluja toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Painopisteenä on entistä selkeämmin ikääntyneen toimintakyvyn ylläpitäminen ja asiakkaan tukeminen jokapäiväisen elämän toiminnoissa selviytymisessä. Tarpeen mukaan asiakkaalle järjestetään palveluja niihin toimintoihin, joista hänen ei ole mahdollista selviytyä itse. Palveluiden myöntämiseen vaikuttaa palveluiden järjestäjän käytettävissä olevat resurssit, esim. henkilöstö- ja taloudelliset resurssit. Asiakkaita kohdellaan palveluita myönnettäessä tasapuolisesti, huomioiden kuitenkin asiakkaiden yksilölliset tilanteet. Säkylän kunnan ikäihmisten palveluissa pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan kotiin järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan asiakkaan kulloisiakin palveluntarpeita. Ensisijaisia palvelujen toteuttamistapoja ovat kotihoito, kotisairaala ja kotihoidon tukipalvelut (kerho- ja päivätoiminta, ateriapalvelu, saunapalvelu/kylvetyspalvelu, pyykkipalvelu, turvapuhelinpalvelu, asiointipalvelu) sekä omaishoidon tuki. Kotona asumista tukemaan voidaan järjestää myös lyhytaikaishoitoa palvelukodeissa (intervallihoito). Jos asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella todetaan, että kotiin tarjottavat palvelut ja intervallihoito eivät riitä vastaamaan hänen tarpeitaan, asiakkaalle järjestetään tarkoituksenmukainen hoitopaikka tavallisen tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Iäkkäiden avio- ja avopuolisoiden mahdollisuus asua yhdessä otetaan huomioon palveluita järjestettäessä, mikäli kummallakin puolisoista todetaan em. palvelun tarve. Pitkäaikaista laitoshoitoa terveyskeskuksen osastolla järjestetään asiakkaille, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se muuten on perusteltua asiakkaan arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta (mm. lääketieteellistä hoitoa vaativa saattohoito). Lääketieteellinen peruste pohjautuu aina lääkärin arvioon. Määräaikaisesti pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain tilanteissa, joissa asiakkaan hoitoa ei pystytä turvaamaan kotiin annettavilla palveluilla ja asiakas joutuu hetken odottamaan palveluasumisen paikkaa. Asiakkaalle turvataan pitkäaikaisen hoitomuodon tai hoitopaikan pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa asiakkaan toivomuksen tai hänen palvelutarpeittensa muutoksen johdosta, taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä. Hoitopaikan vaihtaminen on perusteltua mm. jos asiakkaan laadukasta hoitoa ei enää voida turvata siinä yksikössä, jossa hän asuu. Säkylän kunta järjestää itse tehostettua palveluasumista palvelukoti Valkamassa ja Poukamassa. Yksityisiltä palveluntuottajilta (Kultarusko, Esperi, Attendo, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Mehiläinen) kunta hankkii tehostettua palveluasumista palvelusetelillä ja ostopalveluna. 3

4 Ostettaviin asumispalveluihin sovelletaan pääsääntöisesti samoja myöntämisperusteita kuin omaan tuotantoon. Palvelukuvaukset eroavat sairaanhoitajavaatimuksen osalta. Yksityisiltä palveluntuottajilta edellytetään sairaanhoitajan työvuorossa olemista arkipäivinä. Kunnan omissa yksiköissä kotisairaalan ympärivuorokautisia palveluita. 2. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Palvelutarpeen selvitys tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa. Toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomio asiakkaan olemassa oleviin voimavaroihin ja siihen, mistä jokapäiväisen elämän toiminnoista hän pystyy suoriutumaan itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Toimintakyky arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti ja luotettavasti. Ikäihmisten palveluissa käytössä olevia toimintakykymittareita ovat; Rava, MMSE, GDS-15. Toimintakykyä arvioidaan myös suhteessa asiakkaan elinympäristön esteettömyyteen, asumisen turvallisuuteen, asunnon kuntoon ja varustetasoon ja lähipalvelujen saatavuuteen. Lisäksi huomioidaan mahdolliset käytösoireet ja sosiaalinen toimintakyky/aktiivisuus Palvelutarpeen arvioinnin ikäihmisille tekeevanhuspalveuissa työskentelevä geronomi. Tarvittaessa palvelutarve arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa (esim. kotihoidon tai kotisairaalan edustaja, sijaisomaishoitaja, vanhuspalvelujen koordinaattori, sosiaalityöntekijä). Toimintakykyarvioinnin pohjalta selvitetään asiakkaan palveluntarve. Palvelutarpeen selvitys tehdään, kun; - Asiakas on hakeutunut palvelutarpeen arviointiin. Jos asiakkaan palveluntarve on kiireellinen, hänellä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viipymättä. Ei-kiireellisessä tapauksessa järjestetään 75 vuotta täyttäneelle pääsy arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän taikka hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai läheisensä on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi. - -Asiakas on tehnyt hakemuksen saadakseen kotihoidon tai kotisairaalan palveluja toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. - Asiakkaan palvelujen tarpeesta on saatu viitteitä päivä- ja kerhotoiminnan tai Ikäneuvolan palvelujen yhteydessä. - Asiakkaan palvelun tarpeesta on tehty ilmoitus sosiaalihuollon viranomaiselle. Viranomaisella on tällöin velvollisuus ottaa selvää siitä, onko palvelun tarve olemassa. Perusteellisempi palvelujen tarpeen selvittäminen käynnistetään, 4

5 jos asiakas itse taikka hänen omaisensa tai läheisensä pitää sitä tarpeellisena. - Asiakas kotiutuu terveydenhuollon laitoshoidosta, palvelujen tarpeen selvittäminen aloitetaan hyvissä ajoin, jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelut heti kotiutumisensa jälkeen - Asiakas on jo säännöllisten palvelujen piirissä ja hänen toimintakyvyssään tai olosuhteissaan tapahtuu olennaisia muutoksia. Ennen ympärivuorokautisen hoidon palvelupäätöksen tekemistä voidaan käyttää arviointijaksoa. Asiakkaan palvelukokonaisuuteen voi kuulua erilaisina yhdistelminä esimerkiksi omaishoidon tukea, kotihoitoa, kotihoidon tukipalveluja, apuvälinepalveluja, lyhyt tai pitkäaikaista palveluasumista. Vaihtoehdoista palvelukokonaisuuden muodostamiseksi neuvotellaan asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa. 3. ASUMISPALVELUIDEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖS ASUMISPALVELUIDEN MYÖNTÄMISESTÄ Lyhyt- ja pitkäaikaista palveluasumista haetaan kirjallisesti toimittamalla hakemus SAS-työryhmälle. Hakemuslomakkeita on saatavissa mm. Ikäneuvolasta, kotihoiodn toimistolta, terveyskeskussairaalasta, Säkylän kunnan sivuilta ( Lyhyt -ja pitkäaikaisen palveluasumisen asiakkaalle myöntää SAS- työryhmän esityksestä vanhuspalvelujen koordinaattori. Palvelun myöntämisestä tai kielteisestä päätöksestä tehdään aina valituskelpoinen kirjallinen päätös. Jos asiakas kieltäytyy myönnetyn palvelun vastaanottamisesta, hän voi jäädä tehostetun palveluasumisen jonoon. Ympärivuorokautisen palvelun myönteinen päätös voidaan purkaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä ja arjessa selviytymisessä tapahtuu sellainen muutos, että hänen palveluntarpeensa ei täytä enää ympärivuorokautisen hoidon määräytymisen perusteita. Palveluasumisen paikan myöntäminen edellyttää, että asiakas ei pärjää kotona maksimaalisin kotihoidon palveluiden ja/tai omaishoidon turvin. Jos asiakkaan kotona asuminen estyy asumisolosuhteiden tai asunnottomuuden vuoksi, ja muita tarpeita palveluasumiselle ei ole, palveluasumisen paikkaa ei myönnetä. Nämä asiakkaat ohjataan hakemaan kodinmuutostöitä tai järjestämään asumisensa muulla tavalla. Asiakkaan tulee vastaanottaa myönnetty asumispalvelupaikka kohtuullisessa ajassa, viimeistään 7 vrk kuluessa tiedon saamisesta, ellei erityisestä syystä asiakkaan kanssa sovita muunlaisesta järjestelystä. Mikäli asiakas kieltäytyy vastaanottamasta hänelle myönnettyä asumispalvelupaikkaa, hakemus raukeaa ja asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan muiden palveluiden turvin. Hakemus on voimassaa vuoden ja se voidaan ottaa uudestaan käsittelyyn ja tällöin myös asiakkaan palveluntarve kartoitetaan uudelleen. 5

6 Mikäli voidaan osoittaa, että asiakkaan toimintakyky muuttuu paremmaksi ja asiakkaan asumispalvelun tarve lakkaa, myönteinen asumispalvelupäätös raukeaa. Mikäli hakijalla on tarve välittömälle asumispalvelulle ja vapaata pitkäaikaista asumispalvelupaikkaa ei sillä hetkellä ole myönnettävissä, hakijalle järjestetään sen hetkiseen kokonaistilanteeseen soveltuva tilapäinen asumispalvelupaikka. 4. ARVIOINTIJAKSO Asiakas ohjataan palvelukotiin arviointijaksolle, mikäli katsotaan tarpeelliseksi selvittää tarkemmin asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä. Arviointijakson pituus on enintään neljä viikkoa. Sen aikana asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista tuetaan ja hänelle järjestetään tarpeenmukainen hoito ja tukipalvelut. Arviointijaksolla palvelukodissa annettava hoiva on asiakkaan toimintakykyä arvioiva ja omatoimisuutta tukeva. Arviointijakson tavoitteena on lisätä asiakkaan terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä raskaampaa hoidontarvetta. Arviointijakson aikana asiakkaan toimintakykyä mitataan erilaisin toimintakykymittarein ja testein. 5. LYHYTAIKAISEN PALVELUASUMISEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Lyhytaikaisella palveluasumisella tarkoitetaan kertaluontoista tai toistuvaa (ns. intervallihoito) asumispalvelua, jota Säkylässä järjestetään kunnan omissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä (Valkama ja Poukama). Palvelu voi olla osatai kokovuorokautista. Lyhytaikaisen palveluasumisen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona asumista ja ehkäistä pitkäaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaisen palveluasumisen jaksojen tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä hänen omat voimavaransa huomioon ottaen. Jaksojen avulla tuetaan myös omaishoitajan tai muun asiakasta hoitavan henkilön jaksamista sekä turvataan omaishoidon lakisääteisten vapaiden toteutuminen. Lyhytaikaishoitona toteutetaan säännölliset intervallijaksot hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti, jotka pohjautuvat hoito- ja palvelutarpeen arviointiin (sovitut hoitojaksot) hoitavan omaisen loman mahdollistaminen (mm. omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestäminen). Tai jos kyseessä on lyhytaikaiskuntoutus (esim. leikkauksen jälkikuntoutus) Jatkohoito (esim. vuodeosastolta / erikoissairaanhoidosta) palliatiivinen ja saattohoito 6

7 Lyhytaikaishoito on tarkoitettu myös asiakkaille, jotka akuutin ennalta - arvaamattoman elämäntilanteen vuoksi tarvitsevat kriisipaikkaa, esim. iäkkään henkilön, omaishoidon asiakkaan tai kotihoidon asiakkaan äkillinen tilanne äkillisesti tuleva este asua omassa kodissa (esim. omaishoitajan sairastuminen/kuolema) tai muut esteet kotona tapahtuvalle hoivalle esim. kaltionkohtelu hoivan tarpeen/oikean jatkopaikan arvioinnin tarve. Lyhytaikaisen palveluasumisen asukaspaikat jaetaan siten, että mahdollisimman moni tarvitsija hyötyy palvelusta. Tämän vuoksi asiakkaille järjestetään pääsääntöisesti suhteellisen lyhyitä eli 1-2 viikon jaksoja. Pidemmät säännölliset jaksot edellyttävät, että asiakkaalla on vireillä oleva palveluasumisen hakemus ja asiakas odottaa vakinaista palveluasumisen asumispaikkaa. Lyhytaikaisen palveluasumisen jaksoja myönnetään asiakkaalle, jonka kohdalla täyttyy yksi tai useampi seuraavista kriteereistä: - Asiakkaan toimintakyky on alentunut siten, että se vaikeuttaa kotona asumista. - Asiakas tarvitsee kuntoutussuunnitelman mukaisen jakson toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi tai omaisen / läheisen jaksamisen tukemiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson turvattomuuden tai sosiaalisten syiden vuoksi (esim. asunnon muutostyöt, puolison/omaishoitajan sairaus), jos tilanne asiakkaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi tätä vaatii, eikä muuta vaihtoehtoa ole järjestettävissä. - Asiakas tarvitsee jakson sairaalahoidon jälkeen ennen kotiutumista, jos toimintakyky ei vielä täysin riitä kotona asumiseen. - Asiakas tarvitsee jakson hoidollisista syistä, esim. lääkehoidon tarkistus, verensokerin tasapainotus, haavan hoito. - Asiakas tarvitsee jakson tilanteen selvittämiseksi ja/tai jatkohoitopaikan järjestämiseksi. Lyhytaikaisen palveluasumisen intervallijaksojen organisoinnista vastaa palvelukotiohjaaja. Intervallijaksot toteutetaan yhdessä kotisairaalan, kotihoidon, terveyskeskussairaalan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Lyhytaikaishoidon paikat täytetään yksilöllisen arvioinnin perusteella, eikä hakemusjärjestyksessä. Asiakkaan lyhytaikaishoidon tarve määritellään aina yksilöllisen kokonaisarvioinnin perusteella ja käytössä olevat toimintakykymittarit ovat suuntaa antavia. Lyhytaikaishoitoon ei voida ottaa asiakkaita, jotka eivät halua palvelua tai joiden jatkuva aggressiivinen käytös uhkaa muiden asiakkaiden ja / tai työntekijöiden turvallisuutta. Asiakkaan lyhytaikaishoito päättyy, kun lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet eivät enää täyty. Hän on kuntoutunut ja pärjää kodissaan kotihoidon palvelujen turvin tai siirtyy tehostetun palveluasumisen piiriin. 7

8 6. TEHOTETUN PALVELUASUMISEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Tehostettuun palveluasumiseen siirtyminen on avohuollon palveluista viimesijainen. Lähtökohtana on, että kaikki mahdolliset kotona asumista tukevat palvelut ja asiakkaan mahdollisuus selviytyä kotiin annettavien palvelujen tuella selvitetään ennen tehostettuihin palveluihin siirtymistä. Tehostetussa palveluasumisessa tuetaan asiakkaiden omatoimisuutta. Asiakas voi asua palveluasumisyksikössä omassa asunnossaan elämänsä loppuun asti, jollei hänen hoitonsa vaadi jatkuvaa lääketieteellistä seurantaa tai jatkuvasti erityistä sairaanhoidollisia toimenpiteitä.asiakkaan on tarkoitus asua palveluasumisyksikössä elämänsä loppuun asti. Tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet koskevat kaikkia asiakassijoituksia tehostetun palveluasumisen yksiköihin. - Asiakas ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon avulla (esim. kotihoidon käynnit 3-4 kertaa vuorokaudessa, yöaikaiset kotisairaalan palvelut ja tarvittavat tukipalvelut). - Asiakkaan fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky on merkittävästi alentunut ja asiakas ei kykene fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden vuoksi (mm. voimakas turvattomuuden tunne, omaishoidon äkillinen päättyminen) selviytymään nykyisessä asumismuodossa (mm. kotona, tavallisessa palveluasumisessa, perhehoidossa) tehostetun avohoidon keinoin tuettuna (kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, omaishoito, säännöllinen intervallihoito, yöpartiotoiminta). - Asiakas tarvitsee runsaasti ja jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissaan siten, että hänen selviytymisensä arjessa edellyttää ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa 1-2:n tai useamman henkilön avustamana. Asiakkaalla ei ole lääketieteellistä hoidontarvetta sairaalatasoiseen hoitton. - Muistisairautta sairastavilla asiakkailla on jatkuva henkilökunnan läsnäolon tarve. Asiakkaiden muistitoiminnot ovat vaikeasti tai keskivaikeasti alentuneet ja heillä on diagnostisoitu vaikea/keskivaikea dementia, sairauteen liittyvän karkailutaipumusten vuoksi he tarvitsevat valvottuja asumispalveluita. - Toimintakyvyn selvittämisen tukena käytetään RAVA-, ADL- ja IADL-mittaria sekä tarvittaessa MMSE ja Cerad muistitestejä ja GDS masennustestiä. RAVA arvion tulisi olla vähintään 3,00, muistisairaiden RAVA vähintään 2,2. MMSE pääsääntöisesti alle 18 tehostetun palveluasumisen sijoituksissa. RAVA- arviot ovat ohjeellisia, mutta suuntaa antavia. Niiden lisäksi asiakkaan palvelutarpeesta tehdään aina yksilöllinen arviointi. - Asiakkaan toimintakyky ja/tai muistitoiminnot ovat alentuneet, asiakkaalla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus (MMSE 0-15). - Pariskunnan sijoittumisessa tehostetun palveluasumisen yksikköön kunnan maksaman sijoituksen edellytyksenä on, että molempien kohdalla täyttyvät tehostetun palveluasumisen kriteerit. Myöntämiseen vaikuttavat asiakkaan toimintakyvyn lisäksi sosiaalinen verkosto, omaisten ja läheisten mahdollisuudet osallistua asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon sekä mahdolliset omarahoitteiset palvelut. Asiakkaan oma tahdonilmaisu huomioidaan palvelua myönnettäessä. 8

9 Jos asiakkaan kotona asuminen estyy asumisolosuhteiden tai asunnottomuuden vuoksi, ja muita tarpeita palveluasumiselle ei ole, asiakasta ohjataan hakemaan kodinmuutostöitä tai järjestämään asumisensa uudella tavalla. Yksittäisen myöntämisperusteen täyttyminen ei määritä palveluun hyväksymistä, vaan lopullinen päätös tapahtuu aina moniammatillisen kokonaisarvion pohjalta. Päätöksenteossa käytetään harkintaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja edun niin edellyttäessä. Ympärivuorokautinen hoito myönnetään pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan alueelle. Kotikuntakuntamuuttajalle, joka muuttaa Säkylän alueelle, hoidon myöntämisperusteet ovat samat kuin Säkylän myöntämisperusteet. Säkylän alueelta muuhun kuntaan muuttavan myöntämisperusteet määrittelee vastaanottava kunta. Erityislainsäädännön (esim. vammaispalvelut) piiriin kuuluvalle asiakkaalle voidaan myöntää tehostetun palveluasumisen paikka hänen ikääntyessään. 7. TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN JA LYHYTAIKAISIHOIDON SISÄLTÖ Tehostettu palveluasuminen sisältää; - Asumisen 1-2 hengen joko kalustetussa tai kalustamattomassa asukashuoneessa, palvelukodin yhteisten tilojen käyttöoikeuden, lämmön, veden ja sähkön. - Asiakkaan hoito- ja palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaisen ympärivuorokautisen perushoidon ja hoivan, johon sisältyy: asiakkaan terveydentilan ja voinnin seuranta ja tarpeenmukainen hoito hoitosuositusten ja lääkärin tai muun asiakasta hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeiden mukaisesti asiakkaan toimintakyvyn tilapäisesti heiketessä esim. flunssan tai kuumeilun takia, asiakkaan voinnin seuranta ja sairaudenmukainen hoito haavahoitojen ja muiden hoitotoimenpiteiden toteuttaminen konsultointi ja yhteistyö perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa tarvittaessa asiakkaan tarvitseman kuljetuksen järjestäminen muuhun hoitoyksikköön, esim. lääkärinvastaanotolle tai keskussairaalan poliklinikalle asiakkaalle määrätyn lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä huolehtimisen kuntouttavan työotteen noudattaminen kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ottaen huomioon asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat apuvälinearvioinnin, hankinnan ja käytössä avustamisen, tarvittaessa yhteistyössä fysioterapiahenkilökunnan kanssa - Lääkehuollon, johon sisältyy: lääkkeiden annostelu asiakaskohtaisiksi annoksiksi (asiakas vastaa itse lääkehoitokustannuksistaan) lääkkeiden antaminen asiakkaalle luonnollista annostelureittiä käyttäen, tarvittaessa valvotusti 9

10 ihonalaisten injektioiden antaminen lihaksensisäisten injektioiden antaminen tarpeen mukaiset, lääkärin määräämät iv- hoidot asiakkaan lääkehoidon seuranta ja arviointi sekä tarvittaessa yhteydenotto lääkäriin asiakkaan reseptien uusimisesta huolehtiminen ja lääkkeiden hakeminen apteekista apteekki- ja muut tarvittavat asioinnit asiakkaan/omaisen/asioiden hoitajan informoinnin ja tarvittaessa avustamisen Kelan etuuksien hakemisessa (hoitotuki, asumistuki). - Tarvittavat muistineuvolan muistihoitajan ohjaus- ja tutkimuskäynnit. - Päivittäiset asiakkaan ruokavalion mukaiset ateriat; aamupala, lounas, päiväkahvi (joko erikseen tarjottuna tai päivällisen yhteydessä), päivällinen, iltapala ja tarvittaessa yöpala (poislukien ravintokorvausliuokset/-tuotteet) tarvittaessa ruokailussa avustamisen ja syöttämisen, ravitsemustilan seurannan (paino, tarvittaessa MNA) - Asiakkaan hygieniasta huolehtiminen ja tarpeen mukaisen avustamisen, johon sisältyy; päivittäiset pesut suihkutus/saunotus vähintään kerran viikossa ja lisäksi tarpeen mukaan inkontinessi- ja avannetuotteiden käytössä avustaminen tarpeen mukainen ihon, hiuksien ja kynsien hoito suuhygieniasta huolehtiminen ja avustaminen asiakkaan yksityisyyden turvaaminen hoitotoimenpiteiden aikana - Hoitotarvikejakeluna asiakkaalle myönnettävät hoito- ja hygieniatarvikkeet. - Asukkaiden käytössä olevan turvapuhelimen tai hoitajakutsun, jonka avulla asiakas saa tarvitessaan apua henkilökunnalta. - Asiakkaan tarpeen mukaisen sosiaalisen, henkisen ja hengellisen tuen, sekä palvelukodissa järjestettävän viriketoiminnan ja ryhmätoiminnan, mm. liikuntatuokiot, ulkoilun, ohjauksen ja neuvonnan liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja/tai parantamiseen. - Yhteydenpidon omaisiin ja yhteistyön omaisten kanssa. - Asukashuoneiden tarpeen mukaisen päivittäisen kevyen yleissiivouksen, viikkoja kuukausisiivouksen ja ikkunoiden pesun 1x/vuosi. - Asukkaan perusvaatehuollon sekä liinavaatteiden ja pyyhkeiden pesun ja jälkihuollon, pyyhkeiden ja liinavaatteiden vaihdon. Mikäli asukkaan vaatteet vaativat erityispesua pesulassa (mm. kuivapesu, hienopesu), hän vastaa kustannuksista itse. Mattojen, verhojen, pöytäliinojen, sängynpeitteiden ym. huonetekstiilien pesusta sovitaan joko asukaan omaisten kanssa tai ne pesetetään asukkaan kustantamana pesulassa. 10

11 Lyhytaikainen palveluasuminen sisältö on yhteneväinen tehostetun palveluasumisen sisällön kanssa; asiakkaan lyhytaikaisen asumisen 1 hengen asukashuoneessa, hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen hoivan, asumisjaksolle ajoittuvat ateriat (pois lukien ravintokorvausliuokset/-tuotteet), tarpeen mukaiset muut tukipalvelut (turvajärjestelmä, siivous- ja pyykkihuolto) sekä hoitotarvikejakeluna asiakkaalle myönnettävät hoito- ja hygieniatarvikkeet. Asiakas kustantaa itse mm. lääkkeet, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet, lääkärinpalvelut, henkilökohtaiset puhelinkulut sekä matkat. Asiakasta ei voida kotiuttaa asumispalveluyksiköstä, jos syntyy epäilys asiakkaan turvallisuudesta tai mikäli asiakas on riippuvainen toisen ihmisen tarjoamasta avusta ja turvasta, hoitoyksikkö ei kotiutustilanteessa saa luovuttaa asiakasta päihtyneelle, huumaantuneelle tai muuten poikkeavasti käyttäytyvälle hakijalle. Mikäli edellä mainitun kaltainen tilanne syntyy, asiakkaalle järjestetään/turvataan asuminen joko samassa tai jossakin muussa asumispalveluyksikössä, kunnes kotiutuminen on mahdollista. 11