Personalrapport Henkilöstöraportti 2012
INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I 1. Inledning/ Johdanto....3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma... 4 3. Personalens mängd och struktur Henkilöstön määrä ja rakenne.... 5 4. Personalkostnader/Henkilöstökustannukset.... 7 5. Personalsituationen/Henkilöstötilanne.... 8 6. Personalutbildning/Henkilöstökoulutus... 15 7. Arbetsmiljö/Työympäristö... 18 8. Företagshälsovård/Työterveyshuolto... 23 9. Samarbete med personalens representanter Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa... 25 10. Sysselsättningsverksamhet/Työllistämistoiminta... 26 11. Personalföreningen/Henkilöstöyhdistys... 28 12. Sjukkassa Ebba/Sairauskassa Ebba... 28 Del II Osa II Social- och häslovårdsverket/ Sosiaali ja terveysvirasto...29-50 2
FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN 2012 Från år 2012 samordnade Staden Jakobstad som arbetsgivare all företagshälsovård till affärsverket Työplus. Affärsverket har huvudsäte i Karleby men öppnade mottagningsverksamhet i Strengbergsfastigheten i Jakobstad samt även vid en mottagning i Nykarleby. Enligt företagshälsovårdsla-gen skall arbetsgivaren ordna företagshälsovård för att förebygga och bekämpa risker och olägenheter för hälsan som beror på arbetet och arbetsförhållandena samt för att skydda och främja arbetstagarnas säkerhet, arbetsförmåga och hälsa. Företagshälsovården skall anpassas till arbetet, arbetsarrangemangen, personalen och arbetsförhållanden. Det viktigaste med företagshälsovården är den förebyggande verksamheten. Työplus sköter därutöver stadens anställdas sjukvård. Utvidgningen för Työplus till vår nejd var ett omfattande arbete och under de första månaderna fanns vissa störningar i servicen. Svårigheter att hitta läkarkrafter samt strul med dataprogram bidrog till startsvårigheterna. Men nu har verksamheten sökt sina rutiner, läkarbristen har kunnat korrigeras och företagshälsovården rullar på utgående från arbetsgivarnas och arbetstagarnas behov. Det handlar om den förebyggande vården men till större del handlar det om sjukvård. Under fjolåret uppgick stadens kostnaden för företagshälsovården till ca 686000. Fpa ersätter i efterhand kostnaderna med 60 % för den förebyggande verksamheten (193000 ) och med 50 % för sjukvården (493000 ). När nu introduktionsstörningarna har lags sig, kan parterna inom företagshälsovården i större utsträckning planera och ägna sig åt de förebyggande åtgärderna. När dessa åtgärder är genomtänkta och handhas effektivt, kommer det förhoppningsvis att leda till lägre sjukfrånvaro. Rune Wiik personaldirektör, henkilöstöjohtaja Foto: Pirjo Salonen TYÖTERVEYSHUOLTO 2012 Pietarsaaren kaupunki yhtenäisti työnantajana koko työterveyshuollon palvelut liikelaitos Työplussan tuotettaviksi vuodesta 2012 lähtien. Liikelaitoksen pääpaikka on Kokkolassa, mutta se avasi vastaanottotoiminnan Pietarsaaressa Strengbergin kiinteistössä ja myös yhden vastaanoton Uudessakaarlepyyssä. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto on sovitettava työn, työjärjestelyjen, henkilöstön ja työpaikan olosuhteiden edellyttämien tarpeiden mukaiseksi. Työterveyshuollossa on tärkeintä ehkäisevä toiminta. Työplus huolehtii lisäksi kaupungin työntekijöiden sairaanhoidosta. Työplussan toiminnan laajentaminen seudullemme edellytti laajamittaista työtä, ja palvelussa oli eräitä häiriöitä ensimmäisten kuukausien aikana. Lääkärivoimien hankinnan hankaluudet ja tietokoneohjelmien ongelmat kuuluivat alkuvaikeuksiin. Toiminta on nyt kuitenkin asettunut uomiinsa, lääkärivaje on voitu poistaa ja työterveyshuolto toimii työnantajien ja -tekijöiden tarpeiden mukaan. Toiminta on perusteiltaan ehkäisevää, mutta enimmäkseen kyse on sairaanhoidosta. Kaupungin kustannukset työterveyshuollosta olivat viime vuonna n. 686.000. Kela korvaa jälkikäteen ehkäisevän toiminnan kustannukset 60- prosenttisesti (193.000 ), ja 50 % sairaanhoidosta (493.000 ). Nyt kun alkuajan toimintahäiriöt ovat takanapäin, voivat työterveyshuollon osapuolet keskittyä enemmän suunnitteluun ja paneutua ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kun nämä toimenpiteet ovat harkittuja ja hoidetaan tehokkaasti, tuloksena on toivottavasti sairauspoissaolojen vähentyminen. Päivi Stenman personalchef, henkilöstöpäällikkö 3
1. PERSONALRAPPORT 2012 Staden Jakobstad har nu under tre år fungerat som värdkommun för nejdens social- och hälsovårdsservice. Rapportens del I redovisar personalärenden för hela staden Jakobstad, medan del II redovisar sektorn social- och hälsovårdstjänster. Detta med tanke på att socialoch hälsovården är gemensam för hela nejden (Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo) och har därför ett särskilt informationsvärde. I rapporten redovisas tabeller och grafer huvudsakligen enligt en uppdelning i fyra grupper: a) social- och hälsovårdstjänster, b) bildningstjänster c) tekniska tjänster och d) övriga. I gruppen övriga ingår koncernförvaltningen, avfallstjänster, miljö- och byggnadstillsynsverksamheten samt stadens tre affärsverk (Jakobstads Energiverk, Jakobstads Vatten och Jakobstads Hamn). 1. HENKILÖSTÖRTAPORTTI 2012 Pietarsaaren kaupunki on toiminut nyt kolmen vuoden ajan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen isäntäkuntana. Raportin I osassa selostetaan koko Pietarsaaren kaupungin henkilöstöasiat ja II osassa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Tämä siksi, että sosiaali- ja terveydenhuolto on koko seudun yhteinen (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta ja Luoto) ja sillä on sen vuoksi erityistä tiedotusarvoa. Henkilöstöraportissa esitetään taulukoita ja graafeja pääasiassa neljän ryhmän mukaan. Ne ovat a) sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, b) sivistyspalvelut c) tekniset palvelut ja d) muut. Muiden ryhmään kuuluvat konsernihallinto, jätehuoltopalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontatoiminta ja kaupungin kolme liikelaitosta (Pietarsaaren energialaitos, Pietarsaaren vesi ja Pietarsaaren satama). 2. PERSONALSTRATEGI OCH ÅTGÄRDSPROGRAM Stadens personalstrategi som uppgjordes år 2008 utgör grunden och anger linjer för den personalpolitik som förs. Stadens personalpolitik bör skapa en sådan arbetsmiljö och attityder att personalen känner arbetstillfredsställelse samt motivation att arbeta ansvarsfullt och effektivt för att uppnå stadens och samarbetsområdets målsättningar. Ett åtgärdsprogram för genomförandet av personalstrategin har godkänts av stadsstyrelsen 2009. I programmet som i praktiken skall betraktas som personaladministrationens verksamhetsplan konkretiseras olika personalpolitiska åtgärder med tidtabell och ansvarspersoner. 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA Kaupungin vuonna 2008 laadittu henkilöstöstrategia muodostaa sovellettavan henkilöstöpolitiikan perustan ja ilmoittaa sen linjaukset. Kaupungin henkilöstöpolitiikan on luotava sellainen työympäristö ja sellaiset asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja on motivoitunut työskentelemään vastuullisesti ja tehokkaasti kaupungin ja yhteistyöalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian toteuttamisen toimenpideohjelman v. 2009. Ohjelmassa, jota on käytännössä pidettävä henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmana, konkretisoituvat erilaiset henkilöstöpoliittiset toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. 3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR Antal anställda inom staden till vilket även hör de anställda inom social- och hälsovården för grannkommunerna (Larsmo, Pedersöre och Nykarleby) utgjorde totalt vid årsskiftet 2012-13 2973 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av full arbetstid. Motsvarande siffra var ett år tidigare 2948. 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kaupungin työtekijämäärä, joka sisältää myös naapurikuntien (Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn) sosiaali- ja terveydenhuollon työtekijät, oli vuodenvaihteessa 2012 13 yhteensä 2973 henkilöä, joiden työsuhde oli vähintään 10 % täydestä työajasta. Vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 2948. 4
Antal anställda, lägesrapport 31.12.2012, deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2012, osa-aika ja kokopäivä % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS 21 794 926 1741 BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS 107 131 471 709 TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA 12 53 277 342 ÖVRIGA / MUUT 0 16 165 181 TOTALT / YHTEENSÄ 140 994 1839 2973 Antal årsverken sektorvis under åren 2008-2012 Henkilötyövuodet toimialoittain 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 219 219 1370 1387 1366 Billdningstjänster / Sivistys 562 557 547 588 571 Tekniska tjänster / Tekniikka 207 211 260 325 324 Övriga / Muut 200 195 160 170 176 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 1188 1182 2337 2470 2437 sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Antal anställda verksvis Työntekijät virastoittain Antalet kommunalt anställda i vårt land fördubblades under 1970- och 1980-talet från ca 200 000 personer till ca 400 000. På 1990-talet stagnerade den kommunala personalens antal och har efter år 2000 i någon mån stigit. År 2011 arbetade 441 000 personer inom kommunsektorn och dessutom hade ca 30000 personer oavlönad tjänst- eller arbetsledighet. På 1970-talet och 1980-talet gjordes även i vår stad en mängd nyanställningar och många av dessa är ännu i anställning.. Medelåldern för stadens alla anställda är 45,7 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland är 45,6 år. Kunnallisten työntekijöiden määrä kaksinkertaistui maassamme 1970- ja 1980-luvulla n. 200.000 henkilöstä n. 400.000:een. 1990-luvulla kunnallisen henkilöstön määrän kasvu pysähtyi ja on vuoden 2000 jälkeen hiukan jatkunut. Vuonna 2011 työskenteli kuntasektorilla 441.000 työntekijää ja lisäksi n. 30.000 henkilöä oli palkattomalla virka- tai työvapaalla. 1970- ja 1980-luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin uusia työntekijöitä ja moni heistä on vielä työelämässä. Kaupungin kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 45,7 vuotta. Vastaava kunnallisten työntekijöiden keski-ikä on Suomessa 45,6 vuotta. 5
Medelålder för staden Jakobstads anställda 2007-2011 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2007-2011 2008 2009 2010 2011 2012 47,7 48,0 46,0 45,9 45,7 Personalens fördelning kvinnor / män Henkilökunnan ikäjakauma, naisia / miehiä Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala sektorn starkt övervägande kvinnlig. I och med övergången av nejdens social- och hälsovård till staden ökade kvinnornas andel av personalen till 84,9 % och männens andel utgör 15,1 %. Kvinnornas andel av hela landets kommunalt anställda är 79 %. Inom Staden Jakobstad är många yrkesgrupper uppdelade enligt kön till typiska kvinnliga och manliga yrken. Inom hälso- och sjukvården, inom sociala sektorn och inom barndagvården finns stor majoritet kvinnor. Inom tekniska yrken är majoriteten män, medan man inom undervisningsväsendet har en jämnare fördelning, fastän kvinnornas andel även här är högre än männens. Till fördelarna med en kommunal arbetsplats hör tryggheten och många faktorer som har med välbefinnande att göra, bland annat trivsel och arbetsklimat. Omsättningen bland den fast anställda personalen i Jakobstad är ytterst liten. Tre fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har arbetat kommunalt i minst tio år. I personalpolitikens grundprinciper ingår att personalen anställs tills vidare (ordinarie anställningsförhållande) ifall det inte finns grundad anledning att ingå arbetsavtal eller ge tjänsteförordnande för viss tid. Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren kaupungissa koko kunta-alan tavoin vahvasti naisenemmistöinen. Seudun sosiaali- ja terveydenhuollon siirryttyä kaupungille naisten osuus henkilöstöstä lisääntyi 84,9 %:iin ja miesten osuus 15,1 %:iin. Naisten osuus koko maan kuntatyöntekijöistä on 79 %. Pietarsaaren kaupungin monet henkilöstöryhmät ovat jakautuneet sukupuolen mukaisiin tyypillisiin naisten ja miesten ammatteihin. Terveydenhuollossa, sosiaalisektorilla ja lasten päivähoidossa on valtaenemmistö naisia. Teknisissä ammateissa on enemmistö miehiä, opetustoimessa puolestaan on tasaisempi jakauma, vaikka naisten osuus on miehiä suurempi myös siinä. Kunnallisen työpaikan etuja ovat turvallisuus ja monet hyvinvointiin liittyvät tekijät, mm. viihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on Pietarsaaressa erittäin pieni. Kolme neljäsosaa kuntatyöntekijöistä Suomessa on ollut kunnan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta. Henkilöstöpolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu, että henkilöstö palkataan toistaiseksi jatkuvaan (vakinaiseen) työsuhteeseen, ellei määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tai virkamääräyksen antamiseen ole perusteltua syytä. 6
4. PERSONALKOSTNADER År 2012 var för Jakobstad det tredje året efter den stora förändringen då från 2010 personal från fem olika arbetsgivare sammanfördes till social- och hälsovårdsverket som betjänar hela nejden. Bl.a. budgeteringen innehöll fortsättningsvis osäkerhetsfaktorer. År 2010 var ett effektiverat sparår då från personalkostnaderna genomfördes inbesparingar på 3 %. Denna åtgärd bör beaktas i jämförelsen av den totala löne- och arvodeskostnader mellan åren. 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Vuosi 2012 oli Pietarsaarelle kolmas vuosi suuren muutoksen jälkeen, jolloin vuodesta 2010 lähtien viiden eri työnantajan työtekijät yhdistyivät koko seutua palvelevaan sosiaali- ja terveysvirastoon. Mm. talousarvion laadinta sisälsi edelleen epävarmuustekijöitä. Vuosi 2010 oli myös tehostettu säästövuosi, jolloin henkilöstökustannuksista tehtiin 3 %:n säästö. Tuo toimenpide on huomioitava vertailtaessa kokonaispalkka- ja palkkiokustannuksia vuosien kesken. Stadens utbetalda löner och arvoden 2008 2012 Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2008-2012 1 000 2008 2009 2010 2011 2012 Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 6 149 6 420 47 052 48 570 50 194 Billdningstjänster / Sivistys 17 875 18 011 17 859 20 077 20 159 Tekniska tjänster / Tekniikka 5 951 6 301 9 128 9 510 11006 Övriga / Muut 8 261 9 403 7 755 7 609 6 946 Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä 38 236 40 135 81 777 85 766 88 305 5. PERSONALSITUATIONEN 5.1 Årets arbetsteam Arbetsteam framtagna inom bildningsväsendet, tekniska tjänster, stadens affärsverk och koncernförvaltningen I samband med en personalutbildning 12.12.2012 korades till årets arbetsteam 2012 stadens miljövårdsbyrå. I teamet ingår: 5. HENKILÖSTÖTILANNE 5.1 Vuoden työtiimi Sivistystoimen, teknisten palvelujen, kaupungin liikelaitosten ja konsernihallinnon työtiimit Henkilöstön koulutustilaisuuden yhteydessä 12.12.2011 valittiin vuoden työtiimiksi 2012 kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Tiimiin kuuluvat: Miljövårdschef Miljöinspektör Miljöplanerare Curt Nyman Elinor Slotte Esa Koskela. Ympäristönsuojelupäällikkö Ympäristötarkastaja Ympäristösuunnittelija Curt Nyman Elinor Slotte Esa Koskela. Arbetsteamets medlemmar fick i belöning 500 per person. Teamets tre personer fungerar i samspel för att nå de uppsatta målen. Under miljövårdschefens ledning ger teamet en sakkunnig servicekvalitet som gör intryck - för att inte säga fotavtryck. Ett nära samarbete med grannkommunernas kolleger är en självklar regel på miljövårdsbyrån. Följande arbetsteam blev uppmärksammade med mindre pris: Team specialbarnträdgårdslärare: Christel Sandell och Pirkko Niku-Parttimaa Team Bonäs kök-städ: Matutdelare Sara Lindqvist och anstaltsvårdare Göta Sacklén Työtiimin jäsenet saivat 500 :n palkkion henkilöä kohden. Tiimin kolme henkilöä saavuttavat asetetut tavoitteet tiimin hyvin toimivan yhteispelin avulla. Ympäristönsuojelupäällikön johdolla tiimin asiantunteva ja laadukas palvelu jättää jälkensä - melkeinpä jalanjäljen. Tiivis yhteistyö naapurikuntien kollegojen kanssa on itsestäänselvyys. Seuraavat työtiimit saivat pienemmät palkinnot: Erikoislastentarhanopettajien tiimi: Christel Sandell ja Pirkko Niku-Pirttimaa Bonäs kök städ-tiimi: Ruoanjakaja Saara Lindqvist ja laitoshuoltaja Göta Sacklén. 7
Esa Koskela, Curt Nyman, Elinor Slotte Foto: Pirjo Salonen Gun Österbacka, Carita Södö, Sari Gäddnäs, Ann-May Hallbäck, Birgitta Högkvist och Gunnevi Överfors Årets arbetsteam från social- och hälsovårdsverket Inom social- och hälsovårdsverket valdes databyrån till årets arbetsteam. Databyrån har under året haft en enorm arbetsbörda då många stora projekt har pågått jämsides. Det senaste har varit att förbereda och påbörja utbildning av hela personalen inför ibruktagande av e-recept. Databyrån har också tagit stor del i uppgörandet av de olika dataskydds- och sekretessdokument som krävs inför ibruktagande av e-recepten. En stor insats har också gjorts inom arbetet med att hålla portalen uppdaterad och förbereda för stadens gemensamma intranet som småningom tas i bruk. Databyrån ger alltid vänlig och proffsig service och utan deras insatser skulle vi inte ha möjlighet att ge en god vård åt våra patienter. I databyråns arbetsteam ingår: ADB-koordinator Datastödperson Datastödperson Datastödperson Datastödperson Datastödperson Datastödperson Kanslist 5.2. Arbetsplatsbespisning Carita Södö Anette Allén Sari Gäddnäs Ann-May Hallbäck Birgitta Högkvist Pia Jakobsson Gun Österbacka Gunnevi Överfors Arbetsplatsbespisning ordnas i huvudsak på tre olika sätt: a) Subventionerade måltidskuponger kan användas vid ett 30-tal matserveringar i nejden med vilka avtal har ingåtts. b) Måltidskuponger som inte är subventionerade kan användas vid arbetsplatsernas matsalar, såsom t.ex. Malmskas matsal, matsalar vid Nykarleby hvc samt vid Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden työtiimi Sosiaali- ja terveysviraston vuoden työtiimiksi valittiin it-toimisto. It-toimiston työmäärä on ollut vuoden mittaan valtava, kun monia suuria hankkeita on ollut meneillään samanaikaisesti. Viimeisimmäksi on ollut valmisteltava sähköisen reseptin käyttöönottoa ja aloitettava sitä varten koko henkilöstön koulutus. It-toimisto on osallistunut myös sähköisen reseptin käyttöönottoon vaadittavien useiden tietosuoja- ja salassapitoasiakirjojen laatimiseen. Myös portaalin päivitystyö on vaatinut suuren panostuksen, samoin pikku hiljaa käyttöön otettavan kaupungin yhteisen intranetin valmistelutyöt. It-toimisto antaa aina ystävällistä ja ammattimaista palvelua eikä potilaille pystyttäisi antamaan hyvää hoitoa ilman heidän panostaan. It-toimiston työtiimiin kuuluvat seuraavat: Atk-koordinoija Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Kanslisti 5.2. Työpaikkaruokailu Carita Södö Anette Allén Sari Gäddnäs Ann-May Hallbäck Birgitta Högkvist Pia Jakobsson Gun Österbacka Gunnevi Överfors Työpaikkaruokailu järjestetään pääasiassa kolmella eri tavalla: a) subventoituja ruokalippuja voidaan käyttää n. kolmessakymmenessä seudun ruokailupaikassa, joiden kanssa on tehty sopimus; b) subventoimattomia ruokalippuja voidaan käyttää työpaikkojen ruokaloissa, esim. Malmin ruokasalissa, Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen 8
åldringshem, skolor och daghem. Även grannkommunernas åldringshems matsalar ingår i denna krets. c) Beroende på arbetsuppgifternas art, kan de anställda få den dagliga måltiden som naturaförmån. I så fall betalar de berörda skatt på förmånen. ruokasaleissa sekä vanhainkodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Myös naapurikuntien vanhainkotien ruokalat kuuluvat näihin; c) työtehtävien laadun mukaan työntekijät voivat saada päivittäisen ateriansa luontoisetuna. Siinä tapauksessa edusta on maksettava veroa. Måltidskuponger Följande måltidskuponger kan enligt särskilda regler användas av anställda under arbetsdagar. Kupongernas pris i januari 2013 är följande: Lunch, blå eller grön kupong 5,90. Lättlunch, vit kupong 4,43 Kvällsmål, orange 2,22 Ruokaliput Työntekijät voivat käyttää seuraavia ruokalippuja työpäivinä erityisten sääntöjen mukaan. Lippujen hinnat olivat tammikuussa 2013 seuraavat: Lounas, sininen tai vihreä lippu, 5,90. Kevytlounas, valkoinen lippu, 4,43 Iltapala, oranssi lippu, 2,22 PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ 2008 2009 2010 2011 2012 Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola 32 143 33693 48306 50983 51215 Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n. 9 133 8064 60991 68769 52329 Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n. 63 117 63908 65017 70690 64570 MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ 104 393 105665 174314 190442 168114 5.3. Personalens sjukfrånvaro Hela personalens medelsjukfrånvaro har ökat från i medeltal 15,2 kalenderdagar år 2011 till 16,1 kalenderdagar/anställd år 2012. Inom social- och hälsovårdsverket har medelsjukfrånvaron minskat något fastän antalet sjukfrånvarodagar ökat med 456 kalenderdagar. Det här beror ju på att antalet anställda ökat. Inom bildningssektorn har sjukfrånvarodagarna ökat betydligt från år 2011, då sjukfrånvaron låg på en ganska acceptabel nivå. En del av ökningen torde bero på de problem med inomhusluften som förekommit. Inom tekniska sektorn är det inom CIST/städservice som antalet sjukfrånvarodagar ökat. Inom de övriga sektorerna är variationerna jämfört med tidigare år mycket små. 5.3. Henkilöstön sairauspoissaolot Koko henkilöstön keskimääräiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet keskimäärin 15,2 kalenteripäivästä (v. 2011) 16,1 kalenteripäivään/työntekijä vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysvirastossa keskiarvo on pienentynyt hiukan, vaikka sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet 456 kalenteripäivää. Syynä on työntekijämäärän lisääntyminen. Sivistystoimessa sairauspäivät ovat lisääntyneet tuntuvasti vuodesta 2011, jolloin ne olivat melko hyväksyttävällä tasolla. Yhtenä syynä lisäykseen lienevät ilmenneet sisäilmaongelmat. Teknisellä sektorilla on STPK:n/siivouspalvelun sairauspoissaolopäivien määrä lisääntynyt. Muilla toimialoilla vaihtelu edellisvuoteen nähden on hyvin vähäinen. 9
Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) 2010-2012 Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Antal kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Antal kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo 2010 2011 2012 Antal kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 15,3 25 519 16,9 28 421 16,6 28 877 Bildningstjänster/ Sivistys 12,8 9 368 10,9 7 993 13,8 9 768 Tekniska tjänster/tekniikka 21,1 5 805 17,9 6 316 20,6 7 042 Övriga/Muut 8,2 1 550 10,8 2 004 10,5 1 892 Hela personalen/ Koko henkilöstö 14,9 42 242 15,2 44 734 16,1 47 798 Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron 2012 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2012 Alla arbetsplatser / Kaikki työpaikat Sjukfrånvarons utveckling / Sairauspoissaolojen kehittyminen 10
Den korta sjukfrånvaron, 1-3 dagar, utgjorde 17 % av sjukfrånvaron. Inom kommunsektorn i Finland har den under 2000-talet utgjort i medeltal 18-19 %. Av sjukfrånvaron utgör den medellånga frånvaron, 11-60 dagar, hälften av all sjukfrånvaro. År 2011 utgjorde den 51 %. Stödåtgärder både av arbetsgivaren och av företagshälsovården är mycket viktiga för att den medellånga sjukfrånvaron inte skall övergå i långtidssjukskrivningar. Från 2011 till 2012 ser vi en liten förskjutning mot längre sjukfrånvaron. Kan arbetsgivaren med stödjande och förebyggande verksamhet i ett tidigt skede förhindra längre sjukskrivningar är det fråga om stora inbesparingar. Den högsta frånvaron finns bland personalen inom äldreomsorgen och bland städarna och anstaltsbiträdena. Åldern har inte så stor betydelse för sjukfrånvaron inom yrken som är fysiskt lätta. Men inom fysiskt tunga arbeten ökar sjukfrånvaron i medeltal med ca 10-15 dagar/år för anställda över 55 år. Det här gäller stadens personal. Inom ovan nämnda yrkesgrupper finns många äldre arbetstagare. Lyhyitä sairauspoissaoloja, 1 3 päivää, oli 17 % poissaoloista. Suomen kunta-alalla keskiarvo on ollut 2000-luvulla keskimäärin 18 19 %. Sairauspoissaoloista on puolet keskipitkiä, 11 60 päivää. Vuonna 2011 niitä oli 51 %. Sekä työnantajan että työterveyshuollon tukitoimet ovat hyvin tärkeitä, jotteivät keskipitkät poissaolot muutu pitkäaikaisiksi sairauspoissaoloiksi. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 on havaittavissa pieni siirtymä pitempien sairausolojen suuntaan. Jos työnantaja pystyy tukitoimin ja ehkäisevällä toiminnalla välttämään varhaisvaiheessa sairauspoissaolojen pitkittymisen, ovat siitä kertyneet säästöt huomattavat. Eniten poissaoloja on vanhushuollon henkilöstön ja siivoojien ja laitosapulaisten keskuudessa. Ikä ei vaikuta kovinkaan paljon sairauspoissaoloihin fyysisesti keveissä ammateissa, mutta fyysisesti raskaissa töissä sairauspoissaolot lisääntyvät keskimäärin n. 10 15 päivällä vuodessa yli 55-vuotiailla. Näin on kaupungin henkilöstön kohdalla. Edellä mainituissa ammattiryhmissä on monta iäkästä työntekijää. De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) * med skador avses olycksfall både på arbetsplatsen och under fritiden vammoilla tarkoitetaan sekä työpaikalla että vapaa-aikana sattuneita tapaturmia 11
I den här statistiken finns inte 1-3 dagars frånvaro med, de anställda ställer då oftast sin egen diagnos. Orsakerna till sjukfrånvaro är i stort de samma som tidigare år. Under 2012 var sjukfrånvaron på grund av problem i i andningsorganen lite lägre än tidigare år. Förkylningarna var tydligen lindrigare än tidigare år, då en del av den här sjukfrånvaron även kan tillskrivas problem med inomhusluften. Fastän ökningen av de mentala problemen är endast 1 % är ökningen kännbar på vissa arbetsplatser, där den kan utgöra över 20 % av all sjukfrånvaro. Åtgärder för att minska sjukfrånvaron finns under punkt 7.2 Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan. Tähän tilastoon ei ole merkitty 1 3 päivän poissaoloja, työntekijäthän määrittävät silloin usein itse tautinsa. Sairauspoissaolojen syyt ovat suunnilleen samat kuin edellisvuosina. Vuonna 2012 oli hengityselinongelmista johtuvia sairauspoissaoloja hieman edellisvuotta vähemmän. Vilustumiset olivat ilmeisesti edellisvuotta lievempiä, sillä osa näistä sairaupoissaoloista voidaan katsoa myös sisäilmaongelmista johtuviksi. Vaikka mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ainoastaan 1 %:lla, on lisäys tuntuva eräillä työpaikoilla, joilla ne voivat olla yli 20 % kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen vähentämistoimenpiteitä on käsitelty kohdassa 7.2, Työkyvyn ylläpitämistoiminta. 5.4. Arbetsolycksfall Under 2012 har inträffat 147 olycksfall, av dem 41 under arbetsfärd. Av olycksfallen är 52 % olyckor som inte förorsakat några eller mindre än 3 dagars sjukfrånvaro. De främsta orsakerna till olycksfallen är fall omkull, 29 %, och plötslig fysisk belastning, 26 %. 5.4. Työtapaturmat Vuoden 2012 aikana on sattunut 147 tapaturmaa, niistä 41 työmatkalla. Tapaturmista 52 % ei ole aiheuttanut yhtään poissaoloa tai lyhemmän kuin 3 päivän sairauspoissaolon. Tapaturmien yleisimmät syyt ovat kaatuminen, 29 %, ja äkillinen fyysinen kuormitus, 26 %. < 3 sjukdagar/ sairauspäivää > = 3 sjukdagar/ sairauspäivää Olycksfall under arbetsfärd/ Työmatkatapaturma Sammanlagt/ Yhteensä Antal olycksfall/ Tapaturmien määrä 2011 2012 Ersättningsdagar/ Antal olycksfall/ Korvauspäivien Tapaturmien lukumäärä määrä 59 77 Ersättningsdagar/ Korvauspäivien lukumäärä 43 995 29 721 50 289 41 279 152 1 284 147 1 000 12
Antal sjukfrånvarodagar orsakade av olycksfall Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset * Förskott/ennakko 2010 2011 2012 262 122 163 949 209 098 * 41 056 95 238 151 767 Under 2012 har sammanlagt 25 Hot om våld och tillbud rapporterats. Hot om våld har främst förekommit inom äldreomsorgen och inom handikappservicen, men även inom övriga sektorer. T.ex. har man inom A-kliniken och stadshusets alla enheter, 16 gånger begärt extra vaksamhet på grund av upplevda risksituationer. De viktigaste redskapen när det gäller att förebygga olycksfall är att på arbetsplatsen beakta tillbuden och vidta åtgärder för att förhindra motsvarande tillbud/olyckor samt att arbetsplatsernas interna riskkartläggningar görs på ett ändamålsenligt sätt. Det PC-alarm system som använts har man varit tvungen att ta ur bruk på grund av att det inte längre fungerat. Nytt PC-alarm system har beställts. Stadshusets säkerhetsplan har uppdaterats 2012. Malmska fastighetens säkerhetsplan kommer att helt förnyas under 2013. Vuoden 2012 aikana on raportoitu 25 väkivallan uhkatilannetta. Uhkaa on ilmennyt lähinnä vanhushuollossa ja vammaispalvelussa, mutta myös muilla toimialoilla. Esim. A-klinikalla ja kaupungintalon kaikissa yksiköissä on pyydetty 16 kertaa erityistä valppautta uhkaaviksi koettujen tilanteiden vuoksi. Tärkeimmät välineet työpaikalla syntyvien tapaturmien ehkäisemiseksi ovat vaaratekijöiden havaitseminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen vastaavien vaaratilanteiden/tapaturmien ehkäisemiseksi sekä työpaikkojen sisäisten riskienkartoitusten tekeminen tarkoituksenmukaisesti. Käytössä ollut tietokonehälytysjärjestelmä on pitänyt poistaa käytöstä sen lakattua toimimasta. Uusi tietokonehälytysjärjestelmä on tilattu. Kaupungintalon turvasuunnitelma on päivitetty v. 2012. Malmin kiinteistöjen turvasuunnitelma uusitaan täysin vuoden 2013 aikana. 5.5. Annan frånvaro Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskaps- 5.5. Muu poissaolo Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tuohon luokkaan voidaan laskea äitiysvapaa, vanhempainvapaa, isyysvapaa, 13
ledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledigheter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Gällande prövningsbaserade tjänste- och arbetsledigheter finns en princip som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak. Ledigheten kan dock avslås ifall arbetsgivaren inte kan finna en tillfredställande ersättande skötsel av tjänste-/arbetsuppgifterna (vikarie) för den tid som ledigheten varar. Det är också möjligt att göra avsteg från principen om tillräcklig orsak härtill finns. vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin osa-aikajärjestelyihin. Harkinnanvaraisiin virka- ja työvapaisiin sovelletaan lyhyesti ilmaistuna periaatetta, jonka mukaan työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä riippumatta. Vapaahakemus voidaan kuitenkin hylätä, ellei työnantaja pysty järjestämään virka- /työtehtävien hoitoa (sijaista) tyydyttävällä tavalla vapaan kestoajaksi. Periaatteesta on myös mahdollisuus tehdä poikkeus, jos siihen on riittävä syy. 5.6. Pensioner En anställd kan gå i ålderspension när som helst i åldern 63-68 år. En anställd som är född före år 1960 och som har inlett sin kommunala anställning före 1993 har en personlig ålder för ålderspension, uträknad så att den infaller i åldern 63-65 år. Den som har en personlig avgångsålder bör kvarstå i anställning till denna ålder för att kvarhålla rätten till tilläggspensionsdel. Fortsatt förvärvsarbete sporras bl.a. genom en pensionstillväxtprocent som stiger med åldern. Pensionens tillväxt på årsinkomsten: fram till 53 års ålder med 1,5 %, därifrån fram till 63 år med 1,9 % och från fyllda 63 år med 4,5 %. På grund av den flexibla pensionsåldern kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Man kan dock beräkna att under de inkommande tio åren kommer i genomsnitt ca 70-80 personer per år att gå i pension. Därtill kommer sannolikt olika former av deltidspensioner. Ur arbetstagarens synpunkt fungerar systemet så att ju längre man fortsätter att förvärvsarbeta, desto bättre pension får man. Arbetstagarna kan kontrollera sin egen situation med hjälp av en pensionskalkylator som finns på webb-sidorna (www.keva.fi). Kalkylatorn beräknar pensionens belopp i olika åldrar vid avgång med ålderspension, förtida ålderspension eller deltidspension. 5.6. Eläkkeet Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa 63 68 vuoden iässä. Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on tullut kunnan palvelukseen ennen vuotta 1993, on henkilökohtainen eläkeikä, joka on laskettu ikävuosiin 63 65 sijoittuvaksi. Sen, jolla on henkilökohtainen eläkeikä, on pysyttävä työsuhteessaan tuohon ikään asti säilyttääkseen oikeuden lisäeläkeosuuteen. Ansiotyössä jatkamista kannustetaan mm. siten, että eläkkeenkarttumisprosentti nousee iän myötä. Eläkettä karttuu vuosiansioista seuraavasti: 53 ikävuoteen asti 1,5 % siitä lähtien 63 vuoteen asti 1,9 % ja 63 ikävuoden jälkeen 4,5 %. Joustavan eläkeiän vuoksi ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voi ennakoida. Kuitenkin voidaan arvioida, että seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee keskimäärin n. 70 80 henkilöä vuodessa siirtymään eläkkeelle. Lisäksi käytössä on todennäköisesti erilaisia osa-aikaeläkemuotoja. Työntekijän kannalta järjestelmä toimii siten, että mitä kauemmin jatkaa ansiotyössä, sitä paremman eläkkeen saa. Työntekijät voivat tarkistaa oman eläkkeensä karttumisen eläkelaskurin avulla, joka on Internetsivuilla (www.keva.fi). Laskuri arvioi eläkkeen määrän eri-ikäisenä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle lähdettäessä. 14
Pensionsform Eläkemuoto 2010 2011 2012* Ålderspens./Vanhuuseläke 71 55 58 Deltidspension/Osa-aikaeläke 16 10 7 Inv.pens/Työkyvyttömyyseläke 9 4 4 Part. inv.pens./ositt. työkyvyttömyyseläke 20 5 5 Indiv.förtidspens/Yksilöll. varhaiseläke Rehab.stöd/Kuntoutustuki 7 6 7 Arbetslöshpens./Työttömyyseläke 6 0 0 Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä 129 80 81 * Uppgifterna är preliminära/luvut ovat ennakollisia 6. PERSONALUTBILDNING 6. HENKILÖSTÖKOULUTUS Målsättningen med personalutbildningen är att säkerställa och öka kunnandet samt att upprätthålla, utveckla och fördjupa yrkesskickligheten. Personalutbildningen samordnas för yrkesgrupper med liknande behov, både internt och regionalt. Värdkommunen medförde nya utmaningar för personalutbildningen och ett intensifierat samarbete över sektorgränser har startats. Fortbildningsplaneraren har varit avlönad 70 % för social- och hälsovården och 30 % för hela staden Jakobstad. Personalen skall få någon form av utbildning minst en gång i året. Så långt som möjligt sker utbildningen i Jakobstad. De kunskaper som finns i förvaltningen skall utnyttjas så att den förs vidare där det är motiverat. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää, kehittää ja syventää ammattitaitoa. Samantapaisia tarpeita omaavien ammattiryhmien henkilöstönkoulutus sovitetaan yhteen sekä sisäisesti että alueellisesti. Kuntaisännyys toi muassaan uusia haasteita henkilöstökoulutukseen, ja toimialarajat ylittävä tehostettu yhteistyö on aloitettu. Täydennyskoulutuksen suunnittelija on palkattu 70- prosenttiseti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 30- prosenttisesti koko Pietarsaaren kaupungille. Henkilöstö saa jonkin muotoista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa hyödynnetään siten, että se välitetään edelleen, kun asia on perusteltua. Kursdagar / anställd 2012 Kurssipäiviä / työntekijä 2012 15
Personalens fortbildning 2012 Totalkostnaderna för fortbildning år 2012 inom hela staden var 546 598 (år 2011 var summan 484 642 ). Till mycket omfattande del har kostnaderna gått från enheternas budgetkonton. Från personalbyråns centrala utbildningskonto har vissa fortlöpande kurser ordnats för stadens personal (t.ex. kurser i Adb-program och nödvändiga språkkurser via arbis och työväenopisto). Ytterligare har från det centrala kontot använts till understöd för enskild utbildning. Inom staden Jakobstad ordnas gemensamma interna utbildningar för olika personalkategorier. I maj ordnade dagvårds- och utbildningsverket tillsammans med social- och hälsovårdsverket en utbildningseftermiddag för skolhälsovårdare, dagvårdspersonal och lärare. Genom en enkel metod, OCI-reading som introducerades av docent Tapani Rahko, kan man påverka läsförmågan hos barn. 63 deltagare utbildades i metoden. För stadens kosthåll, städpersonal och social- och hälsovård ordnades en gemensam utbildningseftermiddag angående barns allergier och städning. För hela personalen ordnades en gemensam inspirationseftermiddag i december med skådespelaren Tom Pöysti. Tillfället var tvåspråkigt med 436 deltagare. Pöysti berörde ämnen som handlar om självkänsla, missförstånd och kommunikation. De gemensamma förmannautbildningarna har ordnats 4 gånger under 2012. Betoningen har varit på ledarskap, välmående och kvalitet. Efter varje utbildningsdag har personalavdelningen informerat om aktuella saker. Deltagarantalet i dessa förmannautbildningsdagar har varit inalles 436. Henkilöstön täydennyskoulutus 2012 Täydennyskoulutuksen kustannukset olivat koko kaupungissa yhteensä 546.598 vuonna 2012 (summa oli 484.642 v. 2011). Kustannukset on maksettu valtaosin yksiköiden talousarviotileiltä. Henkilöstötoimiston keskeiseltä koulutustililtä on kustannettu eräitä jatkuvia kursseja kaupungin henkilöstölle (esim. atk-ohjelmistokursseja ja tarpeellisia kielikursseja suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen kautta). Lisäksi keskeistä tiliä on käytetty yksittäisen koulutuksen tukemiseen. Pietarsaaren kaupungissa järjestetään yhteisiä sisäisiä koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Päivähoito- ja koulutusvirasto ja sosiaali- ja terveysvirasto järjestivät toukokuussa yhdessä koulutusiltapäivän kouluterveydenhoitajille, päivähoidon henkilöstölle ja opettajille. Dosentti Tapani Rahko esitteli yksinkertaisen OCI-readingmenetelmän, jonka avulla voidaan vaikuttaa lasten lukutaitoon. Menetelmään koulutettiin 63 osallistujaa. Kaupungin ruokapalvelulle, siivoushenkilöstölle ja sosiaali- ja terveydenhuollolle järjestettiin yhteinen koulutusiltapäivä lasten allergioista ja siivouksesta. Koko henkilöstölle järjestettiin joulukuussa yhteinen inspiraatioiltapäivä, jossa esiintyi näyttelijä Tom Pöysti. Tilaisuus oli kaksikielinen ja siihen osallistujia oli 436. Pöystin käsittelemiä aiheita olivat itsetunto, väärinkäsitykset ja kommunikaatio. Yhteistä esimieskoulutusta on järjestetty 4 kertaa vuoden 2012 aikana. Paino on ollut johtajuudessa, hyvinvoinnissa ja laadussa. Jokaisen koulutuspäivän jälkeen henkilöstöosasto on tiedottanut ajankohtaisista asioista. Noihin esimieskoulutuksiin on osallistunut yhteensä 436 esimiestä. Foto: Pirjo Salonen 7. ARBETSMILJÖN Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och -redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande. 8. TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristöllä, tarkoituksenmukaisilla työtiloilla ja -välineillä sekä hyvällä sosiaalisella työilmapiirillä ja hyvällä työnjohdolla on tärkeä merkitys henkilöstön turvallisuudentunteelle, terveydelle ja hyvinvoinnille 16
7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet Syftet med arbetarskyddet är att säkerställa trygga och sunda förhållanden på arbetsplatserna och hjälpa arbetstagarna att upprätthålla sin arbetsförmåga. Arbetarskyddet är en kontinuerligt fortgående process där arbetsmiljön granskas, följderna och förändringarna förutses och missförhållandena rättas till. Arbetarskyddsverksamheten bygger till stor del på en bedömning av riskerna på arbetsplatsen och på de planer som gjorts upp i samarbete med de anställda. Under 2012 har många arbetsplatser valt sina arbetarskyddspar, enligt utvecklingsplanerna i verksamhetsprogrammet för arbetarskydd. Under 2013 ordnas informationstillfällen för arbetarskyddsparen. Målsättningen är att förbättra riskkartläggningarna och på så sätt förebygga olycksfall och minska sjukfrånvaron. Social- och hälsovårdsministeriet har i sin Policy för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2020 följande målsättning: Den livslånga arbetstiden ökar med 3 år fram till 2020. För att uppnå målsättningen har regionförvaltningsverket (tidigare arbetarskyddsdistriktet) intensifierat sina inspektioner på arbetsplatserna. Vid inspektionerna fokuserar man på om det finns fungerande ledningssystem och rutiner för säkerheten. Men, det är inte regionförvaltningsverket, utan arbetsplatserna, som skall se till att säkerheten och hälsan beaktas i det dagliga arbetet.. Som stöd har staden Jakobstad som arbetsgivare utarbetat olika anvisningar, t.ex. personal- och förmansguiden, verksamhetsprogrammet för arbetarskydd m.fl. 7.1 Työsuojeluyhteistyö Työsuojelun tarkoituksena on työpaikkojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen ja työntekijöiden auttaminen työkykynsä ylläpitämisessä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristöä tarkastetaan, vaikutukset ja muutokset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Työsuojelutoiminta rakentuu paljolti työpaikan riskien arviointiin ja suunnitelmiin, jotka on laadittu yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Vuoden 2012 aikana ovat monet työpaikat valinneet työsuojeluparinsa, työsuojelun toimintaohjelman kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Työsuojelupareille järjestetään vuoden 2013 aikana tiedotustilaisuuksia. Tavoitteena on parantaa riskienkartoitusta ja siten ehkäistä tapaturmia ja vähentää sairauspoissaoloja. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissaan vuoteen 2020 seuraava tavoite: elinikäisen työssäoloajan piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on aluehallintovirasto (entinen työsuojelupiiri) tehostanut työpaikoilla tekemiään tarkastuksia. Tarkastuksissa keskitytään selvittämään johtamisjärjestelmän toimivuutta ja turvallisuusrutiineja. Työpaikkojen on kuitenkin itse huolehdittava turvallisuuden ja terveydellisten näkökohtien huomioimisesta päivittäisessä työssä. Toiminnan tueksi Pietarsaaren kaupunki on laatinut erilaisia ohjeita, esim. henkilöstö- ja esimiesoppaan ja työsuojelun toimintaohjelman ym. 7.2 Jämställdheten på arbetsplatserna Enligt jämställdhetslagen skall en jämställdhetsplan uppgöras/uppdateras minst vart tredje år. Under 2012 har en ny jämställdhetsplan godkänts. Som utgångspunkt för planen har man statistiken från 31.11.2011 enligt vilken 84,5 % av de anställda är kvinnor. Den personalpolitiska jämställdhetsplanen indelas i 6 delområden som omfattar hela yrkeskarriären: 7.2 Tasa-arvo työpaikoilla Tasa-arvolain mukaan tasaarvosuunnitelma on laadittava/päivitettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Uusi tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2012 aikana. Suunnitelman lähtökohtana on pidetty 31.11.2011 tilastoa, jonka mukaan 84,5 % työntekijöistä on naisia. Henkilöstöpoliittinen tasaarvosuunnitelma jaetaan 6 osaalueeseen, jotka käsittävät koko ammattiuran: 17
1. Ledning av personal, 2. Personalplanering, 3. Utbildning och karriärutveckling, 4. Löner och dylikt, 5. Sammanjämkning av arbete och familjeliv, 6. Arbetsförhållanden och samarbete Jämställdhetsplanen innehåller både kvantitativa och kvalitativa mål. En jämn fördelning av båda könen samt lika inflytande och lika lön är målsättningen för stadens arbetsplatser. Enligt kartläggningen 2012 (inte SOCHV) angående jämställdheten och jämlikheten upplever personalen att jämställdheten fungerar bra. Resultatet är på samma nivå som 2007. När det gäller lön och språk har en liten förbättring av jämställdheten skett. 1. Henkilöstön johtaminen, 2. Henkilöstösuunnittelu, 3. Koulutus ja urakehitys, 4. Palkat yms., 5. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, 6. Työolot ja yhteistyö. Tasa-arvosuunnitelma sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Kaupungin työpaikkojen tavoitteena ovat molempien sukupuolten tasainen jakauma sekä yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet ja sama palkka samasta työstä. Vuoden 2012 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskartoituksen (ei SOTE) mukaan henkilöstö kokee, että tasa-arvo toimii hyvin. Tulos vastaa vuoden 2007 tasoa. Palkkaa ja kielellistä tasaarvoa koskien on tapahtunut pieni parannus. 10. Jag tycker att alla behandlas jämlikt /Mielestäni kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti Svarsalternativ/vastausvaihtoehdot 1 = helt av samma åsikt/ täysin samaa mieltä 2 = delvis av samma åsikt/ jokseenkin samaa mieltä 3 = delvis av annan åsikt,/jokseenkin eri mieltä 4 = helt av annan åsikt/ täysin eri mieltä Övertid Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet övertidstimmar per anställd. Arbetstidslagen tillåter 250 h + 80 h (lokal överenskommelse) = 330 övertidstimmar per anställd/år. Hamnverket har det största antalet övertidstimmar/anställd. Hamnverkets tjänster till fartygen (förtöjningar, skiftningar, avgångshändelser, vatten, avfall mm) har minskat med 21 %, övertidstimmarna med 26 % från 2011 till 2012. Det sammanlagda antalet betalda övertidstimmar inom social- och hälsovårdsverket är 2 179 timmar, dvs. i medeltal 1,2 timmar/anställd. År 2011var antalet betalda övertidstimmar 2 016 och år 2010 2 129 timmar. Ylityö Seuraavassa selostetaan ylityötä ainoastaan niiden työpaikkojen/osastojen kohdalta, joilla on eniten ylityötunteja työntekijää kohden. Työaikalaki sallii 250 h + 80 h (paikallinen sopimus) = 330 ylityötuntia työntekijää kohden vuodessa. Satamalaitoksella on eniten ylityötunteja/ työntekijä. Satamalaitoksen aluspalvelut (kiinnitykset, siirrot, lähtötapahtumat, vesi, jätteet jne.) ovat vähentyneet 21 %, ylityötunnit 26 % vuodesta 2011 vuoteen 2012. Maksettujen ylityötuntien kokonaismäärä oli sosiaali- ja terveysvirastossa 2.179 tuntia, ts. keskimäärin 1,2 tuntia/työntekijä. Vuonna 2011 maksettuja ylityötunteja oli 2.016 ja 2.129 tuntia vuonna 2010. 18
Övertidstimmar/anställd Ylityötunnit/työntekijö 2008 2009 2010 2011 2012 TV, kom.tek./timavl 43 34 43 37 103 TV, kunnallistekn /tuntip Jakobstads vatten/timavl 6 31 35 36 47 Pietarsaaren vesi/tuntip Jakobstads energiv/timavl 38 40 29 38 41 Pietarsaaren energial/tuntip. Jakobstads hamn 239 190 228 246 182 Pietarsaaren satama 7.3 Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan (Tyhy-verksamhet) När verksamheten för att upprätthålla och främja arbetsförmågan på arbetsplatsen genomförs på ett bra sätt och på lång sikt hjälper den arbetstagarna att må bra i sitt arbete. Redan en enda avstyrd invalidpension innebär en besparing om 55 000, beräknad enligt en pension på 1 000 /mån. Ifall pensionen är 1 500 /mån är inbesparingen 82 500. Arbetsoförmågan förorsakar i medeltal över 10 % av lönekostnaderna i kommunerna i Finland (Kommunernas pensionsförsäkring) Under 2012 ordnades för 10 förmän 5 utbildningstillfällen a 2 h angående temat: Att stärka arbetsförmågan. Målsättningen med tillfällena var att stärka den psykosociala arbetsförmågan och ge verktyg till en bättre hälsa. Ämnen som behandlades var stresshantering, sömn, självkänsla, hur man kan ändra sitt tankemönster så att det stöder hälsan samt uppgörande av egna målsättingar. Tillsammans med företagshälsovården har även riktade stödåtgärder ordnats till några arbetsplatser. Främst gällande den psykosociala belastningen. 7.3 Työhyvinvointitoiminta (Tyhy-toiminta) Kun työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistoimintaa tehdään työpaikalla onnistuneesti ja pitkäjänteisesti, se auttaa työntekijöitä voimaan hyvin työssään. Jo yhdeltäkin työkyvyttömyyseläkkeeltä välttyminen säästää 55.000 laskettuna 1.000 /kk eläkkeen mukaan. Jos eläke on 1.500 /kk, on säästö 82.500. Työkyvyttömyys aiheuttaa keskimäärin yli 10 % palkkakustannuksista Suomen kunnissa (Kuntien eläkevakuutus). Vuonna 2012 järjestettiin 10 esimiehelle 5 koulutustilaisuutta á 2 h aiheesta työkyvyn vahvistaminen. Tilaisuuksien tavoitteena oli vahvistaa psykososiaalista työkykyä ja antaa välineitä paremman terveyden saavuttamiseen. Käsiteltyjä aiheita olivat stressinhallinta, uni, itsetunto, miten omaa ajatusmalliaan voi muuttaa siten, että se tukee terveyttä, sekä omien tavoitteiden laatiminen. Työterveyshuollon kanssa on tehty myös kohdennettuja tukitoimia joillekin työpaikoille, lähinnä psykososiaalisesta kuormituksesta. Tyhy-kupongerna: För att även de anställda som bor utanför stadskärnorna skall kunna ta del av den konditionsfrämjande tyhy-verksamheten togs Tyhykuponger i bruk från början av 2010. Kupongerna kan användas som delbetalning av konditionsfrämjande verksamhet inom Jakobstad, Pedersöre, Larsmo och Nykarleby. Personliga, namnförsedda tyhy-kuponger har skickats till alla anställda som bilaga till personaltidningen, 2 ggr per år. Tyhy-kupongit: Jotta myös ydinkeskustojen ulkopuolella asuvat työntekijät voisivat osallistua kuntoa kohottavaan Tyhy-toimintaan, otettiin vuoden 2010 alussa käyttöön Tyhy-kupongit. Kuponkeja voidaan käyttää osamaksuksi kuntoa kohottavaan toimintaan Pietarsaaren, Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn alueella. Henkilökohtaisia, nimellä varustettuja Tyhykuponkeja on lähetetty kaikille työntekijöille henkilöstölehden liitteenä 2 kertaa vuodessa. 19
Motionstillfällen subventionerade med kuponger: Kupongeilla subventoituja liikuntatilaisuuksia 2010 2011 2012 Antal motionstillfällen/ 21 348 34 814 33 737 Kuntoremontti (5 dygns tidig rehabilitering) har ordnats för sammanlagt 77 anställda. Intresset för AVO-kuntoremontti vid Folkhälsan Östanlid var mycket stort, varför största delen av kurserna 2013 kommer att hållas vid Folkhälsan Östanlid. FPA har betalat rehabiliteringsstöd för kursdagarna. Inspirations- och rekreationsdagar har ordnats för 45-, 50-, 55-, 60-0ch 65-åringar. Dessutom har motionskurser hållits i Jakobstad och i Nykarleby, 3 motionskampanjer har ordnats och viktreduceringskurser har subventionerats. I Nice Run 2012 deltog 570 anställda (subventionerat deltagande). Kuntoremontti (5 vuorokauden varhainen kuntoutus) on järjestetty yhteensä 77 työntekijälle. Kiinnostus Folkhälsanin Östanlidissä järjestettyyn AVO-kuntoremonttiin oli hyvin suurta, joten suurin osa vuonna 2013 järjestettävistä kursseista tullaan pitämään Folkhälsanin Östanlidissä. KELA on maksanut kuntoutustukea kurssipäiviltä. Virike- ja virkistyspäiviä on järjestetty 45-, 50-, 55-, 60- ja 65-vuotiaille. Lisäksi Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä on pidetty liikuntakursseja, 3 liikuntatempausta on järjestetty, ja painonhallintakursseja subventoitu. Vuoden 2012 Nice Run -tapahtumaan osallistui 570 työntekijää (osallistumista subventoitiin). Rökfri arbetsplats från 1.1.2012. Personalsektionen beslöt 27.9.2011 att staden Jakobstad från 1.1.2012 blir en rökfri arbetsplats. Under 2012 har därför en tvåspråkig rökavvänjningskurs ordnats i samarbete med Österbottens Cancerförening och Työplus. 15 träffar har hållits fastän endast 6 anställda deltog. Av kursdeltagarna slutade 3 röka och 2 slutade men hade rökt inför sista träffen, men också dessa var fast beslutna att sluta röka. (uppgifterna från Cancerföreningen) Savuton työpaikka 1.1.2012 lukien. Henkilöstöjaosto päätti 27.9.2011, että Pietarsaaren kaupungista tulee savuton työpaikka 1.1.2012 lukien. Vuoden 2012 aikana on sen vuoksi järjestetty kaksikielinen tupakastavieroituskurssi yhteistyössä Pohjanmaan syöpäyhdistyksen ja Työplussan kanssa. Tapaamisia pidettiin yhtensä 15, vaikka vain 6 työntekijää osallistui niihin. Kurssilaisista 3 lopetti tupakoinnin, ja 2 lopetti, mutta oli polttanut ennen viimeistä tapaamista, mutta myös he olivat päättäneet lopettaa. (Syöpäyhdistyksen tietoja). 7. 4 Uppvaktningar av anställda Stadens anställda uppvaktas med blommor och present vid 50 och 60 års födelsedag. Arbetsgivaren ger en present till ett värde av 140. Alternativt kan motsvarande penningsumma inbetalas på den uppvaktades konto. I så fall innehålls skatt från summan. Anställda med jämna tjänsteår uppvaktas med konstverk som speciellt införskaffas av staden. År 2012 utdelades konstverket Måspar / Lokkipari till personer som uppnått 30 eller 40 tjänsteår. Konstverket Utkiken / Tähystäjä utdelades till personer som uppnått 20 tjänsteår. Konstnärer är Sven Svanbäck och Eva Spikbacka. Vid pensioneringar ger arbetsgivaren ett keramikfat som är speciellt designat enbart för stadens användning. Fatet kan stå på bordet eller hänga på 7. 4 Työntekijöiden muistaminen merkkipäivinä Kaupungin työntekijöitä muistetaan kukin ja lahjoin 50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä. Työnantaja hankkii arvoltaan 140 :n lahjan. Vaihtoehtoisesti voidaan vastaava rahasumma maksaa merkkipäivän viettäjän tilille. Siinä tapauksessa summasta peritään veroa. Pyöreitä vuosia kaupungin palveluksessa olleita muistetaan taideteoksella, jonka kaupunki on tarkoitukseen erityisesti hankkinut. Vuonna 2012 lahjoitettiin 30 tai 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleille työntekijöille Måspar/Lokkipari -taideteos. Utkiken/Tähystäjä -teos lahjoitettiin 20 palvelusvuotta saavuttaneille. Taideteosten tekijät ovat Sven Svanbäck ja Eva Spikbacka. Eläkkeelle siirryttäessä työnantajan lahja on keramiikkalautanen, joka on suunniteltu yksinomaan kaupungin käyttöön. Lautasen voi pitää pöydällä tai 20