LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään sairauksia aiheuttavien mikrobien tarttuminen toisiin potilaisiin, työntekijöihin tai vierailijoihin katkaisemalla tartuntatiet. Tavanomaisilla varotoimilla tarkoitetaan kaikille potilaille suositeltavaa hoitokäytäntöä. Eristyksessä potilas suositellaan yleensä sijoitettavaksi yhden hengen huoneeseen, mutta samaa infektiota sairastavat potilaat voidaan sijoittaa samaan huoneeseen (kohortointi). Potilaan eristyksen määrää lääkäri, mutta hoito on hyvä toteuttaa yhteistyössä potilaan kanssa. Edellytys yhteistyölle on, että potilas on selvillä eristyksestä ja ymmärtää sen merkityksen. Hoitohenkilökunta voi helpottaa potilaan oloa keskustelemalla hänen kanssaan hoidon suunnittelusta ja tavoitteista. Eristyksestä tiedotetaan siten, että tieto menee sitä työssään tarvitseville, muttei sivullisille eikä tarpeettomasti muille potilaille. Tärkeimmäksi yksittäiseksi toimenpiteeksi infektioiden torjunnassa katsotaan käsihygienia. Hyvän käsihygienian toteuttaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Vain, jos kädet ovat likaantuneet, on ne ensin pestävä vedellä ja saippualla, muuten kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella. Sairaalassa tulee myös huomioida potilaiden, omaisten ja muiden vierailijoiden ohjaus käsihuuhteen käytössä. Toinen tärkeä yksittäinen toimenpide infektioiden torjunnassa on eritetahradesinfektio. Erite poistetaan tai tehdään vaarattomaksi heti sen syntymisen jälkeen. Vastuu on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla. Tartuntojen ehkäisemisen kannalta on myös tärkeää eri työntekijäryhmien yhteistyö ja hoitotoimien hyvä suunnittelu. Tämä ohje on laadittu Infektioiden torjunta sairaalassa - kirjan sekä OYS:n, HUS:n ja KYS:n vastaavien ohjeiden pohjalta.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 3 (21) TAVANOMAISET Suositellaan käytettäväksi kaikkien potilaiden hoidossa oli potilaalla infektio tai ei. Tavanomaisten varotoimien tarkoitus on estää sairauksia / infektioita aiheuttavien mikrobien tarttuminen toisiin potilaisiin, henkilökuntaan tai vierailijoihin katkaisemalla tartuntateitä. Ne edustavat hyvää hoitokäytäntöä ja ovat perusta erityistilanteissa tarvittaville erityistoimille. Tavanomaisia varotoimia toteutetaan seuraavasti: Aseptinen työjärjestys / työskentelytavat Noudatetaan kaikessa työskentelyssä. Edetään puhtaasta likaisempaan, ylhäältä alaspäin. Vältetään infektioporttien ja haavojen tarpeetonta koskettelua (non touch tekniikka - > instrumentit). Hyvä käsihygienia Koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen potilaskontaktin, eri tehtävien ja työvaiheiden välillä sekä eri tilojen välillä. Kädet desinfioidaan ennen suojakäsineiden tai muiden suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain jos ne ovat likaiset / eritteiset (+desinfektio). Huolehditaan käsien ihon kunnosta. Suojakäsineiden käyttö ei korvaa käsien desinfektiota. KÄSIEN DESINFEKTIO ON TEHOKKAIN, TURVALLISIN, NOPEIN JA HALVIN TAPA NOUDATTAA HYVÄÄ KÄSIHYGIENIAA. KÄSIHUUHTEEN KÄYTÖSSÄ EI TARVITSE SÄÄSTÄÄ! Suojainten käyttö tarvittaessa Suojakäsineitä käytetään kosketeltaessa verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa. Käsineet vaihdetaan työvaihekohtaisesti eli siirryttäessä potilaan likaiselta alueelta puhtaalle alueelle. Suojatakkia tai esiliinaa ja hius-, silmä- ja suu-nenäsuojusta käytetään toimenpiteissä, joissa on roiskevaara.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 4 (21) Erillisiä kengänsuojia ei tarvita. Suojaimet riisutaan aseptisen järjestyksen mukaan eli likaisimmat (käsineet) ensin. Suojaimet ovat kertakäyttöisiä, potilas-, työntekijä-, työvaihe- ja toimenpidekohtaisia. Muu henkilöhygienia Töihin tullessa poistetaan rannekellot ja korut sekä sormukset, MYÖS VIHKISORMUKSET! Kynnet pidetään lyhyinä ja kynnenalustat puhtaina. Kynsilakkaa vältetään tai huolehditaan, että lakkapinta on tuore / ehjä. Teko- ja rakennekynnet tai kynsikorut eivät kuulu hoitotyöhön. Pitkät hiukset pidetään kiinni. Siistit suojavaatteet. Oikeat yskimis- ja niistämistavat. Eritetahradesinfektio Potilaan hoidossa pinnoille joutuvat eritetahrat (veri, virtsa, uloste, yskös, kudoserite ym.) muodostavat aina infektioriskin. Veri- ja eritetahrojen poistaminen kuuluu sille, joka tahran tekee tai sen havaitsee. Eritetahran poistoon tarvitaan kertakäyttökäsine, puuvanua tai paperisia käsipyyhkeitä ja desinfektioaine. Eniten käytetty desinfektioaine on kloramiini, josta tehdään käyttölaimennos. Suositeltu käytäntö on käyttää 500 ppm:n pitoisuutta, jolloin tahra / erite ensin imeytetään puuvanuun ennen kloramiinilla pyyhkimistä. Jos kloramiini kaadetaan suoraan eritetahran päälle ilman edeltävää tahranpoistoa pitoisuuden tulee olla 5000 ppm. Käyttöliuoksen valmistus tehdään huolella. Lurautustekniikka ei ole sallittua vaan sekä vesi että desinfektioaine mitataan. Käyttöliuoksen säilymisaika (kloramiinilla 2 vk) merkitään selkeästi pulloon. ERITETAHRADESINFEKTIO ON KÄSIDESINFEKTION OHELLA TÄRKEÄ YKSITTÄINEN TARTUNTATEITÄ KATKAISEVA TOIMENPIDE. Pistovammojen estäminen Teräviä instrumentteja ja neuloja käsitellään huolellisesti. Jokainen huolehtii omassa työssään käytetyt terävät ja pistävät esineet särmäisjäteastiaan. Neuloja ei tulisi hylsyttää. Monikäyttöiset terävät välineet asetetaan tukevaan astiaan / rasiaan kuljetuksessa pesuun ja huoltoon. Asianmukaiset ilmoitukset pistosonnettomuuksista.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 5 (21) Kohortointi Potilaat jaetaan infektoituneisiin ja infektoitumattomiin. Samaa infektiosairautta sairastavat sijoitetaan yhteen noudattaen infektion edellyttämiä eristys- ja varotoimia. Altistuneet sijoitetaan infektoituneisiin, ellei heillä ole omaa kohorttia (altistuneiden kohortointi). Uudet potilaat sijoitetaan infektoitumattomiin, ellei heillä ole ko. infektiota. Kohortit pidetään fyysisesti erillään ja kohorttien väliset kontaktit minimoidaan (eri huoneet, eri osasto). Kohorteilla hyvä olla oma henkilökunta (henkilökunnan kohortointi), ellei, ensin hoidetaan infektoitumattomat ja sitten infektoituneet. Välineistön puhdistus Puhdistuksen, desinfektion ja steriloinnin avulla varmistetaan, että potilaan hoidossa käytetyt hoitovälineet ja instrumentit eivät aiheuta potilaalle infektioriskiä ja hoitoympäristö on turvallinen. Puhdistus riittää jos välineellä ei ole välitöntä kosketusta potilaan iholle. Desinfektio suoritetaan silloin, kun väline joutuu kosketukseen ihon tai limakalvon kanssa sitä läpäisemättä. Sterilointi tehdään jos välineellä läpäistään iho tai limakalvo. Viihdytysvälineet Pyyhintä / pesu tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla / puhdistus ja desinfektio koneessa jos mahdollista tai kemiallinen desinfektio / hävitetään (lehdet). Hoitoympäristön puhdistus Päivittäin huolehditaan ylläpitosiivouksesta, jolloin päähuomio kohdistetaan kosketuskohtiin, näkyvän lian poistoon, ruokahuolto- ja saniteettitilojen siisteyteen ja eritetahradesinfektioon. Puhdistus tehdään tavanomaisilla siivousmenetelmillä, -välineillä ja aineilla. Määräaikaissiivoukset tehdään yksikön tarpeen ja luonteen mukaan. Jokainen huolehtii omassa työssään työskentely ympäristön siisteydestä. Pyykin ja jätteen keräily Pyykki käsitellään ja pakataan syntypisteessä odottamaan kuljetusta ja varastointia ennen pesulan käsittelyä. Runsaasti eritteillä kontaminoitunut pyykki laitetaan erilliseen pussiin, jonka voi laittaa muun pyykin joukkoon tai sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 6 (21) Jätteen tuottaja eli vastuuyksikkö / henkilö huolehtii siitä, että jäte pakataan ja merkitään olomuodon, pitoisuuden, vaara- tai haittatekijän sekä muiden erityisominaisuuksien mukaan. Jätteen tuottaja huolehtii, että jätepakkaukset ovat tiiviitä ja ehjiä (jäte pysyy pakkauksen sisässä). Jätteen keräilyä, kuljetusta ja käsittelyä varten jätteet merkitään ohjeiden mukaisesti. Jätteitä pakattaessa ja merkittäessä, tulee huomioida kaikkien niiden turvallisuus, jotka joutuvat käsittelemään jätteitä. Potilaiden ja vierailijoiden ohjaus Potilaalle, omaisille ja vierailijoille opastetaan käsien desinfektio alkoholihuuhteella ja tarvittaessa muut hoitoon / sairauteen liittyvät varotoimet. Toimimalla oikein toimit esimerkkinä muille!
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 7 (21) KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie. Olennaista kosketuseristyksessä on korostunut käsihygienia ja suojainhoito, erityisesti suojakäsineiden käyttö. Kosketuseristystä edellyttävät sairaudet: selvästi märkäiset infektiot o runsaasti erittävät haava- ja ihoinfektiot o absessit ihoinfektiot, jotka tarttuvat herkästi o Herpes simplex -virusinfektio o furunkoloosi o impetigo (märkärupi) vastasyntyneellä monet hengitystieinfektiot pikkulapsilla o RSV-virusinfektio o adenovirusinfektio o parainfluenssavirusinfektio o enterovirusinfektio tietyt suolistoinfektiot o rotavirus o hepatiitti A o EHEC o salmonellat o shigella o noro (oma erillinen ohje kpl 1. Epidemiat) Clostridium difficile (oma erillinen ohje kpl 1. Epidemiat) moniresistenssit bakteerit o MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) o VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) o ESBL (extended spectrum betalactamases, esim. resistentti E-coli, klebsiellat) o TRPA (tobramysiiniresistentti Pseudomonas aeruginosa) täit syyhy vesirokko / yleistynyt vyöruusu eli herpes zoster (lisäksi ilmaeristys) influenssapandemia (oma erillinen ohje kpl 10 Lintuinfluenssa) SARS (lisäksi ilmaeristys)
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 8 (21) Tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone, mielellään omalla WC:llä ja suihkulla. Jos yhden hengen huonetta ei ole, samaa infektiota sairastavat kohortoidaan samaan huoneeseen. Hoitotoimet suunnitellaan siten, että vältytään edestakaiselta huoneeseen ja sieltä pois kulkemiselta. Huomioidaan eristyspotilaan psyykkisen tuen tarve. Potilas saa poistua huoneesta välttämättömiä toimia varten. Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan kosketuseristyksestä ja opetetaan käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin, huoneeseen mennessä ja sieltä poistuttaessa. Suojakäsineet Käytetään kaikessa potilaskosketuksessa. Käytetään työvaihekohtaisesti. Muita suojaimia ei tarvita sellaisissa tilanteissa, joissa vain kädet ovat kosketuksessa potilaaseen tai hänen hoitoympäristöönsä (esim. ruokatarjottimen vienti, infuusiopullon vaihto). Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista. Kirurginen suu-nenäsuojus Käytetään aina kun on roiskevaara; tilanteissa, joissa hengitysilmaan voi levitä runsaasti mikrobeja (esim. liman imeminen, haavan suihkuttelu). Silmäsuojus Käytetään kun on roiskevaara. Suojatakki tai esiliina Käytetään lähihoidossa; tilanteissa, joissa käsivarret ja työasu ovat kosketuksessa potilaaseen tai hänen lähiympäristöönsä, aina kun on roiskevaara. Tutkimus- ja hoitovälineet Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet (RR-mittari, stetoskooppi, staasi, ihoteippi, neulankeräysastia, ihonpuhdistuslaput, kuntoutusvälineet jne.). Eristyksen päätyttyä ja tarvittaessa eristyksen aikana ne puhdistetaan ja desinfioidaan pesu-desinfektiokoneessa. Konepesua / lämpöä kestämättömille välineille kemiallinen
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 9 (21) desinfektio: käsinpesu + liotusdesinfektio + huuhtelu tai käsinpesu + pyyhkiminen 80% alkoholilla tai pyyhkiminen pesevällä desinfektioaineella. Käytetään kertakäyttövälineitä jos mahdollista. Tarvittaessa hävitetään. Sairauskertomus Kosketuseristys merkitään selvästi. Näyttöpäätettä, potilaspapereita ja rtg-kuvia ei viedä eristyshuoneeseen. Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Patja ja tyyny suojataan muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen/puhdistettava. Likapyykki Pakataan eristyshuoneessa sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä. Ruokailu Omassa huoneessa, muuten normaali käytäntö. Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja kosketuseristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Tilaukseen merkintä kosketuseristyksestä. Näytteenoton jälkeen näyteputket pyyhitään pesevällä desinfektioaineella/80% alkoholilla. Näytteitä ei merkitä. Tiedottaminen Huoneen sulkutilaan tai muuhun näkyvään paikkaan potilas huoneessa laitetaan eristyksestä tiedottava kosketuseristyskortti (ei potilashuoneen ovelle, joka yhteydessä käytävään). Muille hoitaville työyksiköille ja jatkohoitopaikkaan annetaan tieto kosketuseristyksestä. Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Sovitaan etukäteen tutkimus- tai toimenpideosaston kanssa ja pyritään järjestämään päivän viimeiseksi toimenpiteeksi. Henkilökunta noudattaa kuljetuksessa ja tutkimus- tai toimenpideosastolla samoja kosketuseristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen kosketuseristyksen tarpeellisuudesta.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 10 (21) Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja kosketuseristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja huonekohtaisilla siivousvälineillä. Käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja jos mahdollista ja kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Eritetahrat poistetaan normaalin käytännön mukaan eli heti, kloramiini 500 ppm (erite imeytetty ensin paperipyyhkeeseen) tai 5000 ppm (suoraan eritteelle). Siivouksessa erityinen huomio kosketuspintoihin. Jätteet Pakataan eristyshuoneessa, esim. suojaimet riisutaan eristyshuoneessa sijaitsevaan roskapussiin aseptisen järjestyksen mukaan, likaisimmat (käsineet) ensin. Runsaasti eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä. Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja tarvittaessa suojainten käyttö. Eristyksen lopettaminen Eristyksen kestoon vaikuttavat taudin luonne, aiheuttajamikrobi tai lääkehoito. Eristyksen lopettamisesta päättää infektiolääkäri tai hoitava lääkäri. Ohjeita eristyksen kestoon voi tarkistaa Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjasta tai infektiolääkäriltä. Valtaosa sairaalainfektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketuksen välityksellä ja siten kosketustartunnan torjunta on olennainen osa sairaalainfektioiden torjuntaa ja merkittävä osa tavanomaisia varotoimia!
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 11 (21) ILMAERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan ilmatartunnan välityksellä leviävä infektio/sairaus. Tautia aiheuttavia ilmassa leijailevia mikropartikkeleita muodostuu hengitytie-eritteistä potilaan yskiessä tai aivastaessa. Partikkelit voivat kulkeutua myös pölyn mukana. Ilmaeristystä edellyttävät sairaudet: yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi (2 viikkoa hoidon alusta) moniresistenssi tuberkuloosi tuhkarokko vesirokko / yleistynyt vyöruusu eli herpes zoster (lisäksi kosketuseristys) influenssapandemia (lisäksi kosketuseristys) (oma erillinen ohje kpl 10 Lintuinfluenssa) SARS (lisäksi kosketuseristys) Verenvuotokuume (Ebola, Marburg) Isorokko Tavanomaisten varotoimien lisäksi ilmaeristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone, sulkutilalla ja erillisellä ilmanvaihdolla. Sulkutilan ovet eivät saa olla auki yhtä aikaa. Oma WC ja suihkutila. Hyvä tuuletus ikkunan kautta. Hoitotoimet suunnitellaan siten, että vältytään edestakaiselta huoneeseen ja sieltä pois kulkemiselta. Potilas ei saa poistua huoneesta. Huomioidaan eristyspotilaan psyykkisen tuen tarve. Jos yhden hengen huonetta ei ole saatavilla, samaa sairautta potevat kohortoidaan, huonetoverin tulisi olla joko immuuni sairaudelle (vesirokko/vyöruusu tai tuhkarokko) tai sairastaa lääkehoidossa olevaa samaa sairautta (tuberkuloosi). Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan ilmaeristyksestä. Potilaalle opetetaan oikea yskimistekniikka, jolla rajoitetaan mikrobien leviämistä ilmaan sekä käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Potilaalle annetaan kertakäyttönenäliinoja, jollaisen hän laittaa suun eteen aina yskiessään tai aivastaessaan, minkä jälkeen hän laittaa nenäliinan roskiin ja suorittaa käsien desinfektion.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 12 (21) Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin, huoneeseen mennessä ja sieltä poistuttaessa. Suojakäsineet Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli kun kosketellaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja, rikkinäistä ihoa tai eritteiden tahrimia välineitä jne. Käytetään työvaihekohtaisesti. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista. Influenssapandemia ja SARS potilaiden kaikessa hoidossa. Hengityssuojain Käytetään aina huoneeseen mentäessä FFP2 tai FFP3 luokan hengityssuojainta, jos potilaalla on moniresistenssi tuberkuloosi, influenssapandemia, SARS, isorokko, verenvuotokuume. Vesirokko ja tuhkarokko potilaita hoidettaessa mielellään vain immuniteetin omaava henkilö hoitaa heitä. Silloin ei tarvitse käyttää hengityssuojainta. Immuuni tarkoittaa, että on sairastanut taudin tai on rokotettu tautia vastaan. Silmäsuojus Käytetään kun on roiskevaara. Influenssapandemia ja SARS potilaiden kaikessa hoidossa. Suojatakki tai esiliina Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli tarvittaessa lähihoidossa ja aina kun on roiskevaara. Influenssapandemia ja SARS potilaiden kaikessa hoidossa. Tutkimus- ja hoitovälineet Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet (RR-mittari, stetoskooppi, staasi, ihoteippi, neulankeräysastia, ihonpuhdistuslaput, kuntoutusvälineet jne.). Eristyksen päätyttyä ja tarvittaessa eristyksen aikana ne puhdistetaan ja desinfioidaan pesu-desinfektiokoneessa. Konepesua / lämpöä kestämättömille välineille kemiallinen desinfektio: käsinpesu + liotusdesinfektio + huuhtelu tai käsinpesu + pyyhkiminen 80% alkoholilla tai pyyhkiminen pesevällä desinfektioaineella. Käytetään kertakäyttövälineitä jos mahdollista. Tarvittaessa hävitetään. Sairauskertomus Ilmaeristys merkitään selvästi. Näyttöpäätettä, potilaspapereita ja rtg-kuvia ei viedä eristyshuoneeseen. Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Patja ja tyynyt suojataan muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen/puhdistettava.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 13 (21) Likapyykki Pakataan eristyshuoneessa sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä. Ruokailu Omassa huoneessa, muuten normaali käytäntö. Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja ilmaeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Tilaukseen merkintä ilmaeristyksestä. Näytteitä ei merkitä. Tiedottaminen Huoneen sulkutilaan tai muuhun näkyvään paikkaan potilas huoneessa laitetaan eristyksestä tiedottava ilmaeristyskortti (ei potilashuoneen ovelle, joka yhteydessä käytävään). Muille hoitaville työyksiköille ja jatkohoitopaikkaan annetaan tieto ilmaeristyksestä. Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Sovitaan etukäteen tutkimus- tai toimenpideosaston kanssa ja pyritään järjestämään päivän viimeiseksi toimenpiteeksi. Potilas käyttää kuljetuksessa ja toimenpideosastolla kirurgista suunenäsuojusta tai venttiilitöntä hengityssuojainta (moniresistenssi tuberkuloosi, influenssapandemia tai SARS potilas). Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen ilmaeristyksen tarpeellisuudesta. Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja ilmaeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja huonekohtaisilla siivousvälineillä. Käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja jos mahdollista ja kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Eritetahrat poistetaan normaalin käytännön mukaan eli heti kloramiini 500 ppm. Jos potilaalla on moniresistenssi tuberkuloosi tai SARS eritetahrat poistetaan kloramiini 5000 ppm. Jätteet Pakataan eristyshuoneessa, esim. suojaimet riisutaan eristyshuoneessa sijaitsevaan roskapussiin aseptisen järjestyksen mukaan, likaisimmat (käsineet)ensin. Runsaasti eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 14 (21) HUOM: vain tartuntavaarallinen jäte merkitään Tartuntavaara-teipillä (keltainen, musta kirjoitus). Tartuntavaarallista jätettä on verenvuotokuumepotilaiden hoidossa syntyvä jäte ja materiaali, jonka epäillään sisältävän pernaruttoitiöitä. Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja suojainten käyttö. Eristyksen lopettaminen Tuberkuloosin lääkehoidolla tartuttavuus vähenee niin, että eristys voidaan lopettaa 2 viikon kuluttua lääkehoidon alusta, jos hoitovaste on tavanomainen. Vesirokossa eristys kestää siihen asti, kun kaikki leesiot ovat rupeutuneet, tuhkarokossa oireiden kestoajan. Eristyksen lopettamisesta päättää infektiolääkäri tai hoitava lääkäri.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 15 (21) PISARAERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan suurien pisaroiden välityksellä leviävä infektio/sairaus. Näitä pisaroita syntyy yskiessä, niistäessä, aivastaessa, puhuessa tai aerosolia tuottavissa toimenpiteissä. Pisarat eivät leijaile ilman mukana, vaan putoavat pian alas eivätkä kulkeudu metriä kauemmaksi syntypaikastaan. Siten tartuntaan tarvitaan yleensä melko läheinen kosketus. Pisaraeristystä edellyttävät sairaudet: influenssa Streptokokki A:n aiheuttama faryngiitti, pneumonia tai tulirokko pikkulapsilla Meningokokin aiheuttama meningiitti, pneumonia tai sepsis (24 tuntia tehokkaan antibioottihoidon aloittamisesta) hinkuyskä (pertussis) kurkkumätä (difteria) (4 vrk tehokkaan lääkehoidon aloittamisesta) Haemophilus influenzaen aiheuttama meningiitti, pneumonia, sepsis tai epiglottiitti (24 tuntia tehokkaan antibioottihoidon aloittamisesta) sikotauti (parotiitti) vihurirokko (rubella) Tavanomaisten varotoimien lisäksi pisaraeristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone, oma WC ja suihkutila. Hoitotoimet suunnitellaan siten, että vältytään edestakaiselta huoneeseen ja sieltä pois kulkemiselta. Huomioidaan eristyspotilaan psyykkisen tuen tarve. Jos yhden hengen huonetta ei ole saatavissa, huonetoverin tulisi sairastaa samaa infektiota/sairautta (kohortointi). Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan pisaraeristyksestä, opetetaan oikea yskimistekniikka, jolla rajoitetaan pisarointia ja käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin, huoneeseen mennessä ja sieltä poistuttaessa.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 16 (21) Suojakäsineet Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli kun kosketellaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa jne. Käytetään työvaihekohtaisesti. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista. Kirurginen suu-nenäsuojus Käytetään aina kun on roiskevaara ja jos työskennellään metriä lähempänä potilasta. Silmäsuojus Käytetään kun on roiskevaara ja jos työskennellään metriä lähempänä potilasta. Suojatakki tai esiliina Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli tarvittaessa lähihoidossa ja aina kun on roiskevaara. Tutkimus- ja hoitovälineet Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet (RR-mittari, stetoskooppi, staasi, ihoteippi, neulankeräysastia, ihonpuhdistuslaput, kuntoutusvälineet jne.). Eristyksen päätyttyä ja tarvittaessa eristyksen aikana ne puhdistetaan ja desinfioidaan pesu-desinfektiokoneessa. Konepesua / lämpöä kestämättömille välineille kemiallinen desinfektio: käsinpesu + liotusdesinfektio + huuhtelu tai käsinpesu + pyyhkiminen 80% alkoholilla tai pyyhkiminen pesevällä desinfektioaineella. Käytetään kertakäyttövälineitä jos mahdollista. Tarvittaessa hävitetään. Sairauskertomus Pisaraeristys merkitään selvästi. Näyttöpäätettä, potilaspapereita ja rtg-kuvia ei viedä eristyshuoneeseen. Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Patja ja tyyny suojataan muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen/puhdistettava. Likapyykki Pakataan eristyshuoneessa sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 17 (21) Ruokailu Omassa huoneessa, muuten normaali käytäntö Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja pisaraeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Tilaukseen merkintä pisaraeristyksestä. Näytteitä ei merkitä. Tiedottaminen Huoneen sulkutilaan tai muuhun näyttävään paikkaan potilas huoneessa laitetaan eristyksestä tiedottava pisaraeristyskortti (ei potilashuoneen ovelle, joka yhteydessä käytävään). Muille hoitaville työyksiköille ja jatkohoitopaikkaan annetaan tieto pisaraeristyksestä. Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Sovitaan etukäteen tutkimus- tai toimenpideosaston kanssa ja pyritään järjestämään päivän viimeiseksi toimenpiteeksi. Potilas käyttää kuljetuksessa ja toimenpideosastolla kirurgista suunenäsuojusta. Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen pisaraeristyksen tarpeellisuudesta. Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja pisaraeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja huonekohtaisilla siivousvälineillä. Käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja jos mahdollista ja kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Eritetahrat poistetaan normaalin käytännön mukaan eli heti kloramiini 500 ppm. Jätteet Normaali käytäntö. Pakataan eristyshuoneessa, esim. suojaimet riisutaan eristyshuoneessa sijaitsevaan roskapussiin aseptisen järjestyksen mukaan, likaisimmat (käsineet) ensin. Runsaasti eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä. Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja tarvittaessa suojainten käyttö. Eristyksen lopettaminen Eristyksen lopettaminen riippuu tautikohtaisesti oireista ja/tai lääkityksestä. Eristyksen lopettamisesta päättää hoitava lääkäri. Ohjeita eristyksen kestoon voi tarkistaa Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjasta tai infektiolääkäriltä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 18 (21) SUOJAERISTYS Suojaeristyksen tarkoituksena on suojata infektioherkkää potilasta tartunnoilta. Potilasta hoidetaan suojaeristyksessä, mikäli hänen vastustuskykynsä on huomattavasti alentunut. Immuunipuutospotilaat Jotkut syöpäpotilaat ( esim. leukemia, lymfooma ) Immunosupressiivista lääkitystä saavat potilaat (elinsiirtopotilaat, luuydin- ja kantasolusiirtopotilaat) HIV-potilaat Palovammapotilaat Keskoset Tavanomaisten varotoimien lisäksi suojaeristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone sulkutilalla. Oma WC ja suihkutila. Potilas Hyvä henkilökohtainen hygienia ja käsihygienia. Hyvä ihon ja limakalvojen hoito. Huomioidaan haavaumat, kanyylit ym. infektioriskit. Henkilökunta Henkilö, jolla on tarttuva infektio tai iho-ongelmia, ei saa hoitaa näitä potilaita. Siivous Potilashuone siivotaan ensimmäisenä. Huonekohtaiset siivousvälineet ja tavanomaiset siivousmenetelmät. Vierailijat Vain terveiden henkilöiden vierailut sallitaan. Vierailijoille opetetaan käsihygienia. Potilaan siirtäminen eristysalueelta. Toimenpiteet eristysalueen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Potilas käyttää suu-nenä-suojusta ja puhdasta suojatakkia. Kuljettaja käyttää suojakäsineitä potilaskosketuksessa. Käsihygienia.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 19 (21) VERI Verivarotoimilla pyritään estämään veren välityksellä tapahtuva tartunta potilaista, joilla tiedetään tai epäillään olevan veren välityksellä leviävä sairaus. Veren lisäksi myös siemenneste, vaginaerite ja veriset eritteet voivat välittää tartuntaa. Olennaista verivarotoimissa on pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen sekä suojainhoito verikontaminaation ehkäisemiseksi. Käytetään turvaruiskuja jos mahdollista. NOUDATTAMALLA AINA TAVANOMAISIA VAROTOIMIA, NOUDATTAA SAMALLA MYÖS VERIVAROTOIMIA! Verivarotoimia edellyttävät sairaudet: Hepatiitti C Hepatiitti B HIV-infektio Tavanomaisten varotoimien lisäksi verivarotoimia toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Tavallinen potilashuone. Yhden hengen huone on tarpeellinen vain jos potilaalla on runsasta verenvuotoa tai hän tahraa verellä tai verisillä eritteillä ympäristöään. Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan tarvittavista verivarotoimista. Potilas ohjataan keräämään runsaasti veriset jätteet ja pyykit omaan pussiin, jonka voi laittaa muiden jätteiden ja pyykkien joukkoon. Potilaalle opetetaan käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Suojakäsineet Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli kun kosketellaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja, rikkinäistä ihoa, veren tai eritteiden tahrimia esineitä tai välineitä. Suojakäsineitä käytetään aina kun otetaan verinäytteitä, annetaan injektioita tai laitetaan kanyyleja! Käytetään työvaihekohtaisesti. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 20 (21) Suu-nenäsuojus Käytetään aina kun on (veri)roiskevaara. Silmäsuojus Käytetään kun on (veri)roiskevaara. Suojatakki tai esiliina Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti ja aina kun on (veri)roiskevaara. Tutkimus- ja hoitovälineet Tarvittaessa omat välineet hoidon ajaksi. Välineiden puhdistus ja desinfiointi normaaliin tapaan pesu-desinfektiokoneessa tai liotusdesinfektio lämpöä kestämättömille välineille. Kertakäyttövälineet verisissä toimenpiteissä jos mahdollista. Sairauskertomus Merkintä verivarotoimista selvästi Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Suojaa patja ja tyyny muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen / puhdistettava. Lisäsuojausta patjalle ja tyynylle jos runsasta verenvuotoa. Likapyykki Normaali käytäntö. Runsaasti verellä tai eritteillä kontaminoitunut pyykki laitetaan sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä. Ruokailu Normaali käytäntö. Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja verivarotoimien periaatteita kuin muu henkilökunta. Suojakäsineiden lisäksi näytteen otossa voi käyttää erityistä sormisuojaa tai turvavälineitä jos mahdollista. Tutkimuspyynnöt ja näytteet merkitään veritartuntavaara tarralla (keltainen kolmio mustassa ympyrässä) tai maininnalla verivarotoimista, ei sairauden nimellä. Näytteenoton jälkeen näyteputket pyyhitään pesevällä desinfektioaineella tai 80% alkoholilla ja suljetaan sulkupussiin (Minigrip).
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 21 (21) Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteitä ei välttämättä tarvitse erityisesti ajoittaa verivarotoimien vuoksi. Henkilökunta noudattaa kuljetuksessa ja tutkimus- tai toimenpideosastolla samoja verivarotoimien periaatteita kuin muu henkilökunta. Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen verivarotoimien tarpeellisuudesta. Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja verivarotoimien periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja tarvittaessa huonekohtaisilla siivousvälineillä tai kertakäyttöisillä siivousliinoilla ja suojakäsineillä. Veri- ja eritetahrat puhdistetaan heti kloramiini 500 ppm (erite imeytetty ensin paperipyyhkeeseen) tai 5000 ppm (suoraan eritteelle). Jätteet Normaali käytäntö. Runsaasti verta tai eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä. Viiltävä ja pistävä verivarotoimijäte kerätään särmäisjäteastiaan, jonka päälle neuloja poltettavaksi -teipin lisäksi laitetaan veritartuntavaara tarra (keltainen kolmio mustassa ympyrässä). Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja tarvittaessa suojainten käyttö. Varotoimien kesto Verivarotoimia edellyttävien sairauksien kohdalla aina sairaalassa olon ajan.