Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ DV\772814.doc Bryssel, 26. helmikuuta 2009 SOSIODEMOGRANEN TUTKIMUS, joka perustuu Eurobarometri tutkimuksien 68, 69 ja 70 kumulatiivisiin tuloksiin Naisten asenteita ja mielipiteitä Euroopassa ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja Yhteenvetoanalyysi Maaliskuun kahdeksantena päivänä järjestettävän kansainvälisen naisten oikeuksien päivän aattona ja ennen kesäkuussa 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja vaikutti aiheelliselta tehdä sosiodemografinen tutkimus, jossa tarkastellaan naisten ja miesten asenne ja mielipide eroja Eurooppaa koskevista kysymyksistä ja erityisesti Euroopan parlamentin vaaleista. Tässä tutkimuksessa keskitytään Eurobarometri tutkimusten 68, 69 ja 70 tuloksia koskevaan puolentoista vuoden ajanjakson analyysiin. Kyseessä ei ole siten laadullinen analyysi eurooppalaisten haastattelukäyttäytymisestä vaan määrällinen vertaileva analyysi. Huomionarvoiset tilastotiedot: Ennen tutkimuksen keskeisten näkökohtien käsittelyä on pantava merkille Eurostatin tilastot (ks. liitteet). Ne puhuvat puolestaan. Niiden perusteella voidaan helpommin ymmärtää tiettyjä vastauksia: Työllisyysaste Euroopan unionissa vuonna 2007: naisten työllisyysaste oli 14,2 prosenttia matalampi kuin miesten Työttömyysaste Euroopan unionissa vuonna 2008: naisten työttömyysaste oli 0,9 prosenttia korkeampi kuin miesten Bruttovuositulot (euroissa) vuonna 2005: 34 536 miehillä; 26 678 naisilla Tuntipalkka: miesten ja naisten välinen ero vuonna 2007 oli 17,4 prosenttia. Naisten henkilökohtainen tilanne Eurobarometri tutkimukset osoittavat, että naiset pitävät nykyistä tilannettaan kielteisempänä kuin miehet. Tämä koskee käytännöllisesti katsoen kaikkia aloja ja erityisesti kysymyksiä siitä
miten naiset näkevät taloudellisen tilanteen sekä kansallisella että yhteisön tasolla, koska heidän käsityksenä on vähemmän optimistinen kuin miehillä miten naiset suhtautuvat globaalistumiseen, koska he pitävät sitä uhkaavampana kuin miehet miten he suhtautuvat euroon, sillä he tukevat euroa huomattavasti vähemmän kuin miehet. Kuulluksi tuleminen ja luottamus Naiset ovat miehiä enemmän kosketuksissa arkipäivään, joten naisten epäluottamus toimielimiin on lähes samalla tasolla kuin miesten, mutta on todennäköisempää, että heillä ei ole antaa vastausta kysymyksiin. Vastaus "en osaa sanoa" on yleisempi naisten keskuudessa naisilla on vähemmässämäärin kuin miehillä tunne, että heitä kuullaan Euroopan tasolla. Mielipide Euroopan unionista Kielteisesti EU:hun suhtautuvia on yhtä paljon naisten ja miesten keskuudessa. Myönteisen mielipiteen esittäjiä on vähemmän naisten keskuudessa, koska heillä on todennäköisemmin neutraali mielipide unionista. EU:n jäsenyyden arviointi Näkemykset ovat samat kuin edellisessä kohdassa. Politiikan alat, joita Euroopan parlamentin pitäisi puolustaa Naisten mielestä tärkeintä olisi oltava kuluttajien ja kansanterveyden suojelu, miesten mielestä sen olisi oltava terrorismin torjuminen. Kampanjan teemoja Naisten mielestä työttömyyteen puuttuminen on tärkeintä ennen talouskasvun edistämistä, mutta miesten mielestä järjestys on päinvastainen. Lisäksi on tähdennettävä, että "en osaa sanoa" vastauksien määrä on korkeampi naisten keskuudessa lähes kaikissa tutkituissa kysymyksissä. Tätä eroa voidaan tarkastella ja pohtia, onko miehillä suurempi taipumus vastata kaikkiin heiltä tutkimuksessa kysyttyihin kysymyksiin. Kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan ja äänestystodennäköisyys Vaikka naiset ilmoittavat olevansa vähemmän kiinnostuneita Euroopan parlamentin vaaleista kuin miehet, on todennäköistä, että naiset äänestävät yhtä paljon kuin miehet. Viime vaaleissa vuonna 2004 naiset ja miehet äänestivät suunnilleen yhtä paljon. 2/14 DV\772814.doc
I. NYKYINEN TILANNE, ELÄMÄ EUROOPAN UNIONISSA TÄLLÄ HETKELLÄ ja TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Naiset ovat pessimistisempiä seuraavista seikoista: Henkilökohtainen tilanne Heidän kotitaloutensa taloudellinen tilanne: 37 prosenttia pitää sitä huonona, ja miehistä puolestaan noin 31 prosenttia Taloudelliset vaikeudet: 48 prosenttia mainitsee vaikeudet laskujen maksamisessa kuun lopussa, kun taas miesten kohdalla osuus on 44 prosenttia He kokevat usein, että heidän taloudellinen tilanteensa on heikentynyt edellisen viiden vuoden aikana (53 prosenttia, miesten keskuudessa 48 prosenttia) Kielteiset odotukset heidän taloudellisen tilanteensa kehityksestä seuraavien kahdentoista kuukauden aikana: 29 prosenttia uskoo tilanteen huonontuvan, kun taas miehistä neljännes uskoo näin. Jos tarkastelemme muita sosiodemografisia muuttujia, voimme havaita, että taloudellista tilannetta koskevat huolenaiheet lisääntyvät iän myötä ja vähenevät sen mukaan, kuinka vanha henkilö on ollut koulutuksen päättyessä. Sukupuoliryhmien sisällä on itse asiassa suurempia eroja kuin miesten ja naisten välillä. Taloudellinen tilanne kansallisella tasolla 72 prosenttia naisista ilmoittaa, että heidän maansa talous on huonossa kunnossa (66 prosenttia miehistä on asiasta samaa mieltä) Naiset ovat pessimistisempiä kotimaansa työllisyystilanteen suhteen: 72 prosenttia pitää sitä huonona, kun taas 67 prosenttia miehistä on tätä mieltä. Euroopan ja koko maailman talous II. EDUSTUS Naiset ovat huolestuneempia hintojen noususta ja inflaatiosta kuin miehet: 39 prosenttia verrattuna 35 prosenttiin He pitävät sitä yleisemmin heille henkilökohtaisesti tärkeimpänä ongelmana: 52 prosenttia verrattuna 47 prosenttiin Naiset antavat enemmän "en osaa sanoa" vastauksia, mikä käy ilmi kaikkialla tutkimuksessa ja osoittaa, että naisilla on miehiin verrattuna vähemmän todennäköisesti mielipide asioista, jotka eivät koske heitä suoraan. Naiset sanovat yleisesti, että he keskustelevat politiikasta harvemmin kuin miehet. Naisten ja miesten välillä on vain vähäisiä eroja siinä, tuntuuko heistä, että heitä on kuunneltu päätöksenteon eri tasoilla. DV\772814.doc 3/14
Erot ovat suuret sen osalta, missä määrin naiset ja miehet ilmoittavat keskustelevansa politiikasta: 34 prosenttia naisista ei keskustele koskaan politiikasta, miehistä heitä on alle neljäsosa (23 prosenttia). Tunne siitä, että on tullut kuulluksi Vain hieman vähemmän naisia on samaa mieltä siitä, että he saavat äänensä kuuluville maassaan (46 prosenttia on samaa mieltä ja 47 prosenttia vastaan). Tilanne on päinvastainen miehillä (49 prosenttia on samaa mieltä ja 46 prosenttia vastaan), mutta sukupuolten välinen ero ei ole merkittävä. Ainoastaan 29 prosenttia naisista (ja 32 prosenttia miehistä) katsoo, että heidän äänellään on painoarvoa Euroopan unionin tasolla. Kun kysyttiin, onko päätökset eri kysymyksistä tehtävä kansallisella tasolla vai yhteistyössä EU:n kanssa, naiset vastasivat hieman useammin kuin miehet, että he kannattavat kotia lähempänä olevaa tasoa, eli kansallista tasoa. Luottamus poliittisiin instituutioihin Niiden naisten osuus, jotka eivät selvästi luota Euroopan unioniin, on melko samankaltainen kuin vastaava miesten osuus (37 prosenttia verrattuna 38 prosenttiin) Samankaltainen luottamuksen taso todetaan miesten ja naisten välillä, kun on kyse alueellisella ja kansallisella tasolla toimivista elimistä. Sekä miehistä että naisista 58 prosenttia ei luota esimerkiksi kansalliseen parlamenttiin, 44 prosenttia naisista ja 45 prosenttia miehistä ei luota alueellisiin tai paikallisiin viranomaisiin. Jälleen kerran, mitä kauempana elin on päivittäisestä elämästä, sitä enemmän naisilla ei ole siitä mielipidettä. "En osaa sanoa" vastausten osuus kysymyksessä Euroopan unioniin luottamisesta on 17 prosenttia naisten keskuudessa, mutta ainoastaan 7 prosenttia, kun on kyse kansallisesta hallituksesta tai kansallisesta oikeusjärjestelmästä. Miesten keskuudessa "en osaa sanoa" vastauksen osuus on puolestaan 11 prosenttia EU:n osalta ja 7 prosenttia kansallisen hallituksen tai oikeusjärjestelmän osalta. Muita sosiodemografisia muuttujia tarkasteltaessa tulokset osoittavat, että koulutuksella on voimakkaampi vaikutus naisiin kuin miehiin. Hyvin varhaisessa vaiheessa koulutuksen päättäneet naiset antavat enemmän "en osaa sanoa" vastauksia (22 prosenttia) kuin naiset, jotka päättivät koulutuksensa 20 vuoden iässä tai sen jälkeen (12 prosenttia). Miesten keskuudessa tämä ero ei ole niin silmiinpistävä (12 prosenttia verrattuna 8 prosenttiin). III. GLOBALISAATIO Globalisaatio määritellään usein hyvin abstraktiksi kysymykseksi, mikä merkitsee aiempien tulosten mukaan, että naiset ovat muodostaneet siitä harvemmin mielipiteen. 4/14 DV\772814.doc
43 prosenttia naisista uskoo, että globalisaatio on uhka työllisyydelle ja yrityksille heidän maassaan. 34 prosenttia naisista pitää globalisaatiota hyvänä tilaisuutena kansallisille yrityksille markkinoiden avaamisen ansiosta. Mielipide jakaantuu miesten kesken näistä kahdesta kysymyksestä (42 prosenttia kumpaankin vastaukseen). Naiset antavat miehiä paljon enemmän "en osaa sanoa" vastauksia (24 prosenttia verrattuna 16 prosenttiin). Tässä yhteydessä naiset vastustavat myös enemmän yhteisvaluuttaa, euroa (katso VI kohta). IV. KESKEISIMMÄT TOIMINTALINJAT ja KESKEISIMMÄT VAALIAIHEET NAISTEN OSALLISTUMISEN LISÄÄMINEN Euroopan parlamentin vaalien osalta keskeisistä vaaliaiheista ei syntynyt merkittävää mielipide eroa miesten ja naisten välillä. A. Tärkeimmät Euroopan parlamentin toimintalinjat: Naiset Kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen: 39 prosenttia Terrorismin torjuminen: 38 prosenttia Ilmastonmuutoksen tehokas torjuminen: 36 prosenttia Miehet Terrorismin torjuminen: 35 prosenttia Ilmastonmuutoksen tehokas torjuminen: 35 prosenttia Kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen: 33 prosenttia Turvallisuus ja puolustuspolitiikka, jonka perusteella EU voi vastata kansainväliseen kriisiin: 33 prosenttia Yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n energiariippumattomuus: 33 prosenttia Ulkopolitiikka, jonka ansiosta EU voi puhua yhdellä äänellä: 33 prosenttia Kolme eniten mainittua teemaa ovat samat naisilla ja miehillä, vaikka niiden järjestys ei ole sama. Kuten luettelosta käy ilmi, ne koskevat kaikki nykyistä taloudellista tilannetta (kolmen tietojenkeruuajankohdan kumulatiiviset tulokset). Naiset mainitsevat kuluttajansuojelun ja kansanterveyden suojelemisen parantamisen tärkeimmäksi toimintalinjaksi. Voiko tämä olla jälleen kerran osoitus siitä, että naiset haluavat toimintalinjoilla puututtavan ihmisiin suoraan vaikuttaviin aihealueisiin? Heidän valintansa on suppeampi ja päättäväisempi. Tulokset osoittavat edelleen, että miehet pitävät useampia aihealueita tärkeänä. Kiinnostavaa on, että naiset ovat miehiä valikoivampia, kun he valitsevat vastauksia. Heille kaikkein tärkeimmät toimintalinjat ovat selvät, mutta miesten luetteloon sisältyy seitsemän toimintalinjaa. DV\772814.doc 5/14
B. Kolme tärkeintä vaaliteemaa Naiset Työttömyys: 49 prosenttia Talouskasvu: 45 prosenttia Inflaatio ja ostovoima: 44 prosenttia Miehet Talouskasvu: 51 prosenttia Työttömyys: 47 prosenttia Inflaatio ja ostovoima: 45 prosenttia V. EUROOPAN UNIONISTA TIEDOTTAMINEN Naiset katsovat, että heille tiedotetaan vähemmän kuin miehille Euroopan unionista. Tämä seikka pitää paikkansa. EU:n toiminnan ymmärtäminen: Ainoastaan 36 prosenttia naisista ilmoittaa, että he ymmärtävät, miten EU toimii, mutta miehistä lähes puolet (49%) ilmoittavat näin. Lisäksi, naisten alhaisempi myönteinen tulos ei aiheudu tässä tapauksessa "en osaa sanoa" vastausten korkeammasta tasosta (9 prosenttia verrattuna 8 prosenttiin). Tässä kysymyksessä esiin nousseet erot johtuvat suurelta osin ikä ja koulutuseroista. Mitä pidempään vastaaja on ollut kokopäiväisessä koulutuksessa, sitä todennäköisempää on, että hän ymmärtää, miten EU toimii. Kuten edellä huomautettiin, naisten ja miesten välinen ero pysyy näistä näkökohdista huolimatta ennallaan. Havaittuun tiedon puutteeseen liittyy myös todellakin se, että tiedot ovat vajavaiset: Miehet antavat naisia enemmän oikeita vastauksia EU:ta koskeviin kysymyksiin (Syksyllä 2008 tehtyyn Eurobarometri tutkimukseen sisältyi neljä asiakysymystä. Miehistä keskimäärin 59 prosenttia vastasi niihin oikein ja naisista 47 prosenttia). Tämä suuntaus pysyy ennallaan jopa muiden sosiodemografisten muuttujien tarkastelun jälkeen. Euroopan parlamentin seuraavia vaaleja koskevien kysymyksien perusteella vahvistuu se, että naisten tiedot ovat heikommat (asia esitetään yksityiskohtaisesti seuraavissa kohdissa). 6/14 DV\772814.doc
VI. NAISET JA EUROOPAN UNIONI Mielipide EU:sta: Ei vaikuta siltä, että naisilla on miehiä useammin kielteinen mielipide EU:sta (14 prosenttia kummassakin ryhmässä). Naisia, joilla on myönteinen kuva EU:sta, on kuitenkin vähemmän kuin miehiä (43 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä) Tämä aiheutuu siitä, että Euroopan naisilla on useammin neutraali kuva EU:sta kuin miehillä (38 prosenttia verrattuna 32 prosenttiin). Tilanne on sama, kun tarkastellaan kysymystä jäsenyydestä EU:ssa: Naisia, jotka pitävät valtionsa jäsenyyttä myönteisenä, on vähemmän kuin miehiä (50 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä). Kielteinen käsitys EU:n jäsenyydestä on sukupuolten välillä samalla tasolla (14 prosenttia). Tämä on jälleen kerran seurausta siitä, että naisilla on miehiä useammin neutraali käsitys asiasta (30 prosenttia naisista ei pidä jäsenyyttä hyvänä eikä huonona seikkana, kun taas vastaava miesten osuus 25 prosenttia). Jälleen kerran naiset antavat miehiä useammin vastauksen "en osaa sanoa" (6 prosenttia eli kaksi kertaa enemmän kuin miehet). Sen sijaan yhteen kysymykseen miehet ja naiset suhtautuvat hyvin eri tavalla: tuki eurolle: Naiset tukevat euroa huomattavasti miehiä vähemmän (57 prosenttia verrattuna 65 prosenttiin). Aiheutuuko tämä prosenttiero aikaisemmin mainituista taloudellisen tilanteen vaikeuksista ja siitä, että ainoastaan 43 prosenttia naisista katsoo, että euroalue luo enemmän taloudellista vakautta (verrattuna 54 prosenttiin miehistä)? VII. TIETOTASO EUROOPPAA KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ ja EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Naiset kokevat miehiä enemmän, että he eivät saa tietoa Euroopan parlamentista yleensä tai Euroopan parlamentin vaaleista. Naisten todellinen tietotaso on myös alhaisempi kuin miehillä. Naiset kokevat miehiä yleisemmin, että heidän tietonsa Euroopan parlamentista ovat puutteelliset. Syksyllä 2008 tehdyn Eurobarometri tutkimuksen mukaan 32 prosenttia naisista vastasi kokevansa, että he ovat erittäin huonosti perillä Euroopan parlamentin toiminnasta. Miehistä näin vastasi 23 prosenttia. DV\772814.doc 7/14
Kaiken kaikkiaan, 77 prosenttia naisista katsoi, että he ovat (melko huonosti tai erittäin huonosti) perillä Euroopan parlamentin toiminnasta. Miehistä näin vastasi 69 prosenttia. Pitkään jatkunut kokopäiväinen koulutus on jälleen ratkaiseva tekijä tässä kysymyksessä. Molemmissa sukupuoliryhmissä johtajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat katsovat todennäköisimmin olevansa asiasta hyvin perillä. Lopuksi naisten vähäisempää kiinnostusta politiikkaan, joka todettiin tämän kappaleen alussa, vahvistaa se, että Euroopan parlamentin näkyvyys tiedotusvälineissä on vähäisempi syksyn 2008 Eurobarometri tutkimuksen mukaan. Ainoastaan 39 prosenttia vastanneista naisista mutta 50 prosenttia miehistä ilmoittaa lukeneensa, kuulleensa tai nähneensä tiedotusvälineistä jotain Euroopan parlamenttia koskevia tietoja viime aikoina. VIII. TIETO VAALIPÄIVÄSTÄ, KIINNOSTUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN ja ÄÄNESTYSAIKOMUS Naiset ovat vähemmän tietoisia seuraavien Euroopan parlamentin vaalien ajankohdasta. He ilmoittavat myös olevansa vähemmän kiinnostuneita Euroopan parlamentin vaaleista. Vastanneiden naisten aikomus osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin on kuitenkin yhtä suuri kuin miehillä. Tieto Euroopan parlamentin seuraavien vaalien ajankohdasta: Syksyn 2008 Eurobarometri tutkimuksen mukaan 78 prosenttia Euroopan naisista ei tiedä, milloin seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään (miehistä 69 prosenttia). Kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan: 40 prosenttia vastanneista naisista ilmoittaa, että he ovat kiinnostuneet seuraavista Euroopan parlamentin vaaleista. Miehistä näin ilmoittaa 48 prosenttia. Näiden tulosten laajempi sosiodemografinen erittely osoittaa suuria eroja naisten ryhmässä. Kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan lisääntyy suhteessa siihen, missä iässä koulutus on päätetty. Se on matalin nuorimmilla ja vanhimmilla vastanneista naisista. On mielenkiintoista, että työttömät naiset ovat kiinnostuneempia kuin työttömät miehet (35 prosenttia verrattuna 31 prosenttiin). Äänestystodennäköisyys: Naisten ja miesten äänestystodennäköisyys seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa on suunnilleen sama: vastanneista naisista 28 prosenttia aikoo varmasti äänestää ja miehistä 31 prosenttia. 8/14 DV\772814.doc
15 prosenttia naisista ei aio äänestää ja miehistä 14 prosenttia. Tämä vastaa aiempia akateemisia tutkimuksia naisista ja Euroopan parlamentin vaaleista. Tutkimukset osoittavat, että kun ilmoitetusta äänestyskäyttäytymisestä annetaan keskiarvo kaikkien jäsenvaltioiden osalta, naiset ilmoittavat osallistuneensa äänestykseen yhtä paljon kuin miehet. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö DV\772814.doc 9/14
ANNEX : SOME GENDER SPECIC STATISTICAL INDICATORS OF ECONOMIC SITUATION IN THE EU The followings economic indicators, provided by Eurostat, have been added in order to complement this sociodemographic analysis. They concern employment and unemployment rates and gender pay gap. They show some relevant discrepancies between genders, that confirm women perception that is often marked by their precarious economic situations 10/14 DV\772814.doc
I. Employment rate On average in EU27, the employment rate for women was 14% lower than for men (in 2007). The smallest difference is noted between men and women employment rates in Finland (3,6%), Sweden (slightly below 5%) and Lithuania (less than 6%). The biggest differences are noticed in Malta (more than 37% difference in employment rate between men and women), Greece (27%) and Italy (just above 24%). Table 1: Employment rate by country in 2007 Employment rate (15 to 64 years) Annual average 2007 in % Total Male Female Diff. % EU 27 65,4 72,5 58,3 14,2 Belgium 62,0 68,7 55,3 13,4 Bulgaria 61,7 66,0 57,6 8,4 Czech Republic 66,1 74,8 57,3 17,5 Denmark 77,1 81,0 73,2 7,8 Germany 69,4 74,7 64,0 10,7 Estonia 69,4 73,2 65,9 7,3 Ireland 69,1 77,4 60,6 16,8 Greece 61,4 74,9 47,9 27,0 Spain 65,6 76,2 54,7 21,5 France 64,6 69,3 60,0 9,3 Italy 58,7 70,7 46,6 24,1 Cyprus 71,0 80,0 62,4 17,6 Latvia 68,3 72,5 64,4 8,1 Lithuania 64,9 67,9 62,2 5,7 Luxembourg 64,2 72,3 56,1 16,2 Hungary 57,3 64,0 50,9 13,1 Malta 54,6 72,9 35,7 37,2 Netherlands 76,0 82,2 69,6 12,6 Austria 71,4 78,4 64,4 14,0 Poland 57,0 63,6 50,6 13,0 Portugal 67,8 73,8 61,9 11,9 Romania 58,8 64,8 52,8 12,0 Slovenia 67,8 72,7 62,6 10,1 Slovakia 60,7 68,4 53,0 15,4 Finland 70,3 72,1 68,5 3,6 Sweden 74,2 76,5 71,8 4,7 United Kingdom 71,5 77,5 65,5 12,0 Source: Eurostat, http://epp.eurostat.ec.europa.eu/ Employed persons: Employed persons are defined as persons aged 15 and over who during the reference week performed work, even for just one hour per week, for pay, profit or family gain or were not at work but had a job or business from which they were temporarily absent because of, e.g., illness, holidays, industrial dispute and education or training. DV\772814.doc 11/14
II. Unemployment rate On average in the EU27, the unemployment rate for women was 0,9% higher than for men (in 2008). The biggest differences between male and female unemployment rates are noticed in Greece (7,6%), Italy (3,0%) and Spain (2,9%). Female unemployment rates are lower than male rates especially in Ireland ( 2,6%), Romania ( 1,8%) and Estonia ( 1,2%). Table 2: Average unemployment rate by country in 2008 Unemployment rate Annual average 2008 in % Total Male Female Diff. EU27 7,0 6,6 7,5 0,9 Belgium 7,1 6,7 7,6 +0,9 Bulgaria 5,6 5,5 5,8 +0,3 Czech Republic 4,4 3,5 5,7 +2,2 Denmark 3,5 3,1 3,9 +0,8 Germany 7,3 7,4 7,2 0,2 Estonia 6,0 6,6 5,4 1,2 Ireland 6,3 7,4 4,8 2,6 Greece * 8,3 5,2 12,8 +7,6 Spain 11,3 10,1 13,0 +2,9 France 7,7 7,3 8,2 +0,9 Italy * 6,1 4,9 7,9 +3,0 Cyprus 3,8 3,3 4,4 +1,1 Latvia 7,3 7,6 6,9 0,7 Lithuania 5,7 6,0 5,4 0,6 Luxembourg 4,4 3,3 5,7 +2,4 Hungary 7,9 7,7 8,1 +0,4 Malta 5,8 5,6 6,2 +0,6 Netherlands 2,8 2,6 3,0 +0,4 Austria 3,8 3,6 4,1 +0,5 Poland 7,1 6,4 8,0 +1,6 Portugal 7,7 6,6 9,0 +2,4 Romania * 6,4 7,2 5,4 1,8 Slovenia 4,5 4,2 4,9 +0,7 Slovakia 9,6 8,5 11,0 +2,5 Finland 6,4 6,1 6,7 +0,6 Sweden 6,2 5,9 6,5 +0,6 United Kingdom * 5,3 5,6 5,0 0,6 Source: Eurostat, http://epp.eurostat.ec.europa.eu/, * data only available for 2007 Eurostat produces harmonised unemployment rates for individual EU Member States, the euro area and the EU. These unemployment rates are based on the definition recommended by the International Labour Organisation (ILO). The measurement is based on a harmonised source, the European Union Labour Force Survey (LFS). Based on the ILO definition, Eurostat defines unemployed persons as persons aged 15 to 74 who: are available to start work within the next two weeks; and have actively sought employment at some time during the previous four weeks. The unemployment rate is the number of people unemployed as a percentage of the labour force. The labour force is the total number of people employed plus unemployed. 12/14 DV\772814.doc
III. Gender pay gap The gender pay gap is one of the Lisbon structural indicators and is defined as the relative difference in the average gross hourly earnings of women and men within the economy as a whole. Table 3: Gender pay gap by country in 2006 and 2007 Gender pay gap in unadjusted form in % 2006 2007 EU 27 17,7 (p) 17,4 (p) Belgium 9,5 9,1 (p) Bulgaria 12,4 12,7 (p) Czech Republic 23,4 23,6 Denmark 17,6 17,7 Germany 22,7 23,0 Estonia 30,3 30,3 (p) Ireland 17,2 17,1 Greece 20,7 20,7 (p) Spain 17,9 17,6 (p) France 15,8 15,8 (p) Italy 4,4 4,4 (p) Cyprus 21,8 23,1 Latvia 15,1 15,4 Lithuania 17,1 20,0 Luxembourg 10,7 10,0 Hungary 14,4 16,3 Malta 5,2 5,2 (p) Netherlands 23,6 23,6 Austria 25,5 25,5 Poland 7,5 7,5 Portugal 8,4 8,3 Romania 7,8 12,7 Slovenia 8,0 8,3 Slovakia 25,8 23,6 Finland 21,3 20,0 (p) Sweden 16,5 17,9 United Kingdom 24,3 (p) 21,1 (p) Source: Eurostat, http://epp.eurostat.ec.europa.eu/, (p) provisional value The unadjusted Gender Pay Gap (GPG) represents the difference between average gross hourly earnings of male paid employees and of female paid employees as a percentage of average gross hourly earnings of male paid employees. The population consists of all paid employees in enterprises with 10 employees or more in NACE Rev. 1.1 aggregate C to O (excluding L). The GPG indicator is now calculated within the framework of the data collected according to the methodology of the Structure of Earnings Survey (EC Regulation: 530/1999). It replaces data which was based on non harmonised sources. For further information please consult the detailed explanatory texts (metadata). DV\772814.doc 13/14
IV. Summary table: employment rate, unemployment rate and gross earnings Employment Rate Annual average EU 27 in % Unemployment Rate Annual average EU 27 in % Gross Earnings Industry and services (excluding public administration) Annual average EU 27 in Euro YEAR Total Male Female Diff. % Total Male Female Diff. % Total (EUR) Male (EUR) Female (EUR) 2008 7,0 6,6 7,5 +0,9 2007 65,4 72,5 58,3 14,2 7,1 6,6 7,8 +1,2 2006 64,5 71,7 57,3 14,4 8,2 7,6 8,9 +1,3 31.302 2005 63,6 70,8 56,3 14,5 8,9 8,3 9,6 +1,3 29.114 34.536 26.678 2004 63,0 70,4 55,5 14,9 9,0 8,5 9,8 +1,3 28.226 31.143 23.985 2003 62,6 70,3 54,9 15,4 9,0 8,4 9,7 +1,3 32.930* 37.194* 28.676* 2002 62,4 70,4 54,4 16,0 8,9 8,3 9,7 +1,4 32.689* 37.001* 28.414* 2001 62,6 70,9 54,3 16,6 8,5 7,7 9,4 +1,7 31.769* 35.936* 27.424* 2000 62,2 70,8 53,7 17,1 8,7 7,8 9,8 +2,0 30.889* 32.992* 25.026* * Data for EU 15 14/14 DV\772814.doc