Muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskeva EU-direktiivi Professori Eija Vinnari, Johtamiskorkeakoulu eija.vinnari@uta.fi Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2.6.2017
EU-direktiivi muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista Taustalla EU-komission nimeämät ongelmat: Ei-taloudellisen informaation läpinäkymättömyys Alle 10% EU:n isoista yrityksistä julkaisee virallisesti ESG*- tietoja Julkaistun tiedon laadussa on puutteita Hallitukset eivät ole tarpeeksi monimuotoisia Koulutus, ammatti, kansallisuus, ikä, sukupuoli Isoina tavoitteina lisääntynyt läpinäkyvyys, tuloksellisuus, tilivelvollisuus, markkinatehokkuus sekä ESG-asioiden huomiointi * ESG = environmental, social, governance
EU-direktiivi muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista Koskee yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä Toimintakertomukseen (tai erillisenä raporttina) selvitys, joka sisältää tarpeelliset tiedot yrityksen kehityksen, toiminnan, aseman ja toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi Selvityksen teemat: sosiaaliset tekijät; ihmisoikeudet; työntekijät; ympäristö; korruptio; lahjonta Kirjanpitovelvollinen tilintarkastaja varmistaa selvityksen tai erillisen raportin olemassaolon Optio: jäsenvaltio voi vaatia, että selvitys/raportti on ulkopuolisen tahon varmentama
Direktiivin implementointi Suomessa Kirjanpitolain muutos (29.12.2016/1376) Koskee > 500 hlöä työllistäviä listayhtiöitä, vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia Ei-taloudellista tietoa koskevan selvityksen viitekehystä ei määritellä Sisältö: liiketoimintamalli, periaatteet, tulokset, riskit, tärkeimmät ei-taloudelliset tunnusluvut Noudata tai selitä -periaate Selvityksen ei tarvitse olla ulkopuolisen tahon varmentama
Raportoinnin ja varmennuksen kehitys Suomessa 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vastuullisuusraporttien lkm Varmennettujen vastuullisuusraporttien lkm Lähde: PwC, 2016
Yhteiskuntavastuuasioiden korostaminen on varsin arvostettavaa, mutta se herättää myös useita kysymyksiä
Tarpeelliset tiedot : mitä ja kenelle? Englanniksi ilmaistu muun muassa näin: meaningful and comprehensive view; fair and comprehensive view; adequate information; relevant and useful information CO2-päästöt, tuotettu jäte, veden- ja energiankulutus Pääasiallinen kohderyhmä? Direktiivi: osakkeenomistajat ja muut sidosryhmät EU:n konsultaatiokyselyyn vastanneiden mielestä: Kaikki mahdolliset ryhmät (~ 50 %) Sijoittajat (~ 25 %) Muut (~ 10 %) Taloudellisen intressin omaavat (~ 7-8 %) Osakkeenomistajat (~ 7-8 %)
Millä periaatteilla ESG-tietoa raportoidaan ja varmennetaan? Vastuullisuusraportoinnin viitekehyksiä EMAS UN Global Compact OECD Guidelines for Multinational Enterprises ISO26000 GRI (+ public sector supplement) EU:n tulossa olevat, ei-sitovat ohjeet Varmennusstandardeja ISAE3000 (korostaa tarkkoja menettelytapoja) AA1000 (korostaa sidosryhmien tiedontarpeita)
Mitä ESG-raportointi kertoo toimitusketjun vastuullisuudesta? Sisältö poistettu tarkoituksellisesti
Takaako auditointi toimitusketjun vastuullisuuden? Sisältö poistettu tarkoituksellisesti
Integroitu raportointi (IR) IIRC perustettiin 2010 edistämään taloudellisen ja eitaloudellisen informaation yhdistettyä ja rinnakkaista raportointia IR:n ennustetaan yleistyvän niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla Mitä tällainen kehitys vaatii tilintarkastusalalta: Uusia menettelytapoja? Uusia varmennusstandardeja? Uusia pätevyysvaatimuksia? Mitä haasteita ESG-raportointi ja IR tuovat erityisesti julkisen sektorin tarkastajille?
Yhteenveto Ei-taloudellisen tiedon raportointidirektiiviin liittyy useita avoimia kysymyksiä: Mitä tarpeellisilla tiedoilla tarkoitetaan? Millä periaatteilla ESG-selvitys laaditaan ja (mahdollisesti) varmennetaan? Takaavatko ESG-selvitys ja auditointi/varmennus vastuullisen toiminnan? Erityisesti toimitusketjun vastuullisuuden verifiointi on vaikeaa Mitä integroidun raportoinnin yleistyminen tarkoittaa tilintarkastusalan kannalta? Mahdollisesti merkittäviä muutoksia tilintarkastajien ammatillisiin vaatimuksiin ja käytännön työhön
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä, kommentteja?