50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014 2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020". Kansallinen alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteen sovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä ja valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016 2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvu, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla. Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategiaasiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat, joiden keskeiset toimenpiteet linjataan valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä. Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen en- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

nakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua. Rakennerahastopolitiikka "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017: 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen Käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään (kpl) - 45 40 Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään (%) - 5 5 Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden muutosjoustavuutta (resilienssi) Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 tehokas hyödyntäminen Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%) 65 70 40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen: 1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin 2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen 3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen 5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

S e l v i t y s o s a : Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Kimolan kanava) -6 000 Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut 2 000 2017 talousarvio 11 000 000 2016 talousarvio 15 000 000 41. (32.20.41) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 33 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja avustuksesta Finpro Oy:n ja Finpro ry:n toimintaan vuosina 2016 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1531/2015) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään: 1) yritysten kansainvälistymistä 2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua 3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia. Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien ja pääomasijoitusten hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia. -4 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Vaikuttavuus 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) 75 > 75 > 75 Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 3 000 > 3 000 > 3 000 Matkailutulo kasvaa Kansainväliset matkailutulot (matkailutase, milj. euroa) 2 447 2 600 2 700 Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) 5 506 6 000 6 180 Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 749 660 700 Ulkomaisten investointien määrä (milj. euroa) 554 480 490 Toiminnallinen tuloksellisuus 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon 3,62 > 4,10 > 4,10 Sidosryhmätyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon 3,38 3,90 4,00 Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon 4,35 > 4,10 > 4,10 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Invest in Finland -toiminto) -2 000 2017 talousarvio 33 600 000 2016 talousarvio 35 600 000 2015 tilinpäätös 52 095 000 42. (32.30.45) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 078 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentilta maksetaan ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen. -2 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 2020 vuodesta 2017 lähtien Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 20 078 8 171 1 178 678 30 105 Menot yhteensä 20 078 8 171 1 178 678 30 105 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen talouden sopeutustoimet (HO 2015) -8 040 Keksintötoiminnan määrärahan kasvu 100 Kertaluonteisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan -200 Maksatusmäärärahan tarkistukset 2 400 Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen maksatukset 1 000 Säästötoimet -5 400-10 140 2017 talousarvio 20 078 000 2016 talousarvio 30 218 000 2015 tilinpäätös 24 427 544 43. (32.20.43) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 315 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ennen vuotta 2017 yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen 2) Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2017 momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia. Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät. Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Toiminnallinen tuloksellisuus 2015 toteutuma 2016 arvio 2017 arvio Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl) 1 270 100 45 Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%) 88 87 87 Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl) 214 15 6 Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl) 50 70 30 Osallistumiset kv. näyttelyihin 90 5 2 Käsittelyajat (kk) 1 2 1 2 1 2 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 vuodesta 2017 lähtien Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 5 315 100 5 415 Menot yhteensä 5 315 100 5 415 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.01.01) 43 Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.10.01) 609 Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.10.02) 238 Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 32.01.21) 780 Maksatusten tarkistukset -500 Säästöpäätös (HO 2015) -3 873 2017 talousarvio 5 315 000 2016 II lisätalousarvio 1 110 000 2016 talousarvio 8 018 000 2015 tilinpäätös 11 051 000 44. (32.30.44) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1248/2014) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tava- -2 703 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

rankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Kuljetustukea maksetaan noin 200 pienelle ja keskisuurelle yritykselle. 2017 talousarvio 5 000 000 2016 talousarvio 5 000 000 2015 tilinpäätös 5 000 000 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden 2014 2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahastoohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EUja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) EU:n ohjelmakauden 2014 2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahastoohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 3) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 5) ohjelmakauden 2014 2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) EU:n ohjelmakauden 2000 2006 neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen 7) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98 102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen 8) EU:n ohjelmakauden 2014 2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143 147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen 9) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 10) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Valtuus Vuonna 2017 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 378 684 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2017. S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuudesta yhteensä 203 570 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 175 114 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 193 631 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 163 827 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö. Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta. Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahastoohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EUrahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 2,6 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %. Ohjelmakauden 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014 2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaton (FEAD) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuudet) Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2017 (milj. euroa) TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 88,455 TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 117,124 TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 62,933 TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 44,053 TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 26,921 TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 6,738 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2017 (milj. euroa) TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 4,392 100,0 350,616 Ohjelmakauden 2014 2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa) 2017 2018 2019 2020 vuodesta 2017 lähtien Vuoden 2014 sitoumukset 184,993 78,355 - - 263,348 Vuoden 2015 sitoumukset 114,489 130,356 130,356-375,201 Vuoden 2016 sitoumukset 57,976 75,737 132,540 132,539 398,792 357,458 284,448 262,896 132,539 1 037,341 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v. 2016 talousarvio Myöntämisvaltuus v. 2017 Budjetoitu määrärahaa v. 2016 Määräraha v. 2017 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,303 3,369 2,289 3,205 Valtakunnalliset teemat 46,700 6,130 7,216 4,247 6,863 Alueosiot yhteensä 716,473 94,066 110,720 65,176 105,314 Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 68,061 81,435 47,158 77,459 Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 26,005 29,285 18,018 27,855 786,777 103,499 121,305 71,712 115,382 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,152 2,196 1,491 2,089 Valtakunnalliset teemat 124,326 16,321 19,213 11,309 18,275 Alueosiot yhteensä 372,977 48,970 57,638 33,929 54,824 Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 32,268 37,980 22,357 36,126 Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 16,702 19,658 11,572 18,698 512,684 67,443 79,047 46,729 75,188 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,154 3,218 2,185 3,061 Kaikki yhteensä 1 322,002 174,096 203,570 120,626 193,631 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v. 2016 talousarvio Myöntämisvaltuus v. 2017 Budjetoitu määrärahaa v. 2016 Määräraha v. 2017 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,303 3,369 2,197 3,152 Valtakunnalliset teemat 35,025 4,598 5,417 3,059 5,067 Alueosiot yhteensä 531,454 69,184 82,193 46,026 76,896 Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 51,046 60,453 33,959 56,557 Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 18,138 21,740 12,067 20,339 590,083 77,085 90,979 51,282 85,115 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,152 2,196 1,432 2,054 Valtakunnalliset teemat 93,245 12,241 14,421 8,143 13,492 Alueosiot yhteensä 275,887 36,728 42,668 24,434 39,918 Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 24,201 28,116 16,100 26,304 Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 12,527 14,552 8,334 13,614 384,513 51,121 59,285 34,009 55,464 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 51,000 9,000 7,000 5,987 6,549 Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 69,975 15,106 17,282 10,050 16,168 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,557 0,568 0,370 0,531 Kaikki yhteensä 1 099,549 152,869 175,114 101,698 163,827 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit Tavoite (2023) Uudet yritykset 1 200 Uudet työpaikat 12 700 Uudet T&K&I-työpaikat 1 360 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 8 090 Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065 ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat 306 000 Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000 Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200 Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250 EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus 1 100 Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) 10 664 Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset -20 000 Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten kasvu 101 800 Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen 8 000 Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi 11 835 Ohjelmakauden suoritusvarauksen muutos (7 %:sta 6 %:iin) 1 679 Tekniset muutokset 56 115 134 Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen. 2017 talousarvio 357 458 000 2016 II lisätalousarvio 40 000 000 2016 talousarvio 242 324 000 2015 tilinpäätös 344 969 639 65. (32.30.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentilta maksetaan ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 2020 vuodesta 2017 lähtien Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 5 000 1 700 1 000 1 000 8 700 Menot yhteensä 5 000 1 700 1 000 1 000 8 700 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtuuden maksatusten pienentyminen -1 000 2017 talousarvio 5 000 000 2016 talousarvio 6 000 000 2015 tilinpäätös 5 715 826-1 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12