KSLAPE-tiimi. Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)

Samankaltaiset tiedostot
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Valtakunnallinen koulutuskierros Lahti Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä Anne-Marie Haavisto

LAPE-hanke

Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Tilannekuva, maakunnallinen LAPE-ryhmä / ohry Raija Harju-Kivinen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Keski-Suomen SOTE hanke. Lasten, nuorten ja perheiden työryhmä

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

LAPE PKS Lapsen paras - yhdessä enemmän Lape Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Perhekeskusseminaari

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPE. LAPE Oma Häme, projektisuunnittelija Liisa Jormalainen

KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Raija Harju-Kivinen

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

LAPE Pohjois-Savo tulokset

Keski-Suomen SOTE2020 hanke. Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli työryhmän kokous

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden. edistämisen toimintaympäristö muuttuu

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Muutosagenttien valmennus Avaus - Muutosagentin rooli ja tehtävä

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia maakuntia ja kuntia

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke. Esittely

1. Mihin kehittämistyöryhmään kuulut?

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKE Lapset, nuoret ja perheet Petri Oinonen

KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Raija Harju-Kivinen

LAPE Etelä-Savo muutosohjelman tulokset

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Lape-hankkeen tulokset

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Hanna Hämäläinen

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Yhdessä kohti aitoa lapsi- ja perhelähtöisyyttä kokemuksia LAPEmuutosohjelmasta

Koulu, oppilaitos ja vapaa-aika lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

LAPE evästykset lapsistrategialle

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia. Seinäjoki Johtava asiantuntija, Arja Hastrup, THL

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Tarja Kahiluoto, OKM Minna Tuominen, Kirkkohallitus

Näkökulmana toimintakulttuurin muutos

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Pysyvää muutosta - mihin suuntaan?

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Transkriptio:

9.6.2017 KSLAPE-tiimi Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)

KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018 Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.

Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Kansallinen kehittämistyö mm. lapsibudjetointi (Itla, SITRA, MLL, Unicef), työvälineet seurataan ja viestitään Perheystävällinen työpaikka (Työterveyslaitos) Sähköinen kysely väliaikaishallinnon / maakuntahallinnon työtekijöille ja yrityksille, (järjestö?) Esimiesten työpajatyöskentely Lapsiystävällinen kunta toimintamalli (Unicef) Seurataan ja viestitään kehitystyöstä Keski-Suomen lapsiohjelma (Haukkalan Säätiö) 12.6.2017 Päivi Kalilainen

Osatoteuttajien lyhyt tilannekatsaus MLL Järvi-Suomen piiri: Lapsivaikutusten arviointi (koulutus ja työvälineet) ja Perhekeskustoimintamalli (asukasosallisuus, monikulttuurisuus) Hankekoordinaattori Anu Piispanen aloittanut työt 5/2017 Kesli ja Likes: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten jalkauttaminen ja kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi 12.6.2017 Työpajat päivähoidon henkilöstölle (19 tilaisuutta, 300 osallistujaa) Kokeilukuntien avaustapaamiset ja avainhenkilöiden tapaamiset Suunnitelma harrastustoiminnan nykytilan kartoittamisesta Viestintäsuunnitelma

SUUNTA-hanke (ESR), Jamk (2017) ja Nuorten Ystävät (2017-2018): nuorten valmiudet työelämään ja vanhemmuuden tuki Suunta-ryhmät kevät 2017: Jyväskylä, Pihtipudas, Äänekoski + asiakasrekry Keuruu, Suolahti, Joutsa Perhehoidon järjestöt: perhehoidon kehittämiskokonaisuus, kokemusasiantuntijuus, vertaisarviointi Asiantuntijapalvelut / osallisuus Suunnittelukokoukset Koske: jalkautuvat palvelut, erityispalvelujen tuki lähipalveluihin, moniammatillinen konsultaatioryhmä Yhteistyökokoukset, lausuntovalmistelu, OT-tukikeskus 12.6.2017

Familyroom: digitaalinen perhekeskus, seurakuntien palvelut Asiakaskyselykampanja www.familyroom.fi Sisällöntuottajaverkoston koonti käynnistymässä JAMK: hankkeen kokonaisarviointi Arviointisuunnitelma ekoutsi, arviointiverstas 9.6. Perhetutkimuskeskus: Perhekeskustoimintamallin arviointi Arviointisuunnitelma rakentumassa 12.6.2017

Osakokonaisuuksien nykytila ja toimenpiteet Kehittämiskoordinaattoreiden tilannekatsaus ohrylle 12.6.2017

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuus valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa TAVOITTEET: 1) Varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöt ja -yhteisöt ovat hyvinvointia vahvistavia ja yhteisöllinen työ on suunnitelmallista ja tavoitteellista. 2) Hyvinvointia vahvistetaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeisiin räätälöidyn työn ja palvelujen avulla.

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuus valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään. Kehitetään valtakunnallisesti sähköisiä palveluja ja menetelmiä sekä tuetaan niiden käyttöönottoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön tueksi Tunnistetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön liittyviä osaamistarpeita ja järjestetään tarvittavaa koulutusta. Toteutetaan maakuntakohtaiset pilotit, joissa kehitetään useamman kunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä. Työskentelyyn liitetään kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmät kunnissa.

Matalan kynnyksen palvelut Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Vaihe 1 Kevät 2017 Vaihe 2 Kesä-syksy 2017 18.4. 2017 31.12.2018 Vaihe 3 Syksy 2017-syksy 2018 Vaihe 4 Syksy/talvi 2018 Työskentelyn käynnistäminen ja yhteydenotot kuntiin Kuntavierailut, toimijoiden tapaaminen ja verkostoituminen Maakunnallinen yhteistyö ja toiminnan käynnistäminen maakunnallisella tasolla LAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä 1. Tiedottaminen kuntiin, alustavia yhteydenottoja, suunnittelussa mukana olleiden konsultointi. 2. Hankemateriaaliin tutustuminen (LAPE/KSLAPE, K-S 2020) 3. Keskeisten toimijoiden kartoittaminen 4. Osatoteuttajien suunnitelmiin tutustuminen 5. Etenemisaikataulun suunnitteleminen 1. Kuntavierailut ja yhteydenotot keskeisiin toimijoihin 2. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kartoittaminen 3. Verkostotyöskentely 4. Kasvatuskumppanuus/kasvatusyht eistyö -koulutustarpeiden kartoittaminen (II) 5. Ennaltaehkäisevien hyvien käytäntöjen kartoittaminen (I) 6. Joustavan koulupäivän ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan toteuttamisen selvittäminen (I) 7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien käytäntöjen kartoittaminen (III) 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen 2. Osallisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja tuen tarpeen arviointiin liittyvien koulutusten toteuttaminen (II) 3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevien toimintamallien ottaminen käyttöön kasvuyhteisöissä (I) 4. Erityistason integraation toteuttaminen matalan kynnyksen palveluissa (III) 5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien yhteen tuonti (myös toimintakulttuurin muutos ja sähköiset palvelut) ARVIOINTI 1. Maakunnan yhteinen lapsistrategia ohjaa toimintakulttuurin muutosta 2. Maakunnallinen perhekeskusmalli otetaan käyttöön 3. Matalan kynnyksen palvelut ja erityis- ja vaativan tason palvelut on sovitettu yhteen 4. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutuminen on mahdollistettu sekä kunnallisella että maakunnallisella tasolla

Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 1/4 Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintakulttuurin vahvistaminen Hyvien käytäntöjen alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä. Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ja vaikuttamisen eri tasojen ymmärtäminen ja hyödyntäminen lasten ja nuorten kuulemisessa, mm. Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa hankeyhteistyö, maakuntapäivä 10/2017. Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä 2017. Järjestöjen roolin vahvistaminen hyvinvointityössä, maakunn. yhteistyötapaaminen 19.6. 2017. Joustavan koulupäivän, kerhotoiminnan lisäämisen ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan pilotoinnista kiinnostuneiden tahojen kartoittaminen ja työryhmien perustaminen.

Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 2/4 Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen Yhteistyötapaamiset koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm. maakunn. kouluspykologien ja kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017, kehittämistarpeisiin perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen. Kunnan hyvinvointisuunnitelman työstämisen tuki, tarpeiden kartoitus kuntakäynneillä, Jkl:n hyvinvointisuunnitelmaverstas 3.5. 2017. Tilojen terveellisyyden edistäminen, Tilat ja hyvinvointi yhteistyökokous mm. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydentarkastaja, vanhempien/asiakkaiden edustus (Vanhempainfoorumi, asiakasraati?), järjestötoimijoita, kesä/syksy 2017.

Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 3/4 Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika (mm. harrastustoiminta) Harrastusten (mm. liikunta, taide ja kulttuuri) tavoitettavuuden parantaminen, yhteistyökokoukset: maakunn. kuntien kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyöryhmä 14.6.2017, Kesli/Likes osatoteuttaja-yhteistyötapaaminen 17.3.2017 ja hyvinvointia tukeva Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen pilotointi Karstula/Keuruu/Laukaa, yhteistyötapaaminen 7.6.2017. Tilojen avaaminen kuntalaisten harrastus- ja vapaa-ajankäyttöön, hyvien mallien kartoittaminen kuntakäynneillä, Jyväskylän alueellinen pilotoinnin yhteistyötapaaminen (Tilakeskus, kulttuuri- ja liikuntatoimi, MLL, ympäristöterveydentarkastaja, alueellinen perhekeskus) 23.5.2017. Järjestöyhteistyö (maakunn. järjestötapaaminen 19.6.2017) ja yhteistyö mm. parannetaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta kärkihankkeen kanssa, muutosagentti linkkinä.

Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 4/4 Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja osallisuuden edistäminen Lasten vanhempien osallisuuden edistäminen ja kytkeminen osaksi yhteisön hyvinvointityötä, vanhempien keskinäisen verkottumisen ja vertaistuen vahvistaminen: yhteistyötapaaminen Jkl:n Vanhempainfoorumin kanssa 10.5.2017, vuotuisen foorumin järjestäminen 10/2017 teemalla yhteisöllisyys (mahd. laajentaminen valtakunnalliseksi). Hyvien käytäntöjen ja menetelmien kartoittaminen ja jalkauttaminen, esim. osatoteuttaja MLL:n ja Vanhempainliiton hyvinvointia edistävät vanhempainiltamallit, osatoteuttaja KESLI/LiKes:n liikunnalliset vanhempainillat hyvinvoinnin edistäjinä. Kehitetään osallisuutta tukevia, vuorovaikutuksellisia ja innovatiivisia työmuotoja, myös digitaalisia: Kehittämistyötä tehdään yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulun ja oppilaitosten henkilöstön kanssa.

Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen (vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman työn kehittäminen) 1/3 Koulutustarpeiden arviointi Aiempien koulutusten alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä, noussut esiin mm. lapset puheeksi menetelmän lisäkoulutus- ja juurruttamistarve (vanhemmuuden työkalupakki tulossa tueksi). Tuen tarvetta ilmaistu myös kuntien hyvinvointisuunnitelmien laatimisen suhteen. Henkilökunnan oman osallisuuden vahvistaminen (esim. oman työn arvioinnin ja kehittämisen tuki) Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä 2017. Käytössä olevien työn kehittämismenetelmien ja käytäntöjen ja tarpeiden kartoittaminen.

Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen (vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman työn kehittäminen) 2/3 Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen (kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut ja monialainen asiantuntijaryhmä) Yhteistyö koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm. maakunn. kouluspykologien ja kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017, kehittämistarpeisiin perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen. Tähän linkittyen kouluikäisten perheohjaamisen kehittäminen Jyväskylässä, yhteistyötapaaminen 2.6.-17 ja ohjausryhmä 8.6.2017. Lisäksi kuntien toimivien mallien kartoittaminen.

Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen (vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman työn kehittäminen) 3/3 Esiopetuksen yksilökohtaisen opiskeluhuollon mallintaminen Kasvuympäristöihin sopivien varhaisen tuen ja hoidon käytänteiden mallintaminen Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän paikallisen työskentelymallin laatiminen. -> Soveltuvien työryhmien kokoaminen lasten, nuorten ja perheiden osallisuus huomioiden.

Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason palveluihin 1/2 Hyvien palveluiden jalkauttamiskäytäntöjen kartoittaminen ja mahdollinen pilotointi kunnissa. Alustavaa kartoitusta kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke - kuntakäyntien yhteydessä. Hyvistä käytännöistä viestiminen toimijoille ja toimijoiden välillä Nykyisten yhteistyö- ja viestintäverkostojen kartoittaminen ja viestimiseen/verkostotyöskentelyyn liittyvien tuen tarpeiden selvittäminen. Toimintaympäristöjen mahdollisuuksien ja rajoituksien kartoittaminen Alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke -kuntakäyntien yhteydessä.

Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason palveluihin 2/2 Oppilashuollon ja erityistason palvelujen ja esiopetuksen/koulun/oppilaitosten yhteistyökäytänteiden kehittäminen paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeita vastaaviksi Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa oppilaan vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa (Keski-Suomen vahvan osaamisen hyödyntäminen), mm. Aikuisuuden kynnyksellä toiminta, kumppanuusverkoston kanssa yhteistyössä toteutettava työpajapäivä alakoulusta yläkouluun siirtymisen tueksi. Digitaaliset palvelut Kootaan paikallisesti käytettävissä oleva palveluvalikoima sähköisessä muodossa yhteen sekä ammattilaisten että asiakkaiden tarpeisiin (aiemmin kehitettyä mm. Perhekompassi, Apua koulunkäyntiin ja Nepsy-hoitopolku).

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin rakenteen luominen ja käyttöönotto Palvelukokonaisuus/palveluverkosto; tehtävät, toimintaperiaatteet, palvelukäytännöt; organisoituminen, johtaminen, yhteensovittaminen; yhteistyörakenteet; osaamistarpeet Avoimen kohtaamispaikan mallintaminen Perhekeskustoimintamallin osakokonaisuudet Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Eroauttamisen palveluilla kohti yhteistyövanhemmuutta Lähisuhde- ja perheväkivallan ennalta ehkäisevä, matalan kynnyksen työ Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajalasten tuki ja palvelut (Mukailtu THL/Marjatta Kekkonen 2017) Yhdyspintatyöskentely Lasten ja aikuisten varhainen tuki ja hoito, mm. palveluun pääsy, palveluohjaus, arviointi, avun ja tuen tarjonta 21

Vaihe 1 Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen: Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli (luonnos) 1.4.2017 31.12.2018 Yhteydenotot kuntien avainhenkilöille: Orientaatio, etenemisaikataulun sopiminen (huhtikuu 2017) Vaihe 2 Video- tai puhelinneuvottelut, vierailut kunnissa Vanhojen/nykyisten PEKE suunnitelmien läpikäyminen Perhekeskustoimintamalli toimijat, tilat, sisällöt, vastuut, etenemissuunnitelma Kuntakohtaiset kuvaukset (touko-kesäkuu 2017) Vaihe 3 PEKE toimeenpanosuunnitelmien osakokonaisuuksien kytkeminen KUNTIEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIIN 1. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN RAKENTEEN LUOMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTAMINEN 2. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen 3. Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta 4. Lähisuhde- ja perheväkivallan ennaltaehkäisy 5. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat 6. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Muiden kehittämiskokonaisuuksien ja PEKEN integroiminen toisiinsa Vaihe 4 YHTEINEN TOIMINTAMALLI KÄYTÖSSÄ Uudenlainen toimintakulttuuri Matalan kynnyksen palveluiden sekä erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen sovittaminen Toimeenpanon jatkaminen Toimeenpanosuunnitelmien toteuttaminen Maakunnallisen mallin kuvaus ja jatkosuunnitelma Kevät 2017 Kevät-Kesä 2017 Syksy 2017 - Syksy 2018 2019 (elokuu 2017- marraskuu 2018) 12.6.2017

Eroforum Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta Sisältö/tehtävä Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Ohjausryhmä Nykytilan kuvaus 1. Yhteydenotot kuntiin ja muihin toimijoihin, selvitystyö Kevät-syksy 2017 Koulutukset Muut koulutukset Vanhemmuussuunnitelma (HUOM! Opinnäytetyö) Perhekompassi - Apuaeroon.fi Seminaari 1 - Lapsi 24.10.2017 Kuokkalan kirkko Tiedottaminen 1. Kokeilukäyttö - Tiedottaminen kunnille - Pilottikunnat/-toimijat: Laukaa, Muurame, muut? Syksy 2017 - Kevät 2018 Selvitystyö, tiedottaminen 2. Kuvaus maakunnan eropalveluista Kevät 2018 Seminaari 2 - Vanhemmat Kevät 2018 Tiedottaminen 2. Muutostarpeet ja vaikuttavuus - Webropol-kysely Syksy 2018 Tietojen täydentäminen, tiedottaminen 3. Eropalveluiden kehittämiskokonaisuuden jatkosuunnitelma Syksy 2018 Seminaari 3 - Toimijat Syksy 2018 Tiedottaminen 3. Vanhemmuussuunnitelman käyttöönotto maakunnassa - Päätös/linjaus Syksy 2018 Tiedottaminen Osallisuus,kokemusasiantun Opinnäytetyö (vanhemmuus- Toteutus Julkaisu

Millainen perhekeskustoimintamallimme on? Verkostomainen, fyysinen, sähköinen, hybridi Ketä perhekeskustoimintamalliimme kuuluu? Mitkä ovat meidän vahvuudet ja osaaminen? Millaista osaamista pitäisi vahvistaa, millaista resurssia tarvitsemme? Kuinka etenemme, kenen kanssa?

Hankasalmi Tapaaminen 15.5.2017 25.10.2017 (aika muuttuu) Perhekeskustoimintamallin Joutsa / Luhanka Tapaaminen 7.6.2017 eteneminen kunnittain Jyväskylä Tapaaminen 4.5.2017 Tapaaminen 31.5.2017 Jämsä Tapaaminen 9.6.2017 (aika muuttuu) Kannonkoski Tapaaminen 16.5.2017 Videoneuvottelu 20.6.2017 Karstula Tapaaminen 14.6.2017 Keuruu Tapaaminen 10.5.2017 Tapaaminen 11.9.2017 Kinnula Tapaaminen 12.6.2017 Kivijärvi Tapaaminen 14.6.2017 Konnevesi Tapaaminen 7.6.2017 Kyyjärvi Tapaaminen 31.5.2017 Laukaa Tapaaminen 19.5.2017 Multia Tapaaminen 5.6.2017 Muurame Tapaaminen 31.5.2017 Petäjävesi Tapaaminen 5.6.2017 Pihtipudas/Viitasaari Tapaaminen 13.6.2017 Saarijärvi / Saarikka Tapaaminen 12.6.2017 Toivakka Tapaaminen 11.5.2017 Uurainen Tapaaminen 5.5.2017 Äänekoski Tapaaminen 5.5.2017 - Prosessimainen - Kuntakohtainen; erityispiirteet, tarpeet, vahvuudet huomioiden - Kehittämiskoordinaattorit kuntien apuna ja tukena mallin rakentamisessa / käyttöönottamisessa - Tavoitteena maakunnallinen perhekeskustoimintamalli; yhteiset arvot ja periaatteet, toimintatavat Perhekeskuskehittämiskoordinaattorit Sari Paananen sari.h.paananen(at)jkl.fi Puh. 014 266 4870, 050 351 8621 Petri Oinonen petri.oinonen(at)jkl.fi Puh. 014 266 0568, 050 412 4028

ARVIOINTI Vaihe 1 Kevät syksy 2017 Erityis- ja vaativimman tason palvelut -KSLAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä 3.4. 2017 31.12.2018 Vaihe 2 Kevät 2018 Vaihe 3 Syksy/talvi 2018 Työskentelyn käynnistäminen ja yhteydenotot kuntiin 1. Yhteydenotot ja kuntakäynnit, suunnittelussa mukana olleiden tapaamiset. 2. Keskeisten toimijoiden kartoittaminen ja teemakohtaisten (perhetyö ja kuntoutus, systeeminen sosiaalityö, perhehoito, laitoshoito/sijaishuollon ohjaus ja valvonta, monitoimijainen arviointi, pitkäaikaissairaat lapset) työryhmien ja pilottien käynnistäminen 3. Osatoteuttajien tapaamiset ja yhteistyösuunnitelman teko 4. Etenemisaikataulun selventäminen 5. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, asiantuntijapalvelut Maakunnallisen yhteisyön ja pilotointien jatkaminen 1. Integraation edistäminen yhdyspinnoissa perustason (perhekeskus ja kouluvarhaiskasvatus) kanssa 2. Toimintakulttuurin muutos ja sähköiset palvelut kokonaisuuksien edistäminen yhteistyössä toimijoiden (mm. JAMK) ja muiden koordinaattorien kanssa 3. Osallisuuden edistäminen yhteistyössä toimijoiden (lapset, nuoret pereet, kunnat jne) sekä yhteistyökumppanin (Pesäpuu) kanssa 4. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa (systeeminen sosiaalityö, perhehoito) 5. Maakunnallisen yhteistyön ja pilotointien jatkaminen ja etenemisestä viestintä, pilottien laajentaminen osaamisverkostoiksi? 6. Koulutukset (jo vaiheessa 1) Kehitetyt toimintamallit osaksi rakenteita ja arjen työtä 1. Reflektointi: Pilotointien koonti, arviointi (prosessina) ja hyvien käytänteiden levittäminen ja käyttöönotto, mihin jatkossa on keskityttävä? 2. Tuki muutostyölle jatkossa? suunnitelma

TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Työrukkanen Monitoimijainen perhetyö ja - kuntoutus Suunnittelutapaaminen 17.5.2017 Tuas / Paatti tapaaminen 15.5.2017 Teemaryhmä 18.9.2017 (Pilottikunnat + keskeiset yhteistyötahot) Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Monitoimijainen arviointi Maakunnallinen monitoimijainen koulutus 16.5.2017 Yhteistyö pilottikuntien kanssa, esim. Jkl 14.6., yhteiskehittämispäivä THL 10.10. (ei vielä vahvistettu) Yhteistyö JAMK:n kanssa Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Systeeminen sosiaalityö Pilotointi käynnistynyt THL:n koulutuksella toukokuussa 2017 (Jyväskylä + Saarikka) Valtakunnallinen tapaaminen 30.5.2017 Pilotointi jatkuu syksy 2017, maakunnallinen osaamisverkosto/koulutus Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma

TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Työrukkanen Vammaiset lapset ja nuoret Maakunnallinen vammaispalvelutyöryhmä 8.5.2017 Maakunnallinen vammaispalvelutyöryhmä 11.9.2017 Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Yhteistyöpalaveri Vaalijalan kanssa 5.6.2017 Pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret Maakunnallinen yhteistyötapaaminen 2.5.2017 Yhteistyötapaaminen 7.6.2017 Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Maahanmuuttajaperheet, yksin tulleet turvapaikanhakijalapset ja -nuoret Yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa, 15.6.2017 suunnitelma Seminaari yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa syksy 2017 Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma

TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Perhehoito (maakunnallinen perhehoidon toimintamalli) Työrukkanen Maakunnallinen yhteistyötapaaminen 23.5.2107 Toinen maakunnallinen yhteistyötapaaminen 11.9.2017 Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Sijaishuollon ohjaus ja valvonta Maakunnallinen sijaishuollon laitostapaaminen 8.6.2017 Maakunnallinen sijaishuollon laitostapaaminen 18.9.2017 Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma, yhteistyö JAMK:n kanssa Osaamis- ja tukikeskusverkosto (vaativan erityistason palvelut) Valtakunnallinen tapaaminen 30.5.2017 Valtakunnallinen tapaaminen 6.6.2017 OT-keskus- aluetapaaminen 29.8.2017 Pienemmät alueelliset ja/tai teemakohtaiset työryhmät

TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Osallisuus, kokemusasiantuntijuus Korkeakouluyhteistyö (tutkimus, käytännön harjoittelu) Kokemusasiantuntijat mukana kaikissa teemaryhmissä Asiantuntijapalvelut Koulutukset, integraatio ja sähköiset palvelut Esim. yhteiskehittämispäivät, yhteistyö JAMK:n ja erikoissairaanhoidon kanssa