Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Tilannekuva, maakunnallinen LAPE-ryhmä / ohry Raija Harju-Kivinen

Transkriptio

1 Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Tilannekuva, maakunnallinen LAPE-ryhmä / ohry

2 Muutostyön tausta ja keskeiset asiakirjat Lasten oikeuksien sopimus ja yleiskommentit LAPE muutosohjelma, hallituksen kärkihanke Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi, Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä, STM 8/ UNICEF: lapsiystävällisten maakuntien ohjeistus Maakuntalakiluonnos: 35, 97 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: 14, 15 aki Keski-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa maakuntahallitus ja maakunnan johto ilmaisivat vahvan poliittisen tahtotilan. Keski-Suomen lapsiohjelma Uusi (lapsiystävällinen) maakuntastrategia 2

3 Mitä tavoitellaan? Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri 3

4 Strategiset päätavoitteet YHDESSÄ ammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta, SI-SOTE yhteistyötä. Yhdessä kuntien, maakuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten toimijoiden ja tutkimuksen kanssa. HYVÄÄ ARKEA Lapsi ja nuori kasvaa ihmissuhteissa ja yhteisöissä: kotona, vertaisryhmissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa, asuinympäristössä, erilaisissa kohtaamisen paikoissa, järjestöissä, seurakunnissa, harrastuksissa. Tuomme sopivan tuen oikeaan aikaan osaksi elämää ja arkea. LÄHELLÄ Hyvä kohtaaminen luo luottamusta. Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Vältämme pois lähettämistä. Lisätään kotiin, kouluun ja varhaiskasvatukseen jalkautuvia ja konsultoivia palveluita sekä tukea. Hyödynnämme digitaalisten ja liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia. 4

5 Lapsiystävällinen Keski-Suomi

6 Toimintakulttuurin muutos näin etenee Keski-Suomen lapsiohjelma: julkaistu (80 %) 101 lapsitekoa kampanja (50 %) 6

7 Toimintakulttuurin muutos näin etenee Vaikuttaminen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun mm. järjestämissuunnitelma (50 %) ICT-kokonaisarkkitehtuurin kuvaus: 1. versio valmis (70 %) Osallisuuden vahvistaminen: ryhmätoiminta, yhteiskehittämispäivät, kokemusasiantuntijat, asukasosallisuus (40 %) Koulutussarja: LAPE, LOS, LAVA, osallisuus (50 %) UNICEF yhteistyö, lapsiystävällinen maakunta ohjeistus (30 %) Lapsivaikutusten arviointi, kysely kuntajohtajille, kuntien päätösasiakirjat (30 %) Perheystävälliset työpaikat: (50 %) Vaikuttamistyö: sisote-törmäytys, lape-ryhmät, kansanedustajat, opiskelijat ja tutkimus (40 %) Kuntakohtainen LAPE-muutoksen tilannekuva rakenteilla (20 %) 7

8 Toimintakulttuurin muutos: Lapsiystävälliset työpaikat kysely: yritykset valmis, julkinen käynnissä (40 %) Työpajat (ja valmennus): käynnissä (40 %) 10 keskisuomalaista yritystä (myös Lapsiohjelmassa): Jyväskylän Laatta Leevi Oy, Tmi Soppa Koivisto, Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, TL-Maint Oy ja Soikea Solutions Oy Jyväskylästä; Elekmerk, HT Laser Keuruun tehdas ja Keuruskopio Oy Keuruulta; Pihtiputaan Autokoulu Oy Pihtiputaalta. Julkiset työnantajat: Keski-Suomen liitto, JKL kaupunki, Pelastuslaitos, K-S sairaanhoitopiiri, TEtoimisto, ELY-keskus 8

9 Perhekeskustoimintamalli näin etenee Avointen kohtaamispaikkojen mallintaminen ja liittäminen osaksi perhekeskustoimintaa: kartoitus, verkostot (40 %) Kunta- ja maakuntatason rakenteiden luominen - sisältäen toimijoiden ja toiminnan määrittämisen, yhteistyörakenteet ja toimintakäytännöt, organisoinnin ja johtamisen, tilat. (50%) Perhekeskustoiminta toteutuu kaikissa kunnissa verkostomaisena (70%) Fyysinen perhekeskus tai sen toimipiste on kolmessa kunnassa ja tulossa neljään kuntaan. Useat myös suunnittelevat fyysistä perhekeskusta tai sen toimipistettä. (50 %) Digitaalinen perhekeskus. Perhekompassin kehittäminen ja Familyroom yhteistyö. (20 %) Vanhemmuuden tuki: nykytilan kartoitus, maakunnallisen perhevalmennusmallin kehittäminen, Baby trail - oppimispelin pilotointi, SUUNTA yhteistyö (50%) 9

10 Perhekeskustoimintamalli näin etenee Eroauttamisen palvelut: toimijoiden osaamisen lisääminen koulutussarja, vanhemmuussuunnitelman levittäminen ja erofoorumin laajentaminen maakunnalliseksi kehittämisryhmäksi (50%) Integraatio: jalkautuvat palvelut, mielenterveystyö (15%) SOS-kumppanuus pilotti: käynnissä (15%) 10

11 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos näin etenee Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kansallisesta kehittämistyöstä tiedottaminen (20 %) Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus suositusten jalkauttaminen: käynnissä (50 %) Kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi (40 %) Joustava koulupäivä / kerho- ja harrastustoiminta; alueellisen työpajan malli (kysely, toimijat) (20%) Family School pilotti: työryhmä, menetelmäkoulutukset käynnistymässä (20 %) Yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuollon kehittäminen: maakunnallisen oppimisverkoston perustaminen, keskeisten hyvien käytäntöjen kartoittaminen, toimenpideehdotukset yhteneväisistä työtavoista ml. perhekeskustoimintamallin mukainen työ (20%) Oppilas- ja opiskeluhuollon yhdyspinnat: perhekeskusneuvola-varhaiskasvatus-koulu (ei käynnissä) 11

12 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos näin etenee Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen esiopetuksessa: nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus (erit. kiusaaminen) (25%) Kasvatusyhteistyökoulutus VESO-päivillä, syksy 2018 (suunnittelussa) 12

13 Erityistason palvelut näin etenee Lapsen hoito- ja palvelupolut. Monitoimijainen casetyöskentely ja alatyöryhmät 1. diabetesta sairastava, 2. psyykkisesti oireileva ja 3. vammainen lapsi, integrointi perhekeskustoimintamalliin. (60 %) Nuorisopsykiatrian kuntakierros 22 kuntaa, toimivampien yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen: (100%) Laaja-alaisista oppimishäiriöistä kärsivien, asperger- ja autismipiirteisten lasten ja nuorten monitoimijaisen tuen mallintaminen ja pilotointi: (20%) Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen, kuntakohtaiset pilotit, 2 kuntaa: (50%) Lastensuojelun systeeminen toimintamalli pilotointi: (50 %) Monitoimijainen perhetyö- ja perhekuntoutus pilotointi, 3 kuntaa (40%) 13

14 Erityistason palvelut näin etenee Maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten perheiden ja turvapaikanhakijoiden palveluiden kehittäminen: (20 %) Lastensuojelun perhehoidon maakunnallisen ja monitoimijaisen toimintamallin sisällön ja rakenteiden luominen, sijaisvanhempien psykoedukatiivisen ryhmän pilotointi (70 %) Sijaishuollon laitoshoidon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen osana kansallista kehittämistyötä: vertaisarvioinnin pilotointi ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen (50 %) 14

15 Vaativimman tason palvelut näin etenee Osaamis- ja tukikeskuksen kehittämistyö valtakunnallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti, päävastuu Pohjois-Savolla (20 %) 15

16 Hallinto ja arviointi näin etenee 2017 toteutui talouden osalta suunnitellusti Tiimi on edelleen kasassa Ohjausryhmä, jaostot ja lukuisat työryhmät kokoontuvat Kaikki hankesalkkuraportit ja suunnitteluasiakirjat tehty aikataulussa Hankinta- ja hallinnointisopimukset valmiina (95 %) Yhteistyö kansallisen ohjauksen ja aluehallintoviraston kanssa toimii hyvin. OKM tuli vahvemmin mukaan syksyllä 2017 Yhteistyö kuntiin perustettujen lape-ryhmien kanssa on ollut aktiivista Verkostoyhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja yritysten aamukahvitilaisuuksien muodossa KSLAPEn arviointi edennyt suunnitelmien mukaisesti 16

17 KSLAPE ; 0 % 26764; 5 % 3956; 1 % 14300; 3 % ; 35 % 40000; 7 % 154; 0 % KSLAPE "toteutuma" ; 49 % Henkilöstömenot Osatoteuttajat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Koneet ja kalusto Palvelujen ostot Asiantuntijapalvelut Muut menot 2017: e (budjetoitu e) 17 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

18 KSLAPE TALOUSNÄKYMÄ 2018 Muut menot; 8875; 1 % Talousnäkymä 2018 Vuokrat; 0; 0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat; 1042; 0 % Palvelujen ostot; ; 21 % Henkilöstömenot; ; 46 % Osatoteuttajat; ; 32 % Käytettävissä e (budjetoitu e) 18 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi