EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 15.1.2004 KOM(2004) 12 lopullinen KOMISSION KERTOMUS budjettivallan käyttäjälle yleisestä talousarviosta katettavien takausten käytöstä tilanne 30. kesäkuuta 2003 [SEK(2004) 33] Fl Fl
SISÄLLYS Ensimmäinen osa: Tapahtumat, riskitilanteen kehittyminen ja talousarviotakaustoimet 31. joulukuuta 2002 annetun kertomuksen jälkeen 4 1. Johdanto: Rahoitusjärjestelyjen luonne 4 1.1. Makrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt 4 1.2; Mikrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt 4 2. Tapahtumat 31. joulukuuta 2002 annetun kertomuksen jälkeen 4 3. Riskitilanne 5 3.1. Luottokanta 30. kesäkuuta 2003 (taulukko 1) 5 3.2. Yhteisön talousarviosta katettavat vuosittaiset enimmäisriskit: 30.kesäkuuta 2003 mennessä nostetut lainat 6 3.3. Teoreettiset vuosittaiset yhteisön talousarviota rasittavat enimmäisriskit 7 4. Talousarviotakausten käyttöönotto 7 4.1. Maksaminen kassavaroista 7 4.2. Maksaminen takuurahastosta 7 5. Arvio yhteisön laskennallisesta laina- ja takauskapasiteetista yhteisön ulkopuolisten maiden hyväksi (taulukko 2) 7 6. Takuurahaston tilanne 30. kesäkuuta 2003 9 7. Suhteellinen vakaus 9 Toinen osa: Mahdollisten riskien arviointi: tärkeimmistä lainatoimista hyötyvien EU:n ulkopuolisten maiden talouksien tila 10 1. Johdanto 10 2. Ehdokasmaat 10 2.1. Bulgaria 10 2.2. Romania 11 2.3. Turkki 12 3. Länsi-Balkan 12 3.1. Bosnia ja Hertsegovina 12 3.2. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 13 3.3. Serbia ja Montenegro 14 4. Uudet itsenäiset valtiot 15 4.1. Armenia 15 2
4.2. Valko-Venäjä 16 4.3. Georgia 17 4.4. Moldova 17 4.5. Tadžikistan 18 4.6. Ukraina 19 5. Muut EU:n ulkopuoliset maat 19 5.1. Algeria 20 5.2 Argentiina 20 5.3 Brasilia 21 5.4 Jordania 22 Lyhenteet 24 3
Ensimmäinen osa: Tapahtumat, riskitilanteen kehittyminen ja talousarviotakaustoimet 31. joulukuuta 2002 annetun kertomuksen jälkeen 1 1. JOHDANTO: KYSEISTEN RAHOITUSJÄRJESTELYJEN LUONNE Yhteisön talousarviosta katettavat riskit ovat peräisin useista luotonanto- ja takaustoimenpiteistä, jotka voidaan jakaa kahteen luokkaan: makrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät luotot ja mikrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät luotot. 1.1. Makrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt Näihin rahoitusjärjestelyihin kuuluvat ensinnäkin jäsenvaltioiden tai yhteisön ulkopuolisten maiden maksutaseiden tukemiseen tarkoitetut luotot, joihin yleensä liittyy tiukkoja talouspoliittisia ehtoja. 1.2. Mikrotaloudelliset rahoitusjärjestelyt Nämä luotot on tarkoitettu hankkeiden rahoittamiseen, ja ne maksetaan yleensä takaisin pitkällä aikavälillä tuotoilla, joita hankkeista odotetaan; niitä myönnetään tavallisesti yrityksille, rahoituslaitoksille tai yhteisön ulkopuolisille maille, ja ne katetaan yhteisön takauksen lisäksi tavanomaisilla pankkialalla vaadittavilla vakuuksilla. Tähän luokkaan sisältyvät Euratom- ja NCI-luotot 2 jäsenvaltioille sekä Euratomin ja EIP:n luotot yhteisön ulkopuolelle (Välimeren alueen maat, Keski- ja Itä-Eurooppa, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat sekä Etelä-Afrikan tasavalta). 2. TAPAHTUMAT 31. JOULUKUUTA 2002 ANNETUN KERTOMUKSEN JÄLKEEN Tarkastelujaksolla ei tehty uusia neuvoston päätöksiä makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä yhteisön ulkopuolisille maille. Aiemmin tehtyihin päätöksiin perustuvia luottoja nostivat Serbia ja Montenegro (10 miljoonaa euroa) ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10 miljoonaa euroa). Romanialle myönnetty luotto (50 miljoonaa euroa) nostettiin heinäkuussa 2003. Euratom-luotoista ei tehty tarkastelujaksolla uusia neuvoston päätöksiä. Bulgaria nosti kuitenkin aiemmin tehtyyn päätökseen perustuvan luottoerän (Kozloduyn ydinvoimalalle myönnetty 25 miljoonaa euroa). 2 Kun tässä kertomuksessa käytetään ilmausta "taulukko", viitataan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, jonka liitteenä on tähän kertomukseen liittyviä yksityiskohtaisia taulukoita ja perusteluja. Ei nostoja vuoden 1995 jälkeen. 4
3. RISKITILANNE Yhteisön talousarviota rasittavat riskit voidaan arvioida seuraavilla kahdella perusteella: kyseisiin rahoitusjärjestelyihin liittyvä lainakanta tiettynä päivänä; tätä perustetta käytetään usein pankkialalla (tilanteesta annetaan tietoja liitteessä olevassa taulukossa A1), enimmäisriskit, jotka yhteisö voi joutua kattamaan kunakin varainhoitovuonna, jos kaikilla velallisilla on maksuhäiriöitä; tämä peruste liittyy suoremmin talousarvioon. Jälkimmäistä perustetta on sovellettu kahdella tavalla: ainoastaan kertomuksen antamispäivään mennessä nostettujen luottojen perusteella, jos ennenaikaista takaisinmaksua ei tapahdu (ks. liitteessä oleva taulukko A2, jossa esitetään yhteisön talousarviota rasittavan enimmäisriskin alaraja); tekemällä ennakkoarvio kaikista neuvoston päättämistä tai komission ehdottamista rahoitusjärjestelyistä, jotta voitaisiin arvioida niiden vaikutukset tuleviin talousarvioihin, olettaen että komission ehdotukset hyväksytään eikä ennenaikaisia takaisinmaksuja ilmene (ks. liitteessä oleva taulukko A3, jossa esitetään yhteisön talousarviota rasittavan enimmäisriskin yläraja). Jälkimmäisen laskentamallin avulla voidaan määrittää esitettyihin ehdotuksiin liittyvien riskien suuruusluokka. Kyseistä mallia käytettäessä on kuitenkin tehtävä oletuksia nostopäivistä ja takaisinmaksua koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (jotka esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä) sekä korkokannasta 3 ja vaihtokursseista 4. Tulokset esitetään liitteinä olevissa taulukoissa A1 A3, joissa riskit arvioidaan erikseen sen mukaan, koskevatko ne yhteisön jäsenvaltioita vai sen ulkopuolisia maita. Taulukoissa mainitut kokonaismäärät kattavat erilaisia riskejä: esimerkiksi makrotaloudellisten rahoitusavun tapauksessa kullekin maalle myönnetyt luotot ja yhteisön uudessa rahoitusvälineessä (NCI) tai EIP:n toimissa hankkeisiin myönnetyt luotonottajien takaamat luotot. Seuraavassa analyysissa eritellään kokonaisriski, jäsenvaltioiden luottoihin liittyvä riski ja yhteisön ulkopuolisten maiden luottoihin liittyvä riski. 3.1. Luottokanta 30. kesäkuuta 2003 Kokonaisriski 30. kesäkuuta 2003 oli 15 067 miljoonaa euroa, kun se oli 31. joulukuuta 2002 15 216 miljoonaa euroa. Liitteessä olevassa taulukossa A1 on yksityiskohtaisia tietoja. Rahoitusjärjestelyt, jotka ovat vaikuttaneet luottokannan kehitykseen edellisen kertomuksen jälkeen, esitetään seuraavassa taulukossa: 3 4 Taulukossa A3 on sovellettu uusiin rahoitusjärjestelyihin 5,49 prosentin vuotuista korkokantaa. Muina valuuttoina kuin euroina ilmaistujen lainojen vaihtokursseina on käytetty vuoden 2003 kesäkuun 30. päivän kursseja. 5
Taulukko 1: Muutokset luottokannassa kuuden viime kuukauden aikana* milj. euroa Luottokanta 31. joulukuuta 2002 Luottojen takaisinmaksut Euratom NCI Rahoitusapu EIP 15 216 0 0-8 -566 Nostetut luotot Euratom NCI Rahoitusapu EIP 25 0 20 321 Muiden valuuttojen vaihtokurssien vaihtelu suhteessa euroon Luottokanta 30. kesäkuuta 2003 59 15 067 * Kaikki luotot, joilla on takaus (jäsenvaltiot ja yhteisön ulkopuoliset maat) yhteensä Jäsenvaltioita koskevien järjestelyiden osalta luottokanta oli 32 miljoonaa euroa 30. kesäkuuta 2003, kun se 31. joulukuuta 2002 oli 39 miljoonaa euroa. Yhteisön ulkopuolisten maiden osalta luottokanta oli 15 035 miljoonaa euroa 30. kesäkuuta 2003, kun se 31. joulukuuta 2002 oli 15 177 miljoonaa euroa. 3.2 Yhteisön talousarviosta katettavat vuosittaiset enimmäisriskit: 30. kesäkuuta 2003 mennessä nostetut luotot Vuonna 2003 kokonaisriski on 984 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden luottoja koskeva riski on 8 miljoonaa euroa. Yhteisön ulkopuolisten maiden luottoja koskeva riski on 976 miljoonaa euroa. Liitteessä olevassa taulukossa A2 on yksityiskohtaisia tietoja vuosittaisesta enimmäisriskistä. 6
3.3 Yhteisön talousarviota rasittavat teoreettiset vuosittaiset enimmäisriskit Vuonna 2003 teoreettinen enimmäisriski on 1 106 miljoonaa euroa. Vuodesta 2004 riski kasvaa 3 709 miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä. Jäsenvaltioiden luottoja koskeva teoreettinen enimmäisriski kehittyy taulukon A2 mukaisesti. Vuonna 2003 riski on yhteisön ulkopuolisten maiden osalta 1 092 miljoonaa euroa. Vuodesta 2004 riski kasvaa 3 709 miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä. Liitteessä olevassa taulukossa A3 on yksityiskohtaisia tietoja teoreettisesta vuosittaisesta enimmäisriskistä. 4. TALOUSARVIOTAKAUSTEN KÄYTTÖÖNOTTO 4.1. Maksaminen kassavaroista Komissio käyttää yhteisön kassavaroja yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta 22. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 12 artiklan mukaisesti. Tällä menettelyllä vältetään komission maksujen viivästyminen ja siitä aiheutuvat velanhoitokustannukset silloin, kun komission velallisen maksu myöhästyy. 4.2. Maksaminen takuurahastosta Lokakuun 31. päivänä 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728/94, sellaisena kuin se on muutettuna 25. toukokuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1149/99, säädetään takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille. Jos yhteisön myöntämän luoton saajan erääntyvät maksut myöhästyvät, takuurahastoa voidaan vaatia kattamaan maksuhäiriö kolmen kuukauden kuluessa luoton erääntymispäivästä. Jos yhteisön talousarviosta taattu EIP:n myöntämä laina jää maksamatta, yhteisön on toimittava kolmen kuukauden kuluessa saatuaan EIP:n kirjeen, jossa takausta vaaditaan maksettavaksi. Komissio valtuuttaa silloin EIP:n nostamaan maksamatonta luottoa vastaavan osuuden takuurahastosta. Viivästyskorot varojen käyttöönsaattamispäivän ja rahastosta otetun maksun suorituspäivän väliseltä ajalta nostetaan takuurahastosta palautettavaksi kassavaroihin. 5. ARVIO YHTEISÖN LASKENNALLISESTA LAINA- JA TAKAUSKAPASITEETISTA YHTEISÖN ULKOPUOLISTEN MAIDEN HYVÄKSI Takuurahastomekanismi rajoittaa käytännössä yhteisön laina- ja takauskapasiteettia yhteisön ulkopuolisille maille, sillä rahoitusnäkymissä takuuvaraukseen sisältyvä määrä rajoittaa rahaston täydentämiseksi uuden lainapäätöksen yhteydessä käytettävissä olevia määrärahoja. 5 Lainakapasiteetti vastaa tiettynä aikana takuuvarauksessa jäljellä olevaa marginaalia. Tämä marginaali on yhtä suuri kuin erotus varauksen ja jo päätettyjen ja valmisteilla olevien 5 Vuosien 2000 2006 rahoitusnäkymiin kirjattu määrä on 200 miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoihin. 7
rahoitusjärjestelyjen yhteydessä takuurahaston täydentämiseksi tarvittavan arvioidun määrän välillä. Liitteessä olevassa taulukossa A4 esitetään takuurahastomekanismin mukainen arvio yhteisön lainakapasiteetista yhteisön ulkopuolisille maille kaudella 2003 2006. Laskentamenetelmä ja säädösviittaukset esitetään yksityiskohtaisesti tämän kertomuksen liitteessä. Neuvoston tai komission tekemien sekä ehdotettujen ja valmisteilla olevien päätösten perusteella (ks. liitteessä oleva taulukko A4) takuuvarauksesta arvioidaan käytettävän 168,48 miljoonaa euroa vuonna 2003; tällöin vuoden lopussa olisi käytettävissä 48,52 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon aiemmin päätettyjä lainoja ja vuotta 2003 varten ehdotettuja ja valmisteilla olevia lainoja koskevientakuuvarauksesta lainojen perusteella takuurahastoon siirrettyjen varojen vaikutus takuuvaraukseen, käytettävissä oleva vuotuinen lainakapasiteetti on seuraava: 539,11 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan yhteisön talousarviosta taattaviin lainoihin, tai 829,40 miljoonaa euroa 65-prosenttisesti taattaviin lainoihin (22. joulukuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/24/EY mukaisesti). Yhteisön ulkopuolisten maiden luotto- ja takauskanta oli 30. kesäkuuta 2003 yhteensä 17 542 miljoonaa euroa. Taulukko 2: Yhteisön ulkopuolisten maiden luotto- ja takauskanta 30. kesäkuuta 2003 milj. euroa 1. Luottokanta: varainhankinta ja luotonanto, makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euroatom 2. Luottokanta: EIP 3. Luottokanta: maksuhäiriöt 4. Viivästyskorot Erääntyneet maksamattomat korot* YHTEENSÄ 1 478 13 557 0 2 360 147 17 542 * Takuurahaston perustamisesta annetussa asetuksessa tarkoitetut erääntyneet maksamattomat korot 8
6. TAKUURAHASTON TILANNE 30. KESÄKUUTA 2003 Takuurahastossa oli 30. kesäkuuta 2003 yhteensä 1 679,65 miljoonaa euroa. Takuurahaston varojen ja takuurahastoasetuksessa määritellyn jäljellä olevien pääomasitoumusten määrän suhde oli 11,1 prosenttia eli siis suurempi kuin takuurahaston perustamisesta annetun asetuksen N:o 2728/94 muuttamisesta annetussa asetuksessa N:o 1149/1999 säädetty 9 prosentin tavoitesumma. Asetuksessa säädetään, että "jos tavoitesumma ylitetään vuoden lopussa, palautetaan jäännös Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion tulotaulukon erityiseen budjettikohtaan". Rahasto kehittyi vuoden 2003 alkupuoliskolla seuraavasti: Rahastosta maksettiin 22. helmikuuta 2003 takauksia Argentiinalle myönnetyn 2 528 800,19 Yhdysvaltain dollarin (2 359 615,74 euron) luoton maksulaiminlyönnin takia. EIP ilmoitti komissiolle toiseen Argentiinalle myönnettyyn 2 529 527,79 Yhdysvaltain dollarin luottoon liittyvistä maksurästeistä, jotka voidaan joutua maksamaan rahastosta vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Rahaston varojen sijoitustulot olivat 32,7 miljoonaa euroa. Ensimmäinen maksu takuuvarauksesta vuonna 2003 (145,67 miljoonaa euroa) ja rahaston 31. joulukuuta 2002 todettu ylijäämä (263,33 miljoonaa euroa) suoritetaan vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Käyttämättä jääneet 117,66 miljoonan euron kassavarat palautetaan rahastosta talousarvioon. 7. SUHTEELLINEN VAKAUS Takuurahaston varojen 30. kesäkuuta 2003 (1 679,65 miljoonaa euroa) ja yhteisön ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen vuosittaisten enimmäisriskien välinen suhde (määriteltynä erääntyvien suoritusten kokonaismääränä), joka on esitetty vuoden 2003 osalta liitteessä olevassa taulukossa A3 (1 106 miljoonaa euroa), on 152 prosenttia. Tämä merkitsee, että rahasto voisi pahimmassa tapauksessa kattaa kaikki velvoitteensa yli vuoden pituisen jakson ajan. 9
Toinen osa: Mahdollisten riskien arviointi: tärkeimmistä lainatoimista hyötyvien yhteisön ulkopuolisten maiden taloudellinen tilanne 1. JOHDANTO Ensimmäisessä osassa esitetyt numerotiedot kuvastavat yleisestä talousarviosta katettavien riskien määrällistä puolta. Nämä tiedot on kuitenkin suhteutettava riskin laatuun, joka riippuu lainatoimen lajista ja lainan saajan tilanteesta. Jäljempänä tarkastellaan niitä viimeaikaisia tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa maariskiyhdistelmään. Kuten edellisissäkin kertomuksissa, tässä toisessa osassa esitettävä maariskiarvio sisältää riski-indikaattoreiden taulukon (ks. liitteet) kaikkien niiden yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, jotka ovat saaneet yhteisöltä makrotaloudellista rahoitusapua ja joilla on edelleen velkoja maksettavana EY:lle ja Euratomille. Riskiarviossa ovat mukana myös muut yhteisön ulkopuoliset maat, joiden osuus kokonaisvelasta EY:lle on yli 2 prosenttia (erityisesti EIP:n myöntämien hankelainojen takauksina) ja jotka on joko luokiteltu Maailmanpankin asettamien perusteiden mukaan "vakavasti velkaantuneiksi" taikka joiden ulkoinen tai velkatilanne on pahasti epätasapainossa. Tätä täydentää kaikista tarkastelluista maista laadittu tekstimuotoinen analyysi, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon riskinarviointiin vaikuttavat uudet tiedot. Maakatsaus kattaa yhteensä 48,6 prosenttia kokonaisvelasta, jossa velkojana on EY tai joka on taattu sen talousarviosta. Tämä tekee riskien arvioinnista mielekästä. 2. EHDOKASMAAT Vahva kasvu ja inflaation hidastuminen parantavat mahdollisuuksia kaikkien ehdokasmaiden talouden vakauttamiseen. 2.1. Bulgaria Maailmantalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta Bulgaria nautti edelleen nopeasta kasvusta ja vakaudesta. Reaalisen BKT:n kasvu oli 4,8 prosenttia vuonna 2002 ja 4,1 prosenttia vuoden 2003 alkupuoliskolla. Kasvua tukee voimakas kotimainen kysyntä, jota ovat vauhdittaneet työllisyyden, nettotulojen ja pankkiluottojen kasvun tuloksena lisääntynyt yksityinen kulutus ja investointitoiminta. Inflaatio on laskussa elintarvikkeiden alhaisen hintatason ja Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen seurauksena alentuneiden tuontihintojen tuloksena. Työttömyys on alentunut nopeasti, sillä se oli 13,2 prosenttia työvoimasta heinäkuussa 2003 eli yli 4 prosenttiyksikköä alhaisempi edellisvuoteen verrattuna. Tämä kehitys on ollut seurausta sekä yksityisellä sektorilla että hallituksen työllisyysohjelmien ansiosta luoduista uusista työpaikoista. Yksityistämisohjelma etenee ennakoitua hitaammin, sillä tele- ja tupakka-alan monopolien myynnissä on ilmennyt suuria vaikeuksia. Valuuttakatejärjestelmää (1 euro = 1,95583 BGN) pidetään edelleen yllä, ja se saa edelleen tukea suurista valuuttavarannoista. Se ei ole heikentänyt merkittävästi ulkoista kilpailukykyä, sillä valuutan reaaliseen vahvistumiseen on liittynyt entistä nopeampi tuottavuuden kasvu. 10
Vaihtotaseen alijäämä oli edellisiä vuosia alhaisempi muun muassa matkailutulojen kasvun, matalampien korkojen ja suurempien tulonsiirtojen ansiosta mutta kääntyi vuoden 2003 alkupuoliskolla jälleen kasvuun kauppa- ja tulotaseen alijäämien kasvun seurauksena. Ulkomaisten suorien sijoitusten nettomäärä ei riittänyt kattamaan koko vaihtotaseen alijäämää vuonna 2002, jolloin ne vastasivat suurin piirtein pelkästään vuoden 2003 alkupuoliskolla kertynyttä alijäämää. Keskuspankin valuuttavarantojen kasvu jatkui. Ne vastaavat määrältään tavaroiden ja palvelujen tuonnin arvoa lähes kuuden kuukauden ajalta. Budjettikuri on onnistuttu säilyttämään, mikä tukee sisäistä ja ulkoista vakauttamista. Kuten edellisinä vuosina, vuonna 2002 julkisen talouden (kassaperusteinen) alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2003 alkupuoliskolla kertynyt (kassaperusteinen) budjettiylijäämä oli noin 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka, joka vuonna 1997 oli reilusti yli 100 prosenttia suhteessa BKT:hen, laskee hyvää vauhtia ja oli vuoden 2002 lopussa 56 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ulkomaanvelan kokonaismäärä on alentunut selvästi alle 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtio harjoittaa aktiivista velanhoitopolitiikkaa tavoitteenaan pienentää riskejä siirtymällä vähitellen dollarimääräisistä lainoista euromääräisiin, lyhytaikaisista lainoista pitkäaikaisiin, vaihtuvakorkoisista joukkovelkakirjoista kiinteäkorkoisiin sekä ulkomaisesta rahoituksesta kotimaiseen. Tämä on parantanut hieman maan luottoluokitusta. 2.2 Romania Talouskehitys pysyi vuoden 2003 alkupuoliskolla positiivisena vahvan kasvun ja hidastuvan inflaation seurauksena. Makrotaloudelliset riskit kuitenkin kasvoivat, sillä maksutase alkoi jälleen kasvaa reaalipalkkojen ja luotonannon voimakkaan kasvun seurauksena. Talouskasvu jatkui nopeana kansainvälisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta. BKT:n vuosikasvu oli 4,3 prosenttia vuoden 2003 alkupuoliskolla, kun se oli ollut 4,9 prosenttia vuonna 2002. Toisin kuin vuonna 2002, jolloin nettovienti vaikutti positiivisesti talouskasvuun, talouden elpyminen oli vuonna 2003 yhä epävakaisempaa. Nettopalkkojen rajut korotukset ja kulutusluottojen voimakas kasvu lisäsivät voimakkaasti kotitalouksien kulutuskysynnän vuosikasvua, joka kiihtyi 7,4 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä. Investointimenojen kasvu jatkui nopeana eli 7,9 prosentin vauhtia, mutta tuonnin kasvu pysyi 12,1 prosentissa. Viennin vuosikasvu hidastui jyrkästi, 5,4 prosenttiin vuoden 2003 toisella neljänneksellä, mikä käänsi nettoviennin osuuden kasvusta jälleen negatiiviseksi. Tämä aiheutti sen, että kun vuonna 2002 talouskasvu sai tukea suuremmalta sisäiseltä ja ulkoiselta vakaudelta, vuonna 2003 inflaation hidastuminen jatkui (alentuen elokuussa vuositasolla 14,2 prosenttiin), mutta vaihtotaseen alijäämä alkoi jälleen kasvaa laskettuaan vuonna 2002 nopeasti 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2003 toisella neljänneksellä alkanut tavaroiden tuontimenojen kasvu ja muiden kuin työtulojen maksaminen ulkomaille nostivat viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kertyneen vaihtotaseen alijäämän noin 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Romania hyödynsi kuitenkin edelleen menestyksekkäästi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, sillä sen luottoluokitusta nostettiin toistuvasti. Noustuaan 14,9 miljardiin euroon (34,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen) vuoden 2002 lopulla ulkomaanvelka aleni 14,4 miljardiin euroon vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta tämä johtui yksinomaan euron vahvistumisesta. Velkakanta kasvoi myös heinäkuussa 2003 uuden seitsenvuotisen 700 miljoonan euron joukkolainan takia. Heikennyttyään hieman vuoden 2003 alkupuoliskolla valuuttavaranto kasvoi pääasiassa kyseisen joukkolainan ansiosta 6,6 miljardiin euroon elokuuhun 2003 mennessä ja kattaa yli neljän kuukauden tuonnin. 11
Pysäyttääkseen maksutaseen heikkenemisen viranomaiset sopivat elokuun lopulla IMF:n valmiusluottojärjestelyn viimeisimmän tarkastelun yhteydessä poliittisen linjan tiukentamisesta nostamalla korkoja ja korottamalla energian hintoja. Kyseisten toimenpiteiden vaikutuksia on liian aikaista arvioida tässä vaiheessa. Tarvitaan kuitenkin maltillista finanssi- ja palkkapolitiikkaa sekä julkisen talouden näennäisalijäämän jatkuvaa supistamista, jotta kehitys kohti makrotalouden suurempaa vakautta jatkuisi. 2.3 Turkki BKT:n reaalinen kasvui hidastui vuoden 2003 toisen neljänneksen aikana 3,9 prosenttiin oltuaan ensimmäisellä neljänneksennellä 8,1 prosenttia. BKT:n reaalinen kasvu oli kuitenkin keskimäärin 5,8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Talouskasvu nojautuu kuitenkin pääasiassa vientiin ja varastojen täydentämiseen, ja yksityisen kulutuksen osuus kasvusta on edelleen vähäinen. Varastojen vientivaltaisen täydentämisen tuloksena tuonti on kasvanut melko voimakkaasti, mikä on johtanut nopeasti kasvavaan maksutaseen epätasapainoon. Naapurimaan Irakin kriisin vaikutus Turkin talouteen on ollut toistaiseksi vähäinen. Erityisesti rahoitusmarkkinoiden osalta tätä voidaan pitää osoituksena markkinoiden vahvasta luottamuksesta ja Turkin talouden hyvästä valmiudesta selviytyä kriisitilanteista. Turkin liiran vahvuus pienensi vaihtotaseen alijäämää alentamalla tuontihyödykkeistä aiheutuvia kustannuksia haitaten kuitenkin samalla Turkin viennin kilpailukykyä. Turkkilaiset vientiyritykset ovat toistaiseksi onnistuneet säilyttämään markkinaosuutensa ja voittomarginaalinsa kasvattamalla tuottavuutta ja hillitsemällä palkkojen kasvua. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet edelleen. Vuotuinen kuluttajahintainflaatio aleni elokuussa 25 prosenttiin. Vuoden lopun 20 prosentin kuluttajahintainflaatiotavoitteen saavuttaminen näyttää viime kuukausien kehityksen perusteella mahdolliselta. Inflaatiopaineiden heikkenemiseen vaikutti heikko kotimainen kysyntä, joka esti perushyödykkeiden hinnankorotusten siirtämisen kuluttajille, ja vahva Turkin liira, joka alensi tuontitavaroiden, kuten öljytuotteiden hintoja. Julkinen talous noudattelee pääosin IMF:n asettamia tavoitteita, ja julkisen talouden perusylijäämän odotetaan laskevan kaudella 2003 2004 tämän seurauksena 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kun julkisessa taloudessa oli ilmennyt poikkeamia ja sosiaaliturvakustannukset olivat kasvaneet vuoden alkupuoliskolla, hallitus ilmoitti heinäkuussa lisätoimenpiteistä (noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen) varmistaakseen perusylijäämätavoitteen saavuttamisen. Huomattavien perusylijäämien, vahvan kasvun ja korkokantojen laskuodotuksen perusteella velkasuhteen ennustetaan alenevan tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Turkin viranomaisten huhtikuussa 2003 antaman ilmoituksen mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2002 oli 10 prosenttia suhteessa BKT:hen ja velkasuhde 95 prosenttia suhteessa BKT:hen. Turkin viranomaiset ennustavat julkisen talouden alijäämän alenevan 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velkasuhteen 86,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2003. 3. LÄNSI-BALKAN Kaikilla Länsi-Balkanin mailla oli edelleen paljon julkista ja ulkomaanvelkaa lukuun ottamatta entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, jossa suurimpana keskipitkän aikavälin riskitekijänä ovat edelleen jatkuvat etniset ristiriidat. 12
3.1 Bosnia ja Hertsegovina Meneillään olevan IMF:n ohjelman (joka on 100-prosenttisesti aikataulussa) aikana Bosnian ja Hertsegovinan makrotalous on pysynyt vakaana ja inflaatio hitaana. Julkisen talouden vakauttamispyrkimyksiä on jatkettu.vuoden 2003 kasvuennusteita on kuitenkin tarkistettu ulkoisten tekijöiden kielteisten vaikutusten seurauksena alaspäin, eli 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:n reaaliseen kasvuun, verrattuna vuoden 2002 hieman alle 4 prosenttiin. Vaikka virallisen avun määrä alenee koko ajan, Bosnialla ja Hertsegovinalla on edelleen vaikeuksia kestävän kotoperäisen talouskasvun aikaansaannissa. Valuuttakatejärjestelmän tiukka noudattaminen on pitänyt kurissa inflaation, joka oli vuoden 2003 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin 0,5 prosenttia. Bosnian ja Hertsegovinan viranomaiset nimittivät toukokuussa keskupankin uuden hallintoneuvoston jäsenet jo ennen sen elokuussa alkavan uuden toimikauden käynnistymistä varmistaakseen sen tuloksekkaan toiminnan jatkuvuuden. Vaikka julkiset menot pysyvät edelleen korkeina, niiden arvioidaan alenevan 53 prosenttiin suhteessa BKT:hen verrattuna 56 prosenttiin vuonna 2002. Koska tuloskehitys oli parempi vuonna 2002 ja konsolidoitua julkisen talouden alijäämäarviota oli tarkistettu alaspäin 9,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen (4,3 prosenttia avustusten jälkeen), viranomaiset ovat asettaneet vuoden 2003 alijäämätavoitteeksi 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (2,2 prosenttia avustusten jälkeen). Ulkomaan- ja kotimaanvelan (valuuttamääräiset jäädytetyt talletukset ja kotimaiset menorästit) lisäämisen jälkeen julkinen kokonaisvelka nousee 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös sotavahinkoihin liittyvät velvoitteet kasvattavat velkaantuneisuuteen liittyvää riskiä. Tarkistetut tiedot osoittivat aiemmista arvioista poiketen, että vaihtotaseen alijäämä oli kasvanut jyrkästi vuonna 2002 (20 prosenttiin suhteessa BKT:hen ilman virallisia siirtoja), mihin olivat syynä lähinnä luotonannon voimakkaan kasvun ja rajatarkastusten tehostamisen vaikutukset tuontiin. Myönteisenä seikkana voidaan mainita, että entistä suurempi osuus pääomataseesta rahoitettiin ulkomaisilla suorilla sijoituksilla, joiden määrä lähes kaksinkertaistui. Vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen osalta on näkyvissä merkkejä tilanteen paranemisesta vaihtotaseen alijäämän supistuttua 5,5 prosenttia suhteessa vuoden 2002 ensimmäiseen neljännekseen. Vaihtotaseen alijäämän heikkenemisen vaikutukset bruttomääräiseen viralliseen valuuttavarantoon ovat alkaneet näkyä, sillä valuuttavaranto supistui vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä niin, että se kattaa enää 3,5 kuukauden tuonnin (verrattuna 4,7 kuukauteen vuoden 2002 lopulla). Ulkomaanvelka oli vuoden 2002 lopussa 47 prosenttia suhteessa BKT:hen (tarkistettuna alaspäin ennustetusta 52 prosentista), ja sen odotetaan alenevan hieman keskipitkällä aikavälillä. Velanhoitokustannusten suhde vientiin alkoi kasvaa vuonna 2002 (8,5 prosenttia), ja sen odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2003 (9,3 prosenttia) lähinnä IMF:lle ja Maailmanpankille suoritettujen takaisinmaksujen seurauksena ja kääntyvän tulevina vuosina jälleen laskuun. Riskiluokituslaitokset eivät ole antaneet Bosnialle ja Hertsegovinalle riskiluokitusta. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin siirtymätalousmaiden indikaattoreilla, jotka kuvastavat uudistusten edistymistä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, Bosnia ja Hertsegovina sijoittuu asteikon loppupäähän, vaikka jonkinasteista edistystä onkin tapahtunut. Kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan todeta, että vaikka Bosnia ja Hertsegovina selviytyikin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla ulkoisista velanhoitovelvoitteistaan, maksutase ja 13
ulkoisen velan tilanne olivat edelleen haavoittuvia suuren vaihtotaseen alijäämän, vähenevän ulkomaanavun ja suuren julkisen kotimaan- ja ulkomaanvelan vuoksi. 3.2 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Taloutta koskevat tiedot vuoden 2003 ensimmäisiltä kuukausilta sisältävät joitakin myönteisiä merkkejä vuoden 2002 vähäisen 0,7 prosentin kasvun jälkeen. Alustavien epävirallisten arvioiden mukaan BKT:n kasvu nousi vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä 2.2 prosenttiin. Sekä BKT:n reaalisen kasvun että keskimääräisen inflaation odotetaan nousevan vuoden loppuun mennessä 3 prosenttiin. IMF:n johtokunta hyväksyi huhtikuussa 2003 entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevan uuden 14 kuukauden valmiusluottojärjestelyn, jonka määrä on 20 miljoonaa erityisnosto-oikeutta (noin 25 miljoonaa euroa). IMF:n kanssa sovittu vuoden 2003 talousarvio ennakoi julkisen talouden alijäämäksi 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä edellyttää julkisen talouden merkittävää, yli 3 prosentin sopeuttamista verrattuna vuoteen 2002. Julkisyhteisöjen talousarvion toteutuminen oli tyydyttävää vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana, sillä taloudessa kirjattiin 0,1 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen, vaikka sen oli ennustettu olevan 1,2 prosenttia alijäämäinen. Ulkomaankauppa kasvoi 27 prosenttia vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana verrattuna tilanteeseen vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi huomattavasti ennakoitua nopeammin, mikä pahensi entisestään kauppavajetta, joka oli lähes 400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan olevan noin 7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003. Maksutaseen rahoittamiseen odotetaan huomattavaa, lähes 130 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ulkomaanapua. Valuuttavaranto oli pidetty vuoden alkupuoliskolla neljän kuukauden tuonnin kattavalla tasolla IMF:n ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Ulkomaanvelka oli vuoden 2002 lopussa hieman alle 40 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka on suhteellisen matala taso verrattuna muihin alueella sijaitseviin maihin, ja sen odotetaan alenevan noin kolme prosenttiyksikköä vuoden 2003 aikana. Lyhyellä aikavälillä ei ole näkyvissä suurempia riskejä, lukuun ottamatta julkisten menojen kasvua vuoden 2003 jälkipuoliskolla, mikä voi kasvattaa kassavirtoja taloudessa ja kohdistaa jonkin verran painetta kiinteisiin valuuttakursseihin, jos kassavirrat suuntautuvat ulkomaisiin tavaroihin. Suurimpina keskipitkän aikavälin riskeinä ovatkin edelleen sitkeät etniset jännitteet maan alueella. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian riskin yleiskuva parani vuoden 2003 alkupuoliskolla IMF:n kanssa allekirjoitetun uuden sopimuksen ansiosta, sillä sopimus tarjosi maalle vakaan keskipitkän aikavälin makrotaloudellisen kehyksen ja mahdollisti jäädytetyn ulkomaanavun uudelleenkäynnistämisen. Tämä näkyy tärkeimpien riskiluokituslaitosten antamissa luokituksissa. 3.3 Serbia ja Montenegro Vuoden 2003 alkupuoliskolla Serbian ja Montenegron talouspolitiikassa suuntauduttiin edelleen makrotaloudellisen vakauden säilyttämiseen toukokuussa 2002 hyväksytyn IMF:n laajennetun kolmivuotisen rahoitusjärjestelyn mukaisesti. Rakenneuudistuksia jatkettiin, vaikka erityisesti suurten yritysten rakenneuudistuksissa edistyttiin hieman edellisvuotta hitaammin. Vuonna 2003 BKT:n reaalisen kasvun ennustetaan olevan 4 prosenttia. 14
Ulkoinen kehitys on ollut toistaiseksi epätasaista vuonna 2003. Vaihtotase näyttää parantuneen jonkin verran pääasiassa alhaisemman tuontikysynnän vuoksi, mutta pääomataseeseen kohdistui paineita ensimmäisellä neljänneksellä. Tähän oli useita syitä: Serbian Telecomin osakkeet ostettiin takaisin Telecom Italialta, ulkoisen avun saaminen viivästyi ja Serbian pääministerin murha maaliskuussa aiheutti tilapäisesti yleisen luottamuksen laskun. Tämä johti virallisen valuuttavarannon tilapäiseen heikkenemiseen. Varanto saatiin kuitenkin toisella vuosineljänneksellä korotettua yli supistuman. Koko vuoden 2003 alkupuoliskolla virallinen valuuttavaranto kasvoi noin 250 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Dinaarin valuuttakurssi devalvoitui noin 5 6 prosenttia suhteessa euroon, ja sen reaalinen arvo pysyi pitkälti muuttumattomana. Tämä oli linjassa viranomaisten tavoitteen kanssa käyttää valuuttakurssipolitiikkaa inflaatio-odotusten ankkurina ja ottaa samalla huomioon viennin kilpailukyky. Maaliskuussa 2003 tapahtuneen pääministeri Djinjicin murhan jälkeen maan ulkoiset näkymät vaikuttavat epävarmemmilta, varsinkin maahan suuntautuvien yksityisten pääomavirtojen ja ulkomaisten suorien sijoitusten osalta. Näistä syistä IMF on tarkistanut maan kuluvan vuoden maksutase-ennustettaan osana ohjelmansa toista tarkastelua, jonka sen johtokunta sai päätökseen heinäkuun lopussa 2003. Tarkistetut ennusteet viittaavat siihen, että maksutaseelle aiheutuu lisäpaineita myös aikaisempia ennusteita vähäisemmistä nettomääräisistä ulkomaisista suorista sijoituksista (623 milj. USD eikä 713 milj. USD). Velkojen uudelleenjärjestelystä Pariisin klubin jäsenten kanssa marraskuussa 2001 tehdyn sopimuksen jälkeen julkiset velkojat ovat myöntäneet huomattavia velanhuojennuksia. Yksityisistä luotonantajista koostuvan Lontoon klubin kanssa käytyjä neuvotteluja ei sen sijaan ole saatu vielä päätökseen. Ulkomaanvelka oli 11,8 miljardia dollaria eli 76 prosenttia suhteessa BKT:hen (loppuvuonna 2002), ja maa on edelleen yksi velkaantuneimmista alueella, varsinkin vientiin verrattuna. Velanhoitovelvoitteiden ennustetaan nousevan huomattavasti noin 183 miljoonasta dollarista vuonna 2002 (5,7 % tavara- ja palveluviennistä) 466 miljoonaan (10,7 %) vuonna 2003 ja 761 miljoonaan (14,8 %) vuonna 2004. Tämä suhde heikkenee edelleen vuosikymmenen lopun ajan, koska uudelleenjärjestellyn velan vapaavuodet päättyvät ja turvaudutaan enemmän lyhytaikaiseen velkaan. 4. UUDET ITSENÄISET VALTIOT Ukrainaa lukuun ottamatta alueen suurena ongelmana on velanhoidon kestävyys, ja se edellyttää, että rakenneuudistuksissa edistytään edelleen. 4.1 Armenia Armenian talous jatkoi vahvaa kasvuaan myös vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. BKT:n reaalinen kasvu oli 14,8 prosenttia vuositasolla. Vuonna 2002 kasvu oli 12,9 prosenttia. Talouskasvun vetureina toimivat timanttien hiontateollisuus, rakennusala sekä kaivos- ja metalliteollisuus. Nykyistä rakennusalan kasvua rahoitetaan pitkälti yksityisillä pääomansiirroilla ulkomailta. Kaivos- ja metalliteollisuus on puolestaan hyötynyt ulkomaisista suorista sijoituksista. Maan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio alle 3 prosentissa. Vuoden 2003 puolivälissä kuluttajahintainflaatio kohosi 4 prosenttiin vuositasolla, koska elintarvikkeista oli hetkellistä pulaa ja yleishyödyllisten palvelujen hinnat nousivat. 15
Valtio pystyi vuonna 2002 supistamaan tuntuvasti julkisen talouden alijäämää. Julkisyhteisöjen alijäämä vuonna 2002 oli odotettua pienempi eli 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (3,8 % vuonna 2001 sitoumusten perusteella). Menot olivat budjetoituja alhaisemmat ja tulonkeruutavoitteet saavutettiin reilusti. Kotimaisen kysynnän vahvan kasvun ja kehittyneemmän verohallinnon myötä arvonlisävero oli tärkein edesauttaja parantuneelle verotulojen ja BKT:n suhteelle (14,4 % vuonna 2001, 14,6 % vuonna 2002). Alustavien tietojen mukaan verotulojen kasvu jatkui vuoden 2003 alkupuoliskolla, jolloin nimellinen kasvu oli noin 12 prosenttia. Vaihtotaseen alijäämä supistui edelleen vuonna 2002 noin 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen (9,5 % vuonna 2001). Vuoden 2003 alkupuolella tuontikulutuksen kasvu oli vientitulojen kasvua nopeampaa, mutta ennakoitujen julkisten ja yksityisten pääomansiirtojen myötä alijäämän odotetaan kasvavan vain maltillisesti viime vuodesta. Armenia liittyi virallisesti WTO:hon helmikuussa 2003. Armenian julkinen ja julkisyhteisöjen takaama ulkoinen velkakanta oli 1,03 miljardia Yhdysvaltain dollaria maaliskuun lopussa 2003. Se on siis pysynyt muuttumattomana nimellisarvoisesta tasostaan vuoden 2002 lopussa, jolloin ulkoinen velka oli 43,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähes 80 prosenttia velasta on otettu erittäin edullisin ehdoin. Ulkoisen velkakannan nettonykyarvon arvioidaan laskeneen 129 prosentista suhteessa vientiin vuonna 2001 noin 120 prosenttiin vuonna 2002. Velanhoito oli noin 10 prosenttia suhteessa tavara- ja palveluvientiin. On arvioitu, että ulkoisen velan nykyarvo laskee 91 prosenttiin suhteessa vientiin vuonna 2003, kun Venäjän kanssa sovittu velan vaihtaminen osakkeiksi toteutetaan. Maan keskuspankin bruttomääräinen valuuttavaranto kasvoi vuoden jälkipuoliskolla ja oli vuoden lopussa hyvällä tasolla vastaten 4,5 kuukauden tuontia. 4.2 Valko-Venäjä Taloudellisen kasvun selkeä hidastuminen viime vuosina (yli 10 prosentista vuositasolla viisi vuotta sitten 3,5 prosenttiin vuonna 2003) korostaa Valko-Venäjän talouteen sisältyviä rajoituksia. Vaikka Valko-Venäjän talouskasvu oli muita Uusia itsenäisiä valtioita nopeampaa 1990-luvun lopun ajan, se on vuodesta 2001 kehittynyt hitaammin kuin monet sellaiset maat, joiden taloudelliset olosuhteet olivat samanlaiset Neuvostoliiton aikana. Valko-Venäjän mahdollisuudet edes vähäiseen talouskasvuun riippuvat sen suhteiden jatkumisesta Venäjään, sillä Venäjälle viedään huomattava osa Valko-Venäjän teollisuuden tuotteista. Liiallinen riippuvuus Venäjän markkinoista on kuitenkin luonut epävakaan ympäristön valkovenäläisille tuottajille. Tämä ilmeni Venäjän ruplan kurssiromahduksen jälkeen elokuussa 1998, kun valkovenäläisten tavaroiden kysynnän väheneminen Venäjällä aiheutti tuntuvan notkahduksen Valko-Venäjän talouskasvuun. Valko-Venäjän valtiojohtoinen talousmalli on suunniteltu säilyttämään maan poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö viranomaisten tiukassa valvonnassa yhteiskunnallisten levottomuuksien estämiseksi. Valtion viranomaiset varmistavat korkean työllisyystason, laaja-alaiset avustukset ja nousevat reaalipalkat. Talouden romahtaminen on kuitenkin pystytty välttämään vain tarjoamalla nopeasti edullisia luottoja maataloudelle, rakentamiseen ja eräille teollisuudenaloille. Tämä on merkinnyt rajoituksia Valko-Venäjän keskuspankin itsenäisyydelle, ja liikepankkeja on vaadittu antamaan halpakorkoisia lainoja, vaikka seurauksena ovat olleet inflaatiokierre, yleinen tavarapula ja kansallisen valuutan arvon romahdus. Korkea inflaatio on välitön seuraus elvyttävästä rahapolitiikasta, joka on tarpeen vanhanaikaisten ja tehottomien talouden rakenteiden säilyttämiseksi. Vaikka viranomaiset ovat tietoisia inflaation vaaroista ja riittämättömän valuutansaannin seurauksista, ne eivät ole 16
halukkaita hylkäämään viranomaisten poliittista määräysvaltaa legitiimisti ylläpitävää talousmallia. Tämä lähestymistapa on estänyt jatkuvasti IMF:ää myöntämästä jatkoa rahoitukselle. Vuoden 2000 alusta hallitus on kuitenkin vastahakoisesti hyväksynyt tarpeen yhdenmukaistaa maan valuutan eri valuuttakurssit, se on korvannut kaikki keskuspankin suorittamat finanssipoliittisten toimien kaltaiset toimet valtion talousarviosta myönnettävillä avustuksilla ja luvannut hillitä liikepankkien painostamista luotonantoon avainaloille. Hallituksen toteuttama valuuttakurssin vapauttaminen ja ehdotettu rahaliitto Venäjän kanssa voisivat kohentaa tilannetta huomattavasti, jos niitä tuettaisiin kattavilla rakenneuudistuksilla. Valko Venäjän viranomaiset eivät ole pystyneet ratkaisemaan tilannetta ja ne tarvitsevat kiireellisesti ulkomaanvaluuttaa inflaation hidastamiseksi. Näin ollen ne ovat kääntyneet yhä useammin Venäjän puoleen. Venäjä on tarjonnut lainoja auttaakseen Valko-Venäjän ruplan vakauttamisessa, ja se jatkaa todennäköisesti lainanantoaan edistääkseen näiden kahden maan välille suunniteltua rahaliittoa. Loppuvuodesta 2001 hallitus on neuvotellut petrokemian yritysten myynnistä venäläisille yrityksille. Näin toivotaan saatavan lisärahoitusta, joka on tarpeen talouskasvun ja matalan työttömyystason ylläpitämiseksi ilman muutoksia nykyisiin politiikkoihin. Maan julkisen talouden kehitys on kuitenkin ollut myönteistä muuten synkässä talouskehityksessä, mikä selittää maan luottoluokituksen hienoisen paranemisen. 4.3 Georgia Vuoden 2003 alkupuoliskoa koskevat alustavat tiedot osoittavat BKT:n reaalisen kasvun olevan vuositasolla ennustetta nopeampaa eli 8,6 prosenttia (kasvu oli 5,4 % vuonna 2002). Uuden öljyputken rakentaminen Azerbaizanista Georgian kautta Turkkiin vaikuttaa voimakkaasti Georgian talouteen vuosina 2003 ja 2004. Hanke aiheuttaa heijastevaikutuksia muihin toimialoihin kuten kuljetusalaan ja muihin palveluihin. Teollisuustuotanto ja maatalous ovat myös kasvaneet viime aikoina melko vahvasti. Katkokset energianjakelussa aiheuttavat kuitenkin edelleen ongelmia tuotannolle. Hyvän sadon ja melko tiukan rahapolitiikan ansiosta kuluttajahintainflaatio on hidastunut jonkin verran vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna vuoteen 2002, jolloin keskimääräinen inflaatio oli 5,6 prosenttia. Vuonna 2002 toteutettiin joitakin toimenpiteitä verotulojen keräämisen kehittämiseksi, mutta kaiken kaikkiaan toimenpiteiden täytäntöönpano oli heikkoa edelleen alkuvuonna 2003. Hallituksen esitys verolainsäädännön kattavammasta uudistamisesta ei ole edennyt maan parlamentissa. Muita kuin verotuloja (etenkin yksityistämisestä saatavat tulot ja avustukset) koskevien liian optimististen odotusten vuoksi hallitukseen kohdistuu kovia paineita menojen rajoittamiseksi vuonna 2003. Jotta maa voisi jälleen saada rahoitusta IMF:ltä, hallitusta vaadittiin maaliskuussa 2003 toteuttamaan finanssipolitiikan mukautustoimia, joiden vaikutus on noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska maan parlamentti ei ole hyväksynyt näitä toimenpiteitä, Georgian PRGF-järjestely IMF:n kanssa ei etene. Georgian vaihtotaseen alijäämäksi vuonna 2002 arvioidaan noin 7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska tuonti on kasvanut nopeasti Baku-Tbilisi-Ceyhan -öljyputken ja rinnakkaisen kaasuputken rakentamisen vuoksi, vaihtotaseen alijäämän ennustetaan kasvavan 12 17 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2003 2004. Ulkomaiset suorat sijoitukset kattavat kuitenkin alijäämän kasvun. Keskuspankin kokonaisvaluuttavaranto kasvoi vuonna 2002, mutta se ei edelleenkään vastaa kuin 1,7 kuukauden tuontia. 17
Georgian julkisen ja julkisyhteisöjen takaaman ulkoisen velan velkakanta oli noin 1,75 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 52 % suhteessa BKT:hen) vuoden 2002 lopussa, ja sen nykyarvo on yli 300 prosenttia valtion tuloista. Koska velanhoitokustannusten on arvioitu kasvavan vuodesta 2003 eteenpäin, Georgian odotetaan pyytävän kahdenvälisten velkojensa uudelleenjärjestelyä. Koska IMF:n kanssa ei ole toimivaa järjestelyä, Georgia ei voi pyytää Pariisin klubia jatkamaan velkojen uudelleenjärjestelyä siten, että se kattaa vuonna 2003 erääntyvät velat, jotka eivät nykyisellään kuulu uudelleenjärjestelyn piiriin Pariisin klubiin kuuluvien luotonantajien kanssa maaliskuussa 2001 tehdyn sopimuksen perusteella. Näin ollen velanhoidon kestävyys on edelleen vakava ongelma lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. 4.4 Moldova Terveen talouspolitiikkayhdistelmän odotetaan varmistavan melko vahvan eli noin 4-5 prosentin kasvun ja hillitsevän hintojen ja valuutan huomattavaa epävakautta. Uudistukset edistyvät kuitenkin hitaasti ja talouden pohja on kapea. Tämä aiheuttaa huomattavia riskejä, joita pahentaa Moldovan suuri vaihtotaseen rakenteellinen alijäämä. Vaikka öljyn hinta laskisi melko nopeasti vuoteen 2004 mennessä ja elintarvikkeiden ja juomien vientihintojen yhteenlaskettu korotus olisi 4 prosenttia vuosina 2003-2004, Moldovan kauppataseen alijäämän odotetaan vuositasolla olevan noin 25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaihtotaseen vuotuisen alijäämän ennakoidaan tulevina vuosina olevan 7-8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Moldovan vientisektorin kapeuden aiheuttamia riskejä lieventää hieman se, että pääomasiirrot (pääasiassa tekninen apu ja humanitaariset avustukset) todennäköisesti jatkuvat huomattavan ylijäämäisinä ja ulkomailta tulevien maksusuoritusten virta (jotka kirjataan tuloiksi eikä siirroiksi) pysyy suurena. Tämä on edelleen ratkaisevan tärkeää Moldovalle, joka kamppailee jatkossakin saadakseen ulkoista rahoitusta tai houkuttaakseen maahan sijoituksia. Ulkomaisten suorien sijoitusten määrä pysyy kuitenkin vähäisenä ja euro-obligaatioiden markkinat maan ulottumattomissa. Valtio tuskin kumoaa vuodesta 1999 saavutettuja finanssipolitiikan parannuksia, mutta sillä on varsin vähän liikkumavaraa rajallisten rahoitusvaihtoehtojen vuoksi. Se ei ole onnistunut varmistamaan rahoitusta IMF:ltä ja Maailmanpankilta vuodeksi 2003 (lukuun ottamatta vähäisiä summia tiettyihin hankkeisiin), ja 685 miljoonan lein (48 miljoonaa USD) yksityistämistavoitteen saavuttaminen on epärealistista. Rahoituksen puutteen ja huomattavien velanmaksuvelvoitteiden vuoksi hallituksen on pitänyt tarkistaa vuoden 2003 talousarviota ylijäämän saavuttamiseksi. On todennäköistä, että valtion kotimainen lainanotto lisääntyy uudelleen, koska parlamentti on jo antanut hyväksyntänsä sille, että valtio lainaa lähes 600 miljoonaa leitä Moldovan keskuspankilta. Talousarvion suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät ongelmat tuskin vähenevät vuonna 2004. Syinä tähän ovat heikko hallinto, jatkuva riski siitä, että parlamentti voi vahvistaa kansansuosiota tavoittelevia toimenpiteitä, sekä uudet myöhästymiset monenvälisissä ja kahdenvälisissä rahoitusvirroissa. Varsinkin vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä velanhoitotarpeet ovat valtavat, mikä voi johtaa suuriin ongelmiin. 4.5 Tadžikistan Tadžikistanin talouskasvu oli nopeaa myös alkuvuonna 2003. BKT:n reaalinen kasvu on alustavien tietojen mukaan noin 8,5 prosenttia vuositasolla. Koko vuonna 2002 kasvu oli 9,1 prosenttia. Tärkein teollisuudenala on edelleen alumiiniteollisuus, jonka osuus maan teollisuustuotannosta noin 60 prosenttia. Alkuvuonna 2003 on kuitenkin ollut myönteisiä merkkejä siitä, että myös kevyt teollisuus elpyisi. Kasvu jatkuu melko vahvana myös 18
maataloudessa ja sen veturina on puuvillatuotanto. Kuluttajahintainflaatio on edelleen vuositasolla keskimäärin 15 prosenttia. Syyt ovat pääasiassa talouden ulkoisia (ankara talvi, energian korkea hinta), mutta myös rahapolitiikan noudattamisen tilapäiset ongelmat ovat inflaation taustalla. Julkisen talouden rahoitusasema oli vuonna 2002 kokonaisuudessaan odotettua parempi, sillä viranomaiset osoittivat odotettua enemmän tuloja velkojen lyhentämiseen eivätkä menojen korottamiseen. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema oli lähellä tasapainoa, ja sen alijäämä oli vain 0,1 prosenttia (lukuun ottamatta julkisia investointihankkeita, joiden arvo on noin 2,5 % suhteessa BKT:hen). Nopean talouskasvun ja paremman veronkeräysjärjestelmän avulla verojen suhde BKT:hen on kohentunut vuosien 2001 ja 2002 välisenä aikana 14,1 prosentista 14,7 prosenttiin. Vuonna 2003 valtion tulot ovat toistaiseksi ylittäneet tavoitteet, ja hallitus jatkaa varovaisen finanssipolitiikan noudattamista. Tavoitteena on mahdollistaa erittäin tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen lisäykset viime vuonna hyväksytyn köyhyyden vähentämisstrategian (PRSP) mukaisesti. Vaihtotase koheni vuonna 2002, ja alijäämä saatiin supistettua noin 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen (7,2 % vuonna 2001). Pääomansiirtoja huomioon ottamatta vaihtotaseen alijäämän ennustetaan olevan noin 18 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2003 alijäämä kasvaa todennäköisesti uudelleen osittain siksi, että humanitaaristen avustusten ja muiden pääomansiirtojen odotetaan vähenevän. Puuvillan ja alumiinin vientihintojen nousu ja vientimäärien kasvu hillitsevät kuitenkin alijäämän lisääntymistä. Kahdenväliset velkojen uudelleenjärjestelysopimukset Venäjän ja Uzbekistanin kanssa vähensivät Tadžikistanin ulkomaanvelkaa 1,017 miljardista Yhdysvaltain dollarista (98 % suhteessa BKT:hen) vuoden 2001 lopussa 976 miljoonaan dollariin (88 % suhteessa BKT:hen) viime vuoden lopussa. Velanhoito oli maalle raskas taakka ja vei yli 40 prosenttia valtion tuloista ja noin 23 prosenttia vientituloista. Keskuspankin kokonaisvaluuttavaranto oli 96 miljoonaa dollaria vuoden 2002 lopussa, mutta ei kasvanut yhtä nopeasti kuin tuonti. Näin ollen valuuttavaranto vastasi vain noin 1,8 kuukauden tuontia alkuvuodesta 2003. 4.6 Ukraina Ukrainan BKT:n kasvu oli 4,1 prosenttia vuonna 2002 ja vauhdittui 7,5 prosenttiin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla (vuositasolla). Kasvu ylitti reilusti odotukset. BKT:n odotetaan kasvavan 5 6 prosentin luokkaa koko ennustekauden ajan. Nopea talouskasvu yhdessä heikon sadon aiheuttaman elintarvikkeiden hintojen nousun kanssa on lisännyt jälleen inflaatiopaineita (viime vuoden poikkeuksellisen deflaation jälkeen), mutta inflaation odotetaan kuitenkin pysyvän alle kymmenessä prosentissa vuonna 2003. Vuoden alkupuoliskon odotettua nopeamman talouskasvun myötä julkisen talouden rahoitusasema oli vahvempi kuin talousarviossa oletettiin (julkisyhteisöjen sulautettu kassaperusteinen ylijäämä oli 1 % suhteessa BKT:hen vuositasolla). Valtion on kuitenkin selvitettävä huomattava määrä arvolisäveron palautusrästejä, joita arvioidaan kertyneen noin 2,5 miljardia dollaria kesäkuun 2003 loppuun mennessä. Vuodeksi 2004 viranomaiset ovat sopineet epävirallisesti IMF:n kanssa julkisen talouden sulautetun alijäämän tavoitteeksi 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Maksutase on pysynyt suhteellisen hyvänä. Vaihtotase on säilynyt tuntuvasti ylijäämäisenä. Ylijäämän ennustetaan olevan noin 8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003, mutta kaventuvan vuosina 2004 2006 kotimaisen kysynnän korvatessa vähitellen nettoviennin pääasiallisena kasvutekijänä. Grivnan nimellisarvo on pysynyt huomattavan vakaana ja 19
reaalinen valuuttakurssi on pysynyt kilpailukykyisellä tasolla. Virallinen valuuttavaranto on jatkanut kasvuaan, ja elokuussa 2003 se vastasi 3¼ kuukauden vientiä. Joulukuussa 2002 Ukraina pääsi jälleen kansainvälisille pääomamarkkinoille laskemalla liikkeeseen 350 miljoonan dollarin euro-obligaation. Kesäkuun alussa 2003 se laski liikkeeseen menestyksekkäästi 800 miljoonan dollarin euro-obligaation, jolla on 10 vuoden maturiteetti. Tuottoerot Ukrainan euro-obligaatioiden jälkimarkkinoilla ovat kaventuneet tuntuvasti vuoden 2001 puolivälistä ja Ukrainan kansainvälistä luokitusta on parannettu. Rakenneuudistukset hidastuivat huomattavasti vuosina 2001 2002, ja edistyminen niiden toteuttamisessa onkin maan suurin taloudellinen haaste. Vuoden 2003 alusta on otettu käyttöön kannustimia mm. verouudistuksen ja uuden eläkelainsäädännön antamisen osalta, mutta muilla aloilla ja erityisesti energiasektorilla tilanne on edelleen varsin heikko. Ukraina neuvottelee parhaillaan varotoimenpiteenä käytettävästä valmiusluottojärjestelystä IMF:n kanssa, ja se aikoo maksaa kaikki velkansa takaisin IMF:lle suunniteltua nopeammin. Ukraina neuvottelee myös Euroopan komission kanssa mahdollisista poliittisista edellytyksistä, joita liitetään uuden enimmillään 110 miljoonan euron makrotaloudellisen avun maksamiseen, jonka neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2002. 5. MUUT EU:N ULKOPUOLISET MAAT Nämä taloudet ovat edelleen erittäin herkkiä ulkoisille häiriöille, vaikka talouden perustekijät ovatkin kehittyneet. 5.1 Algeria Toukokuun 21. päivän maanjäristyksellä ei odoteta olevan tuntuvaa välitöntä vaikutusta kasvuun eikä julkisen talouden rahoitusasemaan ja ulkoiseen asemaan vuonna 2003. Elvyttävän finanssipolitiikan jatkamisen ja suhteellisten korkeiden öljynhintojen tuella kasvun odotetaan lisääntyvän noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Algerian parlamentti on hyväksynyt lisäbudjetin, jotta voidaan rahoittaa 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen kasvaneet menot. Varoja tarvitaan asuntojen rakentamiseen ja avustuksiin maanjäristyksestä kärsineelle väestölle. Lisäbudjettilaista aiheutuvien finanssipoliittisten kannustimien odotetaan elvyttävän muiden kuin öljytuotteiden ja maataloustuotteiden tuotantoa. Näin ylitetään selvästi kielteiset seuraukset, joita kasvulle aiheutui siitä, että maanjäristys tuhosi pääomakantaa. Julkisen talouden menojen kasvun seurauksena julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan siirtyvän vuoden 2002 lähellä tasapainoa olleesta rahoitusasemasta 0,4 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2003 (alijäämä on 1,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2004). Algeria vahvisti edelleen vuonna 2003 huomattavasti ulkoista rahoitusasemaansa. Korkea öljyn hinta yhdessä melko varovaisen makrotalouspolitiikan noudattamisen kanssa korottivat virallisen bruttomääräisen valuuttavarannon 27 miljardiin Yhdysvaltain dollariin kesäkuussa 2003. Lisäksi Algerian vaihtotaseen odotetaan olevan jälleen huomattavasti ylijäämäinen vuonna 2003 (8,1 % suhteessa BKT:hen). Näin se supistaa ulkomaanvelkaansa noin 21,4 miljardiin dollariin (noin 35 % suhteessa BKT:hen) tämän vuoden lopulla. Velanhoitosuhde on puolestaan laskemassa alle 20 prosenttiin. IMF korostaa Algerian talouden olevan kuitenkin edelleen herkkä jatkuneelle öljyn hinnan laskulle. Tätä herkkyyttä ovat lisänneet maanjäristykseen liittyvät jälleenrakennuksen 20