OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002130, Kuninkaala Teollisuustonttien tarkistus kaupallisten palvelujen alueeksi. Miele Oy ja Kiint. Oy Vantaan Porttikaari Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 18.10.2011 KUVA 1 Kaava-alueen sijainti 1:20 000 Laatija: Vantaan kaupunki, Maankäyttö (MATO), Kaupunkisuunnittelu, (KAUPSU) ESA, TKA Aloitteet:27.10.2005 ja 17.12.2009

Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Siinä osallisille annetaan tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. (Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukainen vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta, tapahtuu samanaikaisesti, erillisellä tiedotteella: "Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) 62 :n mukaan"). 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Vesa Karisalo,aluearkkitehti, Projektiyksikkö Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Eeva Sauramo, asemakaavasuunnittelija Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Asemakaavan selostus sisältää asemakaavatyöryhmän eri henkilöiden kirjoittamia tekstiosuuksia ja laatimia kuvia. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella; Porttikaari-kadun varrella Lahdenväylän länsipuolella, kiinni liikennealueessa (KUVA 1). 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Mitä alueelle suunnitellaan Miele Oy on 17.12.2009 hakenut korttelin 64001 tonttien 2 ja 3 käyttötarkoituksen muuttamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontilla 3 sijaitsee yrityksen nykyinen vuonna 1988 valmistunut punatiilinen liike- ja toimistorakennus, kooltaan 2 335 k-m². Hakemuksessa on esitetty tämän laajentamista 1 090 k-m²:llä ja uuden, 1 635 k-m²:n liike- ja toimistorakennuksen rakentamista tontille 2. Tontit 2 ja 3 ovat yhteensä 9 232 m² ja lopullinen kerrosala tulisi olemaan 5 060 k-m² (noin e=0,55). Autopaikkoja esitetään varattavaksi yhteensä 77 kappaletta. Hakemuksen mukana Miele Oy on toimittanut alustavan suunnitelman alueestaan, jonka pohjalta asemakaavan muutostyötä jatketaan. Tontit ovat suhteellisen pieniä, joten autopaikkojen sijoittaminen alueelle on haasteellinen. Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari on 27.10.2005 hakenut korttelin 64001 tontin 1 käyttötarkoituksen muuttamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Yrityksen tontilla oleva huonekalujen myynti- ja näyttelyhallitilaksi suunniteltu rakennus on valmistunut vuonna 2006. Rakennus on rakennettu poikkeusluvalla, koska käyttötarkoitus ei ollut asemakaavan mukainen, mutta kylläkin Porttisuon alueelle yleisesti suunnitellun tulevan maankäytön mukainen. Poikkeusluvassa edellytettiin kaavamuutoksen hakemista, jonka hakija myös heti teki (KA 4896/2005/122; hakemus nro 001920). 2

Asemakaavan muutostyön yhteydessä päivitetään myös hakijan nykyinen kaava- ja tilatarve, koska hakemuksesta on jo kulunut useita vuosia. Tontti 1 on 2 655 m² ja käytetty rakennusoikeus 1 593 k-m² (e=0,60). Autopaikoista 5 sijoittuu maantasoon kuten myös huoltopiha. Kellarissa on 36 autopaikan autohalli. Arkkitehtitoimisto Iiro Mikkola Oy:n luonnos 15.12.209 Miele Oy:n K 64001 tonteista 2 ja 3. 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Kansi sivu 1 1. Perustiedot sivu 2 1.1 Tunnistetiedot sivu 2 1.2 Kaava-alueen sijainti sivu 2 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus sivu 2 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo sivu 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, sivu 4 taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä sivu 5 2. Tiivistelmä sivu 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet sivu 5 2.2 Asemakaavan muutos sivu 5 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen sivu 5 3. Lähtökohdat sivu 5 3

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista sivu 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus sivu 5 3.1.2 Luonnonympäristö sivu 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö sivu 7 3.1.4 Maanomistus sivu 10 3.2 Suunnittelutilanne sivu 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, sivu 12 päätökset ja selvitykset 4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet sivu 15 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve sivu 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset sivu 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö sivu 15 4.3.1 Osalliset sivu 15 4.3.2 Vireille tulo sivu 15 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sivu 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö sivu 17 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet sivu 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet sivu 17 Kunnan asettamat tavoitteet 4.4.2 Työn aikana syntyneet tavoitteet sivu 17 5. Asemakaavan muutoksen kuvaus sivu 18 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja sivu 18 luonnonympäristöön 6. Asemakaavan muutoksen toteutus sivu 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat sivu 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus sivu 18 6.3 Toteutuksen seuranta sivu 18 6.4 Asemakaavoituskustannukset sivu 19 LIITEKUVAT Kuva 1 Kaava-alueen sijainti Kuva 2 Ote maalajikartasta Kuva 3 Maanomistustilanne Kuva 4 Ote seutukaavayhdistelmästä Kuva 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Kuva 6 Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 7 Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi - kaupan alueet ja palveluverkko. Entrecon Oy 25.10.2007. Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymän toimivuustarkastelut. Oy Stimulator Ab 2007. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) 18.01.2008. {Helsingin seudun yhteistyö perustuu vuonna 2005 tehtyyn 14 kunnan yhteistyösopimukseen. Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2010-2012. Hakunilan kauppakeskuksen liikenneverkko ja teknisen huollon esisuunnitelma 28.06.2006 / WSP LT-Konsultit Oy / Geomap Oy. Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö 24.09.2009, Arkkitehdit Anttila&Rusanen, Ramboll Finland Oy, Vantaan markkinointi Oy. Vantaan Akselin kaavarunko 1, 13.6.2011, työ nro 062200, Vantaan kaupunki / Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy, Mikko Rusanen ja Maarit Virkkunen. 4

Vantaan Akselin alue, hulevesiselvitys 14.2.2011, Vantaan kaupunki / Pöyry Finland Oy, Timo Nikulainen. Vantaan Akselin alueen liikennesuunnitelma 4.3.2011, liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut 23.2.2011, Ramboll Finland Oy, Petri Saarelainen. 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä Asemakaavan muutoksen laadinta perustuu koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaan Vantaan yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa ratkaistaan muun muassa asuntoalueiden sisäinen katuverkko, kortteleiden tai niiden osien käyttötarkoitus, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja rakennusten ulkonäköön liittyviä seikkoja. Asemakaavan muutos esitetään kartalla 1:2 000 siihen kuuluvine asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Siihen kuuluu aina myös asemakaavan selostus. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kohdan 4.3 osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan muutoksen laadintaan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS -suunnitelma) on päivätty 18.10.2011 ja toimitettu osallisille. OAS - suunnitelman täydennysesitysten jättäminen on lokakuussa 2011. Kaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan osallisille. Osallisten kuulemiskirje maankäyttöja rakennuslain (MRL) 62 mukaan on päivätty 18.10.2011. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosalueelta on ajoyhteys Porttikaarta pitkin Porttisuontielle ja edelleen Jokiniementielle ja Vanhalle Porvoontielle. Asemakaavan muutostyö nro 002130 sisältää myös asemakaavan muutoshakemuksen numero 001920, hakijana kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari. Tämä muutos 001920, kuten myös tekeillä oleva muutos 002130, ovat sisällöltään samansuuntaisia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta muutetaan kaupallisten palvelujen suuntaan. Lisäksi selvitetään yritysten nykyinen tilantarve. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Lisärakentaminen voi alkaa asemakaavan muutoksen tultua hyväksytyksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen lähiympäristö Muutosalue sijaitsee Porttipuistossa; kaupallisten palvelujen alueeksi kehitetyn alueen kaakkoisosassa. Alueelle ovat luonteenomaisia vilkasliikenteiset, suuret liikenneväylät sekä kookkaat kaupan uudisrakennukset. 3.1.2 Luonnonympäristö Maiseman yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue ympäristöineen sijoittuu entiselle suoperäiselle maalle vilkasliikenteisen Lahdenväylän varrelle, liki Kehä III:a. Maisemallisesti alue on pääosin 5

tasaista alamaata, jossa huomio kiinnittyy kookkaisiin rakennusmassoihin ja ympäröiviin suuriin liikenneväyliin. Muutosalueen itäosassa sijaitseva Miele Oy:n nykyinen rakennus sijaitsee osittain Lahdenväylän rinnealueen alarinteessä. Mielen tontin 3 maanpinnan korkeus vaihtelee välillä+25,3 - +34,0 metriä. Lahdenväylän ajoradan korkeus Mielen kohdalla on noin + 36,7 metriä ja lähempänä Mieleä olevan poistumisrampin + 35,7 metriä. Maaperä ja rakennettavuus K 64001 T 1-3 (KUVA 2) Kortteli sijoittuu pääosin paksun pehmeikön alueelle. Maanpintaa on alunperin peittänyt useiden metrien paksuinen turvekerros. Turvekerroksen alla on kuormitettaessa voimakkaasti kokoonpuristuva ja kantavuudeltaan heikko savikerros, jonka paksuus ylittää paikoin 10 metriä. Alimpana irtomaakerroksena on kalliopintaa peittävä moreenikerros. Kovan pohjan syvyys on pehmeikköalueella 10-15 metriä maanpinnasta. Korttelin pohjoispuolisen kalliokohouman rantakerrostumat ulottuvat korttelin pohjoisja koillisosiin. Tällä osalla korttelia savikerros voi paikoin puuttua ja kantavat maakerrokset tai kalliopinta ulottua lähelle maanpintaa. Korttelin maapohja on nykyisin pääosin rakennettua. Rakennukset perustetaan rakennuspaikkakohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Todennäköisin perustamistapa alueella on paalutus. Liikennöitävät alueet ja ulkoiset putkijohdot edellyttävät pääosalla aluetta pohjanvahvistustoimenpiteitä. Pohjavedenpinta on lähellä alkuperäistä maanpinnan tasoa. Painumaherkästä ympäristöstä johtuen pohjavedenpintaa ei saa pysyvästi alentaa. 6

KUVA 2 OTE MAALAJIKARTASTA Kasvillisuus Muutosalueen tonttien rakennusten edustat on nurmetettu ja autopaikka- sekä pihaalueet asfaltoitu. Rakentamattomat tontin osat ovat luonnontilassa ja niillä kasvaa tavanomaista joutomaan puustoa. Eläimistö Asemakaavan muutosalueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja luonnon eläimistön suhteen. Vesistöt ja vesitalous Pohjavedet Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Luonnonsuojelu Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 7

Väestö Asemakaavan muutosalue on asumaton. Yhdyskuntarakenne Aluetta rakennettiin aluksi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Tältä ajalta ovat peräisin osa alueen pohjois- ja keskiosan vanhemmasta rakennuskannasta. 1990-luvun loppupuolelta Porttipuiston alueen kehittäminen käännettiin kaupallisten palvelujen suuntaan. Ensimmäisenä alueelle sijoittunut IKEAn kodinsisustus tavaratalo avattiin yleisölle toukokuussa 2003. Kaupunkikuva Porttipuiston alueella sijaitsee useita rakennusmassaltaan suurempikokoisia, viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettuja, kaupallisten palvelujen yrityksiä, jotka taajamakuvassa selvästi erottuvat kolmelle suurelle, sitä ympäröivälle liikenneväylälle, Lahdentielle, Kehä III:lle ja Vanhalle Porvoontielle. Näiden joukossa sijaitsee rakennusmassaltaan pienempikokoisia yrityksiä, jotka ovat 1980- ja 90-luvuilla rakennettuja. Kaupunkikuvassa nämä rakennukset erottuvat pääosin punatiilijulkisivuisina, koska rakentamisohjeet yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi edellyttivät punatiilen käyttöä julkisivuissa. Kaupunkikuva etelästä, Porttikaarelta katsottuna. Vasemmalla: Keskellä: Oikealla: Vantaan Porttikaari Oy. Tontti 2, josta vajaa ½ Miele Oy:n punatiiliset raken- Julkisivu itään harmaata toimii Mielen autopai- nukset ja lippulinna. peltiä. Muut punatiiltä. koitusalueena. Asuminen Palvelut Työpaikat Porttipuiston alueella ei sen suoperäisen maaperän vuoksi (Portmossen) aiempinakaan aikoina ole ollut asutusta. Lähin asutus sijaitsi Suurelta Rantatieltä ja samalla Haxbölen kestikievarin (nyk. Malmarsin torpan) kohdalta etelään erkanevan Helsinki- Viipuri -tien alkupään, nykyisen Vanhan Porvoontien varrella, joka kärryteitä lukuun ottamatta satoja vuosia oli seudun ainoita liikennöitäviä teitä. Asemakaavan muutosalue tukeutuu Hakunilan palvelualueeseen, jota ollaan laajentamassa Lahdenväylän itäpuolelle, Porttipuistoon päin. Miele Oy:ssä työskentelee noin 50 henkilöä. Virkistys, liikunta ja urheilu Liittyminen viheralueverkostoon Muutosalueelta pääsee katualueita pitkin lähivirkistysalueille. 8

Liikenne Alue liittyy Porttisuontien kautta Jokiniementiehen ja Vanhaan Porvoontiehen. Alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen liikenneverkko on rakennettu ja se toimii nykyisillä liikennemäärillä tyydyttävästi. Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet, mm. linja 68 kulkee Porttipuiston alueen läpi ja linja 62 Jokiniementiellä. Hakunilan kauppakeskuksen liikenneverkko ja teknisen huollon esisuunnitelmassa muutosalueen pohjoisrajaan rajautuvan puistoalueen paikalle on esitetty rakennettavaksi uusi Lahdenväylän alittava katuyhteys K1. Katu on suunniteltu yhdistämään Hakunilan kauppakeskus Porttisuon kaupallisten palvelujen alueeseen. Muutosalueen kohdalla ajoradan korkeus vaihtelisi välillä + 27,00 - + 28,00 metriä. Seudullinen jalankulku- ja polkupyöräreitti Muutosalueesta noin 200 metriä etelään kulkee itä-länsisuuntainen seudullinen Kehä III:n varren jalankulku- ja polkupyöräliikenteen pääreitti. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistomerkkejä. Tekninen huolto Vesihuolto Vedenjakelu Asemakaavan muutosalueelle on rakennettu tarpeellinen vesihuolto. Alueen veden saanti hoidetaan Porttisuontien ja Porttikaaren d225 jakeluvesijohdoilla, johon tonttijohdot liittyvät. Alueen vesijohtoverkko kuuluu Hakunilan painepiiriin. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotus-pumppaamon ja Tikkurilan painepiirin kautta. Hakunilassa sijaitsevan vesitornin tilavuus on 1000 m3, HW = +93,90 ja NW = +87,70. Lisäksi käytössä on alasäiliö, jonka tilavuus on 2700 m3. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin + 85.00 ja ylin on noin + 95.00. Painetasot on ilmoitettu N43- järjestelmässä metreinä merenpinnasta (mvp). Jätevesiviemäröinti Alueelle on rakennettu tarvittava jätevesiviemäröinti. Alueen jätevedet kootaan d250 jätevesiviemärillä IKEA:n tavaratalon pohjoispuolella olevalle Porttisuontien jätevedenpumppaamolle. Jätevedet johdetaan aluksi pohjoiseen Jokiniementielle ja edelleen sitä pitkin itään Hakunilaan. Sieltä jätevedet kulkeutuvat kalliotunnelissa etelään Vaaralan jätevedenpumppaamolle ja edelleen etelään Rajakylään. Sieltä jätevedet johdetaan edelleen Mailatien jätevesien mittausaseman kautta Helsingin viemäriverkkoon. Lopulta jätevedet ohjataan Viikinmäen keskuspuhdistamolle puhdistettaviksi. Sadevesiviemäröinti Alueen sadevedet johdetaan d400 hulevesiviemäriin, jota pitkin hulevesi virtaa edelleen runkoviemäreitä d500 ja d800 pitkin Kormuniitynojaan. Alueen kaikki sadevedet ohjataan tähän puroon. Puro yhtyy Nissaksessa Krapuojaan, joka laskee lopulta mereen Sipoon Kapellviken'in lahdessa. Sammutusvesi Sammutusvesi saadaan tonteilla 2 ja 3 (Miele Oy) kiinteistökohtaisesta palopostista. Lisäksi sammutusvettä on saatavissa 200 metrin päästä IKEA:n tavaratalon sammutusvesiasemasta. 9

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maaperä Maaperän mahdollisista epäpuhtauksista ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Luonnonsuojelukohteet Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. Liikennemelu Ympäröivät suuret liikenneväylät aiheuttavat liikennemelua muutosalueelle. Lentomelu Lentomelu ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kehä III:lla liikennöi päivittäin huomattava osa maan kemikaali- ja polttoainekuljetuksista (muun muassa Helsinki-Vantaa lentoaseman koneiden lentopolttoainetta). Vaara-alueet Korttelin 64012 eteläosassa sijaitsee 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohdot. Voimajohdot eivät rajoita rakentamista asemakaavan muutosalueella. Sosiaalinen ympäristö Yritykset muutosalueella ylläpitävät yrityksen omien työpaikkojen sekä asiakkaiden palvelemiseen liittyvää sosiaalista kulttuuria ja kanssakäymistä. 3.1.4 Maanomistus Sosiotooppi Muutosalue on sosiotoopiltaan jo rakennettua, urbaania kaupunkipalveluympäristöä, jossa autoistuminen on vahvasti läsnä. 10

KUVA 3 MAANOMISTUSTILANNE 11

Asemakaavan muutosalue on yksityisessä omistuksessa (KUVA 3). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11.2001 tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidentavoitteet tulivat voimaan 01.03.2009. Alueidenkäyttötavoitteissa kehotetaan edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä (mm. koulu-, päiväkoti-, neuvola- ja nuorisopalvelut) sekä luomaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle sekä yleisesti eheyttämään kaupunkiseutua. suunnittelussa. On myös otettava huomioon riittävä viheralueiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Uutta rakentamista ei myöskään tule sijoittaa tulvavaara-alueelle. Helsingin seudulle on annettu seuraavat yleistavoitteet: Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Muilta osin asemakaavan muutosalueella ei ole alueidenkäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallinen merkitys (MRA 25). Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan koko Uudenmaan alueelle YM 08.11.2006. Se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa muutosalue on taajamatoimintojen aluetta, joka kuuluu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Se on myös osa aluetta, joka merkitykseltään kuuluu seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköön (KUVA 4). 12

KUVA 4 Ote maakuntakaavasta 1:50 000 Yleiskaava Vantaan Yleiskaavassa 2007 muutosalue on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi (KM), jonka läpi on johdettu voimansiirtolinja (KUVA 5). KUVA 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Asemakaava Korttelin 64001 tontit 1, 2 ja 3 kuuluvat SM 26.02.1976 vahvistamaan Kuusikon asemakaavaan nro 640 100 sekä asemakaavan muutoksena Kuninkaala K64012 + muutos asemakaavaan nro 641 000, joka vahvistui YM 23.07.1985. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Sallittu enimmäiskorkeus on II kerrosta ja rakennusoikeus e=0,60 (KUVA 6). 13

KUVA 6 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen Voimassa oleva asemakaava on pääosin toteutunut lukuun ottamatta korttelin 64001 tonttia 2, joka on rakentamaton autopaikoitusaluetta lukuun ottamatta. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Vantaan kaupungin rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 17.12.2001 ja se sai lainvoiman 01.01.2002. Uusi rakennusjärjestysehdotus hyväksyttiin ympäristölautakunnassa (YLA) 22.09.2010. Lopullisen uuden rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyy Vantaan kaupunginvaltuusto. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Korttelin 64001 tontit 1, 2 ja 3 kuuluvat Vantaan kaupungin tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta tulee täyttämään kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen n:o 1 284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2009 taloussuunnitelmassa 2010-2013 esityksen Vantaan tasapainotetusta strategiasta. Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. 14

Vantaan tasapainotetussa strategiassa Vantaan visio on " Vantaa - viisas valinta ". Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Muutosalueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueella toimivan yrityksen laajentamistarpeita. Vantaan kaupunki haluaa tarjota yritykselle hyvän toimintaympäristön, joten asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Muutoshakemus 002115 on kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelmassa vuodelle 2010. Asemakaavatyö on käynnistetty vuonna 2011 kunnan aloitteesta laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 18.10.2011. Muutoksen suunnittelua sitovia sopimuksia tai suunnitelmia ei työn käynnistysvaiheessa ole ollut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaava-alueen maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset. Asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit. Asemakaava-alueen lähialueen asukkaat. Asukas- ym. yhdistykset ja järjestöt Vantaan kaupungin asukkaat, luottamuselimet ja viranomaiset. Itsensä osallisiksi mieltävät. Valtion viranomaiset ( ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus ym.). Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt (Uudenmaan liitto, YTV ja Vantaan Energia Oy). Vantaan alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät. Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijaviranomaiset Aluearkkitehti Vesa Karisalo Geotekniikkainsinööri Matti Holtari Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Vesihuoltoinsinööri Antti Auvinen Asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo Suunnitteluavustaja Tuukka Kaattari Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen Muut asiantuntijaviranomaiset Kaavoitusteknikko Raila Lindgren 4.3.2 Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Miele Oy 17.12.2009 ja Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari 27.10.2005. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 08.11.2010. Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Palaute annetaan kaupunkisuunnitteluyksikön toimihenkilölle kirjallisesti. Tarvittaessa OAS-suunnitelma tarkistetaan saadun palautteen pohjalta. 15

Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelujen käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n mukaisesti on joulukuussa 2009. Mielipiteet kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuten myös asemakaavan muutosehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavaehdotuksen sen jälkeen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti 30:n vuorokauden ajaksi. Tässä yhteydessä pyydetään myös mahdolliset viranomais- ja yhteisölausunnot. Arvioitu nähtävillä oloaika on keväällä 2011. Nähtävillä oloaikana asemakaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuvalle maanomistajalle kirjaamattomalla kirjeellä. Muistutukset kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ennen kuin asemakaavaehdotus menee kaupunginhallituksen kautta Vantaan kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Asemakaava muutos tulee voimaan valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen annettavalla kuulutuksella. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään MRL 67 :n nojalla tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Myös kaupunginvaltuuston päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Osallisten kuuleminen: Ennen asemakaavan laatimista kuullaan osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS-suunnitelma) lähetetään kohdassa 4.3.1 määritellyille osallisille. Se on asetettu nähtäville myös määrittämättömiä osallisia varten (esim. kaikki kunnan asukkaat ja itsensä osallisiksi mieltävät) maankäyttötoimen asiakaspalveluun osoitteessa Kielotie 28 sekä Hakunilan yhteispalvelupisteeseen. OAS-suunnitelma on nähtävillä myös internetissä osoitteessa www.vantaa.fi/kaavoitus ja maankäyttö. Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Osalliset voivat myös ottaa yhteyttä kaupunkisuunnitteluun suunnittelutyön kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisen jälkeen laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus. Suunnittelutyön edetessä varsinkin kaavoitustyön luonnosvaiheeseen saattaa sisältyä suunnitelman tarkistuksia ja muutoksia. Asemakaavatyön alkaminen Asemakaavatyön alkamisesta tiedotetaan alueen asukkaille, maanomistajille, rajanaapureille, lähipiirin naapureille ja viranomaisille [Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n kuuleminen]. Yleisötilaisuudet Asemakaavan muutoksesta ei ole suunniteltu pidettäväksi yleisötilaisuutta 16

Asemakaavan nähtävillä olo sen voimaan tulo Asemakaavan nähtävillä olosta (MRL 27) ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä nähtäville olosta ei vantaalaisille maanomistajille kirjeitse. Asemakaavan muutos hyväksytään Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaavoitustyön vaiheista ilmoittaminen Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan "Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa" -lehdessä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei ole käyty MRL:n 66 viranomaisneuvotteluja. Virkamiesviranomaisyhteistyö tapahtuu erillisin neuvotteluin ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton ja Vantaan kaupungin kesken. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan visio: Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan tasapainotetun strategian mukaan koko Itä-Vantaa on yksi työpaikkarakentamisen painopistealue. Aktiivisen elinkeinopolitiikan toiminnan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaalle. Monikansallisena yrityksenä Miele Oy konserni täyttää tämän tavoite-ehdon. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisäksi kohdata alueella jo toimivien Miele Oy:n ja Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaaren nykyaikaistamissuunnitelmia sekä laajentamistarvetta ja siten tukea Porttipuiston alueen kaupallisen keskittymän palvelutason säilymistä ja kehittymistä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen, sujuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joukkoliikenteelle luodaan toimintavalmiudet. Muutosalueelta on joukkoliikenne- sekä pyöräilyetäisyysyhteys palvelualueen aluekeskukseen. Näitä kehitetään tarvittaessa. Alue on kytkettävissä kaukolämmön piiriin, mikä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 4.4.2 Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutosalueelle laaditaan korkeatasoinen kaupallinen toimintaympäristö, joka hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja jonka alueen lisärakentaminen rakentamistavaltaan sekä -massoiltaan istuu olemassa olevaan ympäristöön. Alueen ja naapuruston olemassa olevat pääjalankulku- ja polkupyöräily-yhteydet säilytetään. 17

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Vaihtoehtojen laatiminen Nollavaihtoehdon (nykytilanne) lisäksi laaditaan luonnosvaiheessa yksi vaihtoehto. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan valmistelun osana laaditaan tai käytetään aikaisemmin tehtyjä selvityksiä seuraavien arvioitavien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten perustaksi 1. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä rakennettuun ympäristöön. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 3. Arvioidaan, miten lisärakentaminen vaikuttaa hulevesien käyttäytymiseen alueella. Arviointimenetelmien määrittely Asemakaavatyössä käytettävät arviointitavat perustuvat eri henkilöiden kokemukseen, nykytilasta saatuun tietoon, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, laskennallisiin menetelmiin, asiantuntija-arvioihin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tunnistettuihin vaikutuksiin, osallisilta saatuun palautteeseen, vaikutusten rajaukseen ja arvottamiseen sekä hyvän ympäristön tarkastuslistoihin (esim. ekologinen lista). Koska useita vaikutuksia on mahdoton mitata yhteismitallisesti, keskeiseksi muodostuu vaihtoehtojen välisen eron löytäminen (tunnistaminen). Eri arviointitunnusmerkkejä käyttäen arvioidaan ympäristövaikutusten merkittävyys ja muutoksen suuruus sekä odotettavissa oleva vaikutus. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan selostukseen liitetään havainnollisuussuunnitelma ja ilmakuva. Niiden tarkoituksena on toimia arviointiperusteena sekä näyttää, miten alueen voi rakentaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ajoitus Asemakaavan muutos nro 002130 on maankäyttötoimen kaupunkisuunnittelun (KAUPSU) suunnitteluohjelmassa vuodelle 2011. Asemakaavaehdotuksen arvioitu ensimmäinen kaavoituslautakuntakäsittely on talvella 2011/2012. Ehdotus asetetaan nähtäville 30:n vuorokauden ajaksi (MRA 27 ). Vantaan kaupunginhallituksen ensimmäinen käsittely on arvioitu kevääksi 2012. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan asukkaiden antaman palautteen pohjalta. 18

6.4 Asemakaavoituskustannukset Vantaan kaupunki perii kaavoitustyöstä korvauksen (MRL 59). Korvaus määräytyy kaavoituslautakunnan 23.05.2001 tekemän päätöksen mukaisesti. Perittäviä korvausluokkia on yhteensä viisi ja ne määräytyvät asemakaavan tai asemakaavan muutoksen työn laajuudesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Vantaalla 18. päivänä lokakuuta 2011 Vesa Karisalo Aluearkkitehti, Projektiyksikkö KUVA 7 ILMAKUVA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEESTA 19