Maakuntauudistus Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ Raportti Työryhmä hyväksynyt 5.5.2017 Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käsitellyt 9.5.2017 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ JA ESITYS TOIMINTAMALLIKSI 2019 2 2. KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ..3 3. MAAKUNTALAKILUONNOS, KULTTUURI JA LIIKUNTA....3 4. NYKYTILA-ANALYYSI.3 4.1. Kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen liittyvät nykyiset tehtävät maakunnassa...3 1 4.2. Kulttuurin ja liikunnan lähitulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.5 4.3. Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät 8 4.4. Keskeisiä yhteistyösuhteita ja rajapintoja...9 4.5. Kulttuuriin käytössä olevat henkilöresurssit htv-tasolla 9 4.6. Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat.10 5. TOIMINTAMALLI 2019..10 5.1. Sidosryhmäkyselyn näkökulmaa maakuntauudistukseen...10 5.2. Siirrettävät toimintatavat 11 5.3. Kulttuurin alatyöryhmän esitys toimintamalliksi 2019...13 Liite 1, Sidosryhmäkysely kulttuurin palveluista ja tehtävistä.14
1. TIIVISTELMÄ JA ESITYS TOIMINTAMALLIKSI 2019 Aluekehitys ja strateginen suunnittelutyöryhmän kulttuurin alatyöryhmä on kokoontunut yhteensä 8 kertaa syksystä 2016 kevääseen 2017. Työryhmä on edennyt työsuunnitelman mukaisesti ja sen työstä on syntynyt oheinen raportti. Raportissaan kulttuurin alatyöryhmä esittelee nykytila-analyysin kulttuurin tehtävistä tällä hetkellä koskien Etelä- Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien toimintaa. Näiden organisaatioiden osalta esitellään tehtävät, palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät, keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat, kulttuuriin käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat. Kulttuurin ja liikunnan tehtäväkenttää on analysoitu melko laajasti lähitulevaisuuden haasteiden kautta. Useat haasteet nähdään myös mahdollisuuksina. Sidosryhmille tehdyn kyselyn kautta haettiin näkökulmaa maakuntauudistukseen ja erityisesti kulttuurin tehtäviin ja palveluihin. Kyselyssä kaikki nykyiset kulttuuriin liittyvät tehtävät/palvelut koettiin erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Tärkeimmiksi tehtäviksi kysely nosti seuraavat: kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttämisen edistäminen ja hyödyntäminen, hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan avulla, suunnitelmallinen maakunnallinen kulttuurin edistämistyö/kehittämistyö, kulttuuriyhteistyön edistäminen ja koordinointi maakunnassa sekä kulttuuriin liittyvä viestintä. Kyselyn pohjalta niiden huomioiminen uudessa maakunnassa ja sen kulttuuriin liittyvissä tehtävissä on perusteltua. Samoin on kansainvälisen kulttuuritoiminnan osalta: kulttuuriyhteistyö, kulttuurivaihto, kulttuurimatkailu ja projektit ovat kannatettavia toimintamuotoja tulevaisuudessakin. Kulttuurin viestinnän osalta tulevaisuudessa viestintää tulisi keskittää selkeästi sähköiseen tapahtumakalenteriin ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeitä ovat myös uutiskirje ja www-sivusto. Painetusta kulttuuriesitteestä ja perinteisistä julkaisuista voitaisiin luopua. Raporttiin on kirjattu myös työryhmän keskusteluissa esiin tulleita näkökulmia ja hyviä käytäntöjä siirrettävinä toimintatapoina uuteen toimintamalliin 2019. Keskusteluissa korostui näkemys, että kulttuurin tulee olla mukana strategisessa suunnittelussa sekä monialaisessa keskustelussa ja toiminnassa. Kaikenlaisen yhteistyön merkitys tulevaisuudessa korostuu. Uudella maakunnalla täytyy olla toimivat yhteydet ja hyvä yhteistyö myös maakunnan keskeisiin kulttuuritoimijoihin. Kulttuuri ja liikunta nähdään keskeisinä alueiden ja kuntien elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävinä asioita. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on turvattava. Kulttuuriympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä ja ne tulee myös huomioida uudessa maakunnassa. 2 Esitys toimintamalliksi 2019 Kulttuurin alatyöryhmä esittää kulttuurin ja liikunnan osalta jatkovalmistelulle seuraavaa: Kulttuurin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueeseen. Työryhmän näkemyksen mukaan kulttuuri on läpileikkaava, monialainen toimiala, joten kehittämistä ja resursseja tarvitaan. Kulttuurilla on vaikuttavuutta myös muissa palvelualueissa: rahoitus- ja kehittämispalvelut, rekrytointija osaamispalvelut, alueiden käytön palvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä kansainvälistymisessä. Toimintatavaksi esitetään tiimimäistä työskentelytapaa, jotta monialainen henkilöstön osaaminen saadaan käyttöön. Kulttuurin lisäksi maakunta huolehtii myös maakuntalain mukaisista liikuntaan liittyvistä tehtävistä. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä, teemaryhmä tai joku muu toimielin. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, miten luodaan toimivat yhteydet kuntiin, kuntien kulttuurivastaaviin, kolmannen sektorin toimijoihin, eri kulttuuri- ja taideorganisaatioihin sekä muihin sidosryhmiin. Jatkovalmistelua ja toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijatehtävien osalta. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 9.5.2017 esittää, että maakunnan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.
2. KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän kulttuurin alatyöryhmä aloitti työnsä syyskuussa 2016. Työryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa. Työryhmä on toteuttanut sidosryhmäkyselyn sekä kuullut keskeisiä sidosryhmiä ja heidän edustajia kokouksissaan. Tehtäviään, toimintaansa ja tulevaisuuden haasteita ovat kokouksissa esitelleet Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Leader-toimintaryhmät, PLU, Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto, Seinäjoen kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Isonkyrön kunta, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, TAIKE/Pohjanmaan taidetoimikunta, AVI ja Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke. Alatyöryhmän kokoonpano: Marjatta Eväsoja, EPL, puheenjohtaja Tuija Ahola, EPL, sihteeri (varalla Hanna Hangasluoma, EPL) Marjut Leppänen, ELY, (varalla Tuija Nikkari, ELY) Mika Virkkala, Siba/SKR, (varalla Timo Suutari, Ruralia) Aino-Maija Siren, PLU, (varalla Tapio Korjus, Kuortaneen urheiluopisto) Paula Erkkilä, Leader-edustaja, (varalla Sinikka Koivumäki, Leader-edustaja) Leena Kråknäs, Seinäjoen kaupunki, (varalla Maija-Leena Rostén, Kurikan kaupunki) Marika Puntala, Ähtärin kaupunki, (varalla Pirjo Ala-Fossi, Kauhajoen kaupunki) Katri Kemppainen, Isokyrön kunta, (varalla Teppo Ylitalo, Lapuan kaupunki) Esa Kaunisto, Alajärven kaupunki, (varalla Jarmo Anttila, EP:n musiikkiopisto) 3. MAAKUNTALAKILUONNOS, KULTTUURI JA LIIKUNTA Maakuntalakiluonnos määrittelee kulttuurin ja liikunnan roolin ja tehtävät seuraavasti. Maakuntalakiluonnos 6, maakunnan tehtävät: 9) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 13) kulttuuriympäristön hoito; 17) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 3 4. NYKYTILA-ANALYYSI Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuurimaakunta, jonka tulevaisuuden menestys kumpuaa kansainvälisyydestä ja kyvystä uudistua muun maailman mukana. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa on määritelty visio eli mitä haluamme vuonna 2020 olla: Meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet vuosille 2014 2020 ovat: yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys. Kulttuurin kehittämistä ohjaavat maakunnalliset asiakirjat: maakuntastrategia, maakuntaohjelma + maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, kulttuuristrategia, kansainvälistymisen toimintaohjelma, älykkään erikoistumisen strategia ja matkailustrategia. 5.1. Kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen liittyvät nykyiset tehtävät maakunnassa Etelä-Pohjanmaan liitto/kulttuurin tehtäväalue: Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalue toimii maakunnan kulttuurin luotaajana ja puolestapuhujana, jakaa käytäntöjä ja konsepteja, pitää kulttuuritoimijat ajan tasalla, kehittää ja kouluttaa, kansainvälistää ja verkottaa. Tehtävänä on:
Koordinoida maakunnallista kulttuuristrategiatyötä, edistää, seurata ja arvioida strategian toteutumista. Edistää maakunnallisen kulttuuri-, ja museotoimen sekä kotiseutu- ja perinnetyön kehittämistä. Seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin, kirjastotoimen ja taiteen kehitystä, niitä koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Yhteistyö: kuntien, maakuntien, kulttuurialan viranomaisten ja taide- ja kulttuuriorganisaatioiden sekä järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen. Kansainvälisyys: kansainväliset yhteistyöverkostot, projektit ja kulttuurivaihto. Kulttuuriin liittyvä edunvalvonta ja lausunnot. Rahoitus- ja hankeneuvonta. Viestintätehtävät (kulttuuriesite, kulttuurikalenteri, kulttuurin uutiskirje, kulttuurin sivusto, sähköpostitiedotus, julkaisut). Kulttuurihankkeiden toteuttaminen. Kulttuurilautakunnan toiminnan organisointi. Suomi 100 juhlavuoden alueellisen ohjelmatyön koordinointi, aluetuen jakaminen ja viestintä (pääosin 2016-2017). Tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet kuntayhtymän jäseneksi. Liikunnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä liitolla on muutamia: Alueellisen liikuntaneuvoston (Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvosto) ehdokkaiden nimeäminen. Oman alueen liikuntaneuvoston jäsenten verkosto => yhteistyöpalaverit Yhteistyö kuntien vapaa-aikatoimien kanssa. Lausunnot liikuntapaikkarakentamisesta. ELY-keskus: Yritys- ja työvoimayksikön kulttuurialan tehtävät Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen: Nuorten luovien taitojen edistäminen sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Keinot: Rakennerahastotoiminta, Nuorisotakuu. Aineeton tuotanto ja luova talous: Tavoitteena aineettoman tuotannon ja luovan talouden kehittyminen. Keinot: Yritysten kehittämisrahoitus, rakennerahastotoiminta ja Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Alueellinen Road show. Kansallinen kulttuurimatkailu: Tavoitteena kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen ja kulttuurimatkailualan yritysten syntyminen. Keinot: Culture Finland yhteistyö Etelä-Pohjanmaalla, rakennerahastotoiminta, yritysten kehittämisrahoitus, starttirahat. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen: Suomalais-venäläinen foorumitoiminta. Keinot: Rakennerahastotoiminta. CreMA haku: Luovien alojen pk-yritysten monialaiset tuotekehityshankkeet. ELY-keskuksissa yhteyshenkilöt CreMA-haussa. ELY-keskus arvioi alueelliset hankehakemukset: Hankkeiden on oltava ELY-keskusten jatkorahoitettavissa. Taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta kunnissa ja alueilla: Lausunnon antaminen alueellisista hankehakemuksista. Luova talous: Luovan talouden yrittäjyyden edistäminen. Keinot: Koulutukset (yhteishankintakoulutus), valmennukset, starttiraha, yritysten kehittämispalvelut, hankerahoitus, alueellinen sidosryhmäyhteistyö. 4 Maaseutuyksikkö Maaseutuohjelmassa on monipuoliset mahdollisuudet edistää kulttuuriin liittyviä asioita, mm. luovien alojen yrittäjyys (yritysryhmähanke), kylien kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttäminen ja hyödyntäminen elinkeinona, vapaa-ajan virkistykseen jne. Rajapinnoilla toimitaan monessa. Muun muassa kotouttamisessa maaseutuohjelma tarjoaa mahdollisuuden suomen kielen ja kulttuurin sisään ajoon. TE-toimisto Kulttuuri ja liikunta sektorien osalta hoidamme tietysti muiden alojen tapaan tarvittaessa työnvälitystä ja yritysyhteistyötä sekä kolmannen sektorin kanssa esim. välityömarkkinatoimintoja. Ohjaamme asiakkaita mm. työkokeiluihin ja palkkatukipaikkoihin, mikäli niitä meille ilmoitetaan tai asiakas itse aktiivisesti niitä etsii. Käytössämme on myös näille sektoreille palkkatukirahoja ja starttirahoja, joita ei ole toimialakohtaisesti mitenkään korvamerkitty. Lisäksi teemme päätöksiä mm. omaehtoiseen koulutukseen kriteerien täyttyessä ja pienessä määrin myös työvoimakoulutusta, jos tarvetta, kyse lähinnä yksittäisistä paikoista esim. Osaamisen ovi -koulutuksen kautta.
Lisäksi tuemme kansainvälistymistä myös näillä aloilla. Tärkeänä kulttuuri- ja luovien alojen hankerahana toimii: Työvoimapoliittinen avustus (kansallinen), ESRhankerahoitus. Leader-ryhmät: Aispari ry, Kuudestaan ry, Liiveri ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry ovat Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiä. Suomessa on kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Leader-ryhmät toteuttavat omia paikallisia strategioitaan. Strategian toteuttamiseen on Maa- ja metsätalousministeriö myöntänyt paikallisille Leader-rymille rahaa jaettavaksi yrityksille ja yhteisöille investointeihin ja kehittämiseen. Leader-ryhmien toiminta on kaikille avointa, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Leader-ryhmät kannustavat alueensa asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja kotiseutuaan. Ryhmän henkilöstö neuvoo tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteutuksessa. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja yritystukiin. Hankehakijana voi olla yritys, yhdistys tai yhteisö. Hankerahoitusta voi hakea kehittämiseen, investointiin sekä koulutukseen ja tiedonvälitykseen. Hankkeet ovat tavallisimmin paikallisia, mutta ne voivat olla myös alueiden- tai kansainvälisiä. Leaderryhmät innostavat alueensa toimijoita verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Leader-periaatteet pähkinänkuoressa: Paikallisuus alueelle suunnatut paikalliset, monialaiset kehittämisstrategiat. Kumppanuus yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken. Yhteistyö ja verkostoituminen. Kansainvälistyminen ja alueiden välinen kokemusten vaihto. Alhaalta ylöspäin -ajattelu, jossa alueen asukkaat ja yhteisöt ovat keskeisessä roolissa sekä hanketoimijoina, kehittämisstrategian laatijoina, että päätöksenteossa. Leader-ryhmän hallitus käyttää itsenäistä päätösvaltaa hankkeiden rahoittamisesta. Innovatiivisuus ja uusien toimintatapojen kokeilu. 5 5.2. Kulttuurin ja liikunnan lähitulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kulttuurin alatyöryhmässä on keskusteltu kulttuurin ja liikunnan tehtäväkentän tulevaisuuden haasteista työryhmän jäsenten ja vierailevien asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Työryhmässä monet haasteet koettiin mahdollisuuksiksi uusille toimintatavoille ja tulevaisuuden kehittämistyölle. Yhteisiä yleisiä haasteita, jotka ovat osaksi myös mahdollisuuksia: Väestörakenteen muutos Digitalisaatio Ekologisuus Lifestyle Globaali/lokaali Yksilöllisyys/yhteisöllisyys Kuntauudistus ja kuntien kulttuuritoimien rooli Resurssit Rahoituksen uudet muodot Kansainvälistyminen => suunnitelmallinen ja johdonmukainen toiminta Monikulttuurisuus Nationalismi/ihmis- ja kansalaisoikeudet => kulttuurin merkitys Rahoitus: Haasteena koetaan julkisen rahoituksen tulevaisuus, sillä tulevaisuudessa julkinen rahoitus ei varmaankaan kasva. VOS-järjestelmän uudistaminen on meneillään. Mihin suuntaan uudistaminen vie, niukkenevatko resurssit vai avaako uudistus uusia rahoitusmahdollisuuksia? Kuntien kulttuuritoiminnan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit olisi tulevaisuudessa pystyttävä turvaamaan nykyisellä tasolla ja mahdollisesti myös pyrkiä kasvattamaan resursseja.
Rahoituksen osalta tulee kehitellä uusia muotoja, kehittää yhteistyötä ja yhdistellä pieniä puroja suuremmaksi virraksi. Veikkausvoittorahojen käyttö tulevaisuudessa huolestuttaa. Liikunnan ja kulttuurin lisäksi monet muutkin tahot ovat kiinnostuneita näistä rahoista. Nyt veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan urheiluja liikuntakasvatuksen (25 %), tieteen (17,5 %), taiteen (38,5) ja nuorisotyön (9 %) edistämiseen. Rahoituksen turvaaminen myös korvamerkittynä on tärkeää. Rahoituksen mahdollisesti vähentyessä on hyvä tehdä valintoja, arvioida uudelleen, mikä on kulttuuritoiminnan tavoite ja YDIN. Tulevaisuudessa kunnat joutuvat pohtimaan ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia. Rahoituksen oikea jako suhteessa toimintaan. Kulttuurirahasto on tehnyt selvityksen Rahan kosketus, jossa luodaan katsaus taiteen rahoitukseen Suomessa. Uusia rahoituksia on myös kehitetty. Esim. Taide2 -hankkeessa tavoitteena on taiteellisten tuotantojen syventäminen ja pitkäjänteistäminen, laadun parantaminen, uuden yhteistyön kehittäminen, uusien yleisöjen löytäminen. Tämä rahoitus on mahdollista myös julkisorganisaatioille. Maakuntauudistus ja kunnat: Mitä kulttuuripalveluja uudesta maakunnasta tulisi saada? Toivottavaa olisi yksinkertaistaa palveluja ja aikaansaada yhden luukun palvelut. Mikä on kulttuurin rooli uudessa kuntastrategiassa? Vahvistuuko kulttuurin rooli tulevassa uudessa kunnassa? Onko kulttuurilla sijaa tulevaisuuden kunnassa? Ottaako joku muu toimija vastuun kunnallisen kulttuurin tehtävistä? Nouseeko kulttuurin arvo vai laitetaanko se yhteiseen vapaa-aikatoimijoiden koriin? Vastataanko tulevaisuudessa pienemmillä resursseilla suurempaan ja vaativampaan kysyntään? Mitä ovat kuntaan jäävät palvelut maakuntauudistuksen jälkeen. Asukasviihtyvyys ja vetovoima ja sen säilyttäminen nousevat tärkeäksi. Näissä asioissa kulttuurilla ja liikunnalla on tärkeä merkitys ja annettavaa. Mikä on TAIKE:n eli taiteen edistämiskeskuksen rooli ja tehtävät tulevaisuudessa sekä yhteistyö erityisesti maaseutukuntien kanssa? Väestörakenteen muutos on selkeä haaste erityisesti maaseudulla, jossa yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu on nopeaa. Kun uutta ja nuorempaa väkeä houkutellaan muuttamaan paikkakunnalle, kulttuurin ja vapaa-ajan merkitys vetovoimatekijänä korostuu työpaikan lisäksi. Maaseutukunnat eivät saa jäädä kehityksessä maakuntakeskuksen syrjäkyliksi, vaikka toisaalta maakuntakeskuksen roolia tulisi vahvistaa edelleen voimallisemmin. Isot monialaiset lautakunnat, mm. sivistyslautakunnat, vapaa-aikalautakunnat, hyvinvointilautakunnat lisääntyvät. Laajempi yhteistyö voi lisätä kulttuurin vaikuttavuutta esimerkiksi liikuntatoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön kautta. Erikokoisissa kunnissa kulttuurin rooli ja asema voi toki olla hyvin erilainen. Osallisuuden näkökulma: pääsevätkö kaikki halukkaat päättämään. Uudessa organisaatiossa pitäisi käyttää luottamushenkilöitä laaja-alaisesti. Päätöksentekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa enemmän asiantuntemusta ja laaja-alaista näkemystä, tarvitaan erityisesti visionäärejä. 6 Yhteistyö: Haasteena kunnissa on lähitulevaisuudessa kulttuuritoiminnan järjestäminen ja soveltavien menetelmien käyttö nyt sote-puolella olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Miten sote-uudistuksen jälkeen käy? Jatkuuko hyvin luotu yhteistyö sote-sektorin kanssa maakuntauudistuksen jälkeen? Uusien yhteistyökumppanien löytäminen. Kulttuuria ja liikuntaa ei saisi laittaa vastakkain, ne ovat molemmat yhtä tärkeitä ja tukevat toisiaan. Yhteistyötä ja -toimintaa tarvitaan. Luova talous: Luovan talouden ja sen kehittymisen osalta on tärkeää, että taidealan ammattilaisilla on laaja-alainen osaaminen työllistyäkseen. Luova yritystoiminta lisääntyy tulevaisuudessa. Taidealan ammattilaisilla tulee olla myös arvo oman taiteen tekemisen kautta. Taiteella on itseisarvo, taiteen olemassaoloa ei saa perustella pelkästään sen välinearvojen kautta. Pelkkä hyödyntämisnäkökulma ei riitä. Taiteesta ja kulttuurista ei voi hyödyntää, jos ei ole ammattilaisia ja heillä elinkelpoiset työskentelyolosuhteet. Ammattitekijöiden/-taiteilijoiden tukeminen on tulevaisuudessakin tärkeää. Tukemalla heitä voidaan huolehtia siitä, että taiteilijoilla on Etelä-Pohjanmaalla mahdollisuuksia tehdä taiteellista työtään, verkottua ja elää.
Kulttuuri- ja taidekasvatus: Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö kuntien kulttuuritoiminnan kanssa luultavasti säilyy ja vahvistuu tulevassa maakuntauudistuksessa. Haasteena on lasten ja nuorten motivointi kulttuurin ja taiteen pariin. Kulttuurikasvatussuunnitelma on yksi väline, johon liittyy myös haasteita: saadaanko siihen resursseja, toimiiko se kunnissa, ovatko kaikki opettajat kiinnostuneita kulttuurista ja taiteesta, kuka hoitaa logistiikkaa, osataanko tehdä yhteistyötä (esim. kuljetukset uimahalliin ja samalla reissulla kulttuuri- ja taidepajaan, museoon tms.). Peruskoulun OPS:ssa taito- ja taideaineiden opetustuntimäärä pienenee. Taiteenperusopetuksen ja kansalaisopistossa annettavan taiteen opetuksen merkitys kasvaa. Samoin kasvaa koulussa toteutettavan kerhotoiminnan merkitys. Se tavoittaa tasavertaisesti lapsia sekä kouluajalla ja välittömästi kouluajan jälkeen. Haasteena on pätevien taideopettajien saatavuuden turvaaminen koko maakunnan alueella. Hyvinvointi: Liian moni harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aika on luonut uusia mahdollisuuksia liikkumiselle. Siten arkiliikunta ja siihen kannustaminen ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta erityisen tärkeitä. Eri väestöryhmien arkiliikunnan ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen edistävät hyvinvointia. Erityisesti nuoret haluavat kokeilla uusia lajeja ja niiden harrastamiseen tarvitaan puitteita. Yksi mahdollisuus hyvinvoinnin edistämiseksi kulttuurin ja taiteen avulla on hanketoiminta. Erityisesti kulttuurin ja liikunnan tehtävä on tulevaisuudessa korostaa vuorovaikutusta ja ihmisten kohtaamista. Hyvinvointipalveluita ajatellen vapaa-aikapalveluilla on tärkeä merkitys tulevaisuudessa. Mikä on kunta, jossa näitä palveluja ei ole? Hyvinvointi on se, mihin nyt kiinnitetään huomiota. Järjestökentällä on lääkkeitä hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Ne, jotka hyödyntävät hyvinvointipalvelujen mahdollisuudet kehittämistyössään, menestyvät. Kolmannen sektorin toiminta: Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Järjestökentän motivaation ja kökkähengen ylläpitäminen on tärkeää, jotta yhteisöllisyys olisi voimissaan jatkossakin. Vapaaehtoistyön turvaaminen kaikissa yhdistyksissä (kulttuuri, liikunta, nuoriso). Juuret on kaikilla, mutta siivet ei kanna. Aktiivisuus ja yhteiseen tekemiseen osallistuminen hiipuvat. Kunnissa tarvitaan yhteyshenkilö, koordinoija, innostaja ja kannustaja. 7 Kehittämistyö: Organisointi, mitkä ovat tulevaisuuden toimintamallit ja -alustat? Mikä on oikea tapa tarjota palveluja? Palveluja kehitettäessä tulisi huomioida kohderyhmät ja suunnata tarjontaa sen mukaan. Digitaalisuus on hyvä ja hyödynnettävä asia, mutta myös uhka. Vapaa-aika-termi on huono. Kulttuuripalvelut tuottavat palveluja muutenkin kuin kuntalaisten vapaaajalle esim. päiväkodit, koulut, palvelutalot yms. Ihmiset haluavat kokonaisvaltaisia elämyksiä ja kokemuksia sekä erikoisuuksia. Maakuntamuseon museotyö: Perustyön ajantasaistaminen. Henkilöstöä on liian vähän, tilat ovat toimimattomat ja epäsopivat. Museotyön/kulttuuriperintötyön merkityksen ymmärtäminen ja hyödyntäminen. Paikallismuseoita on alueella paljon, miten hoidetaan neuvonta ja ohjaus demokraattisesti ja laajaalaisesti. Yhteistyön kehittäminen paikallismuseoiden kesken ja paikallismuseoiden toimijoiden jatkuvuuden edistäminen. Maakuntamuseon roolin kirkastaminen. Kulttuuriympäristön hoito: Kulttuuriympäristöarvojen säilymisen edistäminen. Tutkimuksen edistäminen. Tehtävän laaja-alaisuus ja resurssit (vain 1 hlö). Tutkimuksen taso heikkoa maakunnassa (kioskissa huonot tiedot). Kulttuuriympäristöasioihin ja -suojeluun liittyy usein negatiivisia asenteita => nähtävä mahdollisuutena => asennekasvatusta tarvitaan.
Aluetaidemuseo: Museon sijainti, saavutettavuus ja resurssit (budjetti ja henkilökunta). Tasapainoileminen tallennus- ja tutkimuskeskeisen velvoitteen ja toisaalta näyttelytoiminnan, elämysten ja kokemuksellisten uusien konseptien kanssa. Vos-rahoituksen uudistaminen, mitä se merkitsee, millä toiminta rahoitetaan tulevaisuudessa? Museoiden hallinnon yhdistäminen? Palvelutarpeita ja niihin liittyviä haasteita ovat: verkkopalvelut, aito vuorovaikutus ja palvelujen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa, uudet kohderyhmät, syrjäytymisen ehkäisy ja terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioiminen, kulttuurikasvatus, paikallisidentiteetin ja alueen taiteilijoiden tukeminen, kestävä kehitys, yhteistyö ja saavutettavuus. Liikuntakenttä: Järjestökenttä elää voimakkaassa murroksessa, oma rakennemuutos on käynnissä. Toimintatapojen iso muutos; niin ihmisten osalta kuin yhdistysten/järjestöjen osalta. SOTE/MAKU, uudistuva kunta, mahdollisuuksia vaiko uhkia? Rahoitus: julkisen rahan kasvuun ei kannata luottaa/uskoa, oman toiminnan sisällöt pidettävä kunnossa ja luotava uutta. Kustannukset karkaavat; haasteena niin harrastajille kuin toiminnan toteuttajille. 5.3. Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät Etelä-Pohjanmaan liitto: Asiakkaat ja sidosryhmät: Kunnat Kulttuuriverkostot: kuntien kulttuurivastaavat, TPO-verkosto (taiteen perusopetuksen toimijoiden verkosto), kuvataideverkosto, kansainvälisyysverkosto Museovirasto, Suomen kotiseutuliitto, alueen museot ja kotiseutuyhdistykset EP:n aluetaidemuseo, EP:n maakuntamuseo, EP:n museo- ja kotiseutuyhdistys TAIKE/Pohjanmaan taidetoimikunta Taide-, kulttuuri- ja liikuntaorganisaatiot, järjestöt sekä tapahtumat Kulttuuri-/taidekeskukset: Pohjanmaan tanssin aluekeskus, Lastenkulttuurikeskus Louhimo Kulttuurimatkailutoimijat: Etelä-Pohjanmaan matkailu, CF-aluetiimi, INTO Oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot Länsi-Suomen alueen maakuntaliitot, erityisesti YTA-alue Kuntaliitto OKM ja TEM Valtioneuvoston kanslia (Suomi 100) CIMO AVI, ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät Tiedotusvälineet Yksityiset henkilöt (esim. taiteilijat) 8 ELY-keskus: Asiakkaat: TE-palvelujen asiakkaat (henkilöasiakkaat ja työnantaja-asiakkaat), alueen yritykset ja yhteisöt, hanketoimijat (kuten esim. Preppaamo-hanke) sekä työvoimapoliittiset hankkeet, maaseuturahaston hanketoimijat, Leader-toimijat, ESR-hanketoimijat, TE-palvelujen toteuttajat ja tuottajat. Sidosryhmät: Alueelliset työryhmät (esim. CF-aluetiimi, Työelämä 2020 työryhmä, seudulliset yrityspalvelutoimijat, Leader toimijat, Team Finland yhteistyö, TYP, nuorisotakuun yhteistyöryhmät, kunnalliset elinkeinoyhtiöt ja toimijat ja yrittäjäjärjestö, oppilaitokset, AVI, TE-palvelujen toteuttajat ja tuottajat. Leader-ryhmät: Hankerahoituksenhakijana ja kehittämiskumppanina voi olla Leader-ryhmän alueella toimiva yritys, yhdistys tai yhteisö. Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten järjestöt, kyläyhdistykset ja oppilaitokset. Leader-ryhmillä on kontakteja useisiin Euroopan maihin ja aktiivista yhteistyötä tehdään esimerkiksi Saksan, Ruotsin, Itävallan, Viron ja Puolan kanssa.
Kansainväliset yhteistyökumppanit: Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on Etelä-Pohjanmaan liitolla seuraavasti: Saksa: Schleswig-Holstein Vietnam: Hanoin kaupungin People's Committe Puola: Kujawsko-Pomorskie Irlanti: Louth Merenkurkun neuvosto Kuntien ystävyyskuntien verkosto Euroopan Komissio, neuvosto ja EU-parlamentti Etelä-Pohjanmaan liitto on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä organisaatioissa: Pohjola-Norden WFEO - West Finland European Office AER - The Assembly of European Regions / Euroopan alueiden yhteisö ERRIN - European Regions Research and Innovation Network (EU Design Days) ENCATC - the European network on cultural management and policy ERNACT-verkosto Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana suunnittelemassa kansainvälisiä kulttuurihankkeita seuraavien tahojen kanssa: Mölner Folkfest/Der Verein MIteinanderleben e.v., Institut für Kunst und Kultur e.v. in Kloster Lehnin sekä mahdolliset Interreg-hankkeet. 5.4. Keskeisiä yhteistyösuhteita (esim. muiden maakuntien kanssa hoidettavia asioita) ja rajapintoja (esim. kunnat) YTA-yhteistyö ja Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeet Sote - hyvinvoinnin edistäminen Rajapintoja muihin MAKU-työryhmiin: Elinkeinot ja maaseudun kehittäminen, -TE-palvelujen alatyöryhmä -ELMA-alatyöryhmä -KV-alatyöryhmä 9 Leader-ryhmien toiminta on kaikille avointa, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa, liittymällä yhdistyksen jäseneksi tai lähtemällä mukaan Leader-ryhmän hallitukseen. Kuntien lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat paikalliset ja maakunnalliset järjestöt, oppilaitokset, yliopistokeskus ja yritykset. 5.5. Kulttuuriin käytössä olevat henkilöstöresurssit htv-tasolla Etelä-Pohjanmaan liitto/kulttuurin tehtäväalue: 2,5 henkilötyövuotta Kansainvälistymis- (50 %) ja kulttuurijohtaja (50 %) Kehittämissuunnittelija (100 %) Kulttuurisihteeri (100 %) Mahdolliset hanketyöntekijät: Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II, projektipäällikkö (yhteishanke: Etelä- Pohjanmaan liitto 50 %, Pohjanmaan liitto 50 %) ELY-keskus: Yritys- ja työvoimayksikkö 0,3 htv. Maaseutuyksikkö: tarkkoja htv-resursseja ei ole määritelty. TE-Toimisto: Käyttää omia htv-resursseja tehtävien ja verkostoyhteistyön hoitamiseen, mutta määrää on vaikea suoraan määritellä. Leader-ryhmät: Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiin on palkattuna yhteensä noin 20 henkeä. He osallistuvat paikalliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön sekä aktivoivat toimijoita toteuttamaan monipuolisesti kehittämis- ja investointitoimenpiteitä. Erityisesti kulttuurityöstä vastaavaa nimettyä henkilöä ei ole.
5.6. Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat Etelä-Pohjanmaan liitto: 2016 Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha 55 000 Suomi 100 ohjelmatyö 90 000 (45 000 VNK ja 45 000 EPL) Hyku-hanke 72 850 => EPL 50 % 36 425 Yhteensä 181 425 2017 Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha 55 000 Suomi 100 ohjelmatyö 90 000 (45 000 VNK ja 45 000 EPL) Hyku-hanke 83 950 => EPL 50 % 41 975 Yhteensä 186 975 ELY-keskus: Yritys- ja työvoimayksikkö: Ei ole myönnetty erillistä määrärahaa kulttuurialan tehtävien hoitamiseen tai hankerahoitukseen. Taiteen-, kulttuurin- ja luovien alojen kehittäminen nivoutuu kaikkeen yksikössä tehtävään toimintaan. Työllisyyden hoidon määrärahat (v. 2016 n. 15 miljoonaa euroa) jakautuvat seuraavasti: TE-palvelut, työllisyyden hoito Yrityspalvelut Koulutus, elinikäinen ohjaus Maahanmuutto Nuorisotakuu Työelämän kehittäminen Rinnakkaishanketoiminta Maaseutuyksikkö: Maaseutuohjelman hankerahat; ei erillistä korvamerkintää. TE-toimisto: Työllisyydenhoidon määrärahat ja erityisesti työllisyyspoliittinen avustus. 10 Leader-ryhmät: Yhteensä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmillä on kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen myönnettävää rahaa noin 10 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella. 5. TOIMINTAMALLI 2019 6.1. Sidosryhmäkyselyn näkökulmaa maakuntauudistukseen Keskeisille sidosryhmille tehtiin kysely, jolla selvitettiin, kuinka tärkeäksi ja kiinnostavaksi liiton ja Ely:n nykyiset kulttuuritehtäviin liittyvät palvelut/tehtävät (15 kpl) koetaan. Arviointi tapahtui ilmoittamalla tehtävän tärkeys tai kiinnostavuus 1-5 -asteikolla (1 ei lainkaan tärkeä ja 5 erittäin tärkeä). Kaikki tehtävät koettiin erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Erittäin tärkeiksi koettiin seuraavat palvelut/tehtävät: Kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttämisen edistäminen ja hyödyntäminen (71,43 %) Hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan avulla (67,86 %) Suunnitelmallinen maakunnallinen kulttuurin edistämistyö/kehittämistyö (60,71 %) Kulttuuriyhteistyön edistäminen/koordinointi maakunnassa (57,14 %) Kulttuuriin liittyvä viestintä (57,14 %) Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen (57,14 %) Kulttuuriin liittyvä rahoitus- ja hankeneuvonta (55,56 %) Kulttuurihankkeiden toteuttaminen (53,57 %) Kulttuurimatkailun kehittäminen (53,57 %) Taiteen ammattilaisten toimintaedellytysten edistäminen maakunnassa (50 %)
Yli 50 %:n äänillä melko tärkeiksi koettiin seuraavat palvelut/tehtävät: Maakunnallisen identiteetin edistäminen (59,26 %) Taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta (57,14 %) Kulttuurin koulutus- ja seminaaritilaisuudet (53,57 %) Lisäksi kysyttiin tarkemmin kansainväliseen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin viestintätehtäviin liittyen, miten tärkeiksi tai kiinnostaviksi eri palvelut/tehtävät koetaan. Kiinnostavuutta mitattiin samalla 1-5 -asteikolla. Tehtävistä/palveluista kansainvälinen kulttuuriyhteistyö/yhteistyöverkostoissa toimiminen (mt 51,85 %, et 29,63 %), kulttuurivaihto (mt 55,56 %, et 18,52 %), kansainvälinen kulttuurimatkailu (mt 51,85 %, et 25,93 %) ja kansainväliset kulttuuriprojektit (mt 55,56 %, et 22,22 %) koettiin kaikki melko tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. Kulttuurin viestintätehtävien osalta vastauksissa oli selkeästi muihin kysymyksiin verrattuna enemmän hajontaa. Sähköinen tapahtumakalenteri koettiin selkeästi erittäin tärkeäksi (et 64,29 %, mt 32,14 %), samoin sosiaalinen media (et 60,71 %, mt 21,43 %). Melko tärkeäksi koettiin kulttuurin uutiskirje ja kulttuurin www-sivusto. Painettu kulttuuriesite koettiin melko tärkeäksi (50 %), mutta myös ei kovin tärkeäksi (28,57 %). Samoin julkaisut koettiin melko tärkeiksi (39,29 %), mutta myös ei kovin tärkeiksi (25 %). Julkaisujen kohdalla mielipidettään ei osannut sanoa peräti 25 % vastanneista. Kuntien kulttuurivastaavia pyydettiin sidosryhmäkyselyn tueksi valitsemaan viisi tärkeintä nykyistä tehtävää/palvelua, jotka olivat mukana kyselyssä. Eniten ääniä saivat seuraavat tehtävät/palvelut: maakunnallisen identiteetin edistäminen, kulttuuriyhteistyön edistäminen ja koordinointi maakunnassa sekä kulttuuriin liittyvä rahoitus- ja hankeneuvonta. Toiseksi eniten ääniä saivat: taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen, luovan talouden yrittäjyyden edistäminen ja kulttuurin koulutus- ja seminaaritilaisuudet. Kyselyn yhteenvetona voisi todeta, että kaikki nykyiset tehtävät koetaan hyvin selvästi erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Kyselyn pohjalta niiden huomioiminen uudessa maakunnassa ja sen kulttuuriin liittyvissä tehtävissä on perusteltua, tehtävät/palvelut osoittavat selkeästi tulevien kulttuuritehtävien suuntaa. Samoin on kansainvälisen kulttuuritoiminnan osalta: kulttuuriyhteistyö, kulttuurivaihto, kulttuurimatkailu ja projektit ovat kannatettavia toimintamuotoja tulevaisuudessakin. Kulttuurin viestinnän osalta tulevaisuudessa viestintää tulisi keskittää selkeästi sähköiseen tapahtumakalenteriin ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeitä ovat myös uutiskirje ja wwwsivusto. Painetusta kulttuuriesitteestä ja perinteisistä julkaisuista voitaisiin kyselyn mukaan luopua. 11 Katso liite 1. 6.2. Siirrettävät toimintatavat Kulttuurin alatyöryhmän kokouksien keskusteluissa on noussut esiin näkökulmia ja asioita, joita tulisi maakuntauudistuksessa ja uudessa toimintamallissa huomioida. Keskeisinä teemoina esiin ovat nousseet strateginen suunnittelu ja kehittämistyö; yhteistyö ja verkostot; elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen; hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; kulttuurimatkailun kehittäminen; luova talous; rahoitus- ja hankeneuvonta sekä kulttuuriympäristöasiat. Edunvalvontaa tarvitaan, myös sisäistä edunvalvontaa. Uudenlaisten ketterien tuotantomallien kehittäminen omaan toimintaan on tärkeää. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on alueilla turvattava. Kaikilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuuriin ja taiteeseen asuinpaikasta huolimatta. Toivotaan myös, että kulttuuriperintötyö voisi olla enemmän mukana uudessa maakunnassa. Työryhmä näkee, että maakuntauudistus on mahdollisuuden paikka: asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Haasteiden kääntäminen mahdollisuudeksi on myös johtamiskysymys ja viestinnällinen kysymys. Viestintä on tärkeää muutoksessa ja tulevaisuudessa. Maakuntauudistuksesta huolimatta asukkaat, soten ja kulttuurin asiakkaat, ovat ja pysyvät kunnissa Strateginen suunnittelu ja kehittämistyö Kulttuurin tulee olla mukana strategisessa suunnittelussa. Kulttuurin tulisi olla läsnä monialaisessa keskustelussa/toiminnassa: elinkeinojen kehittämisessä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koulutuksessa, kaupunkisuunnittelussa, kulttuurimaiseman hoidossa, kulttuuriympäristöasioissa jne. Kulttuuria ei pitäisi nähdä erillisenä saarekkeena, vaan kulttuuri on läsnä kaikessa ihmisen elämässä. Kulttuurilla on rajapintoja moneen. Kulttuuritoimen asiantuntijuudelle toivotaan laajempaa käyttöä ja aitoa yhteistyötä eri toimialojen välille. Kulttuurin kehittämistyötä ja kehittämisresursseja tarvitaan sekä kehittämistoiminnalle tapahtuma-alusta.
Yhteistyö ja verkostot Tulevaisuudessa kaikenlaisen yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyöverkostoissa toimiminen on tärkeää. Kuntien ja maakunnan yhteistyö on jatkossa tärkeää. Uudella maakunnalla täytyy olla toimivat yhteydet ja hyvä yhteistyö sidosryhmiin (ks. s. 8) ja maakunnan keskeisiin kulttuuritoimijoihin. Alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön lisäksi tarvitaan laajempaa, uudenlaista ja rohkeaa yhteistyötä. Yhteistyön kautta voidaan asiantuntijuuksia käyttää paremmin hyödyksi yli rajojen niin alueellisesti kuin toiminnallisesti. Yhteistyötä rakennetaan avoimesti keskustellen yhteisen maakunnan hyväksi. Yhteistyön kehittämisessä suositaan tiimimäistä yhteistyötä niin organisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Työryhmät/tiimit voivat olla monialaisia ja/tai määräaikaisia. Elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen Maakuntauudistuksen yhteydessä puhutaan elinvoimaisista ja hyvinvoivista kunnista, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä. Tämä on kulttuuri- ja liikuntatoimille suuri mahdollisuus. Kunnissa tulisi paneutua elinvoimaasiaan. Kulttuuri ja liikunta ovat keskeisiä elinvoimaa edistäviä asioita. Tarvitaan elinvoimaa ja identiteettiä uudistavia hankkeita. Myös kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöasioilla on yhteys kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Niitä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Paikallinen kulttuuri on keskeisiä tekijöitä kuntien strategioiden kannalta. Kunnat, jotka näkevät kulttuurin kasvukanavana, menestyvät. Tuotteistamiseen liittyen hyödynnettävää löytyy museoissa/taiteessa/kulttuurissa erittäin paljon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointi koostuu useasta asiasta. Se ei ole pelkästään liikuntaa. Se on myös konsertteja, käsitöitä, tapahtumia jne. Hyvinvointi syntyy monesta ja itse kullekin se on erilainen kokemuksena ja toimintana. Kulttuurilla ja liikunnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kulttuurilla on merkittävä tervehdyttävä voima ja suoranaisia terveysvaikutuksia, siksi kulttuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävänä elementtinä on vahvistettava. Kulttuurin tuominen hoivatyöhön ja kulttuuristen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen luovat hyvinvointia. Liikuntaa ja kulttuuria tulee yhdistää toisiinsa uusin kokeilevin tavoin ja kulttuurin ja liikunnan harrastamisen puitteita on tuettava. Kulttuuritoimen tulisi olla mukana kunnan/kaupungin hyvinvointisuunnitelman tekemisessä. Kulttuurimatkailun kehittäminen Kulttuuri- ja tapahtumamatkailun sekä elämystuotannon kehittäminen on tärkeää. Matkailun kehittäminen vaatii yritysyhteistyötä ja yhteistyötä kuntien ja yritysten välille. Kulttuurimatkailun tuotteistamiseen liittyen hyödynnettävää löytyy museoissa, taiteessa ja kulttuurissa erittäin paljon. 12 Luova talous Luovaa taloutta, luovan työn tekijöiden työllisyyttä ja toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa jatkossakin. Niillä edistetään kulttuuripalvelujen tuotantoedellytyksiä sekä kehitetään alueen elinvoimaisuutta, elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Luovasta taloudesta tulee puhua elinkeinona Rahoitus- ja hankeneuvonta Rahoitus- ja hankeneuvonta on tärkeää, jotta kehittämistoiminnalle saadaan resursseja ja uusia toimintamalleja ja innovatiivisia toimia voidaan kokeilla ja kehittää. Kulttuuriympäristöasiat Kulttuuriympäristöasiat pitäisi näkyä uudessa maakuntavirastossa ja huomioida siellä. Kulttuuriympäristöasioissa tarvitaan yhteistyötä kulttuurin, alueiden käytön ja maakuntamuseoiden kanssa. Pitäisikö esim. rakennustutkija olla sijoitettuna maakuntavirastoon eikä maakuntamuseoon, jotta työ olisi yhteydessä paremmin aluesuunnitteluun? Aluesuunnittelutyö voisi olla laajempaa, monialaista yhteistyötä. Uudessa maakunnassa voisi olla palkattuna kulttuurimaantieteilijöitä, arkkitehtejä yms. Kulttuuriympäristöasioita olisi käsiteltävä isompina kokonaisuuksina, ei pelkästään rakennussuojeluna. Tulevaisuudessa tulisi painottaa kulttuuriympäristön hoitoa.
6.3. Kulttuurin alatyöryhmän esitys toimintamalliksi 2019 Kulttuurin alatyöryhmä esittää kulttuurin ja liikunnan osalta jatkovalmistelulle seuraavaa: Kulttuurin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueeseen. Työryhmän näkemyksen mukaan kulttuuri on läpileikkaava, monialainen toimiala, joten kehittämistä ja resursseja tarvitaan. Kulttuurilla on vaikuttavuutta myös muissa palvelualueissa: rahoitus- ja kehittämispalvelut, rekrytointija osaamispalvelut, alueiden käytön palvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä kansainvälistymisessä. Toimintatavaksi esitetään tiimimäistä työskentelytapaa, jotta monialainen henkilöstön osaaminen saadaan käyttöön. Kulttuurin lisäksi maakunta huolehtii myös maakuntalain mukaisista liikuntaan liittyvistä tehtävistä. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä, teemaryhmä tai joku muu toimielin. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, miten luodaan toimivat yhteydet kuntiin, kuntien kulttuurivastaaviin, kolmannen sektorin toimijoihin, eri kulttuuri- ja taideorganisaatioihin sekä muihin sidosryhmiin. Jatkovalmistelua ja toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijatehtävien osalta, sillä uusille maakunnille siirtyy ELY-keskusten sekä maakuntien liittojen kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä tehtäviä. Kuntien vastuulla tulee olemaan muun muassa osaaminen ja sivistys, kulttuuripalvelut sekä maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. Lisäksi alueellisilla museoilla on merkittävä rooli kulttuuriympäristön asiantuntijoina. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 9.5.2017 esittää, että maakunnan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa. 13
Liite, Sidosryhmäkysely kulttuurin palveluista ja tehtävistä 14
15