Viisaan liikkumisen alatyöryhmän kokous 15.11.2016 Turku Heidi Lusenius, Varsinais-Suomen liitto
a. Mikä on sellainen kohderyhmä, jolta halutaan tietoa, mutta sitä on vaikea saada? Ne, jotka eivät ole valveutuneita netissä Ne, jotka eivät hakeudu yleisötilaisuuksiin PK-yritykset Pienten lasten vanhemmat Ikääntyneet (ei vain äänekkäimmät) Kuntalaiset, jotka eivät ole järjestöissä tai politiikassa Uusien kaavoitettavien alueiden tulevat käyttäjät ja asukkaat Tietyn väylän tai alueen tienkäyttäjät tai liikennepalveluiden käyttäjät Enemmistö: yleensä kohtuullisen pieni kiihkeä joukko on aktiivinen, mitä miettii enemmistö? Enemmistöä ovat ei-joukkoliikenteenkäyttäjät Poliitikoilta: vuoropuhelu päätöksentekijöiden kanssa on usein liian vähäistä strategisen tason päätöksissä tavallinen kansalainen harvoin pystyy miettimään esimerkiksi 20 vuoden tähtäimellä 2
a. Menetelmiä, joilla voisi tavoittaa paremmin? Hiljainen osa, joka kapinoi pinnan alla kunnan sivuille kyselyitä tarkoista kohteista/suunnittelusta vesi- ja sähkölaitoksilla on esimerkiksi mobiilit tiedotepalvelut (lähtee viesti jos jossain on vikaa) Barometrit tms. laajat tutkimukset HSL kampanja (jossa annettiin bussilippu) tutkimuksen voisi tehdä lipun ottaneille esimerkkinä Fölin 15 000 auton vaihtoviikot Vähä-Heikkilässä tehtiin kysely siinä nähtävissä se, että sellaiset osallistuu, joita asia koskee, kun tehdään oman viiteryhmän kautta Ruskon joukkoliikennekysely 3
b. Mitkä ovat sellaisia kohderyhmiä, joiden kanssa olet kokenut vuorovaikutuksen haasteelliseksi/hankalaksi? Maanomistajat, jos `hanke` koskettaa heitä pahimmassa tapauksessa `ampumisuhka`, uhkailua Not In My Backyard (NIMBY) -porukka Katkerat kuntalaiset, jotka vuosikymmenestä toiseen jaksavat olla hankalia toisinaan taho ei halua edes ymmärtää asiaa muuten kuin omalta kannaltaan Väärän tiedon levittäjät esimerkiksi netissä 4
b. Menetelmiä, joiden avulla vuorovaikutus voisi sujua paremmin? Vuorovaikutus prosessin sisällä Vaikutusten selvittäminen ja sen viestiminen Perusteluiden viestiminen kuntalaisille/asukkaille Strategioiden viestiminen Osallistaminen jo tavoitteita asettaessa Eri suunnitelmatasoilla vuorovaikutus on erilaista tai hyöty osallistumisesta on eri arvoista /erilainen merkitys Vertaa Ruotsin keskustelukulttuuri, jossa asioita käydään läpi ja puidaan pitkään ja lopulta päädytään lähes alkuperäisen ehdotuksen kaltaiseen lopputulokseen 5
c. Minkä hallintokunnan kanssa yhteistyö sujuu hyvin? Lähes kaikkien kanssa Erityisesti nousi koulu sivistyspuoli, sitä kautta kosketuspinta kuntalaisiin (lapset ja vanhemmat) Kiinteistöpuoli Yritykset etenkin logistiikka, jakeluyritykset ja raskasliikenne 6
c. Minkä vuorovaikutusmenetelmän olette kokeneen edesauttaneen yhteistyön sujumista? Konsultti voisi haastatella eri hallintokuntia, ongelmana prosessin hajoaminen, kun vuorovaikutus menee pirstaleiseksi Hedelmälliseksi koettu kun yritykset on systemaattisessa yhteydenpidossa, eli yhteistyö on SÄÄNNÖLLISTÄ Satakunnassa liikenneturvallisuus foorumi, monen tahon edustaja Jäsenenä eri työryhmissä 7
d. Mitkä ovat sellaisia hallintokuntia, joiden kanssa koet, että olisi tarpeellista tehdä enemmän yhteistyötä? Asiat ok, käsitellään kunnan johtoryhmässä jossa kaikki hallintokunnat Liikenneturvallisuus asioissa kunnassa toivottavasti toimii eri hallintokuntien yhteinen kunnan Liikenneturvallisuus-ryhmä Tilapalvelut ja ylipäätään kaikkien hallintokuntien kanssa toimintojen sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Tilahankkeiden hankesuunnitelma vaiheessa viimeistään pitäisi tuoda myös liikkumisen näkökulma esiin. Esteettömyysasioissa vuorovaikutus muiden hallintokuntien kanssa Riskienhallinta kuten sähkökatkos/ilmanlaatu Pelastustoimi Liikennesuunnitteluvaiheessa. Pelastustoimi erityisissä tilanteissa mukana. 8
d. Minkä menetelmän avulla yhteistyö voisi sujua paremmin? 9
Kiitos! Heidi Lusenius Contact Details http://www.civitas.eu