KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi 31.5.2017 Raija Harju-Kivinen
Muutosta ohjaavat periaatteet 2 31.5.2017 Raija Harju-Kivinen
LAPE- maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus Raija Harju-Kivinen 3 31.5.2017
LAPE ohjelman odotetut tulokset päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä vuonna 2019 Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja maakunnissa. Kansallinen ohjaus lainsäädäntö ja johdanto on uudistettu tukemaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä.
Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Painopisteen siirtämisellä on saatu aikaan kustannussäästöjä. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi. Maakunta- ja kuntatasolla on toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja näiden lapsille, nuorille ja perheille tuottamat tukimuodot ovat osa palvelukokonaisuutta. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten määrä rahojen puitteissa.
KSLAPE muutostyön tuki Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset: 1 181 720 e Valtionavustus 1 000 000 e Hanketoimijoiden oma rahoitusosuus: 181 720 e 78,9% henkilöstökulut 18,6% palvelujen ostot 2,3% muut 31.5.2017 Raija Harju-Kivinen
KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018 Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.
Toimintakulttuurin muutos: lapsistrategia, tietopohjan vahvistaminen, lapsibudjetointi, lapsivaikutusten arviointi, lapsiystävällinen kunta, lapsiystävällinen työpaikka Osallisuus Sähköiset työvälineet Prosessiarviointi Perhekeskustoimintamalli Erityistason palveluiden kehittäminen oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskustoimintaympäristössä, palvelujen integraatio, eroauttamispalvelut, perhevalmennus, osaamisen vahvistaminen toimintakulttuurin yhtenäistäminen, monitoimijainen arviointi, integraatio peruspalveluihin, Hackneyn malli, perhetyön ja perhekuntoutuksen vahvistaminen kasvatusyhteistyö, ennaltaehkäisevä työ (tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen), erityispalvelujen integraatio perhehoidon kehittäminen, sijaishuollon ohjaus ja valvonta, somaattisesti sairaiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palveluiden kehittäminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin tukena Osatoteuttajat Yhteistyökumppanit Uusi sairaala Nova Vaativien palveluiden kehittäminen
I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 1. TOIMENPIDE: Hankkeessa seurataan lapsibudjetointiin liittyvää kansallista kehittämistyötä ja osallistutaan kehittämistyöhön mahdollisuuksien mukaan esim. kannustamalla maakuntaa ja kuntia lapsibudjetointiin sekä tiedottamalla kehitystyöstä. 2. TOIMENPIDE: Tuetaan maakunnan ja kuntien lapsivaikutusten arviointiin liittyvää kulttuurinmuutosta koulutuksen ja arviointimenetelmien keinoin. Hyödynnetään ja levitetään lapsivaikutusten arvioinnin välineitä. 3. TOIMENPIDE: Lapsiystävällinen kunta toimintamallin toteutuksen edistäminen Keski-Suomen kunnissa.
I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 4. TOIMENPIDE: Lasten hyvinvointiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen (lähtötilanteen kartoitus, tiedon kirjaaminen, seuranta, raportointi, työvälineet) 5. TOIMENPIDE: Perheystävällisten käytäntöjen kehittäminen työpaikoilla: Perheystävällinen työpaikka ohjelma, Työ- ja perhe-elämä ohjelma ja Työ@Elämä mallin pilotointi. Koulutuskokonaisuus. 6. TOIMENPIDE: Lapsistrategia: lapsikäsitys, maakunnalliset suuntaviivat, toimeenpano- ja seurantarakenne. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osaamisohjelma (mm. joustava koulupäivä)
II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 1. TOIMENPIDE: Oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskusympäristöstä. Avoimet kohtaamispaikat. Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos: yhteiset tavoitteet, ydintehtävät, integraatio, perhekeskuksen koordinointimalli, yhteistyön ja kehittämistyön rakenteet, juurruttaminen erityisesti huomioidaan maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, vertaistoiminta, varhainen puuttuminen ja monitoimijainen palvelutarpeen arviointi sekä kuntakohtaisuus mallin kehittämisessä
II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 2. TOIMENPIDE: Matalan kynnyksen ja erityispalvelujen integraatio perhekeskusympäristöön: palveluiden kokonaisuuden määrittely, läheisverkostot, palveluketjut. 3. TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen 4. TOIMENPIDE: Perhevalmennustoiminnan kehittäminen 5. TOIMENPIDE: Perhekeskusverkoston toimijoiden osaamisen vahvistaminen
yritykset 31.5.2017 Raija Harju-Kivinen
III. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1. TOIMENPIDE: Kasvatuskumppanuuskoulutus kasvatus- ja opetushenkilöstölle 2. TOIMENPIDE: Ennaltaehkäisevä työ päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa: tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen. - Joustava koulupäivä - Kuntouttava iltapäivätoiminta 3. TOIMENPIDE: Integraatio, erityistason palvelut (oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu, lastenneurologia, Nepsy, Onerva, NMI, järjestöt, yritykset)
IV. Erityispalveluiden uudistaminen 1. TOIMENPIDE: Toimintakulttuurin yhtenäistäminen (rajapinnat, yhteistyö, vastuut, työnjako, oleellisten tietojen välittyminen): - Sovitaan yhtenäisten arviointimenetelmien käytöstä ja toimintaperiaatteista (neuvola, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito) - Otetaan huomioon hyvät käytännöt ja valtakunnallinen mallinnuspilotointi - Osaamis- ja tukikeskus 2. TOIMENPIDE: Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen ja pilotointi (sähköiset arviointivälineet)
IV. Erityispalveluiden uudistaminen 3. TOIMENPIDE: Erityisosaamisen kytkeminen peruspalveluihin: - Maakunnallinen toteutussuunnitelma (ei pois lähettämisen kulttuuria) - Rakennetaan johtamista ja toimintakäytäntöjen muutosta tukeva arviointikokonaisuus valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti 4. TOIMENPIDE: Monitoimijainen yhteistyö. Eri ammattiryhmien osaamisen, läheisverkostojen ja palveluiden yhdistäminen lasten ja perheiden tueksi (horisontaalinen integraatio): yhteissuunnittelu ja toteutus. 5. TOIMENPIDE: Lastensuojelun monitoimijaisen mallin pilotointi (Hackneyn malli) 6. TOIMENPIDE: Perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallisen palvelukokonaisuuden vahvistaminen
Osaamis- ja tukikeskukset Kansallisesti perustetaan viisi osaamis- ja tukikeskusta Keski-Suomi kuuluu Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueeseen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois- Karjala). OT-keskuksen sijoituspaikka tulee olemaan Kuopion yliopistollinen sairaala. OT-keskuksiin kootaan palvelut, joita tarvitaan harvoin ja jotka edellyttävät vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista. Näin varmistetaan monialainen arviointi ja apua niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat vaativinta erityisosaamista Asiakkaina mm. vakavasti oireilevat, kehityksen vaarantavat nuoret, erityisen vaikeat psykiatriset ja mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret, vaikeasti somaattisesti sairaat lapset, vaikeasti traumatisoituneet lapset, kehitysvammaiset, vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat lapset, oikeudelliset asiat
V Vaativien palveluiden kehittäminen 1. TOIMENPIDE: Perhehoidon kehittämiskokonaisuus: perhehoidon maakunnallinen toimintaohjelma (sijaisperheiden valmennus ja koulutus, kiintymyskeskeinen ajattelu, monitoimijainen sijoitustyöskentely ja tukiohjelma, kuntouttava perhehoito, asiakasosallisuuden kehittäminen, kokemusasiantuntijaverkosto, sähköiset työtavat, tuki lapsen arkiyhteisöissä) 2. TOIMENPIDE: Kehitetään sijaishuollon ohjausta ja valvontaa
V Vaativien palveluiden kehittäminen 3. TOIMENPIDE: Erityistason palveluiden uudistaminen: varmistetaan somaattisesti sairaiden lasten palveluissa sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä palveluiden laatu, yhdenvertainen saatavuus, lapsi- ja perhelähtöiset integroidut palvelut, palveluiden sujuvuus ja oikea-aikaisuus 4. TOIMENPIDE: Kehitetään vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palvelumalli ja liikkuvat kuntoutuspalvelut (erityisesti autismikirjon murrosiän pulmat, kaksoisasiakkuus vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, mahdollisuus asua omassa asuinympäristössä, sähköiset palvelumallit)
Hankekumppanit ja asiantuntijapalvelut Toimintakulttuurin muutos Haukkalan Säätiö Työterveyslaitos (Perheystävällinen työpaikka) Hankkeen arviointi: JAMK, Perhetutkimusyksikkö Matalan kynnyksen palvelut / Varhaiskasvatus ja perusopetus hyvinvoinnintukena Perhekeskusmalli MLL Laukaan kunta Nuorten Ystävät/Suunta Keski-Suomen Liikunta ja Likes Familyroom Erityis- ja vaativan tason palvelut Perhehoidon järjestöt Koske
Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Järjestöt Yksityiset palveluntuottajat Yliopisto ja oppilaitokset Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 31.5.2017 Raija Harju-Kivinen
31.5.2017 Hankkeen keskeiset toimijat ja Perhehoitoliitto Pelastakaa Lapset Keski-Suomen Liikunta ry ja Likes Pesäpuu Sininauha Sos-Lapsikylä Vanhempainfoorumi Ensi- ja turvakoti Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi-Suomen yhdistys Seurakunnat Niilo Mäki Säätiö Pienkoti Aura NHG sidosryhmät Raija Harju-Kivinen Jamk, Hyvinvointiyksikkö JY Kasvatustieteenlaitos JY Perhetutkimusyksikkö JY sosiaalityön yksikkö JY psykologian laitos Attentio Haukkalan Säätiö Mobile Kid Oy Vaalijalan kuntayhtymä Nuorten Ystävät Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Monimuotoiset perheet ry Jyväskylän taide- ja kulttuuripäiväkoti Muita yhteistyötahoja
Hanketiimi Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen (TtM, Amo, lasten sh) Kehittämiskoordinaattorit: Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen (Sosionomi, YAMK) ja Sari Paananen (KM) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi (Sosionomi, YAMK) Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen (YTM) Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen (YTM; Sosionomi, AMK) Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff (dosentti, FT, KM) / Haukkala Säätiö Muutosagentti: Hanna Hämäläinen (YTM, Lto)
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehdyksi. 31.5.2017 Raija Harju-Kivinen