Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Samankaltaiset tiedostot
Mikä on valtimotauti?

Valtimotaudin ABC 2016

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Lantionpohjan lihasten harjoittelu. Potilasohje.

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Eturauhasen poistoleikkaus

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

Diabetes (sokeritauti)

Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje.

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Liikuntaopas katkokävelypotilaalle

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje.

Terveelliset elämäntavat

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28)

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

NHS: TUPAKATTA PARANET PAREMMIN

Polven nivelrikko. Potilasohje.

Kainuun omahoitolomake

LIIKUNTAOHJE AKUUTISTA SEPELVALTIMOTAPAHTUMASTA TOIPUVALLE POTILAALLE

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje.

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Osteoporoosi (luukato)

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

ASO-ryhmä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka (16)

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Lonkan nivelrikko. Potilasohje.

Sydän- ja verisuonisairaudet

Päiväys Puh. Kosketusherkkyys elektrodien asettelukohdissa normaali muuttunut

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

Harjoitusohjelma 21 kilometriä (aloittelija) BODOM TRAIL

Harjoitusohjelma 21 kilometriä (kokenut juoksija) BODOM TRAIL

Ikädiabeetikon hyvä hoito

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Harjoitusohjelma 10/12 kilometriä (kokenut juoksija) BODOM TRAIL BODOM TEAM BODOM NIGHT

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Harjoitusohjelma 10/12 kilometriä (aloittelija) BODOM TRAIL BODOM TEAM BODOM NIGHT

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Synnytyksen käynnistäminen

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Sinulle on varattu seuraavat aika Hoitajan vastaanotolle / 20 klo

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Potilaan kotiohje keuhkoleikkauksesta toipuvalle

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

VOIMA- JA TASAPAINOHARJOITTELU LISÄÄVÄT IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA

Transkriptio:

Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje

Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi, jotka jatkuvat reisivaltimoina ja edelleen säären alueella pienempinä valtimoina. Ahtautumat jossakin kohtaa näitä valtimoita estävät verenkiertoa ja aiheuttavat oireita. Katkokävely on miehillä yleisempää kuin naisilla. Sitä alkaa esiintyä keski-iän jälkeen. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla 50-60 vuotiailla miehillä katkokävelyä esiintyi 1-5 prosentilla ja yli 70-vuotiailla 5-10 prosentilla. Katkokävely (klaudikaatio) ilmenee rasituksessa ja johtuu riittämättömän valtimoverenkierron aiheuttamasta lihasten hapenpuutteesta, joka pakottaa pysähtymään. Lepo lievittää sitä. Syyt - Tupakointi - Diabetes, huonossa hoitotasapainossa oleva - kohonnut veren kolesteroliarvo - kohonnut verenpaine

Oireet Kävelyn aikana tavallisesti pohkeeseen ilmaantuu kovaa kipua ja samalla jalka voi tuntua väsyneeltä ja puutuneelta. Kipu väistyy levossa muutamassa minuutissa, jolloin voi jatkaa kävelyä. Kävelyn jatkuessa kipu alkaa kuitenkin yleensä uudestaan. Oire ei yleensä ala levossa ja toistuu varsin samanlaisena tietyn kävelymatkan jälkeen. Ylämäki, kantamukset ja kävelyvauhdin lisääminen lyhentävät kivutonta kävelymatkaa. On yksilöllistä, kuinka pitkän matkan oireesta kärsivä potilas pystyy kävelemään kivutta. Pohjekipu johtuu vähentyneen verenkierron aiheuttamasta hapenpuutteesta lihaksissa. Liikkuessa lihasten hapentarve kasvaa, jolloin heikentynyt verenkierto ei riitä huolehtimaan riittävästä hapetuksesta. Katkokävely saattaa jatkua usean vuoden ajan varsin muuttumattomana. Tällöin pärjätään itsehoidolla ja vaiva tarvitsee harvoin leikkaushoitoa. Hoito - korkean verenpaineen hoito tarvittaessa lääkehoidon avulla - korkea kolesterolipitoisuuden hoitaminen statiinilääkkeellä - Asetyylisalisyylihappo tai klopidogreeli

Itsehoito Tupakointi on taudin tärkein syy, joten tehokkain tapa hidastaa taudin etenemistä on tupakoinnin lopettaminen. Tupakka pahentaa endoteelin toimintahäiriöitä, lisää veren hyytymisalttiutta ja pahentaa tulehdusta (inflammaatiota), sekä heikentää hapen irtoamista punasoluista. Toinen tärkeä hoito on liikunta, joka parantaa jalkojen lihasten verenkiertoa. Liikunnan avulla kivuton kävelymatka voi huomattavasti pidentyä Kävely on sopivinta liikuntaa. Vähintään kolme kertaa viikossa tehtävä kävelyharjoitus jonka kestoa pidennetään toimintakyvyn parantuessa 30 minuutista 60 minuuttiin. Harjoituksen aikana tulisi kävellä, kunnes kipu on kohtalaista, sitten levätä kunnes kipu lievittyy ja kävellä uudestaan kohtalaisen kivun tasolle toistuvasti niin monta kertaa kuin on 30-60 minuutissa mahdollista. Sauvakävely lisää katkokävelymatkaa ja parantaa harjoituskestävyyttä. Itsehoitoon kuuluu myös valtimotaudin ehkäisyssä käytetty ruokavalio kolesterolin alentamiseksi. Katkokävelijä tarvitsee usein myös kolesterolia alentavaa lääkehoitoa. Koska jaloissa verenkierto on heikentynyt, ne ovat tavallista alttiimpia tulehduksille ja muille sairauksille. Siksi känsiä, hankaumia ja muita pikkuvammoja tule välttää mahdollisuuksien mukaan. Liian kylmiä tai kuumia kylpyjä on vältettävä.

Leikkaushoito tai pallolaajennus Silloin kun katkokävely itsehoidoista ja lääkkeistä huolimatta uhkaa työ- tai toimintakykyä, voidaan harkita pallolaajennusta tai leikkausta. Pallolaajennus on mahdollinen, jos valtimon ahtauma on riittävän rajoitetulla alueella. Muussa tapauksessa voidaan tehdä verisuonileikkaus, jossa ahtautunut valtimo ohitetaan verisuonisiirteellä tai keinotekoisella verisuoniproteesilla. Ehkäisy Alaraajojen valtimotautia ja katkokävelyä voidaan tehokkaasti ehkäistä samoilla elintapojen muutoksilla kuin valtimotaudin ehkäisyssä. Tärkeimmät ehkäisevät toimenpiteet ovat samat kuin itsehoidossa: tupakoinnin lopettaminen, kohonneen verenpaineen hoito ja veren kolesteroliarvon pitäminen normaalina sekä liikunta.

Ota yhteyttä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote ) Vaihde 05 352600 Faksi 05 352 7800 Sähköposti:kirjaamo@eksote.fi, etunimi.sukunimi@eksote.fi Valto Käkelän katu 3, PL 24 53101 Lappeenranta Verisuonikirurgian poliklinikka Ma-Pe klo 8.00-15.00 puh. (05) 352 6000 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri