Muistio Asia/projekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivoima Oy Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Seurantaryhmän 7. kokous pe 19.3.2009 Pudasjärvi Kehittämiskeskus Pohjantähti Aika Klo 9.30-13.30 Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: +358 3 52351 Fax: +358 3 523 5252 etunimi.sukunimi@ramboll.fi www.ramboll.fi Osallistujat Tytti Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, seurantaryhmän puheenjohtaja Matti Holmström, Pudasjärven kaupunki, varapuheenjohtaja Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Paavo Salmela, Pudasjärven vesiosuuskunta Risto Tolonen, Iin kunta Risto Päkkilä, Yli-Iin kunta Esa Kaleva, Kollajan paliskunta Heikki Aronpää, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Eero Kaakinen, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Tuukka Pahtamaa, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Heli Harjula, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Mauno Puurunen, tekojärvialueen maanomistajat Lasse Puurunen, Aittojärven kyläseura Eino Taavitsainen Aittojärven kalastuskunta Jari Jussila, Iijoen kalastusalue Jorma Alatalo, Metsänhoitoyhdistys Jussi Timonen-Nissi, Pudasjärven kylän osakaskunta Birger Ylisaukko-oja, PVO-Vesivoima Oy Jorma Autio, PVO-Vesivoima Oy Aaro Horsma PVO-Vesivoima Oy Matti Kautto, Ramboll Finland Oy Veli-Matti Hilla, Ramboll Finland Oy Tarja Ojala, Ramboll Finland Oy Pvm 25.3.2009 Viite Yht. 23 osanottajaa 1 Kokouksen avaus Seurantaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 9.30. 2 Edellisen kokouksen muistio
- Käytiin läpi edellisen kokouksen muistiota, edellisessä kokouksessa esillä olleita asioita: - Ylisaukko-oja: Oulun yliopiston selvitystä hankkeen vaikutuksista aluetalouteen ei saada tällä aikataululla selostukseen, koska valmista elinkeinorakennemallia ei ole. o Kommentti: kalastuksen kannalta asiaa tarkastellaan vaelluskalahankkeessa. - Puheenjohtaja: Asukaskyselyn vastausprosentit, onko selvitetty syytä pienelle vastausprosentille lähialueen ulkopuolella? o Kautto vastaa: ei ole erityisesti selvitetty. Kristiinankaupungissa vastaavan asukaskyselyn vastausprosentti oli sama kuin Kollajan kyselyssä lähialueella eli n. 40 %. - Kommentti: Sosiaalisten vaikutusten arviointia pitäisi jatkaa, jos hanke ei toteudu; voisiko ko. hanketta ajatella Ympäristökeskuksen tai Maakuntaliiton vetämäksi? o Aronpää vastaa: Suoraan ei voida luvata ympäristökeskuksen puolesta, jos ko. hankkeelle osoitetaan rahoitusta, niin periaatteessa mahdollista. o Karhu vastaa: seurantaryhmässä ollut esillä aiemminkin, ns. nollavaihtoehdon jatkojalostaminen. Olisi erillinen hanke, josta täytyisi sopia erikseen. - Kommentti: Jos hanke etenee, niin paikallisten ihmisten juridinen avustus olisi tärkeätä, ihmisillä ei riittävästi tietoa. Olisi hyvä jos juridisia asioita hoidettaisiin keskitetysti. - Ylisaukko-oja vastaa: Jos hanke etenee lupavaiheeseen, niin silloin aloitetaan keskustelu maa-alueista. Aikaisemmissa isoissa hankkeissa on ollut hintatoimikunta. Sellainen saattaisi olla paikallaan tässäkin, jotta ihmiset eivät kokisi olevansa sopimustilanteessa yksin. - Kysymys: Onko mahdollista, että tekojärven alle jääviä maita korvataan vastikemailla? o Ylisaukko-oja vastaa: Mitään valmiita vastikemaita ei ole olemassa, mutta periaatteessa on mahdollista, että vastikemaita voidaan hankkia. Silloinkin veden ja rakenteiden alle jäävän maan korvaus olisi vesilain mukaisesti 1,5- kertainen. Vaihtomaissa verrattaisiin maapalstanarvoa, ei hehtaareita. Sivu 2
- Kautto: Edellisen kokouksen jälkeen tehtyjä muutoksia selostusluonnokseen: Hydrologia Metsätalous VE2:n vaikutukset VE2:n kiinteistöveroasia selvittämättä vielä - Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Sivu 3 3 Vaihtoehto 0 Birger Ylisaukko-oja esitteli 0-vaihtoehtoa energiantuotannon kannalta. o Pohjois-Pohjanmaalla käytettiin V. 2004 yhteensä polttoaineita 13 000 GWh. Sillä saatiin sähköä 3250 GWh eli 23 prosenttia. Loppu meni lämmöksi ja häviöihin. Kollajasta saataisin sähköä 155 GWh/vuosi ja lisäksi nykyisten voimalaitosten tehostamisesta noin 30 GWh/vuosi. Koko Iijoki tuottaisi Kollajan jälkeen 1050 GWh/vuosi. - Eri energiamuotojen eroavaisuuksia: Turve, puu yms. saadaan sähköä, kun tuotetaan lämpöä Tuulivoimasta saadaan sähköä, kun tuulee Vesivoimasta saadaan sähkö kun tarvitaan - Tuulivoimaa suunniteltu Suomeen 2000 MW (hallituksen ilmasto- ja energiastrategia) Tarvitaan säätövoimaa 240-350 MW Tuulivoiman säätötarve johtuu pääasiassa tuulen ennustevirheistä. Säätövoiman käyttö tuulivoiman rinnalla lisää käyttövarmuutta ja vähentää tuulivoiman tukitarvetta. - Kollajan korvaajaa ei käytännössä ole o Kaasuturbiinilaitos periaatteessa, mutta käytännössä liian kallis; investointia ei synny. Lisäksi kaasuturbiinista syntyy päästöjä. o 100 MW pumppuvoimala olisi toinen vaihtoehto, mutta vesivarasto täytyisi olla useita milj. kuutioita, lisäksi kuluttaa sähköä 220 GWh/v. Pumppuvoima ei tuota sähköä vaan kuluttaa sitä. Suomessa pumppuvoimalaitokselle ei löydy myöskään paikkaa, koska maan korkeuserot ovat pienet. o Ostaminen markkinoilta sisältää talous- ja toimitusriskejä. Lisäksi kustannukset, heijastus sähkön hintaan.
Sivu 4 - Kommentti: Tuulivoiman säätötarvetta perustellaan tuuliennusteen epävarmuudella; perusteluiden mukaan täytyy huomioida, että tuuli voi laantua ennustettua aikaisemmin. Käytännössä tuuli voi myös jatkua ennustettua pidempään. - Kommentti: Energiaennusteet ja tuotantotavat voi muuttua pitkällä tähtäimellä nykyisistä arvioista; säätövoiman ja ylipäätänsä sähkön tarve tulevaisuudessa vaikea ennustaa. - Kommentti: Energiamuotojen tuottamiseen tarvittaville laitoksille helppo laskea hinta, sen sijaan luontoarvoille ei voida laskea hintaa. - Kysymys: onko arvioita, paljonko säätövoimaa koko Suomen tuleva tuulivoima tarvitsee? o Vastaus Ylisaukko-oja: Ilmasto- ja energiastrategian mukaan 2000 MW tuulivoimaa tarvitsee säätövoimaa 240-350 MW. Jos tuulivoima lisääntyy tästä, säätövoiman lisäämistarve kasvaa suhteellisesti enemmän. 4 Ilmaston muutoksen vaikutukset Matti kautto esitteli ilmaston muutoksen vaikutuksia hankkeeseen. - Vuosittainen keskilämpötila on noussut Suomessa viime vuosisadan aikana noin 0,7 C. - Vuosittainen keskilämpötila nousee Suomessa +0,3 +0,5 C vuosikymmenessä seuraavan vuosisadan aikana. Talvilämpötilat kasvavat enemmän +0,4 +0,65 C vuosikymmenessä. - Ilmaston muutoksen myötä myös sademäärät muuttuvat. - Talvien lämpeneminen merkitsee todennäköisesti talvikauden virtaamien kasvua nykyiseen verrattuna, koska lunta sulaa myös talvella. - Talvikauden virtaamien kasvu ei välttämättä merkitse kevättulvan pienenemistä, koska lisääntyvä sadanta merkitsee todennäköisesti suurempaa kokonaislumimäärää. o Erilaisia ennusteita useita, osa ennusteista Iijoen valuma-alueella neutraaleja, joten ei välttämättä suuria muutoksia. - Kysymys Aronpää: tutkimuksia ja ennusteita on tehty useita, ennusteiden mukaan tulevaisuudessa talvivirtaamat kasvavat ja joki-
en jääolosuhteet heikkenevät. Näkyvätkö muutokset jo tässä vaiheessa jotenkin Iijoella? o Autio vastaa: parina viimevuonna talven virtaamat olleet keskimääräistä suurempia, ei kuitenkaan kovin suurta poikkeamaan keskiarvosta. Sivu 5 5 Pudasjärven Natura-arviointi Tarja Ojala esitteli Natura-arviota. - Kasvuolosuhteet Pudasjärvellä o Kasvukauden pituus 143 vrk, 10.5.-28.9. o Lämpösumma 1 014 d.d. o Sademäärä 597 mm/v. o Tulvahuippu ajoittuu toukokuulle. o Jäätyy marraskuun alussa. - Arvioinnin johtopäätökset / tulvaniityt - Mikäli Pudasjärveä olisi säännöstelty vuosien 1961 ja 2008 välisenä aikana, olisi taso +108,2 saavutettu tulvaniityillä keskimäärin 12 päivää nykyistä myöhemmin ja taso +107,2 11 päivää aikaisemmin. o Muutos on niin pieni, ettei vaikutusta, jos pudasjärven vedenpinta laskee kesällä tasolle + 107,2 o Jos Pudasjärvi pidetään jatkuvasti tasolla + 108,2 aiheutuu Pudasjärven Natura-alueelle merkittäviä haitallisia vaikutuksia. - Arvioinnin johtopäätökset / muut luontotyypit - Tulvametsät ja lehdot selkeästi muita luontotyyppejä ylempänä, ainoastaan kevättulva vaikuttaa, eivät muut vedenkorkeuden vaihtelut. - Muista luontotyypeistä puustoiset suot noin metrin ja vaihettumissuot muutaman kymmenen senttiä keskivedentasoa ylempänä - Arvioinnin johtopäätökset / linnut - Ei vaikutusta lintudirektiivin liitteen I lajeihin
- Mikäli tulvan lasku viivästyy keväällä, saattaa se estää heinä- ja jouhisorsan sekä taivaanvuohen pesimisen tulvaniityillä. Sivu 6 - Johtopäätös arvioinnista: Mikäli Pudasjärven pinta pidetään jatkuvasti tasolla +108,2 (vaihtoehto VE1), hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Pudasjärven Natura-luontotyypeille (tulvaniityt). Mikäli hanke toteutetaan siten, että Pudasjärven vedenpintaa lasketaan kesällä (vaihtoehdot VE1b-d) ei hankkeesta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdossa VE2 Pudasjärven vedenkorkeus säilyyy tulva-aikaa lukuun ottamatta nykyisellään, eikä Natura-luontotyypeille aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Natura-arvioinnista esitettyjä kysymyksi ja kommentteja: - Kysymys: Onko käytetty lämpösumma Pudasjärveltä? o Ojala vastaa: Pudasjärven sääasemalta. - Yhteysviranomaisen kommentti Natura-arvioinnista (Kaakinen): o Perustelut syytä esittää tarkasti. o Arvioinnin erittelyosa hyvin laadittu. o Pohjavedenpinnan vaikutukset Naturaan alavilla alueilla? o Merkittävyyden arviointia olisi syytä lisätä, mikä Pudasjärven alueen merkitys laajemmin? o Pudasjärvi valittu Natura-kohteeksi nimenomaan ison joen sisämaan suistoalueena, onko vastaavia ympäristöjä muualla? o Onko pohdittu, onko olemassa korvaavia alueita? Korvaavuusasiaa voisi pohtia periaatteellisella tasolla, ei välttämättä tarvitse etsiä alueita, jotka olisivat soveltuvia. - Kommentti Kautto: o Korvaustarkastelua tarvitaan käytännössä silloin, jos hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ja hanketta viedään eteenpäin poikkeusluvalla. - Kysymys: Mikä vaikutus voimataloudella on ollut Pudasjärven Naturaan? Onko säännöstely vaikuttanut tulvaniittyjen muutokseen?
o Autio vastaa: Rantaniittyjen niiton ja laiduntamisen loppuminen päätekijä tulvaniittyjen pusikoitumisessa. Yläpuolisten järvien vaikutus Pudasjärven kesäaikaisiin vedenkorkeuksin niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta tulvaniittyihin. o Lisäkommentti: Maatalous suurin vaikuttaja tulvaniittyjen häviämiseen. - Kysymys: Mikä vaikutus uitolla on ollut vedenkorkeuksiin? o Ylisaukko-oja vastaa: Irnin ja Koston vaikutus juoksutuksiin ajoittuu talvikaudelle, uittoaikana juoksutettiin alkukesällä nykyistä enemmän. - Kysymys: Onko Natura-arvioinnissa huomioitu esim. Sotkajärven alue, joka on lähellä? Siellä on hyvin vastaavia alueita, kuin pudasjärvellä. o Ojala vastaa: Ei ole tarkasteltu lähialueen tulvaniittyalueita, tarkasteltu laajemmassa mittakaavassa Suomen tasolla, esim. Ounasjoella parhaat alueet. - Kommentti: lintujen kannalta tilanne huonontunut: lintujen pesintä vähentynyt, vaikuttanut myös vesilintujen metsästykseen. Sivu 7 - Ylisaukko-oja esitteli professori Erkki Hollon muistion, jossa on käsitelty Kollajaa Luonnonsuojelulain ja Naturan kannalta. o Yksityiset suojelumääräykset koskevat ainoastaan suojelualuetta. o Yksityisten suojelualueiden määräysten lieventäminen mahdollista jos on tarpeellista. o Pudasjärvellä yksityiset suojelualueet perustettu Naturaa varten, Natura-arvion johtopäätökset koskevat myös yksityisiä suojelualueita. - Ympäristökeskuksen kommentti (Pahtamaa): Yksityisillä suojelualueilla valvontaviranomaisena on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Yksityisten alueiden takana on Natura ja lintuvesiensuojeluohjelma, mutta hallinnollisesti niitä käsitellään erillisinä. 6 Arviointiselostus Matti Kautto esitteli selostusluonnoksen rakennetta. - Rakenne muuttunut jonkin verran edellisestä versiosta
o Lopullisessa versiossa kalastus siirretään kohtaan virkistyskäyttö ja kalastusmatkailu kohtaan elinkeinot - Lisätään Iijoen vesirakentamisen historiakatsaus - Selostuksessa pyritään pääsemään jo alkuvaiheessa itse arviointiin, joten yleiset osiot loppupuolella. - Selostuksesta pyritään tekemään helppolukuinen, joten viittauksia käytetään maltillisesti. Sivu 8 Selostus käytiin läpi pääluvuittain. Esitetyt kysymykset ja kommentit: - Kommentti: Raasakan säännöstelypato tarkoittanee Raasakan voimalaitosta. - Kommentti: Raasakan alapuolella virtaamavaihtelut suuria, kun on kolme konetta. - Kommentti: Metsähallituksen omistama maa-alue 1 800 ha, ei 18 000 ha. - Kysymys Aronpää: Näyttääkö, että selostuksessa on kaikki oleellinen vai puuttuuko jotain? o Vastaus Kaakinen: Mitään aivan oleellista ei näyttäisi puuttuvan. Lausuntovaiheessa selostusta luonnollisesti käsitellään yksityiskohtaisemmin, jolloin eri asiantuntijat löytävät varmasti huomautettavaakin. Selostuksessa on esitetty taulukko, jossa on kerrottu, miten arviointiohjelmasta annettu lausunto on huomioitu. Taulukko on hyvä mittari ja muistilista. o Aronpää: näyttäisi siltä, ettei selostuksesta ole jäänyt mitään aivan oleellista pois. - Kommentti: Pudasjärvellä maankäyttösuunnittelu nykyisellään puutteellista. Kollajan vaikutus maankäyttöön olisi hyvä selventää kaavoituksen avulla. Esim. rantakaava selkiyttäisi asiaa maanomistajan näkökulmasta. o Vastaus Kautto: Kunnat voivat edistää hankkeita varautumalla kaavoitukseen etukäteen (esim. ydinvoimapaikkakunnat). Tässä tapauksessa ei voi kaavoittaa etukäteen, koska hanke on koskiensuojelulain vastainen. o Vastaus Aronpää: Tässä tapauksessa kaavoitusta ei voida tehdä ennen lakimuunnosta. - Kommentti: Maankäyttösuunnitelma asiallinen ehdotus. 0 - vaihtoehto jäänyt YVA:ssa suppeaksi, tosin ei välttämättä hankkees-
ta vastaan tehtäväkään arvioida nykytilanteen kehittymistä tulevaisuuteen. - Kommentti: Porotalousosion vaikutukset kerrottu ylimalkaisesti, vaikutusten arviointi perustuu 80 luvun selvitykseen. Sen jälkeen tehty vielä tarkempi raportti vaikutuksista. o Vastaus Hilla: Selostuksessa todetaan, että hanke aiheuttaa porotaloudelle merkittävää haittaa ja korvausasiat käsitellään lupavaiheessa, mikäli hanke toteutuu. Täydennetään selostusta vielä Iijoki-selvityksen jälkeen tehdyn raportin tuloksilla. - Kommentti: Myös poronhoidon osalta olisi hyvä, jos alue olisi kaavoitettu. Jos kaavassa olisi todettu, että alue on poronhoitoaluetta, niin asia olisi selvä. Sivu 9 7 YVA:n loppuaikataulu Matti Kautto esitti ehdotuksen YVA -selostuksen loppuun saattamisen saattamisesta o Seurantaryhmäläisillä viikko aikaa kommentoida luonnosta. o Huhtikuussa selostuksen taitto. o Toukokuun alussa selostuksen painatus. o Selostus viranomaiselle n. vko 20. o Kuulutus n. vko 21. o Yleisötilaisuudet kesäkuussa. o Lausunnot, mielipiteet heinäkuun loppuun. o Yhteysviranomaisen lausunto syyskuun lopulla. o Seurantaryhmän päätöskeskustelu lokakuussa. - Yhteysviranomaisen kommentti (Kaakinen): Kuulemiset heti kesäkuun alussa, heinäkuu on kuntien ym. lausunnon päättymiselle huono ajankohta, joten parempi, jos lausunnot elokuun puolivälissä - Puheenjohtaja: päätetään niin, että lausuntojen ajankohtaa siirretään elokuun puoliväliin. - Kysymys Kaakinen: yleisötilaisuuksia oli ohjelmavaiheessa Pudasjärvellä, Kierikissä ja Oulussa. Varmaankin syytä pitää kolme yleisötilaisuutta myös selostusvaiheessa? o Kommentti: Yksi tilaisuus olisi syytä olla Iissä. Hanke kiinnostaa Iiläisiä, mutta sieltä ei välttämättä lähdetä Ouluun saakka yleisötilaisuuteen.
- Ylisaukko-oja: onko mahdollista järjestää näyttely nähtävilläoloaikana? o Kaakinen vastaa: kyllä voi järjestää mutta ei samassa tilassa, missä kuulemiskokoukset pidetään, koska ne ovat viranomaisen järjestämiä tilaisuuksia. Sivu 10 8 Muut asiat - Yhteysviranomaisen kommentti (Kaakinen): tiedottamiskäytäntö. Tulevassa tiedottamisessa tulee muistaa, että hankkeesta vastaava antaa lausuntoja vain omasta puolestaan. - Pudasjärven kunta järjestää mahdollisesti aiheeseen liittyvän seminaarin, jossa asiasta voidaan keskustella. - Kommentti: YVA:ssa ja suunnitelmassa otettu huomioon paljon niitä asioita, joita on työn aikana tullut esille. - Kommentti: hankkeesta tiedottaminen ollut erittäin asiallista. Jos hanke lähdetään toteuttamaan, luonnon "hinta" jäänyt vaikeasti arvioitavaksi. Kalastusalueen kanta on, että aluetta lähettäisiin kehittämään luonnontilaisuuden pohjalta ilman Kollajaa. - Kommentti: Allasasia on ollut esillä kymmeniä vuosia. Suunnittelussa on huomioitu paljon paikallisten asukkaiden kommentteja, esim. Pudasjärviryhmän, Aittojärven ja Naisjärven vedenkorkeudet on saatu suunniteltua järkevästi. - Ylisaukko-oja: Hanketta seurataan valtakunnallisesti, mutta merkitystä on myös kansainvälisesti. Missään muualla ei ole pyritty samalla tavalla sovittamaan yhteen vesivoimaa ja luonnonarvoja kuin Kollaja-hankkeessa. - Ylisaukko-oja kiitti ryhmän jäseniä heidän antamastaan ajasta, syvällisestä paneutumisesta asiaan sekä hyvähenkisestä keskustelusta. Erityisesti hän kiitti puheenjohtajaa hyvän kokousilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä. Ylisaukko-oja esitti, että ryhmä kokoontuisi vielä syksyllä, kun YVA on saatu päätökseen, tarkastelemaan prosessia kokonaisuutena o Päätettiin, että ryhmä kokoontuu syksyllä kun YVA on valmis. Ajankohtaa ei sovita vielä, vaan seurantaryhmä kutsutaan koolle myöhemmässä vaiheessa.
9 Kokouksen päättäminen Sivu 11 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.30. Muistion laati Veli-Matti Hilla