Kunnanhallitus 300 09.12.2014 Rautavaara-Savotta: Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO3)-hankkeeseen osallistuminen/ta-2015 ja TASU 2016-2017 Khall 09.12.2014 300 kehittäjäkuntien haku 2015-2016 on käynnissä. Suomen Kuntaliiton Kutsukirje 9/2014 eli verkoston 3. kaudelle Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO2) verkostohankkeessa on kehitetty kuntien uuden sukupolven johtamistapoja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin. Hanke oli kumppanuus hanke, toteutettiin yhteistyössä Kuntaliittokonsernin, 35 kehittäjäkumppanikunnan ja Sitran julkishallinnon johtamisohjelman kanssa. Hanke on osa laajempaa Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta 2017-ohjelmaa. Kuntien poliittisen ja viranhaltijajohtamisen yhä haasteellisemman toimintakentän sekä saamamme palautteen pohjalta olemme käynnistämässä USO3-jatkohanketta, joka toteutetaan vuoden 2015 alusta vuoden 2016 loppuun eli tämän valtuustokauden toimikausi. Hankkeen organisoinnista vastaavat yhteistyössä Suomen Kuntaliitto (valtakunnallinen hanke- ja kehittämistyö) ja FCG Konsultointi Oy (kuntakohtainen kehittäminen ja konsultointi). Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen 23.9.2014 toteavat Kuntalehdessä mm.: "Kuntien rooli ja palvelurakenteet ovat muotoutumassa uudelleen nyt jos koskaan tarvitaan valtakunnallista kuntajohdon yhteistä uudistamistyötä. Uuden sukupolven organisaatiot -verkosto tarjoaa tälle työlle monipuolisen ja vaikuttavan foorumin. USO on osallistujakuntiensa vertaisoppimis- ja vertaistukiverkosto, kokemus- ja tutkimustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija ja moottori." Nyt suunnitteilla on kolmas USO-verkoston toimikausi (2015 2016), jonka teemana on kunnan uusi rooli ja johtaminen sekä kestävä talous. 1. Kunnan uuden roolin määrittäminen muutosten keskellä - Palvelut-elinvoima-demokratia-verkostot: miten kunnan perustehtävän hoitaminen ja rooli yhteiskunnassa muuttuu? - Yhteisöllisyys, kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen - Kunnan työnantajaroolin muutos
2. Kuntakonsernin ja palvelujen johtaminen - Kunnan organisaatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmien muutokset uuden kuntalain ja SoTe-uudistuksen myötä - Omistaja- ja sopimusohjaus sekä näihin liittyvät menettelytavat ja mallit kuntayhty-missä ja yhtiöissä - Palvelujen järjestämis- ja tuotantotapojen (kustannuslaskenta) strateginen kehittäminen 3. Kestävä talous toiminnan perustana - Strategialähtöisen talouden hallinnan keinot ja kokemusten vertailu - Kuntatalousohjelman ja sote-budjettikehyksen merkitys kunnan talousjohtamisessa - Luottamushenkilöjohdon vastuu toiminnan ja talouden kestävyydestä USO-verkoston toiminnassa huomioidaan erilaiset olosuhteet ja moninaiset muutokset aluerakenteessa ja palvelurakenteessa sekä kasvavat, tasapainoiset ja väestöä menettävät alueet. USO-verkoston toiminta ja työ koostuu USO-osallistujakuntien yhteisistä teemaseminaa-reista (3 kpl vuodessa), KuntaVertaiset-työpajoista kuntaryhmittäin (2 kpl vuodessa),kunta-kohtaisista, kunnan tarpeista lähtevistä kehittämistyöpajoista konsultin ohjaamana (2 3 kpl vuodessa) sekä verkoston työtä tukevista kirjallisista kehittämisaloitteista, joissa hyödynnetään verkostossa syntyvää tietoa ja näkemyksiä sekä ajankohtaista tutkimustietämystä. Kokonaisuutta tuetaan monikanavaisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella. Kj Unto Murron selvitys 02.12.2014 : Miksi osallistuminen USO3-verkostohankkeeseen 2015-2016 on erittäin tärkeää pienkunnalle? " Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on hyvinvointikunta. Koulutus, sosiaalipalvelut ja terveydenhoito järjestetään suurelta osin kuntien kautta, ja jopa pääosin kuntien omina palveluina. Monessa muussa maassa kunnat hoitavat vain lähipalveluja ja elinvoimapalveluja, raskaan sarjan palvelut ovat laajemman alueen tai valtion vastuulla. Suomessakin kuntien toimintaympäristö ja kuntia koskeva lainsäädäntö ovat kuitenkin muuttumassa radikaalisti haastaen kuntien nykyisen roolin. Puhutaan maamme uudesta kunnallishallinnon perustuslaista. Kuntien rooli on jo monella tapaa muuttunut palveluntuottajana ja/tai järjestäjänä 2000-luvun aikana joko lainsäädännön toimesta tai omaehtoisesti: esim. ympäristöterveydenhuolto, terveydenhuolto, ympäristönsuojelu, maaseutuelinkeinot, talous-, velka- ja kuluttajaneuvonta, alueellinen pelastustoimi, kiireellinen ensihoito sekä ammatillinen kou-
lutus. Tuleva lainsäädäntö koskien sosiaali- ja terveysuudistusta, toimeentulotukea, lukiokoulutuksen ja rakennusvalvonnan järjestämistä vaikuttavat monella tavalla totuttuihin kunnalle kuuluneisiin tehtäviin. Liikenne- ja kuntaministeri Risikko asetti syyskuussa työryhmän hahmottamaan Tulevaisuuden Kuntaa. Työryhmän toimeksiannon taustalla on ajatus kuntien roolin muuttumisesta palvelujen järjestäjänä, tuottajana ja rahoittajana sekä demokratiayhteisönä ja verottajana. Työryhmän odotetaan pohtivan lähidemokratiaa, osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Ryhmältä odotetaan visioita tämän vuodenloppuun mennessä. Kuntauudistuksen tarve johtuu perimmältään siitä, että aikanaan syntynyt kuntarakenteemme ei vastaa nykyajan tarpeisiin. Kaupungistuminen jatkuu Suomessa vielä pitkään. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kuntarajat käyvät yhä keinotekoisemmiksi ja estävät kokonaisvaltaista maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen suunnitelua ja kestävää kehitystä. Ihmisten ja yritysten arki ei katso kuntarajoja ja kuntien on kyettävä tunnistamaan tämä entistä paremmin. Miten Rautavaaran kunnan rooli muuttuu, kun SoTe-uudistus vie kunnan budjettivallasta 60-70 prosenttia ja valtaosan työntekijöistä? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain parlamentaarinen ohjausryhmä on 14.11.2014 päättänyt tuottamisvastuun määritelmästä. Yksittäinen kunta ei voi määritelmän mukaan toimia tuottamisvastuullisena toimijana, jotta palvelut saadaan integroitua kokonaisvaltaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään uudistuksessa viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Tuottamisvastuu voi olla lakiluonnoksen aikaisemmasta versiosta poiketen vain kuntayhtymällä tai sen sijasta tuottamisvastuualueen vastuukunnalla, jos alueen kunnat niin yksimielisesti sopivat. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät. Parlamentaarinen ohjausryhmä päätti tuottamisvastuullisten kuntayhtymien enimmäismäärästä. Jokaisen tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän on vastattava ehkäisevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista ja muista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Tämän mukaisesti tuotta-misvastuullisia kuntayhtymiä voi olla enintään seuraavasti mm: KYS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään neljä tuottamisvastuullista kuntayhtymää.
Alueilla voidaan päättää, että tuottamisvastuullisia kuntayhtymiä on edellä mainittua vähemmän. On täysin selvää, että yksi kuntien perusjalkana pidetty itsehallinto muuttaa merkittävästi muotoaan. Kun kunnilta viedään rahat ja päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, jää jäljelle lähinnä koulutus, kulttuuri ja alueensa kehittäminen. Silloin kunnan tehtäväksi jää paikallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen. Millaisen organisaation kunta tarvitsee jatkossa huolehtiakseen varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, entisestään kasvavasta työllistämisen vastuustaan, kunnallistekniikasta (ml.vesi- ja jätevesihuollosta), elinkeinopolitiikasta. Mitä Rautavaaran kunnan visio: Eloa, Iloa ja Älyä tarkoittaa vuonna 2016? Rautavaaran kunta osallistui edelliseen Uuden sukupolven organisaatiot hankkeeseen eli USO2-verkostohankkeesee 2013-2014. Seminaareja järjestettiin etänä 9 kpl ja Kuntastrategiatyöpajoja 5 kpl. Tuotoksena Rautavaaran kunnalle uusi Kuntastrategia-2030 asiakirja, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.8.2014 Monitoimihallilla. Yhdyshenkilöinä toimivat kunnanjohtaja Unto Murto ja ict-asiantuntija Petri Kettunen. USO3-verkostossa pienten kuntien maksuosuus 8.000 /v + alv, joka sisältää kaikille verkoston kunnille yhteiset verkostoseminaarit ja KuntaVertaiset (yhteensä 5 vuodessa) ja kuntien omiin kehittämistarpeisiin räätälöidyn kuntakohtaisen konsultointituen (2-3 työpajaa vuodessa) sekä edellä mainittuja osioita tukevan tietotuotannon sekä verkoston koordinointi- ja viestintäpalvelut. Esillä olevista teemoista erityisesti teemat kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntakonsernin ja palvelujen johtaminen yhdistettynä uuden kuntalain talouden tasapainoa edellyttämät vaatimukset korostavat luottamushenkilöjohdon vastuuta toiminnan ja talouden kestävyydestä ovat tärkeitä Rautavaaran kunnan tulevaisuuden osalta. Lisätietoja edellä antavat: kunnanjohtaja Unto Murto, puh. 040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fi
Esityslistan liite 1: - Suomen Kuntaliiton kutsu 9/2014: Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015-2016 Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Rautavaaran kunta: 1. osallistuu Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO3)-verkostoon toimikaudella 2015-2016. 2. nimetä Rautavaaran kunnan yhdyshenkilöiksi USO3-verkostohankkeeseen kunnanjohtajan, talous- ja kehittämisjohtajan sekä ict-asiantuntijan. Päätös: Käydyn keskustelun aikana jäsen Marita Riekkinen ehdotti, jäsen Jorma Korhosen kannattama, että kunta ei osallistu USO3-verkostoon toimikaudella 2015-2016, vaan määräraha 8.000 säilytetään vuoden 2015 talousarviossa ja se käytettäisiin tarvittavan koulutuksen ostamiseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi pj Mikko Korhonen totesi, koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus on asiasta äänestettävä. Puheenjohtaja esitti suoritettaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta vastaavat "Jaa" ja ne, jotka kannattavat jäsen Marita Riekkisen ehdotusta vastaavat "Ei". Puheenjohtajan tekemä selonteko ja äänestystapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin "Jaa"-ääniä 2 (Mikko Korhonen ja Rauha Partanen) ja "Ei"-ääniä 3 (Marita Riekkinen, Jorma Korhonen ja Kirsi Kokkonen). Poissa 2 (Matti Ahonen ja Mika Mustonen). Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen jäsen Marita Riekkisen ehdotuksen äänin 3-2. Poissa 2.