Nordic Wound Life Toukokuu 2011 POTILASKESKEISTÄ HAAVANHOITOA HOITOA, JONKA TAVOITTEENA ON PARANTAA LAATUA RESURSSEJA SÄÄSTÄEN Nordic Wound Life: Lehti juuri sinulle, joka olet kiinnostunut haavanhoidosta. Sinulle, joka haluat parantaa vaikeasti parantuvien haavojen kanssa elävien potilaiden asemaa. #01 toukokuu 2011 smith-nephew.fi 03
PÄÄKIRJOITUS rubrikken Tervetuloa Smith & Nephew n Nordic Wound Life -lehden ensimmäiseen numeroon. Meidän toiveenamme on, että uusi lehti lisää kokemustenvaihtoa entisestään sekä kansallisella tasolla että Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaat ovat monessa suhteessa samankaltaisia. On kuitenkin myös eroja, jotka eivät jostakin maasta vaikuta keskeisiltä, mutta jotka voivat antaa muille maille ajattelemisen aihetta. Voimme oppia paljon toisiltamme. Toivottavasti tämä lehti synnyttää uusia ideoita yli valtiorajojen. Me toivomme, että lehdestä tulee uusi inspiraationlähteesi, josta saat uutta tietoa ja joka parantaa osaamistasi. Toivomme, että voimme lehden avulla edistää arkea, jossa tunnet itsesi valmiimmaksi kohtaamaan potilaasi. Me toivomme, että lehdestä tulee haavanhoitoalan tiedotuksen ja osaamisen jakamisen keskus. Haavapotilaat kohtaavat hoidon aikana usein monia eri hoitajia, minkä vuoksi halu tehdä yhteistyötä ja yhtenäisempi lähestymistapa haavan arviointiin ovat kaksi todella keskeistä painopistealuetta pyrittäessä optimaaliseen haavanhoitoon. Myös potilaan tilanteen parempi ymmärtäminen voi parantaa potilaan edellytyksiä parantua nopeammin. Me toivomme, että lehdestä tulee uusi inspiraationlähteesi, josta saat uutta tietoa ja joka parantaa osaamistasi. Toivomme, että voimme lehden avulla edistää arkea, jossa tunnet itsesi valmiimmaksi kohtaamaan potilaasi. Olemme siksi myös erittäin kiinnostuneita ajatuksistasi ja päivittäisistä haasteistasi. Smith & Nephew n koulutusohjelmien lähtökohtana ovat teidän maailmanne, kehitysehdotuksenne ja palautteenne. Myös tulevat teemat suunnitellaan teidän toiveidenne ja kommenttienne pohjalta. Palstatilaa saavat toki aina myös keskeiset uudet tutkimukset ja raportit. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä lehdestä tulee markkinapaikka, jossa ilmoitamme Smith & Nephew n järjestämistä koulutuksista niin yksittäisissä maissa kuin kansainvälisten haavakongressienkin yhteydessä. 02 smith-nephew.fi toukokuu 2011
Trine Gram Carina Ekbladh Pari sanaa sisällöstä Olemme juuri isännöineet kahta haavasymposiumia Herlevin ja Skejbyn sairaaloissa. Pääteemana oli Elämä kroonisten haavojen kanssa. Molemmissa paikoissa päiväohjelman lähtökohtana oli äskettäin tehty tutkimus perusterveydenhuollon haavahoitajista. Suuri osanottajamäärä, moninaiset mielipiteet ja aiheeseen kohdistunut suuri mielenkiinto todistivat, että lisäkeskustelulle on tarvetta. Ensimmäisessä Nordic Wound Life -lehden numerossa annammekin siksi puheenvuoron takaisin useille symposiumin luennoitsijoille, mutta ääneen pääsee myös haavapotilas sekä useat tulisielut. Tarkastelemme myös uutta perusterveydenhuollon tutkimusta, joka nostaa esiin haavanhoidon vastuuhenkilöiden haasteita ja menestystekijöitä. Lisäksi käsittelemme koulutuksen merkitystä paremman kokonaiskuvan luomisessa ja väärinkäsitysten välttämisessä. Saamme myös mahdollisuuden kurkistaa suomalaisten kollegojen työhön. Kehitysehdotukset, kysymykset, risut & ruusut Toimituksen yhteystiedot: nordicwoundlife@smith-nephew.com Carina Ekbladh +46 705453310 Trine Gram +45 28564131 Diabetespotilas Jørgen kertoo tarinansa rakkulasta, joka johti eristykseen ja yksinäisyyteen. Pohjoismaiden johtaja Peter Cnattingius esittelee Smith & Nephew n ja kertoo, mihin me työllämme pyrimme. Sivulta 8 voit lukea Maria Ewald-Lindin raportin siitä, kuinka resursseja ja rahaa voidaan säästää samalla haavapotilaan elämänlaatua parantaen. Haavahoitaja Arja Korhonen kertoo puolestaan liikkuvasta haavapoliklinikasta sivulla 6. Me toivotamme sinulle mukavia lukuhetkiä! Carina Ekbladh & Trine Gram Brändijohtajat Julkaisija & toimittaja: Smith & Nephew A/S Slotsmarken 14, DK-2970 Hørsholm Trine Gram & Carina Ekbladh Layout & tuotanto: Copenhagen Windows Painos: 9.000 kpl toukokuu 2011 smith-nephew.fi 03
Reportaasi Haavasymposiumi Haavasymposiumi Elämä kroonisten haavojen kanssa Herlevin ja Skejbyn sairaaloiden auditorioiden värikkäässä ympäristössä 2 päivänä pidetyistä 6 tunnin ammattilaisluennoista kehkeytyi haava-alan asiantuntijoiden inspiraation mekka. Ammattiasiaa riitti ja luennoitsijat olivat alansa huippuasiantuntijoita. Mutta ennen kaikkea he olivat oikeita tulisieluja, jotka tekivät meihin suuren vaikutuksen. Päiväohjelman lähtökohtana oli äskettäin tehty tutkimus perusterveydenhuollon haavahoitajista. Painopiste oli niissä haasteissa, joita haavahoitajat ja muut haavanhoidon vastuuhenkilöt olivat osoittaneet. Huomiota sai myös kysymys siitä, mitä voimme tehdä parantaaksemme hoidon laatua ja vähentääksemme samalla kustannuksia, sekä inhimillisiä että taloudellisia. Eräs luennoitsijoistamme oli ruotsalaisen Halmstadin kunnan haavahoitaja Maria Ewald-Lind, joka kertoi omassa kunnassaan toteuttamastaan haavaprojektista, jonka avulla hän onnistui parantamaan haavanhoidon laatua ja vähentämään samalla kustannuksia. Skejbyn sairaalan psykologi Anne Hvarregaard Mose esitteli perusteellisesti diabeteksen ja itsehoidon psykososiaalista näkökulmaa. Lisäksi Odensen yliopistosairaalan haavahoitaja Inger Futtrup jakoi kokemuksiaan liikkuvasta haavaprojektista. Lopuksi kehittämishoitaja Birthe Ottosen (cand. scient. san.) kertoi alipaineimuhoidosta (NPWT, Negative Pressure Wound Therapy) potilaan näkökulmasta. Hyvin erilaisista lähestymistavoista ja todella erilaisista taustoista huolimatta yhtä mieltä oltiin laajalti siitä, että hyvä haavanhoito edellyttää kokemusta, koulutusta ja rohkeutta tehdä oikeat päätökset. Kaikki viittaa lisäksi siihen, että halu toimia yhdessä potilaan hyväksi monitieteisissä tiimeissä on ratkaiseva tekijä hyvässä haavanhoidossa. 04 smith-nephew.fi toukokuu 2011
Opas haavan arviointiin Jos haluat saada kansainvälisesti tunnustetun T.I.M.E.-periaatteen mukaisen haavan arvioinnin taskuoppaamme, niin lähetä meille sähköpostia. Kirjoita otsikkokenttään TIME: nordicwoundlife@smith-nephew.com Anne Hvarregaard Mose Birthe Ottosen Symposiumin jälkeen saimme mm. ilon keskustella Maria Ewald-Lindin kanssa. Maria kertoo hieman ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, kuinka haavanhoidon voi optimoida. Hyvä haavanhoito muistuttaa monin tavoin hyvää rakentamista. Molemmissa ratkaisevaa on kestävän perustan luominen. Perustan, johon koko prosessi pohjautuu ja johon kaikki asianomaiset sekoitetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kuten hän asian ilmaisee. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että toimitaan oikein alusta lähtien. Diagnoosi pitää tehdä nopeasti ja asiantuntevasti, jotta sekä potilaan, lääkärin että hoitajan odotukset ovat samansuuntaiset. Hoidon etenemisestä on myös oltava kokonaiskäsitys. Siten luodaan edellytykset hyvälle ammattiryhmien väliselle yhteistyölle. Näillä edellytyksillä on Monien väärinkäsitysten takana on puutteellinen ammattitaito ja riittämätön asiantuntemus. ratkaiseva merkitys haavanhoidon jatkuvuuden kannalta. Ne ovat myös keskeisessä asemassa väärinymmärrysten välttämisessä. Tämän lisäksi tarvitaan ASIANTUNTEMUS- TA, Maria hymyilee. Haluamme kertoa vielä lisää symposiumistamme ja olemmekin siksi päättäneet lähettää sähköisen uutiskirjeen. Tilaa sähköinen uutiskirjeemme osoitteessa www.nordicwoundlife.com. Monien väärinkäsitysten takana on puutteellinen ammattitaito ja riittämätön asiantuntemus. Kumpikin on erittäin keskeinen edellytys oikean tuotteen valinnassa. Minun kokemukseni mukaan oikean tuotteen käyttö yksinkertaisesti vähentää haavojen määrää ja kuormittaa siten paljon vähemmän sekä taloutta että potilasta. Laadukkaita tuotteita tarvitsee vaihtaa harvemmin, mikä puolestaan edistää parantumista, Maria jatkaa. Hammaslääkärintuolista Useimmat meistä ottavat helpommin vastaan pikku toruja, jos ja kun ne annetaan hymy huulessa. Mariakin onnistui saamaan miltei koko auditorion nauramaan antaessaan täydellisen esimerkin haavanhoidon puutteellisesta kivunlievityksestä, joka on yksi kompressiohoidon monista haasteista. Kuvitelkaapa olevanne hammaslääkärissä. Istutte tuolissa. Hammaslääkäri aloittaa puhdistamalla hampaat ja tarkistamalla, onko niissä reikiä. Hammaslääkäri toteaa, että teillä on kaksi reikää ja alkaa porata. Se tietenkin sattuu. Ja häntä pyydetään lopettamaan. Teille ei missään vaiheessa tarjota puudutetta. Sen sijaan hammaslääkäri toteaa vain lopettavansa mieluummin hoidon, koska se näyttää tekevän niin kipeää. Hän heilauttaa teille hyvästiksi. Ja te lähdette hammaslääkäristä, Maria lopettaa hienon pikku tarinansa melkein koko salin hykerrellessä. Me näemme kuvan mielessämme. toukokuu 2011 smith-nephew.fi 05
Reportaasi Liikkuva haavapoliklinikka keskellä Suomea Vuonna 2005 Kainuun keskussairaalaan, joka kattaa 9 kuntaa ja on kooltaan yli 23 000 km2, perustettiin haavapoliklinikka. Tarve kehittää hoitomuotoja kasvoi vähitellen, ja kävi myös yhä ilmeisemmäksi, että ammatillista osaamista piti parantaa. Vuonna 2008 alettiin käydä läpi niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita heillä oli vastassaan. Haavanhoidon kehittäminen Kainuussa -hanke näki päivänvalon. Hankkeen myötä ilmeni nopeasti, että potilaiden siirtäminen oli yksi niistä alueista, jotka piti ottaa lähempään tarkasteluun. Suomessa etäisyydet ovat pidemmät kuin missään muussa Pohjoismaassa. Ennen vuotta 2008 haavapotilaiden piti ajaa jopa 400 km suuntaansa saamaan hoitoa Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla. Tämä oli suuri terveystaloudellinen rasite. Puhumattakaan matkustamisesta aiheutuvasta suuresta kuormituksesta potilaalle. Haavahoitaja Arja Korhonen, joka toimi Haavanhoidon kehittäminen Kainuussa - hankkeen koulutusvastaavana, alkoi laskea. Eikä tarvittu montaa laskentataulukkoa ennen kuin hän keksi ratkaisun. Olisi paljon edullisempaa ja potilaalle miellyttävämpää, että hän sairaanhoitajana kävisi potilaan luona eikä päinvastoin. Idea liikkuvasta haavapalvelusta oli syntynyt. Nykyisin Kainuun keskussairaalan haavanhoitoyksikkö on liikkuva. Yksikkö siirtyy kunnasta toiseen viikoittain. Haavahoitaja Arja Korhosen työpäivään kuuluu muun muassa haavapotilaiden hoitoa poliklinikalla, kotikäyntejä, koulutusten suunnittelua, konsultaatioita ja opettamista. Ja mikäli liikkuvan haavayksikön ideanikkaria on uskominen, työ edellyttää lujaa sitoutumista, jotta pystyy todella pitämään lupauksensa työskennellessään tällä tavoin. Työssä ei näe kahta samanlaista päivää. Kolmena päivänä viikossa hän työskentelee haavapoliklinikalla, ja kahtena päivänä viikossa hän kiertää autolla ympäristökuntia. 06 smith-nephew.fi toukokuu 2011
Tuotteiden valintaan liittyvät päätökset on tehtävä kieli keskellä suuta. Sitoutuneisuus ei onneksi näytä hiipuvan, eikä pienten kuntien riemulle näy loppua. Ympäristökunnat ovat todella tyytyväisiä jalkautuviin haavahoitajiin. Malli ei pelkästään vähennä potilaskäyntien määrää sairaalan haavapoliklinikalla vaan edistää myös tärkeää haavanhoidon osaamista sekä potilaiden että hoitajien iloksi ja hyödyksi. Haavanhoito kehittyy uskomattomalla vauhdilla. Vielä vuosi sitten vaikeasti parannettavissa olevaa haavaa hoidetaan nykyään alipaineimulla (NPWT, Negative Pressure Wound Therapy). Alipaineimuhoito on selkeästi haavanhoidon suurin edistysaskel, mikäli Arja Korhoselta kysytään. Lisäksi se on hoitomuoto, josta ovat innoissaan niin lääkärit, hoitajat kuin potilaatkin. Se ei pelkästään vähennä hoitajien työmäärää vaan parantaa myös huomattavasti potilaan elämänlaatua. Jopa hyvin hankalista ja vaikeasti parantuvista haavoista kärsiviä potilaita voidaan hoitaa alipaineimulla heidän kotonaan. Alan huiman kehityksen ansiosta haavanhoidon edistysaskeleet ovat olleet jättimäisiä viimeisten 10 vuoden aikana. Pelkästään Suomessa on saatavana nykyään yli 700 haavanhoitotuotetta. Ja uusia tulee koko ajan. Tuotteiden valintaan liittyvät päätökset on tehtävä kieli keskellä suuta. Arja Korhosen kiinnostus haavanhoitoon alkoi Kainuun keskussairaalan kirurgiselta osastolta. Vuonna 2004 hän suoritti haavanhoidon erikoistumisopinnot, ja auktorisoidun haavahoitajan nimikkeen hän sai vuonna 2007. Vuodesta 2010 hän on kuulunut Suomen Haavahoitoyhdistyksen hallitukseen. Kun puhe kääntyy tuotevalintoihin, Arja Korhonen ei epäröi hetkeäkään. Suuresta haavanhoitotuotteiden valikoimasta huolimatta jokaisella kerralla pitää valita laadukas tuote. Se on potilaalle paras sekä myös kustannustehokkain vaihtoehto. Haava paranee paremmin ja nopeammin, ja lisäksi hoito tulee paljon edullisemmaksi. circuscom.se Mitä alipaineimuhoidon valinnanvapaus merkitsee sinulle? RENASYS on enemmän kuin kokonais ratkaisu alipaineimuhoidossa. Se on myös hoitovaihtoehto, joka vapauttaa potilaan, haavan, hoitajan ja lompakon tuloksesta, suorituskyvystä tai tuesta tinkimättä. Uutuus! RENASYS mutkatonta vapautta. Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C 01510 Vantaa Finland Puh: +358 (0)207 866 300 Fax: +358 (0)207 866 320 www.smith-nephew.fi Trademark of Smith & Nephew toukokuu 2011 smith-nephew.fi 07
Haastattelu Maria Ewald-Lind Voiko rahaa säästää samalla, kun halutaan parantaa haavanhoidon laatua? 08 smith-nephew.fi toukokuu 2011
Se oli päällimmäinen kysymys, johon Halmstadin kunnan kotihoito ja sairaanhoitaja Maria Ewald-Lind toivoivat saavansa vastauksen. Se oli myös perustavanlaatuinen kysymys, joka toimi lähtökohtana äskettäin päättyneelle haavaprojektille. Haasteita on monia, kun pyritään optimaaliseen haavanhoitoon. On useita erilaisia toiveita, vaatimuksia ja mielipiteitä riippuen siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Sairaanhoitaja Maria Ewald-Lindin johdolla yritettiin tutkia eri sektoreille ominaisia haasteita. Suurennuslasin alle joutuivat myös inhimilliset ja taloudelliset haasteet. Projektin taustalla oli tieto siitä, että sääri- ja painehaavat muodostavat suuren terveysongelman. Ne ovat paitsi kalliita yhteiskunnalle myös todella ongelmallisia joillekin potilaille. Monet potilaat kärsivät päivittäin kivuista ja eristäytyvät sosiaalisesta elämästä. Yleisesti ottaen haavapotilaiden elämänlaatu on huonontunut. Lisäksi oli selvää, että monet haavat voisivat parantua paljon nopeammin oikealla hoidolla ja käsittelyllä. Projektilla oli useita osatavoitteita: Vähentää haavojen määrää ja lyhentää hoitoaikaa Vähentää haavanhoidon, kuten haavahoitotuotteiden, kustannuksia Parantaa potilasvastuussa olevan sairaanhoitajan pätevyyttä Varmistaa haavojen arvioinnin ja selvitystyön laatu ja standardisoida ne Projektin alkaessa oli 34 varastoa/säilytyspaikkaa, joissa ei ollut minkäänlaisia täydennykseen tai käyttöpäiväyksien tarkistukseen liittyviä toimintatapoja. Nykyään 34 varastosta on siirrytty neljään hyvin valvottuun ja päivitettyyn varastoon. Alaa toivottiin lähestyttävän kokonaisvaltaisemmin. Tämän lisäksi toiveena oli vakiinnuttaa aito sektorien välinen yhteistyö, joka mahdollistaisi tehokkaamman tiedonkulun, mikä puolestaan ilahduttaisi ja hyödyttäisi niin potilasta, hoitajaa kuin kunnan kassaakin. Hartaana toiveena oli myös varmistaa kaikkien potilasvastuussa olevien sairaanhoitajien riittävä haavanhoidon osaaminen sekä nimitettyjen haavahoitajien syvällinen asiantuntemus. Tällä hetkellä on vaikeaa täysin yksiselitteisesti sanoa, kuinka paljon projekti on vähentänyt haavojen määrää tai lyhentänyt haavojen parantumisaikaa. Käsityksemme on kuitenkin se, että säärihaavojen ehkäisyssä on edistytty, kun riskiryhmän potilaille on annettu kompressihoitoa huomattavasti aiempaa enemmän. Varmistuaksemme siitä, onko haavojen (kuten säärihaavojen) todellinen määrä pienempi kuin projektin alussa, tarvitaan vielä lisää tietoa. Haavanhoitotuotteiden kustannukset ovat laskeneet merkittävästi Yhteenlaskettu säästö projektin kolmen vuoden ajalta on 1,7 miljoonaa Ruotsin kruunua, joka vastaa n. 30 % säästöä. Säästö on saavutettu useilla eri toimilla. Haavanhoitotuotteiden määrä varastossa on paljon pienempi ja varastoon ostetut tuotteet ovat erittäin laadukkaita. Tämän lisäksi kaikkien tuotteiden hintoihin saatiin neuvoteltua alennuksia. Kun tuotteiden odotetusta kulutuksesta muodostaa kokonaiskäsityksen, on paljon helpompaa päästä sopivaan hintaan tarjouskilpailuissa. Suurelta osin kyse on kulutuksen suunnittelusta. Potilasvastuussa olevat sairaanhoitajat on koulutettu tuotteiden oikeaan käyttöön. Tilausmenettelyt on käyty läpi, ja niitä hoitaa lähtökohtaisesti yksi henkilö, joka vastaa myös varaston valvonnasta. Siten varasto ei pääse kasvamaan liian isoksi ja hävikkiä syntyy vähemmän. Varastojen lukumäärää on myös tarkistettu. Projektin alkaessa oli 34 varastoa/säilytyspaikkaa, joissa ei ollut minkäänlaisia täydennykseen tai käyttöpäiväyksien tarkistukseen liittyviä toimintatapoja. Nykyään 34 varastosta on siirrytty neljään hyvin valvottuun ja päivitettyyn varastoon. Tarkkaan valitut tuotteet voivat vähentää kustannuksia huomattavasti, puhumattakaan tehokkaampaan paranemisprosessiin liittyvästä hyödystä. Käyttämällä laadukkaita tuotteita huonolaatuisten tuotteiden sijasta kulut voivat laskea merkittävästi, sillä tuotteiden vaihtoväli pitenee huomattavasti. Siinä missä vaikeasti parantuvien haavojen hoitokustannukset aiemmin olivat noin 25 000 Ruotsin kruunua kuukaudessa (sisältäen työn), ne ovat nykyisin 3 300 Ruotsin kruunua kuukaudessa. Vaikeasti parantuvien haavojen parantuminen kestää noin vuoden. Koko hoidon toukokuu 2011 smith-nephew.fi 09
Haastattelu Siinä missä hoitokustannukset aiemmin olivat noin 25 000 Ruotsin kruunua kuukaudessa (sisältäen työn), ne ovat nykyisin 3 300 Ruotsin kruunua kuukaudessa. Vaikeasti parantuvien haavojen parantuminen kestää noin vuoden. Koko hoidon yhteenlaskettu säästö on siis noin 200 000 Ruotsin kruunua. yhteenlaskettu säästö on siis noin 200 000 Ruotsin kruunua. Kaikki potilasvastuussa olevat sairaanhoitajat ovat projektin aikana saaneet haavanhoidon peruskoulutuksen. Koulutukseen sisältyi hygienia, vaihtorutiinit, haavanhoitotuotteiden valinta, kompression tuntemus, arviointimenettelyt, erilaisten säärihaavojen diagnoosit, painehaavat, paineen vähentäminen, kipu ja ravitsemus. Peruskoulutus oli teoreettista ja toteutettiin luentoina. Tärkeää oli myös henkilökohtainen opastus, jota sairaanhoitajat saivat kotikäynnillä potilaan luona. Kaikkein monimutkaisimpien tapausten yhteydessä haavahoitajat ovat projektin kaikkien kolmen vuoden ajan tehneet tiivistä yhteistyötä potilasvastuussa olevan sairaanhoitajan kanssa. Tämä työtapa jatkuu yhä edelleen, sillä sektoreiden välisten hyvien yhteistyösuhteiden merkitys potilaalle on ymmärretty ja hyväksytty. Se luo melko helposti hyvät edellytykset lyhytkestoiselle paranemisprosessille. Jotta voitiin varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa haavan ja sen parantumisen arviointiin, kehitettiin muistilista. Nykyään listan kohdat ovat täysin rutiinia. Muistilistalla ovat: verenkierron tarkistus, perussairaudet, autoimmuunisairaudet, haavadiagnoosi, kivunlievitys, ravitsemustilanne, liikkuminen sekä paineen vähentämisen ja apuvälineiden tarve. Rohkeus ja näppituntuma yhdistettyinä vankkaan asiantuntemukseen ovat haavan optimaalisen parantumisen edellytyksiä. Hoidossa on kyse tasapainoilusta tarkkailun ja rauhan välillä. Projektin tuloksia voidaan tarkastella kahdesta tärkeästä näkökulmasta. Suhteessa yksittäiseen potilaaseen sekä suhteessa kunnan kustannuksiin. Nykyään haavapotilas saa erinomaista hoitoa riippumatta siitä, onko hän sairaalassa vai kotihoidossa. Me pitäydymme laadukkaissa haavanhoitotuotteissa, mikä tarkoittaa huomattavasti harvempia sidosvaihtoja. Nykyisin suurin osa vaihdoista tapahtuu kerran viikossa, kun taas aiemmin sidoksia piti vaihtaa joka toinen päivä. Sidosvaihdosta aiheutuu usein kipua, joten harvempi vaihtoväli merkitsee potilaalle vähemmän kärsimystä ja enemmän vapautta. Toipumiselle luodaan myös hyvät edellytykset, kun paranemisprosessi voi tapahtua kaikessa rauhassa. Lisäksi tulehdusriski pienenee huomattavasti. Rohkeus ja näppituntuma yhdistettyinä vankkaan asiantuntemukseen ovat haavan optimaalisen parantumisen edellytyksiä. Hoidossa on kyse tasapainoilusta tarkkailun ja rauhan välillä. Haavanhoidosta opitaan jatkuvasti lisää, ja ala tuleekin olemaan tutkimuksen ja kehityksen kohde vielä monien vuosien ajan. Mutta kehitystäkin on tapahtunut. Halmstadin kunnassa haavat eivät kuulu enää projektisateenvarjon alle vaan ovat vakiinnuttaneet oman paikkansa olennaisena osana täysin tavallista arkipäivää. Maria Ewald-Lind on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja erikoistunut diabeteksen hoitoon. Vuosien varrella Maria on saanut jatkokoulutusta haavanhoidossa, joka on hänen omien sanojensa mukaan hänen suuri intohimonsa. Hän on osallistunut kaikenlaisiin haavakonferensseihin sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tämän lisäksi Maria on Hallannin lääkekomitean aktiivijäsen, Hallannin haavanhoidon kilpailutusryhmän edustaja ja sekä mukana luomassa Halmstadin kunnan haavanhoidon suuntaviivoja. Jos haluat kysyä jotain projektista tai Marialta, kirjoita meille osoitteeseen nordicwoundlife@smith-nephew.com Hieman lisätietoa Jatkossa tullaan tarkastelemaan mm. sitä, kuinka antibioottien käyttöä voidaan vähentää haavanhoidon yhteydessä. Usein inflammatoriset merkit sekoitetaan infektion merkkeihin, jolloin antibiooteista ei tavallisesti ole hyötyä. Sen sijaan pitäisi käyttää antimikrobisia tuotteita paikallishoitona. Myös painehaavojen ehkäisyä voidaan ja pitää parantaa. On lisäksi tärkeää, että uudet työntekijät saavat saman koulutuksen kuin projektissa mukana olleet. Sen lisäksi tulee tarpeellinen kompressiotekniikan kertaus, jonka ansiosta sairaanhoitajat voivat jatkuvasti tuntea hallitsevansa kompressiohoidon sidostekniikan, joka on haavanhoidon kulmakivi. Monilla potilasvastuussa olevilla sairaanhoitajille on hienot haavanhoidon valmiudet, mutta erikoistuneen asiantuntemuksen jatkuva saatavuus on monimutkaisissa tapauksissa täysin välttämätöntä. Talouspuolella tärkeää on tarkkailla jatkuvasti vaihtojen määrää, neuvotella tuotteiden hinnoista sekä huolehtia siitä, että varastoja valvoo yksi ja sama ihminen. 10 smith-nephew.fi toukokuu 2011
Smith & Nephew n haavakoulu Norjassa Haavakoulumme Norjassa on Norjan sairaanhoitajaliiton (NSF, Norsk Sykepleierforbund) hyväksymä. Koulutuskonseptin hyväksyminen tarkoittaa sitä, että kurssin osallistujat saavat hyväksiluettua viisi tuntia sairaanhoidon kliinisen asiantuntijan erikoistumisopinnoista. Hyväksyntä on voimassa 2 vuotta. NSF asettaa tiukat ammatilliset vaatimukset tämäntyyppisten kurssien hyväksymiselle. Eikä vähiten silloin, kun niiden järjestäjänä on teollisuus. Me olemme kuitenkin onnistuneet säilyttämään korkean ammatillisen tason, mistä olemme luonnollisesti hyvin ylpeitä, Smith & Nephew Norjan tuoteasiantuntija ja leikkaussairaanhoitaja Thomas Rosé Borge kertoo. Ensimmäinen haavakoulu toteutettiin 2003. Ja siitä lähtien olemme pitäneet haavakouluja n. kaksi kertaa vuodessa ympäri maata. Konseptista on tullut uskomattoman suosittu lukuisten kurssilaistemme keskuudessa. Työnantajat tosin istuvat yhä tiukemmin rahakirstujen päällä eivätkä priorisoi jatkokoulutusta siinä määrin kuin toivoisimme ja ala edellyttäisi. Haavakoulu jakautuu 5 kiinteään osa-alueeseen: Osa 1 Haavapohjan valmistelu (Wound Bed Preparation) ja painehaavat, Osa 2 Diabetes, Osa 3 Valtimo- ja säärihaavat, Osa 4 Syöpähaavat / immunologiset haavat, Osa 5 Akuutit haavat. Me tarjoamme myös runsaasti käytännönläheisiä kursseja. Niiden tavoitteena on antaa osallistujille syvällistä tietoa keskeisistä aihealueista, joiden lähtökohtana ovat kurssilaisten tarpeet. Kurssit painottuvat yhä enemmän meidän ja kurssilaisten väliseen dialogiin. Siksi kehitämmekin kursseja niistä teemoista ja ongelmista käsin, joita hoitajat kohtaavat arjessaan. Asiantuntijasisällöstä vastaa kursseilla ulkopuolinen luennoitsija. Räätälöidyillä kursseilla opetamme myös itse niillä aihealueilla, joista meillä on erityistä tietoa. Viimeisimmän haavakoulun järjestimme Trondheimissa 21. maaliskuuta 2011. Teemoina oli haavapohjan valmistelu (Wound Bed Preparation) sekä alipaineimuhoito (NPWT). Täällä luennoitsija ei ollutkaan kuka tahansa asiantuntija vaan täysin omaa luokkaansa kirurgisen osaston ylilääkäri Marcus Gügen, Sykehuset Sørlandet HF, Flekkefjord. Hän johtaa haavapoliklinikkaa ja on aiemmin kuulunut Euroopan Haavanhoitoyhdistys EWMA:n (European Wound Management Association) hallitukseen. Hän kertoi muun muassa tulehtuneen haavan hoidosta sekä haavan alipaineimuhoidosta (NPWT). Seuraavan haavakurssimme pidämme 10. toukokuuta. Illan teemana on Nestekäsittely, infektio ja kompressio dynaamisen haavanhoidon keskipisteessä. Meillä on ilo toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan, Thomas Rosé Borge päättää. toukokuu 2011 smith-nephew.fi 11
Haastattelu Tulevaisuus Smith & Nephew Pohjoismaissa tänään, huomenna ja tulevaisuudessa Mikä oikeastaan on Smith & Nephew? Sen tietävät useimmat tai jopa kaikki, jotka työskentelevät haavanhoidon parissa. Entäpä kuinka monta meitä on, mitä me tavoittelemme työllämme, mihin olemme matkalla, mihin tähtäämme ja mitä yritämme työllämme ehkäistä? Sitä ei varmaankaan tiedä kovin moni. Tässä Nordic Wound Life -lehden ensimmäisessä numerossa annammekin puheenvuoron Smith & Nephew n Pohjoismaiden johtajalle Peter Cnattingiukselle jo senkin takia, että teillä olisi jotain mihin tarttua, mikäli sattuisimme unohtamaan kaikki hienot sanamme, mutta suurelta osin myös merkkinä toiveestamme synnyttää hyvää ja rakentavaa keskustelua niistä haasteista, joiden parissa me kaikki työskentelemme päivittäin. Haavat ovat vakava ja kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Ja niiden inhimillinen sekä taloudellinen painolasti on valtava. Smith & Nephew toivoo löytävänsä ratkaisuja, joiden avulla on mahdollista minimoida niitä kustannuksia, joita yhteiskunnalle aiheutuu mm. sairaaloiden, hoitokotien ja tuotteiden muodossa. Tavoitteemme ja toiveemme on koko ajan se, että potilas selviytyisi omin avuin eikä olisi riippuvainen muista. Tyypillinen haavapotilas on yli 60-vuotias eikä lainkaan valmis tinkimään elämänlaadustaan. Useimmat haavapotilaat haluavat asua kotona sekä selviytyä omin neuvoin muun muassa henkilökohtaisesta hygieniastaan, ostoksista ja siivouksesta. Kaikesta mikä liittyy tuiki tavalliseen arkeen. Monilla haavapotilailla on lisäksi sekä halu että tarve jatkaa sosiaalista elämäänsä aivan kuten useimmilla meistä muistakin. Tähän me pyrimme. Tärkein visiomme on olla edistyneen haavanhoidon globaali johtaja, joka pitää potilaan keskiössä ja kustannukset suurennuslasin alla. Pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaat muistuttavat paljon toisiaan esim. paine kustannuspuolella on jatkuva. Lisäksi koko pohjoismaisen terveydenhuollon ajattelutapa on melko samankaltainen. Viime vuosina olemme Smith & Nephew llä hyödyntäneet sitä asiantuntemusta, jota on jokaisessa Pohjoismaassa. Integroitu yhteistyö sekä syvällinen parhaiden toimintatapojen ymmärtäminen haavojen parantumisessa ja ehkäisyssä on edistänyt menestystämme huomattavasti. Huomio alipaineimuhoitoon Integroidun pohjoismaisen yhteistyön yhteydessä olemme myös suunnanneet huomiota alipaineimuhoitoon (NPWT). Meillä on ollut mahdollisuus työskennellä sillä saralla parin vuoden ajan, ja oma selkeä käsitykseni on, että olemme onnistuneet luomaan lisäarvoa asiakkaillemme. Olemme mm. vähentäneet joitakin kustannuksia, jotka aiemmin olivat osa tuotteen hintaa. Olemme myös muuttaneet toimintatapoja niin, ettei pumppujen osia tarvitse enää lähetellä toimittajan ja asiakkaan välillä. Monissa tapauksissa asennamme pumput saman tien asiakkaalla. Annamme lisäksi asiakkaiden suureksi osaksi käsitellä pumppuja ja rapor- 12 smith-nephew.fi toukokuu 2011
toida meille, kuinka paljon he ovat käyttäneet. Olemassa olevien tuotteiden lisäksi kehitteillä on myös monia jännittäviä tuotteita, jotka mahdollistavat tämän hoitomuodon kotona asuville potilaille. Tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. Yhteistyötä jälleenmyyjien ja kuntien kanssa Toinen tärkeä painopistealueemme on jälleenmyyjien/ tukkukauppiaiden, kuntien ja meidän välinen yhteistyö. Yritämme yksinkertaisesti päästä kuntiin paremmin. Yhtenä keinona on parempi ja tiiviimpi yhteistyö jälleenmyyjien kanssa, jotka ovat yhdistäneet voimansa ja kasvaneet. Myös he näkevät yhä tiiviimmän yhteistyön välttämättömänä ja tärkeänä. Meidän kokemuksemme on, että kuntien hankintaosastoilla on tarve ottaa asiantuntijoita mukaan päätöksentekoon samalla tavalla kuin sairaaloissa. Ammattilaiset voivat varmistaa, että optimaaliset hoitoratkaisut arvioidaan useasta näkökulmasta. Budjettivuoden taloudellinen tilanne toimii nykyään vertailukohtana. Sitä silmällä pitäen huonolaatuinen tuote voi äkkiseltään hyvin helposti vaikuttaa hyvältä valinnalta. Sen lisäksi että haavanhoidosta aiheutuvat terveydenhuoltokustannukset ovat tähtitieteellisiä inhimilliset kustannukset ovat jättimäisiä. Me pidämme huolta ihmisistä, jotka kärsivät kaikessa hiljaisuudessa. Peter Cnattingius, johtaja Meidän tehtävämme on osoittaa ja selittää, että jopa 30 %:n hintaerolla laadukas tuote on kaikin tavoin parempi ja edullisempi valinta. Laadukkaita sidoksia ei tarvitse vaihtaa yhtä usein kuin huonolaatuisia. Haavaan pääsee näin ollen vähemmän bakteereja, minkä ansiosta se parantuu nopeammin. Viime kädessä laatutuote merkitsee siten myös vähemmän työtunteja potilasta kohden. Onneksi kehityssuuntana ja toiveena on tutkia tätä aluetta. Uskon vakaasti, että kiinnostusta on toisenlaiseen lähestymistapaan. Mutta katse pitää myös suunnata kohti perusterveydenhuollon ja sairaalasektorin problematiikkaa. Hallintoalueet ja kunnat ovat myös näkemyksineen varsin usein eri linjoilla. Toiveskenaariona on herättää keskustelua siitä, kuinka kustannuspuoli voidaan optimoida ja samalla parantaa haavanhoidon tasoa. Sitä kieltä ymmärtävät varmasti sekä hallintoalueet että kunnat talouspaineita on molemmilla osapuolilla. Parempi perehdyttäminen uusiin tuotteisiin Toinen keskeinen tehtävä liittyy mielestäni tarjouskilpailun voittamiseen. Uusien tuotteiden tiedottamisesta niiden käytön perehdytykseen. On kyse yksinkertaisesti siitä, että käyttäjien on tunnettava, että he hallitsevat uusien tuotteiden käytön ensimmäisestä päivästä lähtien. Mikäli käyttäjä on epävarma tuotteen käytöstä, siitä ei saada täyttä hyötyä. Asiaa helpottaa luonnollisesti se, että on palavan kiinnostunut haavanhoidosta, mitä kaikki eivät tietenkään ole. Ja siihen aiomme tarttua rakentavalla otteella. Koulutusta ja asiantuntemusta Asiantuntemuksen ja koulutuksen kartuttamisesta on myös paljon hyötyä. Lisäksi parempi ja lisääntynyt viestintä eri sektorien välillä ratkaisee monia ongelmia. Tyypillisessä hoitoprosessissa potilas otetaan sisään, hoidetaan ja siirretään sitten kotihoitoon. Haasteena on se, ettei kotihoidon asiantuntemus aina ole riittävällä tasolla. Perusterveydenhuollossa ei ehkä myöskään ole saatavilla riittävää ammatillista tukea. Talouden ja potilaan hyvinvoinnin problematiikan ydin piilee juuri tässä. Asiantuntemuksen kehittäminen ja lisäkoulutus ovat ratkaisu. Koulutuksen saralla työskentelemme siksi myös muun muassa haavatyöryhmien, haavapäivien, symposiumien, seminaarien ja verkostojen parissa. Nykyisin Smith & Nephew n haavanhoidon koulutustarjonta on alan arvostetuimpia. Jatkossa pääajatuksemme on koota joukko kiinnostuneimpia henkilöitä verkostoryhmiin, joiden kanssa pidämme kokouksia. Haluamme pitää yllä keskustelua asiakkaidemme kanssa, jotta voisimme tarjota heille yhä parempaa ja hyödyllisempää koulutusta. Painopisteemme on yksinkertaisesti jatkokoulutuksessa, harjoittelussa ja opetuksessa, joka toimivat perustana markkinoiden tuleville haasteille. Trendi Tulevaisuudessa hoidossa korostuvat yksinkertaisuus ja toimivuus. Tämä tendenssi näkyy jo tänä päivänä. Potilas tulee sairaalaan yhtenä päivänä ja kirjoitetaan ulos seuraavana. On hienoa, jos potilas pärjää jatkossakin pelkällä itsehoidolla. Se vaatii luonnollisesti enemmän tuotteilta. Niitä pitää yksinkertaistaa. Kaikki pakkauksesta käyttöohjeeseen pitää ottaa huomioon. Näyttää kuitenkin siltä, että siihen suuntaan ollaan menossa. Tuotteiden yksinkertaistaminen merkitsee myös aiempaa suurempaa vapautta potilaalle. Aivan uusia mahdollisuuksia. Markkinoiden trendi kehittyy myös silloin aivan selkeästi paremman toimivuuden suuntaan. Trendinä on nähtävissä pitemmän aikavälin ratkaisut ja laajempi näkökulma. Pikavoittoja ei ole olemassa. Meistä kyse on yksinkertaisesti siitä, että teemme sen mitä lupaamme on ryhdyttävä sanoista tekoihin, Peter Cnattingius päättää. toukokuu 2011 smith-nephew.fi 13
Haastattelu Potilastarinoita Unelma kolmipyöräisestä tai vieläkin paremmasta sähkömoposta Halu tehdä yhteistyötä on epäilemättä yksi tie menestykseen. Elämään kroonisten haavojen kanssa liittyy haasteita, jotka jopa ammattilaisen silmin saattavat vaikuttaa loputtomilta. Mistä pitäisi aloittaa ja mihin lopettaa? Yleisesti ollaan laajalti sitä mieltä, että eri ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys. Se luo potilaalle turvallisuuden tunnetta, jatkuvuutta hoitoon ja rakennetta työrutiineihin. Lisäksi potilaan parempi ymmärtäminen voi parantaa hoidon laatua ja samalla vähentää niin inhimillisiä kuin taloudellisia kustannuksia. Mutta millaisia ajatuksia liikkuu aivan tavallisen haavapotilaan päässä? Me haastattelimme Jørgeniä, joka on haavapotilaana Bispebjergin sairaalan haavakeskuksessa. Jørgenin tarina ei varmasti eroa paljon muiden haavapotilaiden tarinoista mutta antaa hyvän käsityksen niistä ajatuksista ja haasteista, joiden kanssa aivan tavallinen haavapotilas kamppailee päivästä toiseen. Tarina antaa samalla meille ammattilaisille katsauksen arkipäivään, joka kaipaisi ehkäpä pientä tai mahdollisesti suurempaakin kohennusta. Vähän taustaa Jørgen sairastui tyypin 2 diabetekseen 10 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten hänen sairauskertomukseensa lisättiin krooniset haavat. Kaikki alkoi pienestä rakkulasta, joka ilmaantui vasemman jalan isovarpaan alle. Se jatkoi kasvamistaan, ja yhtäkkiä pieni rakkula olikin muuttunut suuren suureksi rakkulaksi. Jørgen otettiin sisään Hvidovren sairaalaan, jossa häntä ei kuitenkaan osattu auttaa vaan hänet lähetettiin edelleen Rigshospitalet-sairaalaan. Siellä hänen isovarpaansa amputoitiin. Rigshospitaletista hänet lähetettiin 14 smith-nephew.fi toukokuu 2011
Ennen kuin minut otettiin sisään tällä kertaa, olin lainannut kolmipyöräisen polkupyörän, jolla pääsin liikkumaan vähän ympäriinsä, sillä kävelyhän ei minulta oikein luonnistu. Se oli ihanaa, sillä en jaksa lukea koko ajan... edelleen Bispebjergin sairaalaan haavanhoitoon. Siellä amputaatiot jatkuivat. Ensin vuorossa oli pikkuvarvas ja vasemman jalkaterän toinen puoli. Tällä välin isovarpaan paikalle oli kasvanut luuta, joten sekin puoli piti poistaa. Nyt Jørgen on taas sairaalassa. Tällä kertaa häneltä amputoitiin toinen isovarvas. Henkisesti tämä on raskasta. Olen ravannut sairaalassa tämän tästä kahden vuoden ajan. Kaksi vuotta amputaatioita. En ole päässyt minnekään. Olen yksinkertaisesti istunut tuolissa kaksi vuotta. Tunnen itseni valtavan eristäytyneeksi. Talvi oli erityisen paha. On ikävää, että kaikessa pitää turvautua muiden apuun. Että on aina riippuvainen muista. Se on henkisesti raskasta, Jørgen selittää. Kuten sanottu Jørgen on sairastanut tyypin 2 diabetesta n. 10 vuotta. Omien sanojensa mukaan syynä on epäilemättä liian rankka elämä ja se, ettei hän ole pitänyt huolta itsestään. Hän on tehnyt kahta työtä koko elämänsä. Hän on työskennellyt ravintola-alalla grillibaarin pitäjänä ja siinä sivussa ovimiehenä ja tarjoilijana. Hän on myös tupakoinut aivan liian paljon ja tekee sitä edelleen. Hän on ennen juonut todella paljon mutta nykyään harvemmin. Olen varmaankin se, jota kutsutaan kuivaksi alkoholistiksi, Jørgen hymyilee. Alkoholismista ei pääse eroon ihan noin vain. Se seuraa koko ajan mukana. Ruokavalioni on kunnossa, koska olen hyvä laittamaan terveellistä ruokaa. Valmistan ruokani itse joka päivä, Jørgen kertoo. Jørgen tietää, että hän voisi itse parantaa tilannettaan monin tavoin. Hän voisi esimerkiksi lopettaa tupakoinnin, muttei hänellä ole omien sanojensa mukaan motivaatiota. Eikä hänen keuhkoissaan ole mitään vikaa. Se merkitsisi luopumista viimeisestä nautinnosta, hän selittää. Hän on kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että juuri tupakointi vei hänet vain kymmenen päivää aiemmin taas leikkauspöydälle. Silloin hänelle tehtiin pallolaajennus nivusen kautta. Mutta pahinta ja hänelle vaikeinta on käsittää, ettei kukaan puhu mitään. On tietenkin muutamia lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat hyvin perehtyneitä työhönsä, mutta joukossa on myös muutamia todella piittaamattomia. Ehkäpä juuri sen takia kotihoidon sairaanhoitajat eivät keskustele sairaalan työntekijöiden kanssa, en tiedä. Mutta on ikävää, ettei toinen tiedä, mitä toinen sanoo ja tekee. Sitä on melkein nalkissa jahkailun keskellä. Olo tuntuu uskomattoman epävarmalta sekä sen suhteen, mitä tulee tapahtumaan, että sen suhteen, ovatko tehdyt päätökset oikeita. Kuten sanottu Jørgen on sairastanut tyypin 2 diabetesta n. 10 vuotta. Omien sanojensa mukaan syynä on epäilemättä liian rankka elämä. Jørgen jatkaa: Minusta on todella mukavaa olla Bispebjergin haavakeskuksessa. Täällä on huippuosaava henkilökunta. Heille ei kannata panna vastaan, ei todellakaan. He tietävät, mitä tekevät, ja ovat lisäksi hyvin suorasukaisia. Täällä ihmisiä kutsutaan etunimillä eikä titteleillä, ja potilasta kohdellaan kuin ihmistä eikä vain väliaikaista numeroa. Ei myöskään tule sellaista tunnetta, että he vähät välittävät. He ottavat kantaa ja kysyvät kaikesta mahdollisesta, lääkärit ja sairaanhoitajat yhtä lailla. Sitä tuntee olevansa varmoissa ja osaavissa käsissä. Olen hyvin onnekas, että pääsin tänne hoitoon, se on todella mukavaa. Mutta tosi mukavaa on myös päästä kotiin kissani luo. Ihanaa että kotona on joku odottamassa. Yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä huolimatta Jørgen on iloinen pärjätessään edelleen itsekseen kunnan avustuksella. Hänellä käy aina sama, mukava kotisairaanhoitaja, mistä Jørgen on uskomattoman iloinen. Siivouksen suhteen tilanne on huonompi. Hänen kotonaan siivotaan puoli tuntia kahden viikon välein, ja he käyttävät puoli sangollista vettä kolmen lattian pesemiseen. Puhtaus on kova juttu, Jørgen hymyilee. Ennen kuin minut otettiin sisään tällä kertaa, olin lainannut kolmipyöräisen polkupyörän, jolla pääsin liikkumaan vähän ympäriinsä, sillä kävelyhän ei minulta oikein luonnistu. Se oli ihanaa, sillä en jaksa lukea koko ajan, vaikka rakastankin elämänkertoja ja rikosromaaneja. Oli todella mukavaa päästä ulkoilmaan, nähdä muita ihmisiä. Saada tunne siitä, että tekee jotain itse. Kunhan pääsen kunnolla kiinni arkeen, voisin kysyä lääkäriltä täällä Bispebjergissä, josko hän voisi auttaa minua saamaan sellaisen kolmipyörän tai vielä parempaa sähkömopon, Jørgen päättää. toukokuu 2011 smith-nephew.fi 15
toukokuu 2011 toukokuu 2011 smith-nephew.fi 03 105980 Uutisia nordic wound LiFe Viimeisimmät uutiset Nordic Wound Lifeltä sähköpostitse Enemmän kuin pelkkä sidos PROFORE on ainoa monikerroksinen kompressiosidos, joka tarjoaa sinulle: koulutusta ja hoitoratkaisuja kliinisesti dokumentoidusti paremmat lääkintäfrekvenssit verrattuna toisiin hoitometodeihin 1 1. Callam M.J. et al. Chronic Ulceration of the leg: extent of the problem and provision of care. BMJ 1985; 290: 1855-6 Trademark of Smith & Nephew Smith & Nephew May 2006 4896 Multi-layer Compression Bandage System Saatavana myös lateksittomana POTILASKESKEISTÄ HAAVANHOITOA HOITOA, JONKA TAVOITTEENA ON PARANTAA LAATUA RESURSSEJA SÄÄSTÄEN Saat säännöllisesti mielenkiintoisia artikkeleita, videoita ja tietoa uusista tuotteista sekä kursseista sähköpostiisi. Eniten tietoa lähetämme alipaineimuhoidon tuotteidemme mullistavista uutuuksista! Nordic Wound Life: Lehti juuri sinulle, joka olet kiinnostunut haavanhoidosta. sinulle, joka haluat parantaa vaikeasti parantuvien haavojen kanssa elävien potilaiden asemaa. #01 Tilaa uutiskirje osoitteesta: www.nordicwoundlife.com LITE Wound Dressings UUTINEN! Suurta vapautta ohuen ja muotoutuvan sidoksen avulla Mitä enemmän potilas joutuu kiinnittämään huomiota sidokseen, sitä enemmän se muistuttaa häntä haavasta ja alentaa elämisen laatua. ALLEVYN Gentle Border Lite on tehty tuntumaan miellyttävältä. ALLEVYN Gentle Border Liteä käyttäessään potilas pystyy elämään elämäänsä normaalisti ja nauttimaan arjesta. ALLEVYN Gentle Border Lite on ohut ja tarpeeksi joustava jopa kaikkein haastavimmissakin paikoissa käytettäväksi (kuten polvet ja kantapäät). Koot: 5 x 5 cm, 7,5 x 7,5 cm, 10 x 10 cm, 5,5 x 12 cm, 8 x 15 cm, 15 x 15 cm. Kaikki ALLEVYN Gentle Border tuoteperheen tuotteet ovat silikonipäällysteisiä. Jos haluat lisää tietoa tai näytteitä ALLEVYN Gentle Borderista, ota meihin yhteyttä: nordicwoundlife@smith-nephew.com tai puh 0207 866 300 Smith & Nephew valmistaa lääketieteellisiä apuvälineitä, jotka auttavat hoitohenkilökuntaa hoitamaan potilasta tehokkaasti, jotta potilas voisi palata takaisin normaaliin elämäänsä mahdollisimman pian. Meillä on toimipaikkoja 34 maassa ja olemme yksi maailman johtavista haavanhoitotuotteiden valmistajista. Filosofiamme on parantaa potilaiden elämän laatua tehokkuuden, innovaation ja luottamuksen avulla. Me tarjoamme ratkaisuja vaikeasti hoidettaviin haavoihin kuten säärihaavat, painehaavat, diabeetikon jalkahaavat ja akuutit haavat kuten palovammat ja leikkaushaavat. Tuotteemme auttavat hoitoprosessin nopeuttamisessa tekemällä paranemisesta potilaalle niin mukavaa kuin mahdollista ja samanaikaisesti vähentävät sidoksenvaihtotarvetta ja näin kustannuksia. Olemme ylpeitä laajasta tuotevalikoimastamme ja kattavasta hoitohenkilökunnalle ja potilaille suunnatusta koulutusohjelmastamme. Koulutamme vuosittain noin 150 000 hoitolaitosta ympäri maailmaa. www.smith-nephew.fi Äyritie 12 C 01510 Vantaa Puh: 0207 866 300 - fax: 0207 866 320