TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi). Arvioin, että seuraavien sateiden aikana jyrsöstä virrannut Liesjärveen 5% jyrsöksen määrästä. 25.6.1980 21,5 mm kuntoonpano alkaa 27.6.1980 28,9 mm 7.8.1980 34,9 mm 26.8.1981 38,4 mm 13.7.1985 21,3 mm tuotanto alkaa 5.8.1986 36,4 mm 50 ha (tuotantoala) 22.5.1988 31,5 mm 80 ha 29.7.1988 36,2 mm 80 ha 18.7.1989 31,6 mm 80 ha 15.6.1991 35 mm 80 ha 3.8.1996 47,3 mm 70 ha 21-22.8.1998 33,3 mm 60 ha 22-23.7.2000 33,9 mm 50 ha 31.8.2002 30,9 mm 50 ha 14.5.2003 33,7 mm 40 ha 23-24.7.2003 34,8 mm 40 ha 19.7.2005 33 mm 40 ha 21.7.2008 34,2 mm 36 ha 7-8.8.2010 30,9 mm 36 ha 8.7.2012 47,7 mm 36 ha (väitän, ettei yhtään näytettä otettu turvetuotantoalueilla 8.7.2012)

Majasuon turvetuotanto ympäristölupa v. 2008 VAPO arvioi kiintoainepäästöksi 1582 kg/vuosi Majasuo Liesjärven rannalla. VHO määräsi laatimaan selvityksen Majasuon aiheuttamista liettymistä ja järven kunnostuksesta. VAPO: Tarkkailuraporttien mukaan 1999-2011 päästö n. 2 tonnia/a (näytteitä 0 kpl) ja sitä ennen 1,25- kertaiset. VAPO: 1980-2011 kokonaispäästö n. 70 tonnia (n. 2,2 tonnia/vuosi) LSSAVI/151/04.08/2012 30.12.2016: 1980-2011 kokonaispäästö n. 410 tonnia (n. 12,8 tonnia/vuosi) Itse arvioin, että 1980-2011 kokonaispäästö vähintään lssavi 410 jyrsökset +828 pöly +40 eristysojat +12 = n. 1300 tonnia (n. 40 tonnia/vuosi)

Multian Haukisuolla 21.6.2008

TURVEPÖLY OTTAMATTA HUOMIOON Turvetuotannosta aiheutuvan leijuvan pölyn seurantamittaukset Mustajärvellä 2010 (Kuopiossa 19.5.2011 SYMO Oy, Luonnos 809_B/OP/2011) tulokset.

ERISTYSOJIEN KAUTTA OTTAMATTA HUOMIOON Jaakkolansuo, Hartola (ESAVI/365/04.08/2010), eristysoja. (Kuva: Tuomo Piipari, 1.5.2012)

sade Kalmuneva 13.7.2011 10.7.2011 12 mm 12-13.7.2011 40 mm

Ominaiskuormat eivät yleispäteviä

Ominaiskuormat eivät yleispäteviä (esim. 3.8.1996 sade 47,3 mm Ähtäri Myllyniemi, ei näytettä)

YLIVIRTAAMAT TARKOITUKSELLISESTI UNOHDETTU Vuosina 2003-2011 otettu vain 22 kpl rankkasadenäytteitä (Pöyry vuosikuormitusraportit) joista arvioin 4 kuvaavan varsinaisia rankkasateita Ominaiskuormitussoita keskim. 25 kpl Vuosina 2003-2011 esiintyi 25 rankkasadetapausta (yli 20 mm/vrk), joten tulvanäytteitä olisi pitänyt ottaa vähintään 650 kpl KHO:.suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. ELY: näyte: ylivirtaaman raja 100/150 l/s km² ja sade yli 20 mm/vrk. Määräys vesittyi kevättulvan osalta! Me vaadimme kun yli 70 l/s km² ensimmäiset kolme vrk, sen jälkeen kerran viikossa. Tärkeää että näyte kun routa sulanut.

Pintavesien tp:n tavoite hyvä- tila v. 2021 erinomainen/hyvä-tila ei saa huonontua (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012) Ekologinen tila - erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono (P, N, ph) Kemiallinen tila - hyvä, hyvää huonompi - Ahventen (15-20 cm) enimmäis- HG pitoisuus Joet kangas- ja savimaat 0,2 mg/kg turvemaat 0,25 mg/kg Järvet - vähähumuksiset (< 30 Pt mg/l) 0,2 mg/kg - humuksiset (30-90 Pt mg/l) 0,22 mg/kg - runsas humuksiset (>90 Pt mg/l) 0,25 mg/kg

TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS PÄÄSTÖISTÄ KAIRAINNEVA (LSSAVI 14.12.2016 NRO. 175/2016/1 Kiintoaine kg/a Kok P kg/a Kok N kg/a CODmn kg O2/a KUNTOONPANOVAIHE brutto 3700 44 820 30000 netto 2500 34 565 6300 TUOTANTOVAIHE brutto 2700 27 655 18000 netto 1970 19 460 1700

MAALAHDENJOKI EKOLOGINEN TILA

Elohopeapitoisuus ahvenissa

Kemiallinen tila

PÄÄSTÖJEN ANALYSOINTI - valunnat erisuuruisia -CODmn netto pieni (< 10%) -ka brutto n. 0,4 kaivetusta -laskennassa luonnonhuuhtouman valunnaksi oletetaan tuotantoalueen valunta

Typpipäästöjen hajonta on suuri. Ominaiskuormitusluvut 2008-2012 (g/m² a): pvk 0,89, kasvillisuuskenttä 0,62, kosteikko 0,7 (Pöyry vuosikuormitusraportit ja 4 3,5 ominaiskuormitusselvitykset) 3 2,5 Keskiarvo = ominaiskuormitusluku 2 1,5 maks min 1 0,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Fosforipäästöjen hajonta on suuri. Ominaiskuormitusluvut 2008-2012 (g/m²a): pvk 0,031, kasvillisuuskenttä 0,023, kosteikko 0,029 (Pöyry vuosikuormitusraportit ja 0,14 0,12 ominaiskuormitusselvitykset) 0,1 Keskiarvo = ominaiskuormitusluku 0,08 0,06 maks min 0,04 0,02 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kiintoainepäästöjen hajonta on suuri ominaiskuormitusluvut 2008-2012 (g/m² a) pvk 3,5 kasvillisuuskentät 2,9 kosteikot 4,7 (Pöyry vuosikuormitusraportit ja ominaiskuormitusselvitykset) 30 25 20 15 10 Keskiarvo = ominaiskuormitusluku maks min 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteiden jälkeisen veden typpi ja fosforipitoisuudet ominaiskuormitussoilla 2008-2012 (Pöyry vuosikuormitusraportit ja ominaiskuormitusselvitykset) Typpipitoisuudet (µg/l) <450 - <900 7 kpl <1500 41 kpl Keskimäärin ojit pvk 1764 <2500 65 kpl >2500 16 kpl Huono ja välttävä 63 % Huono tyydyttävä 94% Fosforipitoisuudet (µg/l) <20 12 kpl <40 18 kpl <60 21 kpl Keskimäärin ojit pvk 76 <90 51 kpl >90 27 kpl Huono ja välttävä 60 % Huono-tyydyttävä 77%

TURVETUOTANTOALUEELTA VIRTAAVAT VEDET HEIKENTÄVÄT ALAPUOLISEN VESISTÖN LAATUA Länsi-Suomi pvk ojit/pvk/kasvil/kosteikko (Pöyry vuosikuormitusraportit ja ominaiskuormitusselvitykset) 2014 ominaiskuormitussuot N pitoisuudet µg/l Erinomainen 0 kpl <450 Hyvä 7 kpl <900 Tyydyttävä 27 kpl <1500 Keskimäärin 1764/1881/1303/1694 Välttävä 22 kpl <2500 Huono 1 kpl >2500 P pitoisuudet µg/l Erinomainen 5 kpl <20 Hyvä 11 kpl <40 Tyydyttävä 16 kpl <60 Keskimäärin 76/62/56/74 Välttävä 17 kpl <90 Huono 8 kpl >90 57 kpl ominaiskuormitussuota joilta virtaava vesi luokiteltuna turvemaiden jokien veden laadun mukaan Erinomainen 0 kpl Hyvä 5 kpl Tyydyttävä 18 kpl Välttävä 25 kpl Huono 9 kpl välttävä huono 60 % tyydyttävä.. huono 91%

CODmn päästöt vaihtelevat suuresti. Ominaiskuormat 2008-2012 (g/m² a) brutto:pvk 23,5 kasvillisuuskentät 14,6 kosteikot 19,3 netto: pvk 1,5 kasvillisuuskentät 0 kosteikot 0,02 virheelliset nettoluvut johtuvat lhpitoisuudesta 53mg/l ja koska laskennassa käytetään tuotantoalueen valuntaa myös lh valuntana (Pöyry vuosikuormitusraportit ja ominaiskuormitusselvitykset) 120 100 80 60 40 20 Keskiarvo = ominaiskuormitusluku nettopäästö maks min 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

VAIKUTUKSET ANALYSOITAVA MYÖS MAKSIMIEN MUKAAN Länsi-Suomi 2008-2012 (kg/ha a) (Pöyry vuosikuormitusraportit ja ominaiskuormitusselvitykset)) ominaiskuormitusluvut ka=33 N=8 P=0,33 CODmn= 221 maksimien keskiarvo ka= 133N=19,9 P=0,64 CODmn= 371 Kairainnevan y-lupa ka= 31,7N=7,7 P=0,3 CODmn= 211 Maksimiarvot on otettu läntisen Suomen kaikkien ominaiskuormitussoiden maksimikuormitusten keskiarvoina. CODmn laskettu keskiarvo vuosien 2011-2014 tuloksista. Vaikutukset tulee arvioida myös käyttäen maksimien keskiarvoja.

Analyysin johtopäätös Kairainnevan ympäristöluvan osalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa mainitaan mm. seuraavaa: Turvetuotannon ja siitä aiheutuvan vesistökuormituksen lisääminen Maalahdenjoella on ristiriidassa vesienhoito-ohjelman tavoitteiden kanssa. Hakijan esittämät kuormitusarviot perustuvat ominaiskuormituslukuihin (Pöyry 2013). Kairainneva sijaitsee merkittävältä osin HS-mailla, joita ei ole selvityksessä eritelty. Onkin mahdollista, että HS-mailla sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitus on hyvin erityyppistä ominaiskuormitussoihin verrattuna, minkä vuoksi hakemuksen kuormituslaskelmiin on suhtauduttava varauksella. Lisäksi ominaiskuormituskertoimien perusteella lasketut luvut perustuvat optimitehoihin puhdistuksessa ja on epäselvää, miten lyhytaikaiset rankkasade- ym. tilanteet, jotka aiheuttavat suuren osan kuormituksesta, näkyvät laskelmissa. Analyysini johtopäätös: Ottaen huomioon pintavesien toimenpideohjelman tavoitteet, päästölaskennassa olevat epävarmuudet ja Maalahdenjoen veden huono tila, Kairainnevan ympäristölupa tulee hylätä.

Vho 12.10.2016 16/0449/1 Heinäahonsuo Näin ollen ei ole edellytyksiä myöntää ympäristölupaa..hallinto-oikeus kumoaa avi:n päätöksen ja hylkää Vapo Oy:n hakemuksen Torsan ja sen ylä ja alapuolisten vesistöjen kemiallinen tila on määrätty hyvää huonommaksi ahventen korkeiden elohopeapitoisuuksien johdosta Hetkelliset suuret kiintoainepäästöt ja hyvin happamat vedet voivat vaikuttaa merkittävästi lähinnä Tervajoen tilaan, vaikka valumavesien laatuparametrit olisivat määrättyjen vuosikeskiarvojen rajoissa ja neutralointi olisi käytössä. Hallituksen esityksessä., että ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan toiminnasta ei saisi aiheutua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Lisäksi on luvan myöntämisen edellytysten harkinnassa otettava huomioon että Torsan kemiallinen tila on hyvää huonompi ahventen kohonneista elohopeapitoisuuksista johtuen ja pinta-alaltaan yli 100 ha:n kokoisen uuden turvetuotantoalueen avaaminen kyseisellä valuma-alueella voi myös lisätä elohopeapäästöjä siinä määrin, että vesienhoitosuunnitelman tavoite hyvän kemiallisen tilan toteutumisesta tulisi entistä vaikeammaksi saavuttaa.

TURVETUOTANTO PUHDISTAA CODmn PÄÄSTÖJÄ? Väitän että turvetuotannon päästölaskennassa CODmn osalta ominaiskuormitusluvuissa on ongelmia! Yhteensä ominaiskuormitussoilla (L- Suomi)näytteitä 138 kpl (Pöyry vuosikuormitusraportit ja ominaiskuormitusselvitykset) - Taustakuormaksi valittu 53 mg/l, tuloksista 87 kpl </= 53 mg/l ts. 63% - Valunnaksi oletetaan tuotantoalueen valunta mistä johtuen laskennallisesti 63% turvetuotantoalueista puhdistaa CODmn päästöjä!!!!! REDUKTIOT NEGATIIVISIA MUTTA SIITÄ HUOLIMATTA ESITETÄÄN, ETTÄ TURVETUOTANTO PUHDISTAA VESIÄ VERRATTUNA TILANTEESEEN ENNEN TURPEEN OTTOA!! Vanhojen metsäojitusalueiden ojat: DOC pitoisuus vaihtelee 3,1..92,1 mg/l. Purovesien CODmn pitoisuudet 0,3.70,6 mg /l O2 REDUK- TIOT REDUK- TIOT % OJITE TUT PVK KASVIL LISUUS KOSTEI KOT L-S I-S L-S/I-S L-S/I-S TALVI -18-37 -39/-20-9/ KEVÄT 2-7 9/16 13/ KESÄ -19-31 -7/-1-12/-33 SYKSY 3-4 -5/13 0/-1

Yhteenveto -turvetuotannon päästölaskennassa on merkittäviä epävarmuustekijöitä (valunnat/pitoisuudet) - ylivirtaamien aikainen veden laatu mitattava luotettavasti -eri tuotantoalueiden päästöt vaihtelevat suuresti à ominaiskuormitusluvut eivät ole yleispäteviä -pintavesien toimenpideohjelman tavoitteet otettava huomioon /ekologinen- ja kemiallinen tila