Ylä-Savon kuntalaiskysely
Ylä-Savon kuntalaiskysely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2017. Kysely jaettiin Iisalmen Sanomien Facebook-sivulla. Vastauksia kyselyyn tuli 354.
Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastaajia oli selvästi eniten Iisalmesta. 11 % vastaajista ei ilmoittanut paikkakuntaansa. 37 % vastaajista jakaantui muihin kuntiin. 6,5% 8,8% 2,9% 9,5% 11,1% 7,8% 1,6% KAAVION OTSIKKO 51,6% Iisalmi. Keitele. Kiuruvesi. Lapinlahti. Pielavesi. Sonkajärvi. Vieremä. Joku muu (en asu Ylä- Savossa juuri nyt).
Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Noin puolet kyselyyn vastanneista oli 40-59- vuotiaita. 60 50 Iisalmi. Keitele. Lapinlahti. Sonkajärvi. (blank) Joku muu (en asu Ylä-Savossa juuri nyt). Kiuruvesi. Pielavesi. Vieremä. 11 % kyselyyn vastanneista ei halunnut ilmoittaa ikäänsä. 40 30 20 10 0
Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastanneista 152 eli 43 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon. 21,7% 0,6% 5,3% 20,4% Kansa- tai peruskoulu Ylioppilas, ammattikoulu tai - kurssi Opisto- tai koulutason tutkinto Alempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto 25,4% 26,6% Ylempi korkeakoulututkinto Jokin muu, mikä
Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Kyselyyn vastanneista työttömiä tai lomautettuja oli suhteessa muihin vastaajiin todella vähän. Ammattiasema Jokin muu, mikä Eläkeläinen Työtön tai lomautettu Hoidan lapsia/omaista/kotia Opiskelija Yrittäjä tai maatalousyrittäjä Työntekijä Ylempi tai alempi toimihenkilö Johtava asema 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 30,0%
Yleinen suhtautuminen Keskimääräisesti vastaajat olivat tyytyväisiä tilanteeseensa. Olen tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseeni. Näen tulevaisuuteni myönteisenä. Olen tyytyväinen työtilanteeseeni. Työnäkymäni Ylä-Savossa ovat hyvät. Asun Ylä-Savossa 3 vuoden kuluttua. Muita tyytymättömimpiä nykyiseen elämäntilanteeseensa olivat Keiteleläiset sekä Sonkajärveläiset. 4,03 4,11 3,86 4,09 Työnäkymät Ylä-Savossa eivät näyttäneet hyvältä etenkään Ylä-Savon ulkopuolella asuville. 3,57
Mitä on arjen luksus yläsavolaisille? Vastauksissa korostui viihtyisä ympäristö: luonnon läheisyys, rauhallisuus, harrastusmahdollisuudet ja ulkoilu. Lisäksi läheisten kanssa vietetty aika nähtiin tärkeänä voimavarana. Etenkin työikäisten vastauksissa nostettiin lisäksi esille arjen sujuvuus: lyhyet välimatkat töihin ja harrastuksiin sekä palveluiden saavutettavuus. Iän myötä myös kulttuuritarjonta mainitaan useammin.
Poimintoja vastauksista: Arjen luksus tarkoittaa mukavaa asumista, toimivia palveluja ja rentoa elämää. Asuminen ja rento elämä toimii, palveluissa on toivomisen varaa. Arjen luksusta ovat monipuoliset opiskelumahdollisuudet, työpaikkoja töitä haluaville, peruspalvelut kaikkien saatavilla, luonto lähellä ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Helpot kulkuyhteydet täältä ja tänne.
Poimintoja vastauksista: Aikaa ei kulu liikkumiseen paikasta toiseen, monipuoliset palvelu ovat tarjolla myös iltaisin ja viikonloppuisin, ympäristö on turvallinen ja koulut ja lasten harrastukset ovat laadukkaita. Tämä toteutuu tällä hetkellä hämmästyttävän hyvin. Lyhyet välimatkat työ, koti, palvelut, harrastukset. Luonto ihan äärellä. Rakkaat lähellä. Kulttuuriakin löytyy.
Millainen on Ylä-Savon imago? Ylä-Savoa kuvasivat vastaajien mielestä parhaiten rauhallisuus ja turvallisuus. rauhallinen viihtyisä kehittyvä rikas historia arvostettu 4,32 4,28 3,87 3,29 turvallinen lämminhenkinen/suvaitsevainen jämähtänyt energinen 3,86 3,38 3,20 3,28 2,90
Mielikuva kuntien tilanteesta Vieremän, Iisalmen ja Lapinlahden tilanne nähtiin positiivisimpana. Keskimäärin Ylä- Savon nykytilanne ja tulevaisuus nähtiin positiivisena. Mielikuvani Iisalmen tilanteesta Keiteleen tilanteesta Mielikuvani Kiuruveden tilanteesta Mielikuvani Lapinlahden tilanteesta Mielikuvani Pielaveden tilanteesta Mielikuvani Sonkajärven tilanteesta Mielikuvani Vieremän tilanteesta Mielikuvani Ylä-Savon tilanteesta Mielikuvani Ylä-Savon tulevaisuudesta 3,77 3,92 3,65 3,68 3,71 3,47 3,25 3,00 2,96
Miten Ylä-Savo pärjäisi verrattuna muuhun Suomeen? Iisalmi. Joku muu (en asu Ylä-Savossa juuri nyt). Kyselyyn vastanneiden mielestä asuminen ja eläminen Ylä-Savossa koettiin keskimääräistä paremmaksi muuhun Suomeen verrattuna. Keitele. Lapinlahti. Sonkajärvi. (blank) 3,78 3,65 3,40 Kiuruvesi. Pielavesi. Vieremä. 3,86 3,58 3,55 3,63 4,10 3,96
Tärkeimmät tekijät elinvoimaisuuden kannalta Yleisesti ottaen kaikkia tekijöitä pidettiin tärkeänä elinvoimaisuuden kannalta. Kuitenkin vastaajat pitivät tärkeimpinä menestyviä yrityksiä, palveluiden saatavuutta ja niiden kattavuutta. 4,00 4,45 4,46 Kaavoitus mahdollistaa luonnon monimuotoisuudesta nauttimisen Kattavat palvelut Palvelut helposti saatavilla Runsaat harrastusmahdollisuudet Menestyvät yritykset Vapaa-ajan ja työelämän tasapaino Mahdollisuus etätyöhön Yhteisöllisyys Monipuoliset työpaikat Monipuolinen kulttuuritarjonta Kiinnostavat koulutuspaikat 4,28 4,56 4,39 3,93 4,10 4,37 3,93 4,17
Mikä tekisi Ylä-Savosta paremman alueen elää Vastaajat kokivat että Ylä- Savoon tarvittaisiin enemmän työpaikkoja, palveluita sekä parempia koulutusmahdollisuuksia. 300 250 200 150 100 50 154 276 91 47 154 103 34 103 35 0
Miten seutukunnan toivottiin kehittyvän? Vastauksissa toistuivat yhteistyön lisääminen ja yritysten toimintaedellytysten kehittäminen. Työllisyystilanteen ja nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi vastaajat nostavat esille koulutuksen ja työpaikkojen välisen yhteyden. Vastaukset olivat samansuuntaisia Iisalmessa ja muissa kunnissa: yhteistyötä ja yhteishenkeä toivottiin yli kuntarajojen.
Poimintoja vastauksista: Ylä-Savon kuntien tulisi palkata myyntijohtajia kuntaan, jotka työskentelisivät kunnasta valittujen kasvua ja kehitystä haluavien yritysten myynnissä. Yksi myyntijohtaja voisi auttaa noin 5 yritystä per vuosi. Myyntijohtajan palkan maksaisi kunta ja markkinointimateriaalit ja lennot yms. yritys. Tämä maksaisi kunnalle, mutta voisi tuoda lisää työpaikkoja yrityksiin. Myyntimiehet voisivat olla palkattu ulkomailta esim. Ruotsista, jossa hallitaan myynti paremmin kuin Suomessa."
Poimintoja vastauksista: Ylä-Savo ei näyttäydy yhtenäisenä alueena. Siksi kokonaisuus tuntuu hajanaiselta ja tarjonta puutteelliselta. Tiiviinä ja yhtenäisenä olisi paljon nykyistä kiinnostavampi. Iisalmea pitää kehittää kaupunkimaiseksi aluekeskukseksi ja sen lihaksia pitää vahvistaa kuntaliitoksilla 100 000 asukkaan kokoiseksi. Aluekeskuksessa tulee olla tiedeyliopistojen ja AMK:n etäpisteitä, niin että nuoret voivat opiskella kotiseudullaan niitä ammattialoja, jotka luovat työpaikkoja ja jalostusarvoa ja veronmaksukykyä.
Poimintoja vastauksista: Työpaikat ovat avainasemassa tottakai. Menestyvät vientiyritykset luovat positiivisen kierteen - "kumulatiivisen kausaation". Koulutuksen ja työpaikkojen pitäisi kulkea käsi kädessä, sillä ilman koulutusta ja koulupaikkoja osaava työvoima ei pysy alueella. On myös tärkeää luoda ilmapiiri, joka kannustaa jäämään kotiseudulle, eikä pakenemaan etelään. Alueen voimavarat (upea luonto, savolaisuus yms) hyötykäyttöön, satsausta matkailuun ja Green Care -palveluihin, aktiivisempi yhteistyö oppilaitosten ja yliopiston sekä yritysten välillä, maakunnan imagon nuorentaminen ja tehokkaampi brändäys.
Yhteenkuuluvaisuuden tunne Keskimäärin koettiin, että Suomeen ja kotikuntaan luotiin vahvin yhteenkuuluvuuden tunne. 3,39 3,30 3,75 Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Kylä/kunnanosa/kaupunginosa Kotikunta/kotikaupunki Muu kunta (työssäkäynti-, syntymä-, mökkikunta tms.) Ylä-Savon seutu Kuopion alue Pohjois-Savon maakunta Suomi Pohjoismaat Eurooppa 4,16 3,53 3,15 3,15 3,23 3,08 2,90
Ylä-Savon kehittäminen Vastuu kehittämisestä Vastaajat kokivat, että vastuu Ylä-Savon kehittämisestä on kunnilla, yrityksillä sekä alueen asukkailla. 350 300 250 200 150 100 50 0
Ylä-Savon kehittäminen Osallistuminen ja kiinnostuneisuus Pääosin vastaajat suhtautuivat väittämiin erittäin positiivisesti, kuntaliitoksiin ja yhteiseen päätöksentekoelimee n suhtauduttiin vähemmän positiivisesti. Alueen kuntien välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Kuntaliitokset edistävät seutukunnan kehittymistä. Seutukunnalla tulisi olla yhteinen päätöksentekoelin. Kotikuntani kehittyminen edellyttää alueellista yhteistyötä. On tärkeää, että Ylä-Savon kunnilla on yhteinen visio alueen kehittämisestä. Mahdollisuus käyttää joustavasti myös naapurikunnan palveluita on tulevaisuudessa tärkeä. Mahdollisuus käyttää joustavasti myös järjestöjen ja yritysten tarjoamia palveluita on tärkeä. Mahdollisuus käyttää joustavasti yhä kattavampia sähköisiä palveluita on tärkeä. Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen on tärkeä. 4,43 4,47 4,43 4,33 4,32 4,38 4,39 4,19 3,31 3,35
Eri tahojen yhteistyön kehittäminen Vastauksissa peräänkuulutetaan yhdessä laadittua näkemystä ja suunnitelmaa, joita edistetään koordinoimalla vastuut yhteistyöryhmille. Verkostoitumisen ja yhteistyön lisäksi mainitaan laajempi tiedonjako yli kuntarajojen sekä alueen vahvuuksien tuominen esille markkinoinnissa. Kuntapolitiikan ja oman kunnan korostaminen nähdään yhteistyötä estävinä tekijöinä.
Poimintoja vastauksista: Markkinoinnissa Ylä-Savolla ei ole oikein särmää tai brändiä, toivoisin muidenkin tukevan Iisalmen asemaa seutukunnan keskuksena. Tarvitaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä, joka pohjautuu yhteiseen tahtotilaan ja sen pohjalta tehtyyn kehittämissuunnitelmaan tai strategiaan. Suunnitelma tehdään, ikään kuin Ylä-Savo olisi yritys, jolle tehdään kasvuun tähtäävä strategia, joka sitten puretaan osiin ja osat toteutetaan sekä rahoitetaan. Alueen yrityksistä löytyy tähän käytännön osaamista - - poliitikot voivat keskittyä edellytysten luomiseen.
Poimintoja vastauksista: Ihmisille Ylä-Savossa ja sen ulkopuolella tulisi määrätietoisesti ja monikanavaisesti kertoa alueen yhteisistä palveluista, harrastusmahdollisuuksista, koulutuksista, kaikista avoimista työpaikoista (huom. tämä on tärkeä! Ei piilotella työpaikkoja), tapahtumista, tonttitarjonnasta, myytävistä ja vuokrattavista loma-asunnoista, sijoituskohteista jne. Ei siis olisi enää pelkästään yksittäistä kylää tai kuntaa, vaan olisi yhtenäinen iso Ylä-Savo, joka aktiivisesti tuo itseään ja elämismahdollisuuksia esiin ja pyrkii lisäämään toimeliaisuutta yläsavolaisten välillä.
Poimintoja vastauksista: Yritystyövoimapörssin avulla. Tämä olisi Internetsivu, jonne yritykset voisivat suoraan laittaa tarjolle lomautettavia tai irtisanottuja työntekijöitä muiden yritysten palkattavaksi. Yritystyövoimapörssin sivuille lisätyn työntekijän tiedot välittyisivät suoraan saman alan muiden yritysjohtajien/henkilöstöjohtajien sähköpostiin. Eri tahojen tietojärjestelmien standardointi. Mahdollisuus jakaa tietoja sähköisten järjestelmien kautta.
Vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon Suurin osa vastanneista on kiinnostunut Ylä-Savon tulevaisuudesta ja kunnan päätöksenteosta. Käytännön osallistuminen ei kuitenkaan toteudu samassa suhteessa, kuin mitä kiinnostusta osoitetaan päätöksentekoon ja tulevaisuuteen. Seuraan kuntani päätöksentekoa. Osallistun kuntani päätöksentekoon. Voin kuvitella tulevaisuudessa osallistuvani kuntani kehittämiseen ja päätöksentekoon. Osallistun yhdistysten tai järjestöjen toimintaan. Voin kuvitella tulevaisuudessa osallistuvani yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. Ylä-Savon tulevaisuus kiinnostaa minua. Haluan vaikuttaa Ylä-Savon seutukunnan kehitykseen. Koen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa kuntani kehitykseen. Koen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa Ylä-Savon kehitykseen. 4,40 3,90 3,73 3,58 3,24 2,99 2,90 2,76 2,33
Yleisfiilis Ylä-Savossa asumisesta Keskimäärin asuminen Ylä- Savossa oli mieluisaa; tosin muualla asuvat suhtautuivat asumiseen selvästi muita negatiivisemmin. 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 7,90 5,55 7,20 7,87 7,89 8,11 7,32 7,42 7,93
Yhteenveto ja pohdinta Kovin merkittäviä mielipide-eroja eri paikkakuntien välillä ei löydetty, tietysti joitakin trendejä paikkakuntien ja eri ikäryhmien välisessä vertailussa oli havaittavissa. Pääosin vastanneet suhtautuivat enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti Ylä-Savon nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.
Havainnot Suuri osa kyselyyn vastanneista oli naisia (72 %). Kyselyyn vastanneista keskimäärin positiivisimmin asioihin suhtautuivat iisalmelaiset vastaajat.