KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy

Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS...2 3 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT...3 4 PÄÄSTÖTARKKAILU...5 4.1 Kuivaniemen Vesi Oy...6 4.2 Käyttötarkkailu...6 4.3 Puhdistamon kuormitus ja teho...9 4.4 Lupamääräysten toteutuminen... 10 4.5 Turvetuotanto... 11 4.5.1 Turvetuotanto v. 2015 ja tarkkailun toteutus... 11 4.5.2 Virtaamat ja valumat... 12 4.5.3 Veden laatu... 13 4.5.4 Päästöt vesistöön... 17 4.6 Kaatopaikat... 19 4.7 Kuormitus yhteensä... 20 5 VESISTÖTARKKAILU... 21 5.1 Yleistä... 21 5.2 Intensiivinen tarkkailu... 21 5.3 Alueellinen tarkkailu... 23 5.3.1 Kivijoki... 24 5.3.2 Oijärvi... 26 5.3.3 Kuivajoen pääuoma... 26 5.4 Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot... 27 6 EKOLOGINEN TILA... 27 7 KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT... 28 8 KALATALOUSTARKKAILU... 30 8.1 Kalastuskirjanpito... 30 8.1.1 Aineisto ja menetelmät... 30 8.1.2 Oijärvi... 30 8.1.3 Ravustus Kivijoen alaosalla... 34 8.1.4 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti... 35 8.1.5 Kalastajien kommentit... 36 9 TIIVISTELMÄ... 37 10 VIITTEET... 38 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 2.1 Kuivajoen pistekuormittajat sekä vesistötarkkailun havaintopaikat Kuivajoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen koordinaatit Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2015 Liite 2.2 Kuivaniemen lietetarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.1 Jääräsuon päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.2 Komppasuon päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.3 Kompsasuon (pvk1) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.4 Kompsasuon (pvk3) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.5 Kontio-Klaavunsuon päästötarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.6 Näätäaavan (pvk2) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.7 Näätäaavan (pvk4) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.8 Susiojanlatvasuon päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.9 Turkkisuon (pvk1) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3.10 Turkkisuon (pvk2) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v. 2015 Liite 4 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset (Kui5) v. 2015 Liite 5 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset v. 2015 Liite 6 Kalataloustarkkailukohteiden sijainti Liite 7 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2015 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015 toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 31.1.2008 (Dnro PPO-2008-Y-33-119) ja Kainuun TE-keskuksen 21.1.2008 (Dnro 1133/5723-2007) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman v. 2008 2015 (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti. Kuivajoella yhteistarkkailuvelvollisia ovat Kuivaniemen Vesi Oy, Ranuan kunta sekä turvetuottajat (vuonna 2015 Kuiva-Turve Oy, Vapo Oy, Turveruukki Oy, JV-Josku Oy ja Simon Turvejaloste Oy). Tässä raportissa esitetään Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun, turvesoiden kesäaikaisen päästötarkkailun sekä Kuivajoen vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2015. Vuonna 2015 Kuivajoella oli turvetuotannon päästötarkkailua Näätäaavalla (pvk2 ja pvk4), Susiojanlatvasuolla, Komppasuolla, Kompsasuolla ja Turkkisuolla. Lisäksi kolme Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta oli mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon vuosipäästötarkkailussa, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Tarkkailut olivat ylimääräisiä tarkkailuohjelmaan (Pöyry Environment Oy 2007) nähden, sillä siinä ei ole esitetty päästötarkkailua vuodelle 2015 (Taulukko 1). Osittain ylimääräiset tarkkailut johtuvat uusista lupapäätöksistä. Turvesoiden vuosipäästöjä vuonna 2015 on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2015). Tässä raportissa on keskitytty pääosin kesäaikaisiin tuloksiin. Taulukko 1 Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu kp = kuntoonpanovaiheen tarkkailu Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Haltija/ Tuottaja 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Turkkisuo pvk1 ja 2 Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T Y Y Y Y** Komppasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T Y** Kompsasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T Y** Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy S T S T Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T T Kontio- Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy S T S/Y Y Y Y Y Y Jääräsuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T Y (kp) Y (kp) Näätäaapa pvk2 ja 4 Vapo Oy T T Y Y Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy T T Kuurtosuo Turveruukki Oy T/kp S Karsikkosuo Turveruukki Oy T T Iso-Saarisuo JV-Josku Oy T T* *Tuottajan mukaan suolta ei purkautunut valumavesiä eikä päästötarkkailua voitu toteuttaa. **Komppasuo pvk1, Kompsasuo pvk1 ja pvk3 ja Turkkisuo pvk1 tarkkailussa huhtikuusta 2015 lähtien. Vesistötarkkailun tarkoituksena on selvittää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueiden laajuutta vesistössä sekä haittavaikutusten vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailulla saatuja tietoja käytetään myös valvottaessa lupaviranomaisten antamien lupamääräysten noudattamista sekä harkittaes- Copyright Pöyry Finland Oy

sa uusien lupien myöntämistä. Vuonna 2015 vesistötarkkailu sisälsi vain vuosittaisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suorittaman intensiivisen tarkkailun Kuivajoen alaosalla sekä vuosittaisen suppean alueellisen tarkkailun Kivijoen ja Kuivajoen pääuomisssa sekä Oijärvessä. Lisäksi Jääräsuon kuntoonpanoon liittyen tehtiin ylimääräistä vesistötarkkailua Kuivajoen yläosalla. Kalataloustarkkailuun sisältyi vuonna 2015 vuosittainen kalastuskirjanpito. Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy ja päästö- sekä vesistötarkkailun näytteenoton ja analysoinnin hoiti Nab Labs Oy. 2 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kuivajoki virtaa Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuivaniemen, Ranuan ja Simon kuntien alueella. Se saa alkunsa 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta matalasta Oijärvestä. Pääuoman pituus järven luusuasta on 46 km, joten pudotuskorkeuden suhde joen pituuteen on hyvin suuri. Suuren korkeuseron ansiosta jokivarrella on maisemallisesti komeita koskia, joista näyttävimmät ovat Ailionkoski, Heinikoski ja Sanaksenkoski. Laajuudeltaan Kuivajoen vesistöalue on 1 356 km 2 ja sen järvisyys on 2,7 % (Ekholm 1993). Suurin järvi on säännöstelty Oijärvi, jonka pinta-ala on 21,6 km 2 ja syvyys keskimäärin 3 metriä. Oijärveen laskee Kuivajoen sivujoista huomattavin, Kivijoki, jonka valuma-alue on 570 km 2 ja järvisyys 1,4 %. Kivijoki alkaa Ranuan kunnassa sijaitsevasta Kivijärvestä, joka on 141 m merenpinnan yläpuolella ja siihen laskee lukuisia pienempiä jokia. Sekä Kivijokeen että sen sivujokiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Turvetuotannon kuormituksen kohteena olevista pienemmistä sivujoista mainittakoon Karahkaoja 9 km, Säynäjäoja 11 km, Keväoja 19 km, Lapio-oja 35 km, Näätäoja 38 km ja Nuupas- ja Heinijoki 45 km Oijärven yläpuolella. Heinijokea kuormittavat lisäksi Ranuan kaatopaikka ja suljettu lietteenkaatopaikka. Hamarinjoki on valuma-alueeltaan 197,6 km 2 suuruinen ja se laskee 7,5 km Oijärven alapuolelle. Sen valuma-alueella turvetuotannon kuormitus ja muukin pistekuormitus on vähäistä. Hamarinjoen alue on käytännössä asumatonta ja se on Kuivajoen sivujoista luonnontilaisin. Luujoki (F=127 km 2 ) laskee Kuivajokeen noin 12 km jokisuun yläpuolella. Hamarinjoen järvisyys on 1,98 % ja Luujoen vain 0,58 %. Luujoen latvoilla on yksi turvesuo Alimmaisen Luujärven yläpuolella ja joen varrella on jonkin verran asutusta. Kuivajoella pistekuormituksen osuus pitoisuuksissa on ollut mallitarkastelun perusteella Kivijokea pienempi ja Kuivajoen vedenlaatua säätelee huomattavassa määrin Oijärvestä purkautuvat vedet (Lapin Vesitutkimus Oy 1997). Valuma-alueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja metsänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsä- ja suoalueita on enää vähän jäljellä. Kuivajoen uoma on melko luonnontilainen, mutta merkittävimmät Kuivajoen luonnontilaisuutta muuttaneet toimet on tehty joen alkulähteellä, Oijärvellä. Tulvasuojelullisista syistä Oijärven pintaa laskettiin 1950-luvulla ja luusuaan rakennettiin pohjapato vesimäärien säätelemiseksi. Järven poikki on rakennettu myös pengertie, mikä estää eteläpuolisen Mursunjärven veden vaihtumisen käytännössä kokonaan. Kuivajoen Kalliokoski ja Peukaloisenkoski on perattu ja Saarikoskeen on rakennettu tulvaväylä sekä pato tulvasuojelua varten. Hydrologis-morfologiselta tilaltaan Kuivajoki on kuitenkin ei-voimakkaasti muutettujen vesistöjen luokassa (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Kuivajoen pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka. Vesistöalue on siten merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoi- Copyright Pöyry Finland Oy

dolle ja suojelulle. Kuivajoki on v. 1997 käynnistetyn Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (SAP) yksi kohdevesistö. Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Tarkkailualueen luokitelluista vesistöistä Kuivajoki kuuluu pintavesityyppiin suuret turvemaiden joet, Kivijoki ja Kuivajoen yläosalle laskeva Hamarinjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Oijärvi tyypitellään matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. Uusimmassa, vuosien 2006 2012 seurantatuloksiin perustuvassa luokituksessa (ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu 2015) Kivijoki ja Kuivajoki kuuluvat ekologiselta tilaltaan luokkaan hyvä ja Oijärvi luokkaan tyydyttävä. Pintaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (Vna 1022/2006) mukaisten aineiden ympäristölaatunormit eivät vedessä ylity. Kuivajoen alueen vesistöjen kemiallinen tila on alustavasti luokiteltu hyväksi. Vesienhoitolainsäädännön yleisenä tavoitteena on vesistöjen hyvä tila. Sekä Kuivajoella että Kivijoella on arvioitu olevan riski, että hyvä tai erinomainen tila huononee vesienhoitokaudella 2016 2021. 3 3 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Vuosi 2015 oli Pudasjärven havaintoasemalla keskimäärin 2,0 astetta pitkän ajan (1981 2010) keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden keskilämpötila oli 3,6 C. Kesä- ja heinäkuussa sää oli noin 2 C keskimääräistä viileämpi (Kuva 1). Toukokuun ja lokakuun keskilämpötilat olivat hyvin lähellä (+0,5 C) vastaavan ajan pitkän ajan keskiarvoja. Muina kuukausina keskilämpötilat olivat noin 1 6,5 C vertailuarvoja korkeampia. Vuoden 2015 sademäärä oli Pudasjärven havaintoasemalla 741 mm, mikä on selvästi pitkän ajan keskiarvoa (592 mm) enemmän. Helmikuu- ja huhtikuu olivat selvästi keskimääräistä vähäsateisempia (Kuva 1). Tavallista huomattavasti enemmän (70 100 %) puolestaan satoi tammikuussa, touko-kesäkuussa ja syyskuussa. Em. kuukausina myös sademäärät olivat suurimmat, 82 102 mm. Maaliskuussa, heinä-elokuussa ja lokamarraskuussa sademäärät vaihtelivat vertailuarvojen molemmin puolin (± 10 30 %). Kuivajoen valuma-alueella (63) on yksi valtakunnallinen virtaamanseuranta-asema (6300210), joka sijaitsee Kuivajoen pääuomassa Ravaskan kohdalla, noin 8 km jokisuulta ylävirtaan (F = 1279 km 2 ). Kuivajoessa Ravaskan kohdalla virtaamat nousivat edellisvuoden lopussa ja virtaamat olivat myös alkuvuonna 2015 vertailukauden 1991 2010 keskimääräistä tasoa korkeammalla (Kuva 2). Myös kevään virtaamat olivat tavanomaista runsaampia ja enimmillään virtaama oli 8.5. noin 247 m 3 /s. Kesäkuussa virtaamat olivat edelleen koholla ja kuukauden keskivirtaama oli lähes kolminkertainen ajankohdan tavanomaiseen tasoon nähden. Elokuun keskivirtaama oli tavallista pienempi, mutta koko loppuvuoden virtaamat olivat tavanomaista suurempia, noin 2 3- kertaisia vertailuarvoihin nähden. Syksyn ylivirtaamat jäivät selvästi kevättä pienemmäksi, korkein virtaamapiikki esiintyi syyskuun lopussa, jolloin virtaama nousi tasolle 71 m 3 /s. Koko vuoden 2015 keskivirtaama (31,4 m 3 /s) oli Kuivajoen Ravaskassa selvästi vertailukauden keskivirtaamaa (17,2 m 3 /s) korkeampi. Copyright Pöyry Finland Oy

C Lämpötila 20 15 10 5 0-5 -10-15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2015 1981-2010 mm 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2015 1981-2010 4 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ( C) ja sademäärä (mm) Pudasjärven lentokentän havaintoasemalla vuonna 2015 sekä vertailukaudella 1981-2010 (Ilmatieteen laitos). m 3 /s 250 200 2015 keskiarvo 2015 Vertailukausi 1991-2010 Alueellisen tarkkailun näytteenotto Intensiivitarkkailun (Kui5) näytteenotto 150 100 50 0 Kuva 2 Virtaama Kuivajoen Ravaskassa vuonna 2015, virtaaman kuukausikeskiarvot vuonna 2014 ja vertailukaudella 1991 2010 (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat (konsultin näytteenotto). Copyright Pöyry Finland Oy

4 PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, kaikkiaan 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Pistekuormittajien sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1.1. Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty pistekuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteena olevat lupapäätökset. Turvetuotannon tarkkailu perustuu ympäristö lupaviraston tai aluehallintoviraston antamiin päätöksiin (Taulukko 2). 1.5.2015 voimaan tulleen ympäristönsuojeluasetuksen muutoksen (449/2015) perusteella luvan tarkistamista koskevat velvoitteet ovat rauenneet. Valvontaviranomainen arvioi jatkossa luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus olisi ollut määrä jättää lupaviranomaiselle. Susiojanlatvasuolla on määräaikainen lupa siten, että tuotantotoimet on päätyttävä vuoden 2017 loppuun mennessä ja jälkihoitotyöt tehtävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Myös Karsikkosuon lupa on määräaikainen vuoden 2018 loppuun saakka. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla vesioikeus- tai ympäristöluvan saaneilla soilla. Ranuan kunnan keskuskaatopaikan tarkkailutulokset vuodelta 2015 on raportoitu erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2016), mutta tarkkailun tuloksia on referoitu myös tässä raportissa. Ranuan kaatopaikan yhteydessä sijaitseva lietteenkaatopaikka on ollut suljettuna vuodesta 1994 eikä sillä ole kuormituksen tarkkailuvelvoitetta. 5 Taulukko 2 Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajat ja lupapäätökset, joihin velvoitetarkkailu perustuu. Haltija/ Kunta Ala Lupapäätös Purku- Laskureitti Tuottaja 2015 vesistö ha Kuivaniemen jvp Kuivaniemen Vesi Oy Ii PPO-2007-Y-443-111 63.011 Purkuoja-Kuivajoki Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Ii 276 PSYLV 73/00/1 63.034 Keväoja-Kivijoki / Vapo Oy PSAVI 151/2014/1* Komppasuo Kuiva-Turve Oy Ii 225 PSYLV 74/00/1 63.034 Keväoja-Kivijoki / Vapo Oy PSAVI 150/2014/1* Kompsasuo Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Ii 173 PSYLV 76/00/1 PSAVI 152/2014/1* 63.033 63.071 Karahkaoja-Kivijoki, Hamarinjoki-Kuivajoki Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Ii 68 PSYLV 30/05/1 63.038 Säynäjäoja-Kivijoki / Vapo Oy Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Ii 34 PSAVI 94/11/1 63.017 Susioja-Kuivajoki Kontio- Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Ii 339 PSYLV 66/07/1 63.014 Kontio-oja-Kuivajoki / Vapo Oy Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Ii 89 PSYLV 5/02/1 63.014 Jääräoja-Kuivajoki / Vapo Oy PSAVI 32/2013/1 Näätäaapa Vapo Oy Ranua 495 PSAVI 47/2013/1 63.043 Näätäoja-Kivijoki, 63.054 Nuupasjoki-Kivijoki Simo 105 PSAVI 18/12/1 63.063 Ruonanoja-Luujoki- Kuivajoki Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Kuurtosuo Turveruukki Oy Ii / Simo 176 PSYLV 17/07/1 63.071 Hamarinjoki-Kuivajoki Karsikkosuo Turveruukki Oy Ranua 44 PSYLV 59/09/1 63.055 Heinijoki-Kivijoki Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Ii 37 PSYLV 94/07/1 63.011 Taipaleenoja-Kuivajoki *uusi lupa ei lainvoimainen Copyright Pöyry Finland Oy

4.1 Kuivaniemen Vesi Oy Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 19.8.2008 päätöksellään PPO-2007-Y-443-111 myöntänyt Kuivaniemen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen avo-ojan ja purkuputken kautta nykyiselle purkupaikalle Kuivajokeen. Luvan vesistötarkkailun kannalta olennaisimmat ehdot ovat seuraavat: Kuivajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU saa olla enintään 20 mg/l O 2 ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on molempien tekijöiden osalta oltava vähintään 90 %. Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona mukaan lukien mahdolliset ohitukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteen. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäröinnin piirissä on Kuivaniemellä noin 760 asukasta ja lisäksi viemäröinnin piirissä on yksi teollisuuslaitos. Viemäriverkoston pituus on noin 18,5 km, josta 15,3 km on muoviviemäriä ja loput betoniviemäriä. Jätevedenpumppaamoita on noin 10 kpl. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 1994. Puhdistamo on kemiallisbiologinen bioroottorilaitos jälkisaostuksella. Prosessin pääyksiköt ovat esikäsittely, etuselkeytys, bioroottorit, kemikalointi (AVR), flokkaus ja jälkiselkeytys. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu vuodelle 2005 (AVL 1 100) seuraavasti: Jätevesimäärä Q kesk = 350 m³/d Q max = 700 m³/d = 15 m³/h q kesk Mitoitusvirtaama q mit = 30 m³/h Maksimivirtaama q max = 60 m³/h Mitoituskuormitukset BOD 7 = 95 kg/d kok.p = 4,1 kg/d kok.n = 13,2 kg/d kiintoaine = 130 kg/d 4.2 Käyttötarkkailu Tietoja Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet ja viikkovirtaamat vuodelta 2015 on esitetty kuvassa (Kuva 3). Taulukossa (Taulukko 3) on esitetty käyttötarkkailun tiedot. 6 Copyright Pöyry Finland Oy

7 Kuva 3 Kuivaniemen Vesi Oy:n vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamat vuonna 2015. Vuonna 2015 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 62 356 m³/a eli keskimäärin 171 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 12 % suurempi kuin edellisvuonna ja noin 7 % suurempi kuin edellisellä 10-vuotisjaksolla (Kuva 4). Ohituksia ei johduttu suorittamaan. Jätevesimäärien suurin keskimääräinen kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 279 m³/d ja pienin elokuussa 88 m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (450 m³/d) ja pienin heinäkuussa (60 m³/d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 350 m 3 /d, joten keskimääräinen käyttöaste oli 49 % ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 75 % (Kuva 3). Mitoitusvirtaama ylittyi yhdellä viikolla huhti-toukokuun vaihteessa rankkasateiden takia eli puhdistamo selvisi hyvin tulevasta vesimäärästä. Suurin mitattu vuorokautinen (450 m 3 ) jätevesimäärä oli noin 1,3-kertainen mitoitusvesimäärään verrattuna. Sakokaivolietettä puhdistamolle vastaanotettiin 434 m 3 /a. Saostuskemikaalia (ALF-30) käytettiin 16 211 kg/a eli keskimäärin 260 g/m³. Sähkönkulutus oli noin 47 314 kwh/a eli 0,76 kwh/m 3. Puhdistamolta poistetun lietteen määrä ei ilmoitettu. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolietteen laatua tutkittiin lokakuussa 2015. Analyysitulokset ovat liitteessä 2.2. Jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 3 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko vuonna 2015. 8 Kuukausi Jätevesimäärät Saostuskemik. Sakokaivo Q Ohitus MQ HQ NQ ALF liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk Tammikuu 4 257 137 161 94 1 107 260 6 Helmikuu 3 914 140 160 100 1 017 260 2 Maaliskuu 5 164 167 210 140 1 343 260 5 Huhtikuu 8 374 279 450 140 2 177 260 74 Toukokuu 7 059 228 350 117 1 835 260 82 Kesäkuu 4 220 141 200 100 1 097 260 25 Heinäkuu 4 030 130 213 60 1 048 260 0 Elokuu 2 728 88 114 71 709 260 16 Syyskuu 5 585 186 251 84 1 452 260 79 Lokakuu 5 377 173 250 110 1 398 260 44 Marraskuu 6 261 209 281 150 1 628 260 78 Joulukuu 5 387 174 230 120 1 400 260 23 2015 62 356 0 171 16 211 260 434 2014 55 850 0 153 14 520 260 540 2013 53 544 0 147 13 950 261 467 2012 53 079 0 145 13 821 260 2011 39 508 0 108 10 270 260 474 2010 42 199 0 116 10 971 260 473 2009 62 573 0 171 16 480 263 527 2008 65 114 0 178 17 284 265 461 2007 80 138 0 220 19 059 238 453 2006 60 113 0 165 14 087 234 596 2005 71 912 0 197 17 122 238 467 Kuvassa (Kuva 4) on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2000 2015. Vuosina 2010 2011 jätevesimäärät ovat olleet alhaisimmillaan, mutta kääntyneet taas kasvuun vuonna 2012. m 3 /a 90 000 80 000 ohitus käsitelty 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 4 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä ja ohitukset vuonna 2000 2015. Copyright Pöyry Finland Oy

4.3 Puhdistamon kuormitus ja teho Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2015 neljä kertaa ottamalla tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset vuodelta 2015 ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2005 2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Kuvassa (Kuva 5) on havainnollistettu BOD 7 - ja fosforikuormituksen kehitystä vuosina 2000 2015. Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 20 kg/d, Kok.P 0,78 kg/d, Kok.N 5,1 kg/d ja kiintoaine 17 kg/d) oli kasvanut edellisvuodesta BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen kuormitus oli puolestaan hieman edellisvuotta pienempää. Keskimääräiset BOD 7, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen tulokuormat alittivat selvästi mitoitusarvot (BOD 7 95 kg/d, Kok.P 4,1 kg/d, Kok.N 13,2 kg/d ja kiintoaine 130 kg/d). Tulokuormat ovat yleisesti alittaneet mitoituskuormat vuosina 2005 2015 aikana kaikilta (Taulukko 4). Puhdistamon vesistökuormitukset olivat (keskimäärin BOD 7 1,3 kg/d, Kok.P 0,07 kg/d, Kok.N 6,8 kg/d ja kiintoaine 2,1 kg/d) kasvaneet edellisvuodesta BOD 7 :n, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Vesistökuormitus oli vuonna 2015 myös edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa korkeampi orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Taulukko 4 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus ja kokonaisteho vuosina 2005 2015. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2005 21 300 0,7 10 97 1,6 400 0,03 8 98 2006 21 300 0,6 9 97 1,4 350 0,04 10 97 2007 35 500 2,6 37 93 1,7 415 0,27 68 84 2008 21 300 1,0 14 95 1,3 325 0,04 10 97 2009 17 243 0,5 7 97 1,0 250 0,02 5 98 2010 24 343 0,6 9 97 0,93 233 0,02 6 97 2011 20 286 1,8 26 91 0,90 225 0,02 5 98 2012 13 186 1,1 16 91 0,70 175 0,04 10 94 2013 14 200 1,2 17 92 0,72 180 0,04 10 94 2014 16 229 1,1 16 93 0,76 190 0,02 5 97 2015 20 286 1,3 19 94 0,78 195 0,07 18 92 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2005 7,9 527 6,5 433 18 31 295 2,2 21 93 2006 9,0 600 7,2 480 20 26 248 1,6 15 94 2007 9,7 649 7,5 498 23 36 343 4,1 39 89 2008 8,5 567 6,6 440 22 26 248 2,3 22 91 2009 7,0 467 4,7 313 32 16 152 1,0 10 94 2010 6,0 400 5,0 333 24 20 190 1,4 13 93 2011 5,8 387 5,2 347 10 14 133 0,9 9 94 2012 5,1 340 4,4 293 13 8,6 82 1,4 13 84 2013 5,1 340 5,5 367-8,9 85 2,3 22 74 2014 5,3 353 5,1 340 3 10 95 1,0 10 90 2015 5,1 340 6,8 453-17 165 2,1 20 88 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. 9 Copyright Pöyry Finland Oy

Puhdistustehot olivat edellisvuosien tapaan orgaanisen aineen (94 %), kokonaisfosforin (92 %) ja kiintoaineen (88 %) osalta hyvää tasoa, tehot olivat kuitenkin hieman heikentyneet edellisvuodesta (Taulukko 4). Kokonaistyppeä puhdistamo ei poistanut vuonna 2015. Vuosien 2005 2014 keskimääräisiin puhdistustehoihin verrattuna orgaanisen aineen puhdistusteho oli ko. vuosien keskitasoa. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen puhdistustehot olivat edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa heikoimpia. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 290 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 20 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 -tulokuorma (30 kg/d; 24. 25.2.) vastasi noin 430 asukkaan ominaiskuormitusta. Verrattaessa vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pidemmällä aikavälillä voidaan todeta kokonaisfosfori- ja BOD 7 -kuormituksen vaihdelleen vuositasolla jonkin verran (Kuva 5). Molemmat kuormitukset ovat olleet korkeimmillaan vuonna 2007, jonka jälkeen etenkin kokonaisfosforikuormitus on selvästi laskenut. Pidemmällä aikavälillä fosforikuormituksessa on havaittavissa laskeva suunta ja orgaanisen aineen vesistökuormituksessa lievästi nouseva suunta (Kuva 5). 10 BOD 7 (kg O 2 /d) 3,0 2,5 BOD7,lähtevä Kok.P, lähtevä Linear (BOD7,lähtevä) Linear (Kok.P, lähtevä) Kok.P (kg/d) 0,30 0,25 2,0 0,20 1,5 0,15 1,0 0,10 0,5 0,05 0,0 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 5 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina 2000 2015. 4.4 Lupamääräysten toteutuminen Taulukossa (Taulukko 5) on puhdistamolle asetetut puolivuosittaiset BOD 7 :n ja fosforin lupamääräykset ja niiden toteutuminen vuonna 2015. Taulukossa (Taulukko 6) on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetettujen raja-arvojen toteutuminen Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla vuonna 2015. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 8,0 mg/l (teho 93 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 7,0 mg/l (teho 94 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,27 mg/l (teho 93 %) ja toisella jaksolla 0,48 mg/l (teho 91 %). Copyright Pöyry Finland Oy

Puhdistamolle asetetut lupamääräykset täyttyivät BOD 7 :n ja kokonaisfosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 % ja Kok.P < 1,0 mg/l > 90 %). Taulukko 5 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2015 sekä lupaehdot. BOD 7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/2 8,0 93 0,27 93 2/2 7,0 94 0,48 91 2015 7,5 94 0,38 92 Lupaehto 20 90 0,7 90 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja kokonaisosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %). Vaatimukset tulisi täyttää vuosikeskiarvoina.. Puhdistamo täytti vuonna 2015 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset (Taulukko 6) BOD 7 :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. Typenpoiston tarpeesta ratkaistaan asetuksen mukaan ympäristöluvassa. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon luvassa ei ole typenpoistolle raja-arvoja asetettu. Taulukko 6 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 astettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla vuonna 2015. BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kok.P Kok.N ** Tarkastelu * vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Väh.vaatim. 30 70 125 75 35 90 3,0 80 ** 70 ka 2015 7,5 94 43 84 12 88 0,4 92 40 - * Puhdistamon koko < 2 000 avl Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Typenpoistovaatimus on voimassa vain, jos mainittu ympäristöluvassa. 11 4.5 Turvetuotanto 4.5.1 Turvetuotanto v. 2015 ja tarkkailun toteutus Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 2015 yhteensä 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, jotka kaikki olivat tuotannossa (Taulukko 2). Tuotantopinta-ala oli yhteensä 1898 ha, minkä lisäksi tuotantokunnossa oli 4,5 ha. Tuotannosta oli poistunut 126 ha. Kesäaikaisena vesienkäsittelynä oli haihdutus/imeytys 37 ha alalla ja muutoin pintavalutuskenttä. Talviaikaisena vesienkäsittelynä käytettiin laskeutusta viidellä suolla (469 ha) ja muutoin ympärivuotista pintavalutusta. Tarkkailuohjelman mukaan Kuivajoen vesistöalueella ei olisi ollut turvetuotannon päästötarkkailua vuonna 2015, mutta pääosin uusien ympäristölupien määräysten perusteella päästötarkkailua tehtiin Komppasuolla (pvk1), Kompsasuolla (pvk1 ja pvk3), Näätäaavalla (pvk2 ja pvk4), Susiojanlatvasuolla ja Turkkisuolla (pvk1). Lisäksi päästötarkkailua tehtiin Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailun yhteydessä kahdella tuotantovaiheen ympärivuotisella kohteella (Kontio-Klaavunsuo ja Turkkisuo pvk2) sekä yhdellä kuntoonpanovaiheen kohteella (Jääräsuo). Vuosikuormitustarkkailun tarkkailukohteiden tuloksia on käsitelty laajemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2016). Jääräsuon, Kontio-Klaavunsuon ja Turkkisuon kesäaikaisia tuloksia on tarkasteltu myös tässä raportissa. Copyright Pöyry Finland Oy

Jääräsuolla, Kontio-Klaavunsuolla, Komppasuolla, Kompsasuolla, Näätäaavalla ja Turkkisuolla tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Susiojanlatvasuolla päästötarkkailua tehtiin tuotantokaudella. Muilla kohteilla tarkkailu oli periaatteessa ympärivuotista, mutta Komppasuolla, Kompsasuolla, Näätäaavalla pvk4 ja Turkkisuolla pvk1 tarkkailut päästiin pintavalutuskenttien kunnostustöiden takia aloittamaan vasta huhtikuun lopulla. Näytteet otettiin muutoin talvella marraskuusta maaliskuuhun kuukauden välein ja keväällä huhtikuun tulva-aikana viikon välein. Tulva-aika kesti toukokuun alkuun ja periaatteessa näytteet olisi pitänyt ottaa myös toukokuun ensimmäisellä viikolla (vko18), joten tulva-ajan näytteenotto ei onnistunut täysin lupamääräysten mukaisesti. Kesällä näytteet otettiin kahden viikon välein. Kevättulvan aikana toukokuun alussa näytteitä otettiin kerran viikossa. Syksyllä 1.10. lähtien näytteitä otettiin taas kerran kuussa, mutta Näätäaavalla ja Turkkisuolla jäi viikkojen 42 ja 44 päästötarkkailunäytteet ottamatta konsultin virheen vuoksi. Jääräsuon lisäalue oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa helmikuusta lähtien. Tarkkailusoiden virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Tarkkailukohteiden yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat raportin liitteenä 3. 12 4.5.2 Virtaamat ja valumat Taulukossa (Taulukko 7) on esitetty Kuivajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 2015. Kompsasuon pintavalutuskentällä 1 ei ole mittapatoa eikä virtaamia pystytty mittaamaan. Kompsasuo pvk:n kesäajan virtaamat arvioitiin Kompsasuon toisen pintavalutuskentän (pvk3) valumista. Komppasuolla ja Näätäaavalla (pvk2) esiintyi alkukesällä 2015 padotus- tai muita häiriötilanteita virtaaman mittauksessa. Näätäaavan pintavalutuskentällä 2 oli alkukesällä ongelmia mittakaivon penkereissä ja vedet kiersivät patorakenteen ohi, mutta tilanne korjaantui myöhemmin kesällä. Vuosikuormituslaskennassa lähes kaikkien tarkkailusoiden talven ja kevään virtaamia jouduttiin arvioimaan SYKE:n hydrologisen vesistömallin ja osittain myös Puutiosuon virtaamatietojen perusteella. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tarkkailutulosteissa. Taulukko 7 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 2015 (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq = ylivaluma). Kuivajoen alueen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset valumat (Taulukko 7) olivat keskimäärin hieman suurempia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla Copyright Pöyry Finland Oy Tarkkailusuo vesien- Mq Nq Hq käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jääräsuo pvk1 25,1 1,3 88,0 Näätäaapa pvk2 25,9 7,4 99,0 Näätäaapa pvk4 24,1 1,0 84,0 Komppasuo pvk1 31,8 10,6 115,4 Kompsasuo pvk3 26,9 0,0 102,1 Kontio-Klaavunsuo pvk2 18,9 7,2 66,4 Susiojanlatvasuo pvk1 40,3 1,4 248,9 Turkkisuo pvk1 17,7 0,0 121,0 Turkkisuo pvk2 31,5 3,6 103,5 Kuivajoki keskiarvo 27,1 3,5 115,8 Pohjois-Pohjanmaa kaikki 21,8 3,0 154,1 pvk 21,3 3,0 139,2 *virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa kuntoonpano 13,8 1,5 80,1

(keskimäärin 21,8 l/s km 2 ). Suurimmat keskivalumat mitattiin Susiojanlatvasuolla (40 l/s km 2 ) ja Komppasuolla (32 l/s km 2 ). 13 4.5.3 Veden laatu Tarkkailusoiden kesäajan keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Kuivajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden valumavesien keskimääräinen laatu oli tutkittujen parametrien suhteen lähes poikkeuksetta parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai kuntoonpanovaiheen päästötarkkailusoiden valumavesi keskimäärin. Ainoastaan nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli Kuivajoen tarkkailutuloksissa keskimäärin suurempi. Lisäksi Turkkisuon (pvk1) typpipitoisuudet olivat samaa tasoa ja rautapitoisuudet (pvk2) korkeampia kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Veden keskimääräinen ph-taso vaihteli Kuivajoen tarkkailusoilla neutraalin molemmin puolin (6,6 7,1). Alimmillaan mitattiin ph-arvo 5,1 kesäkuun alussa (liite 3.3) Näätäaavalla (pvk2). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kuvaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista ja sen avulla voidaan karkeasti arvioida humuksen määrää vedessä. COD Mn -arvot olivat Kuivajoen tarkkailusoilla turvesuovesiksi jokseenkin alhaisia, keskimäärin 21 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Näätäaavan (pvk4) karuhkosta tasosta (12 µg/l) Turkkisuon (pvk2) ja Kompsasuon (pvk3) selvästi rehevään tasoon (41 42 µg/l). Yleisesti fosforitaso oli kaikilla Kuivajoen soilla alhaisempi kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoilla keskimäärin. Turkkisuolla ja Kompsasuolla oli myös epäorgaanista fosfaattifosforia hieman enemmän kuin muilla tarkkailusoilla. Typpipitoisuudet olivat keskimäärin melko alhaisia (noin 439 772 µg/l) lukuun ottamatta Turkkisuon (pvk2) korkeampaa typpitasoa (1049 µg/l). Myös epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin alhaisia lukuun ottamatta Kompsasuon (pvk3), Turkkisuon (pvk1) ja Komppasuon jonkin verran kohonnutta NO 2+3 -typpitasoa. Rautamäärät vaihtelivat melko paljon ja keskimäärin korkeimmat pitoisuudet mitattiin Turkkisuon pintavalutuskentällä 2. Näätäaavalla (pvk4) ja Komppasuolla rautataso oli selvästi alhaisempi kuin alueen vesistöissä. Kiintoainepitoisuudet olivat Kuivajoen soilla melko alhaisia verrattuna Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden keskimääräisiin arvoihin. Korkeimmillaan keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 6,4 mg/l Turkkisuolla (pvk1). Kiintoainetulokset kuvaavat karkean kiintoaineen (1,2 µm) osuutta. Taulukko 8 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2015. Tarkkailusuo vesien- n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine (1,2 µm) käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jääräsuo pvk1 10 6,9 20 29 623 51 14 2550 3,4 Näätäaapa pvk2 10 6,6 26 22 6 698 65 10 1535 4,3 Näätäaapa pvk4 10 6,8 20 12 2 476 2 6 613 1,3 Komppasuo pvk1 10 7,1 16 15 3 672 122 24 600 1,7 Kompsasuo pvk1 9 6,7 19 36 20 772 206 49 2500 4,2 Kompsasuo pvk3 9 6,6 17 42 22 439 6 5 1260 4,0 Kontio-Klaavunsuo pvk2 10 6,6 18 17 10 521 22 21 1533 3,4 Susiojanlatvasuo pvk1 9 6,7 30 31 12 722 7 18 2900 5,1 Turkkisuo pvk1 10 6,6 26 33 14 1049 297 60 2925 6,4 Turkkisuo pvk2 10 6,6 19 41 28 612 89 13 4410 5,3 Kuivajoki keskiarvo 6,7 21 28 13 662 90 23 2031 4,0 Pohjois-Pohjanmaa kaikki 934 6,3 31 51 24 1029 65 132 3429 8,1 pvk 784 6,3 33 48 22 1010 63 105 3138 6,4 Copyright Pöyry Finland Oy kuntoonpano 36 6,0 51 86 20 1394 30 180 2397 6,9

Kontio-Klaavunsuota lukuun ottamatta kaikilla soilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn toimivuutta ottamalla näytteitä myös vesiensuojelurakenteen yläpuolelta. Vesienkäsittelyn tehoon vaikuttavat pintavalutuskentän rakenne, virtaamat ja muut suon paikalliset olosuhteet, mistä johtuen vesienkäsittelyrakenteiden toiminta voi vaihdella varsin paljon samalla tarkkailukaudella. Lisäksi puhdistustehoja vertailtaessa on huomioitava, että osalla alueista jo vesienkäsittelyyn tulevassa vedessä pitoisuudet voivat olla alhaisia. Tällöin myös vesienkäsittelyn tehokkuudelle lasketut prosentit ovat alhaisia, vaikka tuotantoalueelta lähtevän veden laatu olisi hyvä. Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty keskimääräiset kesäaikaiset sekä koko vuoden aikaiset puhdistustehot, jotka on laskettu näytteenottokertojen puhdistustehojen keskiarvona. Yksityiskohtaiset tulokset ja näytekertakohtaiset tehot on esitetty liitteessä 3. Jääräsuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 40 µg/l ja kokonaistyppi 1 000 µg/l. Vuosikeskiarvona lasketut tehot olivat: kiintoaine 70 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 28 %. Lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 3,0 mg/l, kokonaisfosfori 34 µg/l ja kokonaistyppi 674 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi. Komppasuon (PSAVI 150/2014/1), Kompsasuon (PSAVI 152/2014/1) ja Turkkisuon (PSAVI 151/2014/1) ympäristölupien mukaan pintavalutuskentillä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 50 % / 6 mg/l, kokonaisfosfori 50 % / 50 µg/l ja kokonaistyppi 20 % / 800 µg/l. Luvat eivät kuitenkaan ole vielä (III/2016) lainvoimaiset, joten päästörajoja ei varsinaisesti vielä sovelleta. Lisäksi tarkkailut alkoivat em. soilla kesken vuotta. Kaikkien kolmen suon pintavalutuskentät toimivat kuitenkin hyvin ja kiintoaineen sekä fosforin pitoisuusrajat alittuivat kaikilla kentillä. Myös puhdistustehot olivat pääosin vaadittua tasoa lukuun ottamatta Turkkisuon pintavalutuskenttää 1, jossa pitoisuudet olivat jo kentän yläpuolella alhaisia. Typpipitoisuudet olivat Kompsasuon pintavalutuskenttää 3 lukuun ottamatta yli raja-arvon 800 µg/l. Typen puhdistustehot vaihtelivat välillä 27 54 % täyttäen siten reduktiovaatimuksen. Kokonaisuutena lupamääräykset täyttyivät kaikilla kolmella suolla ja kaikilla pintavalutuskentillä. Näätäaavan ympäristöluvan (PSAVI 47/2013/1) mukaan pintavalutuskentillä 2 ja 4 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna samat puhdistustehot tai lähtevän veden pitoisuudet kuin edellisillä: kiintoaine 50 % / 6 mg/l, kokonaisfosfori 50 % / 50 µg/l ja kokonaistyppi 20 % / 800 µg/l. Näätäaavan pintavalutuskentällä 2 lupamääräys täyttyi fosforin ja typen osalta, mutta kiintoaineen osalta sekä pitoisuus että puhdistusteho jäivät raja-arvoista, mihin vaikutti alkuvuoden penkereiden vuotamiseen liittyvät ongelmat. Näätäaavan pintavalutuskenttä 4 valmistui vasta kevääksi ja oli tarkkailussa huhtikuusta lähtien. Kenttä toimi hyvin täyttäen lupamääräyksen sekä tehon että pitoisuusarvojen puolesta. Susiojanlatvasuon pintavalutuskentän (pvk1) puhdistusteho oli ravinteiden ja kiintoaineen suhteen luokkaa 30 40 %. Susiojanlatvasuon pintavalutuskentälle ei ole luvassa määrätty tehon tai pitoisuuden raja-arvoja. COD Mn -arvoon pintavalutuksella ei yleisesti ollut juurikaan vaikutusta. Joillain kohteilla COD Mn -arvot nousivat hieman pintavalutuskentän alapuolella eli humusta huuhtoutui kentältä. 14 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 9 Vesienkäsittelymenetelmien puhdistusteho kesäaikana sekä koko vuoden keskiarvona 2015. Tarkkailusuo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l JÄÄRÄSUON LISÄALUE PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 17 65 758 136 5525 8,8 Pintavalutuskentän alapuoli 20 28 565 14 2550 3,7 Erotus -3 37 193 122 2975 5 Teho % -18 57 25 90 54 58 Vuosi (n= 12) Pintavalutuskentän yläpuoli 16 68 935 344 4700 11 Pintavalutuskentän alapuoli 15 34 674 179 1950 3,0 Erotus 1 34 261 165 2750 9 Teho % 8 50 28 48 59 74 KOMPPASUO PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 19 29 12 1533 665 439 2700 5,0 Pintavalutuskentän alapuoli 17 15 3 715 162 29 600 1,9 Erotus 2 14 9 818 503 411 2100 3 Teho % 9 49 76 53 76 93 78 62 Vuosi (n= 6) Pintavalutuskentän yläpuoli 22 36 16 1705 578 646 2533 6,1 Pintavalutuskentän alapuoli 18 17 4 943 273 167 735 2,2 Erotus 4 19 12 762 305 479 1798 4 Teho % 17 54 76 45 53 74 71 65 KOMPSASUO PVK1 Kesä (n= 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 23 64 35 1810 884 232 3867 9,5 Pintavalutuskentän alapuoli 23 37 21 1008 440 123 2500 4,3 Erotus 0 27 14 803 444 109 1367 5 Teho % 1 42 39 44 50 47 35 55 Vuosi (n= 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 24 66 39 2026 726 699 3620 11 Pintavalutuskentän alapuoli 22 36 19 968 392 147 2220 3,9 Erotus 2 31 20 1058 334 552 1400 7 Teho % 7 46 50 52 46 79 39 65 KOMPSASUO PVK3 Kesä (n= 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 24 112 94 1163 412 490 3933 9,1 Pintavalutuskentän alapuoli 18 33 22 383 8 6 1260 1,8 Erotus 6 79 72 780 404 485 2673 7 Teho % 26 70 77 67 98 99 68 81 Vuosi (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 27 109 89 1373 384 618 3800 9,2 Pintavalutuskentän alapuoli 22 41 28 638 199 154 1620 2,4 Erotus 5 68 61 735 186 464 2180 7 Teho % 18 62 69 54 48 75 57 73 NÄÄTÄAAPA PVK2 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 24 54 31 1375 423 433 3700 9,0 Pintavalutuskentän alapuoli 26 21 6 675 65 12 1535 3,4 Erotus -2 33 25 700 358 420 2165 6 Teho % -50-2 2 37 68 72-22 -62 Vuosi (n= 12) Pintavalutuskentän yläpuoli 16 45 27 1274 371 470 2774 7,5 Pintavalutuskentän alapuoli 24 46 27 801 118 132 3376 12,2 Erotus -8-1 1 473 252 338-602 -5 Teho % -50-2 2 37 68 72-22 -62 15 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 9 jatkuu. 16 NÄÄTÄAAPA PVK4 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 25 52 38 1110 241 313 3525 5,6 Pintavalutuskentän alapuoli 21 10 3 542 81 6 656 1,2 Erotus 3 42 35 568 159 306 2869 4 Teho % 13 80 93 51 66 98 81 79 Vuosi (n= 7) Pintavalutuskentän yläpuoli 23 40 27 1144 349 303 3019 8,3 Pintavalutuskentän alapuoli 21 16 4 586 75 36 1697 2,8 Erotus 2 24 23 559 274 267 1321 6 Teho % 8 59 84 49 79 88 44 67 SUSIOJANLATVASUO PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 32 43 21 788 12 15 3575 8,9 Pintavalutuskentän alapuoli 31 30 12 740 7 18 2900 4,9 Erotus 1 13 9 48 6-3 675 4 Teho % 4 30 44 6 47-22 19 45 Vuosi (n= 6) Pintavalutuskentän yläpuoli 33 41 17 788 28 23 3017 7,2 Pintavalutuskentän alapuoli 32 29 11 722 20 16 2442 4,2 Erotus 2 12 7 67 8 7 575 3 Teho % 5 29 39 8 29 29 19 42 TURKKISUO PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli 25 37 19 1463 570 382 2467 4,7 Pintavalutuskentän alapuoli 28 30 14 1047 395 71 2467 4,5 Erotus -2 6 6 417 175 311 0 0 Teho % -9 17 29 28 31 81 0 5 Vuosi (n= 7) Pintavalutuskentän yläpuoli 22 36 19 1399 540 389 1977 4,1 Pintavalutuskentän alapuoli 23 31 13 1021 430 95 2234 4,7 Erotus -2 5 6 377 110 294-257 -1 Teho % -7 15 31 27 20 76-13 -16 TURKKISUO PVK2 Kesä (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 12 115 94 1550 250 580 6900 13 Pintavalutuskentän alapuoli 13 35 25 570 2,0 23 2300 3,8 Erotus -1 80 69 980 248 557 4600 9 Teho % -8 70 73 63 99 96 67 71 Vuosi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 18 110 86 1800 455 760 5800 13 Pintavalutuskentän alapuoli 18 42 30 847 251 127 2350 3,9 Erotus -1 68 56 953 204 634 3450 9 Teho % -4 62 65 53 45 83 59 71 Copyright Pöyry Finland Oy

4.5.4 Päästöt vesistöön Taulukossa (Taulukko 10) on esitetty Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 2015. Kuivajoen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt olivat jonkin verran pienempiä kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden ominaispäästöt keskimäärin. Pienemmät ominaispäästöt johtuvat pääosin paremmasta veden laadusta ja osin myös pienemmistä valumista. Päästöissä oli kuitenkin jonkin verran vaihtelua ja yksittäisistä tarkkailusoista Näätäaavan pvk4 ja Kontio-Klaavunsuon ominaispäästöt olivat pienimmät. Suurimmaksi brutto-ominaispäästöt muodostuivat Susiojanlatvasuolla. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l (Ympäristöministeriö 2013). 17 Taulukko 10 Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 2015. Brutto Tarkkailusuo vesien- COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Jääräsuo pvk1 427 0,64 13,2 0,18 45 74 0,20 2,4 52 Näätäaapa pvk2 622 0,52 0,11 16,7 1,98 0,17 29 108 0,04 4,9 85 Näätäaapa pvk4 447 0,20 0,05 10,0 0,05 0,14 13 25 0,00 0,0 4 Komppasuo pvk1 503 0,50 0,10 22,0 6,00 0,60 20 58 0,00 7,0 28 Kompsasuo* pvk1 431 0,88 0,46 19,1 3,76 1,05 59 100 0,41 7,5 77 Kompsasuo pvk3 377 1,00 0,50 11,0 0,20 0,10 33 86 0,50 0,0 62 Kontio-Klaavunsuo pvk2 272 0,29 0,19 8,9 0,28 0,40 29 53 0,00 0,7 36 Susiojanlatvasuo pvk1 1066 1,07 0,36 24,5 0,18 0,48 86 186 0,37 7,1 151 Turkkisuo pvk1 415 0,46 0,21 18,7 8,27 1,52 37 73 0,16 11,1 57 Turkkisuo pvk2 542 1,15 0,73 18,1 2,57 0,30 125 145 0,61 4,5 118 Kuivajoki keskiarvo 530 0,65 0,28 16,2 2,44 0,46 47 92 0,21 4,4 68 Pohjois-Pohjanmaa kaikki 581 0,84 0,30 20,0 1,14 2,02 45 114 0,45 10,2 94 pvk 594 0,81 0,29 18,8 1,09 1,70 41 98 0,43 9,2 78 *virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa kuntoonpano 525 0,87 0,18 14,7 0,07 2,10 47 84 0,63 8,7 72 Netto Kuivajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2016) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien mukaan laskettujen ominaispäästökeskiarvojen (Taulukko 11) avulla. Taulukossa (Taulukko 12) on esitetty Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden aikainen (touko-syyskuu) vuorokausikuormitus vuonna 2015. Kuivajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 2015 oli noin 1002 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,21 kg/d fosforia, 31 kg/d typpeä ja 163 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 0,41 kg/d fosforia, 9,4 kg/d typpeä ja 119 kg/d kiintoainetta. Tuotantokauden bruttopäästöt olivat selvästi suurempia (50 100 %) kuin edellisvuonna. Nettopäästöt olivat noin 40 60 % suuremmat vuoden 2014 tasoon nähden. Pidemmällä tarkasteluvälillä tuotantokauden 2015 bruttopäästöt olivat myös pääosin suurempia kuin 2013, mutta nettopäästöt olivat samaa tasoa tai pienempiä. Vuoteen 2012 nähden päästöt olivat 10 60 % pienempiä. Vuositasolla Kuivajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 366 426 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 569 kg/a fosforia, 17 071 kg/a typpeä ja 87 440 kg/a kiintoainetta (Taulukko 13). Nettopäästöt olivat noin 231 kg/a fosforia, 7 804 kg/a typpeä ja 68 683 kg/a kiintoainetta. Vuoden 2015 happea kuluttavan aineen Copyright Pöyry Finland Oy

ja ravinteiden päästöt olivat hieman edellisvuotta suurempia, mutta kiintoainekuormitus oli samaa tasoa. Myös nettokuormitukset olivat lähellä (± 10 %) vuoden 2014 tasoa. Tuotantopinta-alat ovat Kuivajoella jatkuvasti hieman pienentyneet vuosina 2009 2015. Vuonna 2015 Kuivajoella oli kuntoonpanossa ainoastaan Jääräsuon lisäalue, kuntoonpanoalaa oli kuitenkin edellisvuosia enemmän. Pinta-alamuutosten ohella vuosipäästöjen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti sademäärä (ja sitä kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä). Vuoden 2015 päästöjen kasvamiseen edeltävään vuoteen verrattuna vaikuttikin pääasiassa suuret valumat. Kuivajoen alueen olosuhteiden ohella laskelmaan vaikuttaa laajemman alueen tilanne, koska osalla Kuivajoen soista kuormitusarvioinnissa on käytetty koko Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 9). Laskentamenetelmissä tapahtui vuonna 2013 joitain muutoksia, jotka nostavat kuormitusarvioita aiempiin vuosiin nähden. Vapo Oy:n kohteiden vedenlaatuna käytettiin määritysrajaa silloin kun pitoisuus oli alle määritysrajan, kun aikaisemmin on käytetty puolta määritysrajapitoisuudesta. Kiintoaineen nettokuormituksen kasvu johtui paljolti laskennassa käytetystä aiempaa alhaisemmasta, uuden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukaisesta taustapitoisuuden arvosta 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. 18 Taulukko 11 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 2016). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Pintavalutuskentälliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto soit COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine kp g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 259 1,0 21 107 0,7 14 94 kevät 2009 3,4 111 629 1,6 57 521 kesä 609 1,0 37 256 0,5 24 230 syksy 1005 0,9 53 202 0,3 38 173 249 0,5 15,0 85 0,3 9,4 74 talvi 282 0,4 16 33 0,1 10 21 kevät 1015 1,2 50 173 0,2 23 119 kesä 602 0,8 19 100 0,4 9,1 80 syksy 655 0,8 33 78 0,3 21 56 192 0,2 8,5 29 0,1 4,7 21 Kosteikko / kasv.kenttä/ Maaperäimeytys / haihdutus kesällä, talvella ja keväällä la, syksyllä pvk Kuntoonpanosuot 1) la-arvo, 2) pintavalutuskenttien arvo talvi 1) 259 1,0 21 107 0,7 14 94 kevät 1) 2009 3,4 111 629 1,6 57 521 kesä 778 0,9 20 116 0,5 10 96 syksy 2) 655 0,8 33 78 0,3 21,0 56 vuosi kg/ha/a 254 0,4 12,0 62 0,3 6,9 52 talvi 547 0,5 29 68 0,2 22 54 kevät 980 1,5 56 138 0,5 30 87 kesä 525 0,9 15 84 0,6 8,7 72 syksy 750 0,9 28 53 0,6 18 35 vuosi kg/ha/a 221 0,3 9,5 29 0,2 6,4 23 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 12 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 2015. 19 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.054 234 12 246 K 153 0,13 4,1 27 0,01 1,2 21 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.043 226 3,8 230 K 103 0,05 2,3 6 0,00 0,0 1 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.041 19 19 E 10 0,01 0,3 1 0,00 0,0 1 Kuurtosuo Turveruukki Oy 63.072 154 22 176 E 106 0,15 3,3 17 0,08 1,6 14 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy 63.055 30 14 44 E 26 0,04 0,8 4 0,02 0,4 4 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 63.014 31 58 0,6 89 K 38 0,06 1,2 7 0,02 0,2 5 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.034 103 9,3 112 K 56 0,05 2,5 6 0,00 0,8 3 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.031 99 14 113 E 57 0,05 2,5 7 0,00 0,8 3 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.033 127 5,0 132 K 50 0,13 1,4 11 0,07 0,0 8 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.071 40 0,5 41 K 17 0,04 0,8 4 0,02 0,3 3 Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy 63.025 264 4,1 269 K 73 0,08 2,4 14 0,00 0,2 10 Kontiosuo Kuiva-Turve Oy 63.014 68 2,8 70 E 19 0,02 0,6 4 0,00 0,1 3 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 63.038 66 2,1 68 E 30 0,04 1,1 4 0,02 0,5 3 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 63.017 23 11 34 K 36 0,04 0,8 6 0,01 0,2 5 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.032 171 12 184 K 107 0,20 3,4 26 0,11 1,0 21 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.034 85 7,0 92 K 38 0,04 1,7 7 0,01 1,0 5 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy 63.011 37 37 E 0 0,00 0,0 0 0,00 0,0 0 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste 63.063 95 4,5 6,0 105 E 82 0,10 2,1 12 0,05 1,1 10 Tuotantosuot yhteensä 1 898 4,5 126 2 029 989 1,19 30,9 161 0,41 9,3 117 Kuntoonpanosuot yhteensä 31 31 13 0,02 0,4 2 0,01 0,1 2 Vesistöalue yhteensä 31 1 898 5 126 2 060 1 002 1,21 31,3 163 0,41 9,4 119 2014 0 1 972 32 179 2 184 511 0,63 16 107 0,28 6 87 2013 5 1 997 19 148 2 168 619 0,94 20 131 0,65 11 114 2012 5 2 019 19 126 2 169 1 257 1,65 36 224 0,92 16 151 2011 0 2 056 12 104 2 172 878 0,98 29 213 0,55 18 170 2010 0 2 080 66 75 2 215 719 0,87 21 95 0,57 13 36 Taulukko 13 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2015 (Pöyry Finland Oy 2016). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.054 234 12 246 K 43 043 50 1 666 13 474 13 759 11 661 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.043 226 3,8 230 K 23 046 20 641 5 366 7,2 114 4 341 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.041 19 19 E 2 602 2,7 90 739 0,8 34 627 Kuurtosuo Turveruukki Oy 63.072 154 22 176 E 36 946 59 1 763 7 509 29 992 5 975 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy 63.055 30 14 44 E 10 178 19 519 2 618 11 298 2 177 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 63.014 31 58 0,6 89 K 13 503 32 664 2 675 14 218 1 782 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.034 103 9,3 112 K 24 443 26 1 558 3 354 2,3 850 1 937 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.031 99 14 113 E 25 541 46 1 491 6 550 22 798 5 164 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.033 127 5,0 132 K 22 527 55 896 4 675 31 337 3 498 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.071 40 0,5 41 K 7 694 14 411 1 524 6,5 214 1 129 Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy 63.025 264 4,1 269 K 26 894 37 1 313 8 059 0,6 183 5 633 Kontiosuo Kuiva-Turve Oy 63.014 68 2,8 70 E 7 051 10 344 2 113 0,2 48 1 477 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 63.038 66 2,1 68 E 11 684 20 630 1 972 7,2 284 1 280 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 63.017 23 11 34 K 25 577 22 601 2 457 5,1 181 1 617 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.032 171 12 184 K 35 017 88 2 152 14 068 48 1 165 12 096 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.034 85 7,0 92 K 18 048 21 920 2 983 6,1 547 2 239 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy 63.011 37 37 E 10 002 17 478 2 497 10 285 2 111 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste 63.063 95 4,5 6,0 105 E 22 622 31 933 4 806 16 498 3 939 Tuotantosuot yhteensä 1 898 4,5 126 2 029 361 718 557 16 840 86 510 226 7 728 68 063 Kuntoonpanosuot yhteensä 31 31 4 698 11 231 931 5 76 620 Vesistöalue yhteensä 31 1 898 5 126 2 060 366 416 569 17 071 87 440 231 7 804 68 683 2014 0 1 972 32 179 2 184 236 664 476 13 203 90 349 252 7 104 78 073 2013 5 1 997 19 148 2 168 257 041 574 13 805 75 213 358 8 187 64 005 2012 5 2 019 19 126 2 169 375 393 639 18 974 83 859 360 11 154 55 919 2011 0 2 056 12 104 2 172 276 792 464 12 956 57 694 291 8 464 40 521 2010 0 2 080 66 75 2 215 232 908 498 11 338 53 546 339 7 247 38 144 4.6 Kaatopaikat Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalla Ranuan suljetulla lietekaatopaikalla ei ole kuormituksen tarkkailuvelvoitteita. Ranuan keskuskaatopaikka on suljettu lokakuussa 2007, mutta siellä tarkkailtiin vuonna 2015 kaatopaikan suotovesiä sekä pinta- ja pohjavesiä Lapin ympäristökeskuksen 2005 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi mitattiin kaatopaikkakaasun laatua ja painetta. Copyright Pöyry Finland Oy

Vuonna 2015 suotovesiallaskäsittely ei merkittävästi parantanut kaatopaikkaveden laatua. Tulosten perusteella suotovesi oli kaatopaikkavesille tyypilliseen tapaan ravinnepitoista. Vuonna 2015 kaatopaikan kuormitus oli kolmen havaintokerran tarkkailutulosten perusteella keskimäärin 8,9 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Cr ), 8,0 kg/d kiintoainetta, 5,4 kg/d typpeä ja 0,085 kg/d fosforia. Suotovesien vaikutuksesta Heinijoessa heti kaatopaikan alapuolella todettiin kohonneita kloridin sekä kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kaatopaikan pohjavesivaikutukset rajoittunevat pääosin kaatopaikka-alueen pohjavesiin. Kaasumittausten alhaisista metaani- ja hiilidioksidipitoisuuksista päätellen jätetäytössä ei ole tapahtunut hajoamista vuonna 2015 (Ahma Ympäristö Oy 2016). 20 4.7 Kuormitus yhteensä Vesistöön kohdistuva taajamien, kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 2015 oli yhteensä noin 0,8 kg/d kokonaisfosforia, 34 kg/d kokonaistyppeä ja 198 kg/d kiintoainetta (Taulukko 14). Pääosa kuormituksesta muodostuu turvetuotannosta, jossa kuormitus vaihtelee vuosittain voimakkaasti lähinnä valuntatilanteesta riippuen. Kuormitus oli vuonna 2015 kokonaisravinteiden suhteen suurempaa kuin edeltävänä vuonna 2014. Ravinnekuormituksen kasvua tapahtui kaikkien pistekuormittajien osalta lukuun ottamatta turvetuotannon fosforipäästöjä. Kiintoainekuormituksen kasvuun vuodesta 2013 lähtien on vaikuttanut nettokuormituksen laskentamenetelmä muutos. Taulukossa (Taulukko 14) esitetty turvetuotannon kuormitus on laskettu keskimääräisestä nettovuosikuormituksesta, joten kiintoainekuormituksen kasvuun vuosina 2013 2015 vaikuttaa osaltaan taustahuuhtouman laskentamenetelmän muutos. Keskimääräisen vuosikuormituksen laskennassa on käytetty Kuivajoen alueen tuotantosoiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantosoita. Vuositasolle laskettu turvesoiden keskimääräinen vuorokausikuormitus oli selvästi suurempaa kuin tuotantokauden aikainen keskimääräinen kuormitus (ks. Taulukko 12). Taulukko 14 Yhteenveto Kuivajoen pistekuormittajien vesistökuormituksesta vuonna 2015. Kuormittaja n Kok.P Kok.N Kiintoaine Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajien päästöt ovat vaihdelleet viime vuosien aikana ilman selkeää kehityssuuntaa (Kuva 6). Turvetuotannon päästöt muodostavat selvästi suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta. Turvesoilta lähteneeseen kuormitukseen vuotuisilla sääolosuhteilla, etenkin sadannalla ja sen kautta valumalla, on huomattava vaikutus. Copyright Pöyry Finland Oy kg/d kg/d kg/d Taajamat 1 0,07 6,8 2,1 Kaatopaikat 1 0,085 5,4 8,0 Turvetuotanto * 12 0,63 21,4 188 Yhteensä vuonna 2015 0,78 33,6 198 vuosi 2014 0,71 25,0 216 vuosi 2013 1,02 28,0 178 vuosi 2012 1,03 35,1 155 vuosi 2011 0,82 28,3 112 vuosi 2010 0,93 27,0 109 vuosi 2009 1,36 24,6 134 * nettokuormitus, laskettu vuosikuormituksesta

21 1000 Kok.P 25 25000 Kok.N 25 800 20 20000 20 [kg/a] 600 400 15 10 [l/s km -2 ] [kg/a] 15000 10000 15 10 [l/s km -2 ] 200 5 5000 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 120 Kiintoaine 25 [t/a] 100 80 60 40 20 20 15 10 5 [l/s km -2 ] Jätevedenpuhdistamo Kaatopaikka Turvetuotanto Tuotantokauden keskivaluma 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Kuva 6 Kuivajoen vesistöalueen pistekuormitus sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden kesäajan keskivaluma vuosina 2006 2015. Kaatopaikan kuormitustiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia vuosina 2006 2008. 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Yleistä Kuivajoen vesistötarkkailu sisältää vuosittaisen intensiivisen tarkkailun, vuosittain tapahtuvan alueellisen tarkkailun sekä määrävuosina toistuvan laajan tarkkailun. Vuonna 2015 Kuivajoella toteutettiin vuosittaista intensiivistä ja alueellista tarkkailua. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1.1 sekä koordinaatein liitteessä 1.2. 5.2 Intensiivinen tarkkailu Intensiivinen veden laadun seuranta kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan ja siitä vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Intensiivistä tarkkailua toteutettiin Kuivajoen alaosalla rautatiesillalla (Kui5). Tarkkailutulokset (poimittu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta) on esitetty liitteessä 4. Vuoteen 2007 asti myös Kivijoen alaosan havaintopiste Kiv2 kuului intensiivisen tarkkailun piiriin. Kuvassa 7 on esitetty Kuivajoen alaosan vedenlaatu intensiivisessä tarkkailussa sekä vertailun vuoksi myös aiemman intensiivipisteen Kiv2 tulokset samalta ajanjaksolta. Kuivajoen alaosalla rautatiesillan kohdalla sijaitsevalla havaintopisteellä Kui5 veden laatua seurattiin vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 10 kertaa. Näytteenotto keskittyi huhti-toukokuuhun kevättulvan aikaan. Kesäaikana näytteitä otettiin vain elokuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Kuivajoen alaosan (Kui5) happitilanne oli kaikkina vuodenaikoina hyvä tai erinomainen (liite 4). Vesi oli ympäri vuoden melko humuspitoista, rautapitoista, tummaa ja ajoittain hieman sameaa. Veden ph vaihteli lievästi happaman ja neutraalin välillä. Alin ph-arvo (5,7) mitattiin keväällä huhtikuun lopulla suurimman tulvavirtaaman aikaan ja tuolloin myös puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti (0,036 mmol/l) laski välttävälle tasolle. Sulamisvesien vaikutukset näkyivät veden laadussa myös mm. sähkönjohtavuuden, värin sekä ravinne- ja rautapitoisuuksien laskuna. Korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin kevättalvella maalis-huhtikuussa sekä kesällä elokuussa Myös syksyllä virtaamien kasvu näkyi veden laadussa kohonneina ravinnepitoisuuksina. Kevättulvan alkuvaiheessa myös epäorgaanisia ravinteita (PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N) oli vedessä runsaasti. Yleisesti ravinteiden ja erityisesti typen vuodenaikainen pitoisuusvaihtelu oli suhteellisen vähäistä. Kiintoaineen (karkea 1,2 µm) pitoisuus oli Kivijoen suulla koholla (22 mg/l) erityisesti alkukesällä. Kuivajoen suulla kiintoainetta (hieno 0,4 µm) oli eniten (11 mg/l) samaan aikaan kuin ravinteitakin eli kevättalvella sekä kesällä ja syksyllä. Kiintoainemääritys tehdään ELY-keskuksen Kuivajoen näytteissä erilaisella suodattimella, jolloin määritykseen tulee mukaan hienorakeisempaa kiintoainepartikkelia. Kuivajoen vesi oli melko ravinteikasta, ja erityisesti fosforipitoisuudet olivat reheville vesistöille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista fosforia ja typpeä oli vedessä kesälläkin pieniä määriä ja ravinteiden lisäksi muut tekijät kuten veden virtaus ja tumma väri voivat säädellä perustuotantoa. Kuivajoen ja Kivijoen veden laadussa ei ole ollut viime vuosina havaittavissa selvää kehityssuuntaa (Kuva 7), joskin vuosina 2010 2012 Kuivajoessa on mitattu yksittäisiä aiempaa korkeampia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Typpeä on ollut useimmiten Kuivajoen alaosalla (Kui5) hieman enemmän kuin Kivijoen alaosalla (Kiv2). Fosforipitoisuudet ovat olleet Kuivajoessa ja Kivijoessa keskimäärin samaa tasoa. Kivijoessa on ajoittain mitattu selvästi Kuivajokea korkeampia kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ), värin ja sameuden arvoja. Kivijoen entisen intensiivitarkkailupisteen näytemäärä on ollut vuodesta 2008 alkaen aiempaa pienempi, mikä vaikeuttaa jonkin verran kehityksen vertailua. Myös ero kiintoainemäärityksissä vaikuttaa veden laadun kehityksen vertailua. Viime vuosina Kivijoen kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet aiempaa voimakkaammin. Etenkin vuonna 2012 mitattiin yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, joka on aiempiin havaintoihin verrattuna yli kaksinkertainen. 22 Copyright Pöyry Finland Oy

23 Kok.P 120 160 Kok.N 1400 1700 100 1200 80 1000 [µg/l] 60 [µg/l] 800 600 40 400 20 200 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 COD Mn 45 Väri 450 40 400 35 350 30 300 [mg O 2 /l] 25 20 15 [mg Pt/l] 250 200 150 10 100 5 50 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kiintoaine 30 54 Sameus 18 Kui5 25 15 Kiv2 20 12 [mg/l] 15 [FNU] 9 10 6 5 3 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Kui5 Kiv2 Kuva 7 Veden laatu Kuivajoen alaosalla (Kui5) sekä Kivijoen alaosalla (Kiv2) vuosina 2006 2015. 5.3 Alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikkoja on viisi: Kui2 Kuivajoen suulla, Kui41 Kuivajoen yläosalla, Oij Oijärvessä, Kiv45 Kivijoen yläosalla sekä Kiv2 Kivijoen alaosalla. Ohjelman mukaan vuosittaiset vesistötarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa lukuun ottamatta Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolista havaintopaikkaa Kui2, josta näytteet otetaan puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa eli helmi-maaliskuussa, touko-kesäkuussa, heinä-elokuussa sekä loka-marraskuussa. Vuonna 2015 alueellisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin 2 4.3.15, 9 11.6.15, 6. 9.7.15, 6.8.15 ja 22.10.2015 (Kui2). Jääräsuon kuntoonpanoon liittyen toteutettiin lisäksi vesistötarkkailua Kuivajoen yläosan havaintopaikoilla Kui37 ja Kui32, joilla maaliskuun näytteenottoaika poikkesivat hieman vuosittaisesta tarkkailusta: 17.3.2015. Tarkkailutuloksia on esitetty ku- Copyright Pöyry Finland Oy

vassa (Kuva 7) ja liitteessä 5. Maaliskuun näytteenotot ajoittuivat alivirtaama-aikaan, samoin heinä-elokuun näytteenotot. Kesäkuun alussa ja lokakuussa tarkkailupaikalla Kui2 virtaamat olivat kasvussa. 24 5.3.1 Kivijoki Kivijoen ylä- (Kiv45) ja alaosalla (Kiv2) veden happitilanne oli kesällä 2015 jokseenkin hyvä, mutta maaliskuussa vesi oli joen yläosalla lähes hapetonta (Kuva 8). Veden pharvot olivat pääosin lievästi happamia, kesäkuun alun ylivirtaamavaiheessa ph-arvot laskivat kuitenkin tasolle 5,6 5,7 (liite 5). Veden sähkönjohtokyky oli luonnonvesille tyypillisen alhainen, maaliskuussa sähkönjohtavuusarvot olivat hieman korkeampia kuin kesällä. Kivijoen vesi oli kummallakin havaintopisteellä hyvin tummaa (väriarvot 200 350 mg Pt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella myös humuspitoista (COD Mn 21 37 mg/l). Korkeimmat väri- ja COD Mn -arvot mitattiin joen alaosalla heinäelokuussa. Kesäaikaiset keskimääräiset väri- ja COD Mn -arvot olivat Kivijokisuulla selvästi edellisvuotta korkeampia (Kuva 8). Rautaa oli Kivijoen vedessä myös runsaasti, 1300 4000 µg/l. Rautapitoisuus oli molemmilla Kivijoen havaintopaikoilla koholla maaliskuun alivirtaama-aikaan, mutta korkeimmat pitoisuudet mitattiin kuitenkin pisteellä Kiv2 heinä-elokuussa samaan aikaan kohonneiden väri- ja COD Mn -arvojen kanssa. Sameusarvoja on mitattu vain jokisuulla, jossa vesi oli lievästi sameaa ja korkein sameusarvo mitattiin maaliskuussa (liite 5). Kiintoaineen (karkea 1,2 µm) pitoisuudet olivat maalikuussa jokseenkin pieniä, mutta kesällä esiintyi jokivesille tyypillisesti jonkin verran vaihtelua. Selkeästi eniten kiintoainetta mitattiin Kivijoen suulla, etenkin kesäkuun pitoisuus oli koholla (22 mg/l). Kesäajan keskimääräinen kiintoainepitoisuus olikin jokisuulla selvästi korkeampi kuin vuonna 2014. Kivijoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevien rehevien vesien tasolla (n. 450 1100 µg/l). Maalikuussa ja kesäkuussa typpeä oli enemmän joen ylä- kuin alaosalla. Heinäkuussa typpipitoisuus kasvoi jokisuulla ja elokuussa pitoisuudet olivat hyvin tasaiset. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli kesällä melko vähän. Ammoniumtyppipitoisuus oli Kivijoen yläosalla Kiv45 maaliskuussa liittyen heikkoon happitilanteeseen. Kivijoen fosforipitoisuudet (28 65 µg/l) ilmensivät lähinnä rehevyyttä. Pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin molemmilla havaintopaikoilla kesäkuussa ja suurimmat elokuussa (liite 5). Fosfaattimuotoista fosforia oli Kivijoen vedessä kesälläkin, muodostaen noin 30 50 % kokonaisfosforista. Laskennallisesti kesän epäorgaanisten ravinteiden pitoisuussuhteen perusteella perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli Kivijoessa typpi. Käytännössä myös muut tekijät kuten veden virtaus ja tumma väri voivat säädellä perustuotantoa Kivijoella. Kivijoen kesäaikaiset ravinnepitoisuudet olivat joen yläosalla samaa tasoa ja alaosalla hieman suurempia edellisvuoteen verrattuna (kuva 7). Veden a- klorofyllipitoisuudet vaihtelivat melko paljon, 1,6 15,2 µg/l ollen korkeimmillaan heinä-elokuussa rehevää tasoa. Veden hygieeninen laatu oli Kivijoen suulla hyvä, lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet vaihtelivat välillä (9 32 pmy/100 ml). Copyright Pöyry Finland Oy

[µg/l] Kok.P 60 50 40 30 20 10 0 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 COD Mn 40 [mg O 2 /l] [mg Pt/l] 35 30 25 20 15 10 5 0 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 Väri 350 300 250 200 150 100 50 0 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 [µg/l] Kiintoaine 16 [mg/l] Kok.N 1200 1000 800 600 400 200 14 12 10 8 6 4 2 0 0 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 Happitilanne 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 [%] 25 2014 kesä 2015 kesä 2014 talvi 2015 talvi Kuva 8 Veden ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet, väriarvot sekä happitilanne Kuivajoen vesistöalueen vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilla talvella (viiva) ja kesällä (pylväs) vuosina 2014 2015. Copyright Pöyry Finland Oy

5.3.2 Oijärvi Oijärvessä (Oij) happitilanne oli maaliskuussa heikentynyt välttävälle tasolle (happikyllästys noin 40 %). Kesällä happitilanne oli hyvä, sillä matalan järven vesi sekoittuu avovesiaikana tehokkaasti eikä pitkäaikaista lämpötilakerrostuneisuutta pääse syntymään. Veden ph oli lievästi hapan, 6,3 6,7. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisen alhaisia, mutta jokivesien tavoin arvot olivat jonkin verran korkeampia maaliskuussa. Oijärven vesi oli Kivijoen ja Kuivajoen tapaan varsin humus- ja rautapitoista, väriltään tummaa ja hieman sameaa. Verrattuna Kivijoen alaosan veden laatuun (Kiv2), Oijärven humuspitoisuus (COD Mn ), väriarvo ja rautapitoisuus olivat jonkin verran alhaisempia. Vuoden 2014 tuloksiin verrattuna Oijärven veden kesäaikainen laatu oli em. tekijöiden osalta hieman heikompi. Ravinteista Oijärvessä oli keskimäärin hieman vähemmän fosforia, mutta enemmän typpeä kuin Kivijoessa. Oijärven fosforipitoisuudet (37 56 µg/l) olivat reheviä, typpipitoisuudet (kok.n 570 730 µg/l) lähinnä lievästi reheviä. Ravinnepitoisuudet olivat kesällä keskimäärin hieman alhaisempia kuin vuonna 2014. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat Oijärvessä kesällä pieniä ja nitriitti+nitraattitypen pitoisuus oli osin alle määritysrajan. Fosfaattia (PO 4 ) oli Oijärven vedessä kesällä mitattavia määriä muodostaen noin 30 % fosforin kokonaispitoisuudesta. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella laskennallinen miniravinne Oijärvessä oli selkeästi typpi. Kasviplanktonin biomassaa kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (7,4 10,8 µg/l), olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Runsaat a-klorofyllimäärät näkyivät myös hieman kohonneina kiintoaine- ja sameusarvoina. 5.3.3 Kuivajoen pääuoma Kuivajoen yläosalla, noin 2,5 km Oijärven alapuolella sijaitsevalla pisteellä Kui41 veden laatu oli pääpiirteittäin hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä tai Kivijoessa. Vesi oli rauta- ja humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Oijärven tavoin Kuivajoen yläosan keskimääräiset väri- ja COD Mn -arvot sekä rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman suurempia kuin edeltävänä kesänä. Happikyllästys (noin 40 %) oli Kuivajoen yläosallakin maaliskuussa laskenut, mutta veden kylmyys huomioiden happitilanne oli kohtuullisen hyvä. Veden ph oli Kuivajoen yläosalla lievästi hapan, 6,2 6,7. Kuivajoen yläosalla myös typpi- ja fosforipitoisuudet olivat likimain samalla tasolla kuin Oijärvessä ilmentäen rehevyyttä. Oijärven tavoin myös Kuivajoen yläosalla keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat hieman edelliskesää pienempiä. Fosfaattifosforipitoisuudet Kuivajoen yläosalla samaa tasoa kuin Oijärvessä muodostaen noin 30 % kokonaispitoisuudesta. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat jokseenkin pieniä. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat Kuivajoen yläosalla myös reheville vesille tyypillisellä tasolla ja keskimäärin hieman Oijärveä korkeampia. Kuivajoen yläosalle kulkeutuu levämassoja myös Oijärvestä. Jääräsuon kuntoonpanoon liittyen suoritettiin vesistötarkkailua Kuivajoen yläosalla pisteillä Kui37 ja Kui32, joiden välille laskevat Jääräsuon kuivatusvedet noin kilometrin matkan Jääräojaa pitkin. Veden laatu oli pisteillä Kui37 ja Kui32 hyvin samankaltainen kuin ylimmällä pisteellä Kui41. Pisteiden välillä ei myöskään tapahtunut juuri veden laadun muutoksia. COD Mn - ja väriarvot sekä kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeampia Jääräsuon yläpuolisella pisteellä Kui37. Copyright Pöyry Finland Oy 26

Havaintopaikka Kui2 sijaitsee Kuivajoen suulla, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan alapuolella. Intensiivitarkkailun piste Kui5 sijaitsee hieman purkupaikan yläpuolella. Kuivajokisuulla veden pitoisuustaso oli kiintoainetta lukuun ottamatta korkeimmillaan lokakuun näytteenottokerralla. Kiintoainetta oli muiden jokipisteiden tavoin Kuivajokisuullakin eniten kesäkuun alussa. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin edelliskesää selvästi korkeampia, mutta muutoin pitoisuustaso hieman laski vuoteen 2014 verrattuna (Kuva 8). Veden hygieeninen laatu oli Kuivajokisuulla fekaalisten koliformisten bakteerimäärien perusteella hyvä (8 22 pmy/100 ml). Kuivajokisuulla kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat hyvin lähellä joen yläosan tasoa, lievää kasvua jokisuulla oli vain keskimääräisessä typpipitoisuudessa. Myös sähkönjohtavuusarvot kasvoivat jokisuulla lievästi (liite 5). Hieman ylempänä sijaitsevaan intensiivitarkkailun näytepisteeseen Kui5 verrattuna, oli veden laatu pisteellä Kui2 samankaltainen eikä selkeää jätevesivaikutusta havaittu (liitteet 4 ja 5). Näytteenottojen toisistaan poikkeavat, ja erilaisiin virtaamatilanteisiin ajoittuneet ajankohdat ja osin myös erilainen analyysivalikko vaikeuttavat veden laadun vertailua pisteellä Kui2. Epäorgaanisia ravinteita oli vedessä niukasti myös Kuivajoen alueellisen tarkkailun pisteillä ja laskennallinen minimiravinne siten muun vesistöalueen tavoin pääosin typpi. 27 5.4 Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot Kuivajoen vesistöalueelta otettiin vuonna 2015 uimavesinäytteitä 24.6 ja 20.7. Näytteitä otettiin vain Vatungista ja Merihelmen uimarannalta, jotka sijaitsevat meren rannalla. Oijärveltä ei ole otettu uimavesinäytteitä, koska siellä ei ole virallista uimarantaa. Näytteistä määritetyt bakteeritiheydet olivat pieniä (E. coli. <10 31 mpn/100 ml, enterokokit <10 62 mpn/100 ml). Uimavesivalvonnan yhteydessä ei todettu uimarannoilla sinilevää. Ympäristöhallinnon leväkukintarekisteriin ei ole tallennettu tietoja havaituista leväesiintymistä Kuivajoen vesistöalueella vuonna 2015. 6 EKOLOGINEN TILA Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesimuodostumista Kivijoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt), Oijärvi matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja Kuivajoki suuri turvemaiden joki (St). Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Seuraavassa on verrattu vuoden 2015 tarkkailuaineiston ph-arvoja ja ravinne pitoisuuksia suhteessa nykyisin käytössä oleviin ekologisen luokittelun luokkarajoihin (Aroviita Copyright Pöyry Finland Oy

ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella. Vertailua voimassa olevaan pidemmän ajanjakson (2006 2012) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavasti. Kivijoen ja Kuivajoen tarkkailupaikoilla ph-minimit olivat hyvällä tai erinomaisella tasolla (Taulukko 15). Kesäajan keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat Oijärveä lukuun ottamatta vain tyydyttävällä tasolla. Oijärven fosforipitoisuuskin oli lähellä hyvän ja tyydyttävän rajaa (45 µg/l). Keskimääräiset typpipitoisuudet olivat kaikilla pisteillä hyvällä tasolla. Oijärven kesäajan a-klorofyllipitoisuus luokittuu erinomaiseksi. Vuoden 2015 ph- ja typpitulokset ovat linjassa ympäristöhallinnonnykyisen nykyisen kokonaisluokituksen kanssa, jossa Kuivajoki ja Kivijoki ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Ympäristöhallinnon luokitteluun käyttämässä vuosien 2006 2012 aineistossa Kuivajoen ja Kivijoen fosforitaso on silti vain tyydyttävä kuten myös vuoden 2015 aineistossa. Oijärven osalta vuoden 2015 tarkkailuaineisto kuvasi voimassaolevaa luokitusta (tyydyttävä) parempaa tilaa. 28 Taulukko 15 Vuoden 2015 minimi ph-arvot sekä keskimääräiset ravinnepitoisuudet ja niiden ilmentämä ekologinen tilaluokka. Oijärven osalta on käytetty kasvukauden (kesä-elokuu) keskiarvoja. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono, n = havaintokertojen lukumäärä. Suurimmat ainevirtaamat vuonna 2015 ajoittuivat huhti-touko-kesäkuun tulvakaudelle sekä loppuvuoden runsaiden sateiden seurauksena myös loka-joulukuulle (Taulukko 16). Kuivajoen vuoden 2015 ainevirtaamat olivat kiintoaineen osalta noin 100 % ja kemiallisen hapenkulutuksen sekä ravinteiden osalta noin 40 70 % ja suurempia kuin edeltävänä vuonna 2014. Tämä johtui pääosin vuoden 2015 suuremmasta keskivirtaamasta, mutta etenkin kiintoainevirtaaman kasvuun vaikutti myös korkeammat pitoisuudet. Pintavesityyppi ph Kok. P Kok. N Klorofylli-a n µg/l µg/l µg/l Kiv45 Kt 4 5,7 Hy 40 T 613 Hy Kiv2 Kt 4 5,6 Hy 48 T 613 Hy Oij MRh 3 - - 44 Hy 593 Hy 9,9 E Kui41 St 4 6,2 E 45 T 617 Hy Kui37 St 4 6,3 E 46 T 573 Hy Kui32 St 4 6,4 E 43 T 597 Hy Kui5 St 10 5,7 Hy 43 T 760 Hy Kui2 St 4 - - 46 T 585 Hy 7 KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT Kuivajoen ainevirtaamat on laskettu intensiivisen vesistötarkkailun havaintopisteen Kui5 veden laadun ja Ravaskan kuukausittaisten keskivirtaamien perustella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, käytettiin veden laatuna kuukauden keskimääräistä veden laatua. Helmikuulta ei ollut näytettä, joten ainevirtaama laskettiin tammikuun veden laadun perustella. Vastaavasti kesäkuun ainevirtaama laskettiin toukokuun, heinäkuun ainevirtaama elokuun ja joulukuun ainevirtaama marraskuun veden laadun perusteella. Copyright Pöyry Finland Oy

29 Taulukko 16 Ainevirtaamat Kuivajoen alaosalla vuonna 2015. Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn 2015 t/kk t/kk t/kk t/kk tammikuu 0,4 11 81 387 helmikuu 0,3 8 59 283 maaliskuu 0,5 11 100 374 huhtikuu 5,0 60 1 099 2 997 toukokuu 8,9 175 1 645 8 331 kesäkuu 4,7 82 1 193 3 361 heinäkuu 1,5 27 388 1 092 elokuu 0,9 16 226 637 syyskuu 3,1 45 463 2 123 lokakuu 3,1 58 855 2 721 marraskuu 3,3 77 934 3 079 joulukuu 3,2 74 899 2 965 t/a 35 645 7 942 28 352 v. 2014 22 456 3 838 16 299 1) Tammikuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty helmikuun vedenlaatua. 2) Kesä- ja heinäkuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty elokuun vedenlaatua. 3) Joulukuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty marraskuun vedenlaatua. Vesistöön kohdistuva taajamien ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 2015 oli 0,8 kg/d kokonaisfosforia, 34 kg/d kokonaistyppeä ja 198 kg/d kiintoainetta (Taulukko 14). Vesistöalueen turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen (netto) osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista vuonna 2015 oli noin 1 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon ja Ranuan kaatopaikkojen kuormitus oli vielä selvästi tätä pienempää. Kuivajoen vesistöalueella hajakuormituksella onkin kokonaisuutena huomattavasti suurempi vaikutus Kuivajoen veden laatuun kuin tarkastelluilla pistekuormittajilla. Turvetuotantosoiden kuormitus kuitenkin vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valuntatilanteesta riippuen. Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen suulla 2000-luvulla on esitetty kuvassa (Kuva 9). Ainevirtaamissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan ne ovat vaihdelleet vuosittain lähinnä sääolosuhteista ja sateisuudesta riippuen. Kok.P, Kok.N t/a Kok.P TITLE Kok.N Kiintoaine Kiintoaine t/a 600 500 400 300 200 100 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 9 Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen alaosalla vuosina 2000 2015. Copyright Pöyry Finland Oy

8 KALATALOUSTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu käsittää käyttö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun. Kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) on Kainuun TE-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 1133/5723-2007, 21.1.2008. Tarkkailuohjelma sisältää vuotuisen kalastuskirjanpidon Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla, määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia Kuiva- ja Kivijoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Kuivajoen vesistöalueella. Tässä raportissa esitetään kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2015, jolloin tarkkailu käsitti vain vuotuisen kalastuskirjanpidon. 30 8.1 Kalastuskirjanpito 8.1.1 Aineisto ja menetelmät Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille. Kalojen makua ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla tarkkailujaksolla 2008 2015 vuosittain yhteensä 10, joista 7 kalastaa Oijärvellä ja Kivijokisuulla sekä 3 pyytää nahkiaista Kuivajokisuulla (liite 6). Edellisen tarkkailujakson loppupuolella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt Oijärven alueen osalta alle tavoitteen, joten kirjanpito järjestettiin v. 2009 osittain uudelleen (Taulukko 17). Vuonna 2015 kirjanpitopalautusten määrä oli tavoitteen mukainen. Taulukko 17 Kirjanpitokalastajien määrä Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajoki-suulla v. 2008 2015. Alue Tavoite 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Oijärvi ja Kivijoen alaosa 7 4 6 7 7 7 7 6 7 Kuivajokisuu 3 4 4 4 3 3 3 4 4 Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2015 on esitetty liitteessä 7. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain ja pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukertakohtaiset (g/pkk, kpl/pkk) tai kalastuskertakohtaiset (g/kkr) saalisindeksit kullekin saalislajille. Saalisindeksin kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien saalislajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vuosien 1998 2003 saalisindeksitulokset on esitetty raporteissa Lapin Vesitutkimus Oy 2003 ja 2004. Vuosien 2004 2014 tulokset ovat raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy 2005 2015. Nahkiaisenpyynnin saalisindeksitulokset v. 1984 1997 on esitetty raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy 1998. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuosilta 2008 2015 ja kuvalliset esitykset vuosilta 1998 2015. 8.1.2 Oijärvi Oijärvellä ja Kivijokisuulla kalasti v. 2015 seitsemän kirjanpitokalastajaa. Kalastus oli pääasiassa verkko- ja katiskakalastusta. Lisäksi harjoitettiin vähän vetouistelua ja kouk- Copyright Pöyry Finland Oy

kukalastusta. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin yhdellä verkolla hiukan Kivijokisuulta. Vähäinen verkkopyynti Kivijokisuulla on sisällytetty Oijärven aineistoon. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 2015 yhteensä 780 kg, josta haukea oli 43 %, ahventa 27 % ja lahnaa 24 % (Taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kokonaissaaliista saatiin verkoilla 51 % ja katiskoilla 27 %. Kalastajakohtainen saalis, 111 kg, oli keskimääräistä pienempi ollen kuitenkin kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen edelleen kohtuullisen hyvä. Yksi aktiivinen koukkukalastaja lopetti kirjanpidon v. 2013 jälkeen, joten kokonaissaalis on ollut sen jälkeen aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi pienempi. Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Oijärvellä v. 2008 2015. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Lahna Made Särki Säyne Siika Yhteensä kg/kalastaja 2008 4 904 193 130 33 1 - - 1261 315 2009 6 1030 288 152 41 27 - - 1538 256 2010 7 588 327 189 37 20 2 1 1164 166 2011 7 600 325 421 30 56 - - 1432 205 2012 7 772 239 151 37 23 - - 1222 175 2013 7 735 255 161 25 39 - - 1215 174 2014 6 215 243 180 20 12 - - 670 112 2015 7 333 211 190 28 16 - - 778 111 31 Verkoilla saatu haukisaalis oli v. 2015 hyvä eli 1389 g/pkk, kuten myös lahnasaalis 1623 g/pkk (Taulukko 19). Haukea saatiin poikkeuksellisen hyvin talvella Kivijokisuulta. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain vähän eli 168 g/pkk. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta kohtalaisesti eli 853 g/pkk. Särkeä harvoilla verkoilla saatiin vain satunnaisesti. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon (290 pkk) ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli 613 g/pkk (Taulukko 19). Haukea katiskoilla saatiin vähän eli 55 g/pkk. Iskukoukuilla on kalastettu v. 2013 jälkeen selvästi edellisvuosia vähemmän ja v. 2015 niillä saatiin haukea vähän eli 478 g/pkk (taulukko 3). Vetouistelua harjoitettiin kesällä 2015 vähän (25 kkr) ja sillä saatiin haukea hyvin eli 1800 g kalastuskertaa kohden (Taulukko 19). Oijärven verkkopyynnin kokonaisyksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan varsin hyvä eli enimmäkseen tasoa 2,0 3,5 kg/pkk (Kuva 10). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (Kuva 10). Yksikkösaalis on kuitenkin ollut 2010-luvulla keskimääräistä pienempi ollen yleensä pieni-kohtalainen eli tasoa 0,4 0,9 kg/pkk. Lahnan yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana kasvanut, ja viime vuosina se on ollut hyvä eli tasoa yli 1 kg/pkk (Kuva 10). Saatu lahnasaalis riippuu paljolti kulloinkin käytössä olleiden verkkojen silmäharvuudesta. Ahventa on saatu verkoilla vain vähän johtuen paljolti käytetystä verkkoharvuudesta (Kuva 10). Kivijokisuulta vähäisellä verkkopyynnillä talvella saadut mateen yksikkösaaliit ovat olleet tarkkailujakson aikana kohtalaisia - hyviä eli 0,8 2,7 kg/pkk (Taulukko 19). Oijärveltä katiskoilla saadut ahvensaaliit ovat olleet myös kohtalaisia - hyviä eli 0,6 1,5 kg/pkk (Taulukko 19). Iskukoukuilla kalastettiin aktiivisesti v. 2006 2013, ja niillä saatu hauen yksikkösaalis oli varsin hyvä eli tasoa 0,6 0,9 kg/pkk (Kuva 11). Aktiivinen koukkukalastaja lopetti kirjanpidon v. 2013 jälkeen, ja hauen yksikkösaalis aleni sen jälkeen pieneksi. Copyright Pöyry Finland Oy

32 Taulukko 19 Oijärven kirjanpitokalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat tai kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2008-2015. kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Made Lahna Särki Säyne Siika Verkot I-IV 2008 17 3012-824 29 - - - # 40-100 mm 2009 28 982-1336 - - - - 2010 13 2192-1885 - - - - 2011 13 1385 38 2308 - - - - 2012 11 1082-2673 - - - - 2013 14 3064-1271 - - - - 2014 11 2591-1745 - - - - 2015 17 5647-853 - - - - V-VIII 2008 40 425 15-3105 - - - 2009 78 1126 312 45 1827 - - - 2010 133 392 280-1309 3 11 7 2011 172 212 198-2444 - - - 2012 161 381 129-817 - - - 2013 105 681 372-1351 18 - - 2014 128 427 271 5 1216 6 - - 2015 95 700 207-1999 3 - - Copyright Pöyry Finland Oy IX-XII 2010 2 750-2500 - - - - 2011 6 1417 - - - - - - 2012 6 2033 917 - - - - - 2013 14 143 193-864 - - - 2014 20 195 170-1050 40 - - 2015 5 - - 2300 - - - - I-XII 2008 57 1196 11 246 2188-2009 106 1088 229 386 1344-2010 148 555 252 199 1176 3 9 6 2011 191 329 181 157 2201 - - - 2012 178 480 147 165 739 - - - 2013 133 875 314 134 1158 14 - - 2014 159 547 240 125 1111 10 - - 2015 117 1389 168 222 1623 3 - - Katiskat V-X 2008 129 122 1494 145 37 8 - - 2009 271 345 974-33 99 - - 2010 347 130 811 21 33 55 1-2011 361 125 763-3 121 - - 2012 311 114 648 5 61 73 - - 2013 299 92 689 22 22 122 - - 2014 314 125 618-11 32 - - 2015 290 55 613 5-56 - - Rantarysät X 2008 5 12000 - - - - - - 2009 4 25750 - - 250 - - - 2010 7 5571 - - 429 - - - Iskukoukut I-XII 2008 795 955 - - - - - - 2009 750 954 - - - - - - 2010 555 662 - - - - - - 2011 916 523 - - - - - - 2012 967 621-6 - - - - 2013 889 597 - - - - - - 2014 107 215 - - - - - - 2015 229 478 7 - - - - - Vetouistelu V-IX 2009 9 311 22 - - - - - 2010 12 4550 658 - - - - - 2011 5 2720 540 - - - - - 2012 14 3600 829 - - - - - 2013 16 3731 444 - - - - - 2014 17 1553 612 - - - - - 2015 25 1800 568 - - - - -

33 g/pkk 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kaikki lajit Verkot # 35-100 mm, I-XII -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 2400 2000 1600 Hauki Verkot # 35-100 mm, I-XII g/pkk 1200 800 400 0-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 2500 Lahna Verkot # 35-100 mm, I-XII 2000 g/pkk 1500 1000 500 0-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 800 Ahven Verkot # 35-100 mm, I-XII 600 g/pkk 400 200 0-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 Kuva 10 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v. 1998 2015. Copyright Pöyry Finland Oy

34 1000 Hauki Koukkupyynti, I-XII 800 g/pkk 600 400 200 0-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 Kuva 11 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v. 1998 2015. 8.1.3 Ravustus Kivijoen alaosalla Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta. Kesällä 2015 Kivijoella ravusti 2 kirjanpitäjää 20 merralla. Rapuja saatiin saaliiksi 1325 kpl, ja yksikkösaalis oli hyvä eli 2,4 rapua mertavuorokautta kohden (Taulukko 20). Yksikkösaalis on ollut v. 2010-luvulla selvästi parempi kuin 2000-luvun alkupuolella (Kuva 12). Pieniä vapautettuja rapuja saatiin v. 2015 noin puolet saaliiksi otettujen rapujen määrästä, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Pienten rapujen määrä oli kuitenkin varsin pieni suhteessa pyyntikokoisiin rapuihin. Rapurutto on tuhonnut viime vuosina useiden Pohjois- Suomen vesistöjen rapukantoja, mikä osaltaan lisää Kivijoen jokirapukannan merkitystä. Taulukko 20 Ravustustiedot Kivijoen alaosalla v. 2010 2015. Vuosi Ravustajia Saalis kpl Merta-d kpl/merta-d Vapautetut kpl 2010 1 387 180 2,15 414 2011 1 128 70 1,83 184 2012 2 917 460 1,99 870 2013 2 1346 680 1,98 842 2014 2 750 650 1,15 n. 700 2015 2 1325 550 2,41 n. 620 2,50 2,00 kpl/md 1,50 1,00 0,50 0,00-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 Kuva 12 Ravustuksen yksikkösaalis (kpl/merta-d) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kivijoen alaosalla v. 1998 2015. V. 2005 asti yksikkösaaliissa mukana myös pienet vapautetut ravut. Copyright Pöyry Finland Oy

8.1.4 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kuivajokisuulla harjoitti v. 2015 nahkiaisenpyyntiä 4 kirjanpitäjää, jotka pyytivät jokisuulla Suukosken-Runtinnivan ja Kehuksenkosken alueella. Ylempänä Kehuksenkoskella pyytävä kirjanpitäjä ei ole pyytänyt nahkiaista kaikkina vuosina. Hänen mukaansa alapuolinen pyynti on liian voimakasta, joten ylemmillä pyyntipaikoilla pyytäminen ei ole kannattavaa. Kirjanpitäjien kokonaissaalis v. 2015 oli Suukosken-Runtinnivan alueella 6100 nahkiaista ja pyydyskokukertakohtainen saalis oli 2,7 kpl/pkk (Taulukko 21). Nahkiaisenpyyntikausi loppui kesken jo 19.9., sillä voimakas tulva lopetti pyynnin. Kehuksenkoskelta saatiin reilu 300 nahkiaista, ja yksikkösaalis oli pieni eli 0,5 kpl/pkk. Taulukko 21 Nahkiaisen mertapyynnin ajoittuminen (VIII X), pyydyskokukerrat (pkk), saatu nahkiaissaalis (kpl) sekä pyydyskokukertakohtainen nahkiaissaalis (kpl/pkk) Kuivajokisuulla v. 2008 2015. kk Vuosi pkk kpl kpl/pkk Suukoski-Runtinniva VIII-X 2008 4185 4242 1,01 2009 4852 8948 1,84 2010 4764 5092 1,07 2011 3773 8349 2,21 2012 3625 15405 4,25 2013 3895 5071 1,30 2014 3741 6970 1,87 2015 2270 6131 2,70 Kehuksenkoski VIII-X 2008 778 413 0,53 2009 772 386 0,50 2010 620 315 0,51 2014 934 289 0,31 2015 314 147 0,47 Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut Suukosken-Runtinnivan alueella vuosittain huomattavasti (Kuva 13). V. 2015 yksikkösaalis oli tarkkailujakson parhaimpia. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Esimerkiksi v. 2012 virtaama joessa oli suuri ja nahkiaissaalis oli tarkkailujakson paras. Kesä 2015 oli myös sateinen ja virtaamat joessa keskimääräistä suurempia. Kehuksenkoskella, joka on Suukosken-Runtinnivan yläpuolinen koski, yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli tasoa 0,3 0,5 kpl/pkk (Kuva 13). Yksikkösaaliin oleellinen muutos Kehuksenkoskella 2000-luvun alussa johtuu nahkiaisenpyytäjän ja pyyntipaikan muuttumisesta. Pyytäjän mukaan Kehuksenkosken alapuolinen voimakas nahkiaisenpyynti heikentää saaliita Kehuksenkoskessa, eikä nahkiaista ole siksi pyydetty joka vuosi. 35 Copyright Pöyry Finland Oy

36 kpl/pkk 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Suukoski-Runtinniva -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 7,0 Kehuksenkoski 6,0 5,0 4,0 kpl/pkk 3,0 2,0 1,0 0,0-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 Kuva 13 Nahkiaisen mertapyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kuivajokisuulla v. 1998 2015. 8.1.5 Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 7. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen, mikä vaikeutti verkko- ja katiskapyyntiä. Yhden kalastajan mukaan kaloissa esiintyi selviä makuvirheitä loppukesällä; kahden kalastajan mukaan makuvirheitä ei esiintynyt tai ne olivat hyvin lieviä. Kivijokisuulla vesi oli runsaista sateista johtuen hyvin tummaa ja mutaista, mikä esti kalastuksen heinä-elokuussa. Kuivajokisuulla joen tulviminen lopetti nahkiaisenpyyniin jo syyskuun loppupuolella. Mertojen likaantumista ja nahkiaisen makuvirheitä kommentoi jokisuulla yksi nahkiaisenpyytäjä. Copyright Pöyry Finland Oy

9 TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, yhteensä 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Jätevedenpuhdistamon kuormitusta tarkkailtiin v. 2015 neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2015 Kuivajoella oli turvetuotantoalueiden päästötarkkailua Komppasuolla, Kompsasuolla, Näätäaavalla, Susiojanlatvasuolla ja Turkkisuolla. Lisäksi kaksi tuotantovaiheen kohdetta (Kontio-Klaavunsuo ja Turkkisuo) ja yksi kuntoonpanokohde (Jääräsuo) olivat mukana erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormitustarkkailussa. Ranuan keskuskaatopaikan tarkkailua on suoritettu erikseen oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti, ja tarkkailun tulokset on esitetty erillisessä raportissa. Vuonna 2015 Kuivajoen vesistötarkkailu koostui intensiivisestä sekä alueellisesta vuosittaisesta tarkkailusta. Jääräsuon lisäalueen kuntoonpanoon liittyen vesistötarkkailussa oli tavanomaisten vuosittaisten tarkkailupisteiden lisäksi mukana Jääräsuon vesistötarkkailupisteet Kuivajoen yläosalla. Vesi oli tyypillisesti varsin fosforipitoista, tummaa ja rautapitoista koko tarkkailualueella Kivijoessa, Oijärvessä ja Kuivajoessa. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesistöt luokitellaan reheviksi. Typpeä vedessä on kuitenkin suhteellisesti vähemmän, ja siten myös perustuotantoa rajoittava laskennallinen minimiravinne on vesistöalueella pääsääntöisesti typpi. Todennäköisesti myös veden tumma väri ja virtaus rajoittavat levätuotantoa. Kuivajoen veden laatuun vaikuttavat pääasiassa valuma-alueen suurin järvi Oijärvi sekä Oijärveen laskeva Kivijoki. Kivijoen alaosalla veden laatu oli tavanomaista heikompi ja pääosin veden laatu heikkeni yläjuoksuun verrattuna. Oijärven happitilanne oli maaliskuussa 2015 heikentynyt välttävälle tasolle. Oijärven pitoisuustaso oli pääosin hieman Kivijokea alhaisempi. Oijärven ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat rehevää vettä, mutta fosfori- ja klorofyllitaso oli kuitenkin edelliskesään verrattuna laskenut. Oijärvestä tulevat vedet vaikuttavat voimakkaasti veden laatuun järven alapuolella Kuivajoessa ja Kuivajoen yläosan veden laatu vastasi vuoden 2015 tarkkailutuloksissa pitkälti Oijärven veden laatua. Jääräsuon alapuolella Kuivajoessa ei ollut havaittavissa selkeitä veden laadun muutoksia. Kuivajokisuulla veden pitoisuustaso oli edelleen hyvin lähellä joen yläosan tasoa. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolella vesistössä ei ollut havaittavissa selkeitä jätevesiin viittaavia vaikutuksia. Kuivajoen suulla ainevirtaamat olivat vuonna 2015 selvästi hieman suurempia kuin vuonna 2014 johtuen runsaammista virtaamista ja osittain myös korkeammasta pitoisuustasosta. Turvetuotantoalueet muodostavat suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta, mutta tästä huolimatta turvetuotannosta aiheutuvien nettopäästöjen osuus Kuivajoen alaosan ainevirtaamista oli kokonaisuutena pieni, vain noin 1 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon osuus ainevirtaamista on hyvin vähäinen. Vesistötarkkailutulosten perusteella tarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutukset Kuivajoen veden laatuun olivat edellisvuosien tapaan varsin pieniä. Kuivajoen veden laatuun ja rehevyyteen vaikuttaa pääosin luontainen huuhtouma valuma-alueelta sekä hajakuormitus. Myös Oijärven säännöstely vaikuttaa omalta osaltaan vesistön tilaan, koska Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti. Kuivajoen, Kivijoen ja Oijärven vuoden 2015 tarkkailutulokset olivat pääpiirteittäin samansuuntaisia kuin nykyinen ympäristöhallinnon luokitus, jossa luontaiseen pintavesityyppiin suhteutettu ekologinen tila on arvioitu Kuivajoessa ja Kivijoessa hyväksi ja Oijärvessä tyydyttäväksi. Jokivesien fosforitulokset viittaavat kuitenkin tyydyttävään tilaan. 37 Copyright Pöyry Finland Oy

Kuivajoen vesistön kalataloustarkkailu käsitti v. 2015 vuosittaisen kalastuskirjanpidon. Oijärvellä kirjanpitokalastus oli pääasiassa verkko- ja katiskakalastusta. Verkkokalastus ajoittui käytännössä kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 2015 yhteensä 780 kg, josta haukea oli reilu 40 % ja ahventa sekä lahnaa molempia noin neljännes. Verkoilla saatu hauki- ja lahnasaalis oli hyvä eli 1,4 1,6 kg/pkk. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa ja särkeä vain vähän. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta kohtalaisesti eli 0,9 kg/pkk. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli 0,6 kg/pkk. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen. Kaloissa esiintyi lieviä selviä makuvirheitä kesällä. Kivijoen alaosalla kahden ravustajan yhteissaalis kesällä 2015 oli 1325 rapua. Yksikkösaalis oli hyvä eli 2,4 rapua mertavuorokautta kohden. Pieniä vapautettuja rapuja oli kohtalaisesti, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Kuivajokisuulla harjoitti v. 2015 nahkiaisenpyyntiä 4 kirjanpitäjää, joiden kokonaissaalis oli 6300 nahkiaista. Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut alueella vuosittain huomattavasti. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. 38 10 VIITTEET Ahma Ympäristö Oy 2016. Ranuan suljetun kaatopaikan ja vanhan lietekaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2015. Lapin Vesitutkimus Oy 1997. Kuivajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosille 1998 2003. Lapin Vesitutkimus Oy. 2003. Kuivajoen yhteistarkkailu 2002. Tulokset vuodelta 2002 ja yhteenveto vuosilta 1998-2002. Osa 4: Biologinen tarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy. 2004. Kuivajoen yhteistarkkailu 2003. Osa 4: Kalataloustarkkailu. PSV-Maa ja Vesi Oy. 1998. Kuivajoen alaosan kalastuskirjanpito v. 1997. PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy 2005 2015. Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2004 2014. Osa II: Kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy. 2007. Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille 2008 2015. 18 s. + liitteet. Pöyry Finland Oy 2016. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2015. Ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu 2016. <http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva. asp> [luettu 26.4.2016]. Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. Copyright Pöyry Finland Oy

Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Näätäaapa (osa) Vapo Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Kompsasuo Kuiva-Turve Oy " Kiv45 Kuurtosuo Turveruukki Oy Ranuan kaatopaikka ja lietteenkaatopaikka (suljettu) " Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy " " " Kui32 " Kuivaniemen jätevedenpuhdistamo Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 5 10 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2016 Tarkkailusuot merkitty punaisella Kui41 Kiv2 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy " Iso-Saarisuo JV-Josku Oy 0 " Oij Kui5 Kui2 " Kuivajoen vesistöalue Kui37 " " " Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Vuosittain toistuva alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuva intensiivinen tarkkailu Jääräsuon vesistötarkkailu Liite 1.1. Kuivajoen vesistöalue

Liite 1.2 Kuivajoen vesistöalueen intensiivisen tarkkailun havaintopaikka Kui5. Jääräsuon vesistötarkkailun havaintopaikat (laaja alueellinen tarkkailu) Havaintopaikka (tarkennus) KUIVAJOKI Kuivajoki Ku1 (MTS 18816) Kuivajoki Harjula MTS 8520 Tunnus Syvyys Koordinaatit YKJ Kunta Havaintopaikka Tunnus Syvyys Koordinaatit YKJ Vesistöalue Kunta ELYkeskus Kuivajoki rautatiesilta 1) Kui5 0,6 m 7280178-3417248 63.011 Ii PPO 1) näytteenotosta vastaa PPO Kuivajoen vesistöalueen vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikat. Havaintopaikka Tunnus Syvyys Koordinaatit YKJ Vesistöalue Kunta ELYkeskus Kivijoki 45 Kiv45-7315040 - 3471100 63.051 Ranua LAP (Kivijoki, yläosa) Kivijoki alap silta Kiv2 0,9 m 7283000-3452900 63.031 Ii PPO (MTS 849 silta) Oijärvi Oij 1,7 m 7282000-3449400 63.021 Ii PPO Kuivajoki A Kui41 1,0 m 7285940-3446725 63.014 Ii PPO (Myllykangas) Kuivajoki Runtinniva Kui2 0,9 m 7277997-3416183 63.011 Ii PPO Vesistöalue ELYkeskus Kui32 0,6 7289300-3439360 63.013 Ii PPO Kui37 0,7 7288200-3443970 63.014 Ii PPO

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: 010 33 28278 virpi.ervasti@ poyry.com Tutkijantie 2A, 90571 Oulu Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 9M609079 Kuivaniemen Vesi Oy 1. KUORMITUS LupaehdotPPO-2007-Y-443-111, 19.8.2008 BOD7 atu < 20 mg/l > 90 %, 1/2 ka P < 0,7 mg/l > 90 %, 1/2 ka CODCr < 125 mg/l > tai 75 % (VNa 888/2006) Kiintoaine < 35 mg/l > tai 90 % (VNa 888/2006) PÄIVÄMÄÄRÄ 24.-25.2. 2.-3.6. 20.-21.7. 21.-22.10. 1/2 2/2 2015 Näytteenottaja JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d 130 106 113 158 182 160 171 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 130 106 113 158 182 160 171 BOD7atu Tuleva mg/l 230 110 160 130 114 121 117 Käsitelty mg/l 8 8 7 7,0 8,0 7,0 7,5 Vesistöön mg/l 8 8 7 7,0 8,0 7,0 7,5 Tuleva kg/d 30 12 18 21 21 19 20 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 1,0 0,85 0,79 1,1 1,5 1,1 1,3 Vesistöön kg/d 1,0 0,85 0,79 1,1 1,5 1,1 1,3 Käsittelyteho % 97 93 96 95 93 94 94 Kokonaisteho % 97 93 96 95 93 94 94 Kokonais P Tuleva mg/l 8,0 4,2 6,2 5,9 4,1 5,1 4,6 Käsitelty mg/l 0,25 0,29 0,60 0,40 0,27 0,48 0,38 Liukoinen fosfaatti-p mg/l <0,01 0,004 0,007 0,016 <0,01 0,012 0,010 Vesistöön mg/l 0,25 0,29 0,60 0,40 0,27 0,48 0,38 Tuleva kg/d 1,0 0,45 0,70 0,93 0,74 0,82 0,78 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,033 0,031 0,068 0,06 0,05 0,08 0,07 Vesistöön kg/d 0,033 0,031 0,068 0,06 0,05 0,08 0,07 liuk PO4-P kg/d 0,00 0,00 0,00 0,003 Käsittelyteho % 97 93 90 93 93 91 92 Kokonaisteho % 97 93 90 93 93 91 92 Kokonais N Tuleva mg/l 49 25 45 40 25 36 30 Käsitelty mg/l 43 39 39 39 41 39 40 Vesistöön mg/l 43 39 39 39 41 39 40 Tuleva kg/d 6,4 2,7 5,1 6,3 4,5 5,7 5,1 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 5,6 4,1 4,4 6,2 7,5 6,2 6,8 Vesistöön kg/d 5,6 4,1 4,4 6,2 7,5 6,2 6,8 Käsittelyteho % 12-56 13 3-67 -9-34 Kokonaisteho % 12-56 13 3-67 -9-34 NH4-N Tuleva mg/l 49 25 45 40 25 36 30 Käsitelty mg/l 41 38 42 44 40 43 42 Vesistöön mg/l 41 38 42 44 40 43 42 Tuleva kg/d 6,4 2,7 5,1 6,3 4,5 5,7 5,1 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 5,3 4,0 4,7 7,0 7,2 6,9 7,1 Vesistöön kg/d 5,3 4,0 4,7 7,0 7,2 6,9 7,1 Käsittelyteho % 16-52,0 6,7-10 -60-21 -39 Kokonaisteho % 16-52,0 6,7-10 -60-21 -39 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2015 Kuivaniemi_2015.xls Tulostettu / Printad 2.5.2016 Sivu 1/3

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 24.-25.2. 2.-3.6. 20.-21.7. 21.-22.10. 1.1.04 1/2 2/2 2015 CODCr * Tuleva mg/l 510 220 370 360 246 309 276 Käsitelty mg/l 39 48 49 38 43 43 43 Vesistöön mg/l 39 48 49 38 43 43 43 Tuleva kg/d 66 23 42 57 45 49 47 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 5,1 5,1 5,5 6,0 7,8 6,8 7,3 Vesistöön kg/d 5,1 5,1 5,5 6,0 7,8 6,8 7,3 Käsittelyteho % 92 78 87 89 82 86 84 Kokonaisteho % 92 78 87 89 82 86 84 Kiintoaine Tuleva mg/l 200 59 130 140 88 115 101 Käsitelty mg/l 7,8 9,7 22 10 9 15 12 Vesistöön mg/l 7,8 9,7 22 10 9 15 12 Tuleva kg/d 26 6,3 15 22,1 16 18,4 17,3 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 1,0 1,0 2,5 1,6 1,6 2,4 2,1 Vesistöön kg/d 1,0 1,0 2,5 1,6 1,6 2,4 2,1 Käsittelyteho % 96 84 83 93 90 87 88 Kokonaisteho % 96 84 83 93 90 87 88 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,7 5,9 8,6 9,1 7,1 Käsitelty 5,2 7,1 9,6 9,6 7,9 Kemikaalit ALF-30 g/m3 260 260 280 260 265 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,6 2,9 4,0 4,0 3,9 Käsitelty 2,9 2,2 2,8 2,5 2,6 ph Tuleva 7,2 6,9 7,2 7,1 7,1 Käsitelty 6,8 6,6 6,8 6,8 6,8 #DIV/0! Johtokyky ms/m Tuleva 65 44 60 55 56 Käsitelty 72 70 69 65 69 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,50 2,08 0,69 0,32 0,9 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 0,5 1,00 1,7 1,10 1,1 Koli 44 C kpl/dl 1000 40 170 400 403 Happi mg O 2 /l 2,28-3,3 4,40 3,3 Kuivaniemi_2015.xls Tulostettu / Printad 2.5.2016 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 24.-25.2. 2.-3.6. 20.-21.7. 21.-22.10. 2013 Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 q med m3/h 5,4 4,4 4,7 6,6 5,3 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 130 70 100 60 90 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 q med m3/h 5,4 4,4 4,7 6,6 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 9,6 9,6 9,6 9,6 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 160 160 160 160 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: 24.-25.2. Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006 raja-arvot. Näytteet kerätty käsin virka-aikana 4 krt. 2.-3.6. Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006 raja-arvot kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta. Näytteet kerätty käsin virka-aikana 4 krt. 20.-21.7. Puhdistamon tulokset olivat paremmat kuin (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006:n vähimmäisvaatimukset kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta. Näytteet kerätty käsin virka-aikana, 4:t osanäytteet 21.-22.10. Puhdistamo savutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Vna 888/2006:n vähimmäisvaatimukset. Näytteet kerätty käsin virka-aikana 4 krt. I/2 2015 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat 2/2 2015 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Oulussa 2.5.2016 Kuivaniemen Vesi Oy Iin ympäristölautakunta PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virpi Ervasti Kuivaniemi_2015.xls Tulostettu / Printad 2.5.2016 Sivu 3/3

Tutkimustodistus 2015-30623 1(2) 30.11.2015 Pöyry Finland Oy PL 532 00026 Basware Näytetiedot Näyte Liete_lietepaketti laaja Näyte otettu 22.10.2015 Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut 23.10.2015 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 22.10.2015 Näytteenottopiste Liete Tutkimus valmis 23.11.2015 Viite Kuivaniemen jvp liete Analyysi Menetelmä Yksikkö 30623-1 Liete_lietepaketti laaja Liete Tilavuuspaino Sis. men. g/l 992 ph-arvo, 25 C * ISO 10390:2005 6,6 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % ka 31,6 Kuiva-aine % SFS 3008:1990 % 2,6 Kokonaistyppi (Kjeld.) SFS 5505:1988 modif. % 6,8 Esikäsittely: märkäpoltto, kuningasvesi SFS-EN 13346 Suoritettu Alumiini * SFS-EN ISO 11885:09 modif. mg/kg ka 25 000 Arseeni modif. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka < 3 Elohopea 2:05 modif. SFS-EN ISO 17294- mg/kg ka < 0,01 Fosfori * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 13 000 Kadmium * SFS-EN ISO 11885: 09 mg/kg ka modif. < 0,5 Kalium * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 1 500 Kalsium * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 6 900 Koboltti * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 2 Kromi * SFS-EN ISO 11885:09 modif. mg/kg ka 8 Kupari * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 460 Lyijy * SFS-EN ISO 11885:09 modif. mg/kg ka 5 Magnesium modif. * SFS-EN ISO 11885: 09 mg/kg ka 810 Mangaani modif. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka 96 Nikkeli modif. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka 5,8 Rauta modif. * SFS-EN ISO 11885: 09 mg/kg ka 22 000 Sinkki * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 350 Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo VAT no. FI 02831262

Tutkimustodistus 2015-30623 2(2) 30.11.2015 *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. ka=kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734 Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo VAT no. FI 02831262

Liite 3.1 1/4

Liite 3.1 2/4

Liite 3.1 3/4

Liite 3.1 4/4

Liite 3.2 1/4

Liite 3.2 2/4

, tehon tarkkailu Liite 3.2 3/4

Liite 3.2 4/4

Liite 3.3 1/4

Liite 3.3 2/4

, tehon tarkkailu Liite 3.3 3/4

Liite 3.3 4/4

Liite 3.4 1/4

Liite 3.4 2/4

, tehon tarkkailu Liite 3.4 3/4

Liite 3.4 4/4

Liite 3.5 1/2

Liite 3.5 2/2

Liite 3.6 1/4

Liite 3.6 2/4

Liite 3.6 3/4

Liite 3.6 4/4

Liite 3.7 1/4

Liite 3.7 2/4

Liite 3.7 3/4

Liite 3.7 4/4

Liite 3.8 1/4

Liite 3.8 2/4

, tehon tarkkailu Liite 3.8 3/4

Liite 3.8 4/4

Liite 3.9 1/4

Liite 3.9 2/4

Liite 3.9 3/4

Liite 3.9 4/4

Liite 3.10 1/4

Liite 3.10 2/4

Liite 3.10 3/4

Liite 3.10 4/4

Liite 4

Liite 5

Liite 6

KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 2015 Liite 7.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap ja lp= kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. OIJÄRVI Verkot # 40-75 mm kk pkk hauki ahven made lahna särki yhteensä I 7 19 0 14,5 0 0 33,5 II 6 46,5 0 0 0 0 46,5 III 4 30,5 0 0 0 0 30,5 V 18 64 0 0 53 0 117 VI 16 2,5 11,5 0 12 0,3 26,3 VII 11 0 5,6 0 19,5 0 25,1 VIII 50 0 2,6 0 105,4 0 108 XII 5 0 0 11,5 0 0 11,5 I-III 17 96 0 14,5 0 0 110,5 kg/pkk 5,647 0,000 0,853 0,000 0,000 6,500 V-VIII 95 66,5 19,7 0 189,9 0,3 276,4 kg/pkk 0,700 0,207 0,000 1,999 0,003 2,909 XII 5 0 0 11,5 0 0 11,5 kg/pkk 0,000 0,000 2,300 0,000 0,000 2,300 I-XII 117 162,5 19,7 26 189,9 0,3 398,4 kg/pkk 1,389 0,168 0,222 1,623 0,003 3,405 Katiskat kk pkk hauki ahven made särki yhteensä V 66 5,5 61,5 0 0 67 VI 59 8 27,5 0 5,9 41,4 VII 67 0 47,3 0 5,3 52,6 VIII 71 2,1 18,3 0 4,4 24,8 IX 27 0 20,6 1,5 0,3 22,4 V-VIII 263 15,6 154,6 0 15,6 185,8 kg/pkk 0,059 0,588 0,000 0,059 0,706 IX 27 0 20,5 1,5 0,3 22,3 kg/pkk 0,000 0,759 0,056 0,011 0,826 V-IX 290 15,6 175,2 1,5 15,9 208,2 kg/pkk 0,055 0,613 0,005 0,056 0,728 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 1-4 13 32 29 8,4 VII 1-4 10 18 10,9 4,3 VIII 4 2 4 5,1 1,5 VI-VII 1-4 25 54 45 14,2 kg/kkr 1,800 0,568 Iskukoukut kk kpl pkk hauki ahven IV 5-10 35 20 0 VI 4-7 55 22,5 0,5 VII 4-7 80 44,5 0,5 VIII 5-8 59 22,5 0,7 IV 5-10 35 20 0 kg/pkk 0,571 0,000 VI-VIII 4-8 194 89,5 1,7 kg/pkk 0,461 0,009 IV-VIII 4-10 229 109,5 1,7 kg/pkk 0,478 0,007 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Verkkojen likaantuminen (roskat, liete, humus) vaikeuttaa kalastusta (V-IX). Kaloissa ei makuvirhettä tai se on lievä. 2. Katiskojen likaantuminen vähäistä/vaikeuttaa pyyntiä (VII-VIII). Ei makuvirheitä. 3. Katiskojen likaantuminen vähäistä (V-VI), vaikeuttaa pyyntiä (humus, VII), voimakasta (lima, VIII-IX). Kaloissa mudan maku lievä (VIII), selvä (VIII-IX). 4. Oijärven tehokalastus on vienyt kaikki isommat ahvenet.

KIVIJOKISUU Liite 7.2 Rapumerrat kk mertoja merta-d rapu rapu kpl saalis vapautettu VII 10 40 50 50 VIII 10-20 410 931 414* IX 10 100 344 160 VII-IX 10-20 550 1325 624 kpl/md 2,409 1,135 *sisältää toisen ravustajan arvion 100 kpl Kalastajakohtaiset kommentit 1. Kivijoessa katiskojen likaantuminen (muta) vähäistä (V ap-vi ap), vaikeuttaa pyyntiä (VI lp), voimakasta (VII-VIII). Heinä-elokuussa mahdotonta kalastaaa, vesi niin tummaa ja mutaista. 2. Pieniä rapuja oli paljon, noin puolet saaliista. 3. Kilpi ihan pehmyt, munia pyrstön alla, lopetin pyynnin toistaiseksi (23.7.). KUIVAJOKISUU Nahkiaismerrat, Kehuksenkoski kk kpl pkk nahkiainen VIII 14-20 216 105 IX 4-16 98 42 VIII-IX 4-20 314 147 kpl/pkk 0,468 Nahkiaismerrat, Myllykoski-Runtinkoski-Jääskönkoski kk kpl pkk nahkiainen VIII 32-81 922 1329 IX 32-83 1348 4802 VIII-IX 32-83 2270 6131 kpl/pkk 2,701 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Oijärven säännöstelyluukut aukaistiin, vesi nousi metrin, pyynti loppui (19.9.) 2. Vesi nousi, lehtiä runsaasti (7.9.), lehtiä ja roskaa runsasti (14.-16.9.). Oijärvellä laskettiin vedenpintaa kerralla, vesi nousi noin puoli metriä, merrat rikki/nurin, osan vei tulva, pyynti loppui (19.9.). 3. Mertojen likaantuminen (muta, turve) vaikeuttaa pyyntiä (VIII lp), voimakasta (IX ap). Nahkiaisissa vahva mudan maku.

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 90590 Oulu Kotipaikka Vantaa Puh. 010 3311 www.poyry.fi Päiväys 27.6.2016 Sivu 1 (1) Asia Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2015 Ohessa toimitamme Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailuraportin vuodelta 2015. Oulussa 27.6.2016 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Jakelu: Vapo Oy / Oulu Vapo Oy / Jyväskylä Turveruukki Oy Kuiva-Turve Oy JV-Josku Oy Simon Turvejaloste Oy Kuivaniemen Vesi Oy Ranuan kunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Keski-Perämeren kalastusalue Kuivajoki ry / Mauri Huhtala LUKE, Oulu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (sähköinen jakelu) Lapin ELY-keskus (sähköinen jakelu) Lapin ELY-keskus, kalatalousyksikkö (sähköinen jakelu) Suomen ympäristökeskus (sähköinen jakelu)