Yhdessä vai erikseen?

Samankaltaiset tiedostot
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Etiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Cross-Border Move for Health Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Siltoja saavutettavuuteen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Osa 1 Koulu työyhteisönä

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

POP perusopetus paremmaksi

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Yhdenvertaista osallisuutta ja sen edellytyksiä metsästämässä

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä Helsingin kaupungin koulut

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Tervetuloa Eväitä päihdetai mielenterveysongelmia kokeneiden perheiden kohtaamiseen - seminaariin! 7.2. Tampereen ammattikorkeakoulu

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

Katastrofin ainekset

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Heidi Hautala (PE576.

Vammaiskortin mahdollisuudet

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Kuinka tunnistaa syrjintä?

KOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN. PILVI HÄMEENAHO, FT Tutkijatohtori, Suomen Akatemia (hanke )

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Kohti seuraavaa sataa

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Opetushenkilöstö Punkaharju

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Transkriptio:

Yhdessä vai erikseen? 1

TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuurojen Liitto ry Kynnys ry Näkövammaisten Keskusliitto ry 3

Vammaiskumppanuus (VKO) Finnish Disability and Development Partnership Ulkoministeriön rahoittama vammaiskumppanuusohjelma Kehitysyhteistyöhankkeet Viestintä ja globaalikasvatus VKO Vaikuttaminen ja asiantuntemus 4

Globaali näkökulma Ei hukata lahjakkuuksia! Koulutus vaikuttaa suoraan yksilön ja perheen hyvinvointiin ja selviytymisen yhteiskunnassa. Koulutus on siis yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää työvoiman kehittämisessä. Vammaisten lasten kouluttaminen on myös taloudellisesti järkevää. Valtiot eivät voi saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteita elleivät ne varmista vammaisten lasten pääsyä koulutukseen. 5

Globaali näkökulma: Ei hukata lahjakkuuksia! YK:n vammaisten oikeuksien julistuksen allekirjoittajamaat tulee täyttää lupauksensa artiklan 24 osalta. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen, jonka tarkoituksena on a) kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioittamista 6

Vammaisuuden määritelmiä WHO: Vammaisuus syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena, ristiriita yksilön edellytysten ja ympäristön vaatimusten välillä CRPD: Vammaisia ovat ihmiset, joilla on pitkäaikainen pysyvä vamma (liikuntavamma), henkinen vamma, älyllinen vamma tai aistivamma. Ihminen on vammainen, jos nämä vammat aiheuttavat sellaisia esteitä, että henkilö ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa 7

Vammaisnäkökulmia Lääketieteellinen malli vamma, sairaus, haitta, toimintarajoite estää yksilön ns. normaalin elämän ( vika on yksilössä) Sosiaalinen malli ympäristön ja yhteiskunnan rakenteet aiheuttavat eriarvoisuutta ( vika on yhteiskunnassa) Oikeusperustaisuus vammaisilla samat oikeudet kuin muilla Lisämateriaalia 8

Vammaisuuden tunnistaminen ja tilastointi Maailmassa arvioidaan olevan 785 975 miljoonaa vammaista 110 miljoonaa erittäin vaikeasti vammaista 190 miljoonaa vaikeasti vammaista Suurin osa (~ 80%) kehitysmaissa ~ 628-780 miljoonaa ihmistä Noin 15 % väestöstä Noin 15 % oppivelvollisuusikäisistä (WHO 2011) 9

Koulutusta kaikille - tilastointi Haasteena luotettavan tiedon saanti asiakkaista Esimerkiksi Etiopiasta oli väestölaskennan mukaan 2010-2011 perusopetusikäisistä lapsia heistä heistä n. 18 000 000 (100,00%) n. 15 300 000 käy koulua ( 85,00%) 96 389 on vammaisia ( 0,53%) Vammaisia lapsia on Suomessa koulussa n.180 000 Etiopian opetusministeriö 2011 OPH 10

Tärkeimpiä tunnistettuja haasteita 1. Vammaisten näkökulman sivuuttaminen 2. Viranomaisten ja kansalaisten asenteet 3. Yhteiskunnan panostus ja tuessa suuria eroja 4. Vammaisuuden määrittely vaihtelee tai puuttuu 5. Suurin osa maailman vammaisista lapsista ja nuorista ei pääse koulutukseen. Myös naiset ja lapset kouluun! 6. Seurannan objektiiviset työkalut puuttuvat ja tilastointi on heikkoa. 11

YK:n vuosituhattavoitteet Joka viides on äärimmäisessä köyhyydessä elävä on vammainen. Köyhyys Vammaisuus Vuosituhattavoitteet saavutetaan vain, jos vammaiset huomioidaan! 12

Vammaisuus syrjäyttää Vammaiset kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää, joka vaikuttaa heidän elämäänsä konkreettisella tavalla Vammaisten kohtaamat esteet Fyysiset esteet (rakennettu ympäristö, liikkuminen, pistekirjoitus, visuaalinen viestintä) Kielelliset esteet viittomakieli! Lainsäädäntöön ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät esteet Asenteelliset esteet, stigma Lisämateriaalia 13

Miten lähestyä koulutus kaikille tavoitetta? Suunnitelma on laadittu myös Suomelle Vammaiset mukaan köyhyyden vähentämisohjelmiin ja palvelujen suunnitteluun Vammaisten omat järjestöt suunnittelemaan Eri osaajat tiiviissä yhteistyössä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämisessä Oikeusperustainen lähestymistapa! 14

Mitä voimme tehdä? Kaikki lapset kouluun Vammaisten lasten tarpeet huomioitava Ei lisätä negatiivisia vaikutuksia (do no harm) Esteettömät koulurakennukset Opetusta vammaisille aikuisille Lainsäädännöllisiä ja poliittisia päätöksiä Asennemuokkausta Tiedottamista Esimerkkien antamista vertaistuki! Lisämateriaalia 15

Saavutettavat koulurakennukset 16

Riittävä toimeentulo ja yhtäläinen osallistuminen yhteiskuntaan Lisämateriaalia 17

18

Kiitos! Sähköposti: fidida@fidida.fi Verkkosivut: www.fidida.fi www.fddp.fi

Erityiskoulut vai inkluusio? Inklusiivinen opetus tukee huoltajia ja koko perhettä Positiivinen erilaisuuden tunnustaminen ilman stigmatisointia ja syrjintää auttaa huoltajia ja koko perhettä ymmärtämään lapsen mahdollisuudet ja tarpeet kattavammin. Se antaa myös eväitä sosiaalisen stigman kohtaamisessa. Koulun ja huoltajien yhteistyö aikaansaa merkittävää asennemuutosta koko yhteisössä. Erityiskouluja saatetaan kuitenkin edelleen tarvita Viittomakielisten kuurojen osalta kyse on vammaisuuden lisäksi myös oikeudesta omaan kulttuuriin ja elinvoimaiseen kieliyhteisöön 20

Inkluusion etuja Lapsen kykyihin ja kapasiteettiin keskittyminen vahvistaa myös koko perheen toiminnallisuutta ja roolia. Onnistumisen edellytyksenä koulun ja kodin yhteistyö. Varhaisen inkluusion tukeminen sekä katkeamaton perheen tuki auttavat välttämään marginalisoitumista aikuisiässä, syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä äärimmäistä köyhyyttä. Elina Lehtomäki 10/2011 CRPD 2008 Atlas Allians 2011 21

Inklusiivinen opetus onnistuu, jos Se toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä Olemme valmiit laajentamaan ymmärrystämme eri vammojen luonteesta ja oppilaan todellisesta potentiaalista. Diagnosointia ei sivuuteta, mutta keskiössä pidetään koko ajan lapsi. Hänellä on biologisten ominaisuuksien ja kehon lisäksi oma persoona, luonne, kyvyt, taidot ja asenne oppimiseen. Kärsivällisesti etsitään ratkaisuja oppimisen mahdollistamiseen ja maksimoimiseen. Mahdollisuudet ovat avainasemassa! Elina Lehtomäki 10/2011 22

Tulevaisuuden haasteet etelässä Miljoonat lukutaidottomat vammaiset aikuiset ovat edelleen paitsiossa! Koulujen riittävä resursointi inklusiivisen opetuksen onnistumiseksi Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tunnistaminen ja kirjaaminen hänelle sopivimpaan ja mieluisaan kouluun 23

Vammaisnäkökulma koulutussektorin kehitysyhteistyössä Tavoite: Oikeus koulutukseen tulisi ottaa huomioon kaikessa Suomen kehitysyhteistyössä Varmistetaan kaikkien vammaisten oikeus koulutukseen Hyvän opettajakoulutuksen korostaminen valmistava ja täydentävä Opettajakoulutuksen tulee sisältää tietoa vammaisten lasten ja nuorten oikeuksista, oppimisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista 24

Terveyskasvatus Lisämateriaalia 25

Suomen panostaa vammaisnäkökulmaan koulutussektorissa Lähtökohta: Kaikkien koulutushankkeiden hyödynsaajina on vammaisia ihmisiä valtavirtaistaminen Ei lisätä negatiivisia vaikutuksia (do no harm) Vammaisten lasten koulutusta tukee yhdessä tekemisen toimintamallit (Määttä & Rantala - Tavallisen erityinen lapsi) Laadukas suunnittelu, toteutus ja seuranta Panostus asennemuutokseen, joka johtaa toimintaan Humanitaariset kriisit! 26