Yhdessä vai erikseen? 1
TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012
Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuurojen Liitto ry Kynnys ry Näkövammaisten Keskusliitto ry 3
Vammaiskumppanuus (VKO) Finnish Disability and Development Partnership Ulkoministeriön rahoittama vammaiskumppanuusohjelma Kehitysyhteistyöhankkeet Viestintä ja globaalikasvatus VKO Vaikuttaminen ja asiantuntemus 4
Globaali näkökulma Ei hukata lahjakkuuksia! Koulutus vaikuttaa suoraan yksilön ja perheen hyvinvointiin ja selviytymisen yhteiskunnassa. Koulutus on siis yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää työvoiman kehittämisessä. Vammaisten lasten kouluttaminen on myös taloudellisesti järkevää. Valtiot eivät voi saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteita elleivät ne varmista vammaisten lasten pääsyä koulutukseen. 5
Globaali näkökulma: Ei hukata lahjakkuuksia! YK:n vammaisten oikeuksien julistuksen allekirjoittajamaat tulee täyttää lupauksensa artiklan 24 osalta. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen, jonka tarkoituksena on a) kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioittamista 6
Vammaisuuden määritelmiä WHO: Vammaisuus syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena, ristiriita yksilön edellytysten ja ympäristön vaatimusten välillä CRPD: Vammaisia ovat ihmiset, joilla on pitkäaikainen pysyvä vamma (liikuntavamma), henkinen vamma, älyllinen vamma tai aistivamma. Ihminen on vammainen, jos nämä vammat aiheuttavat sellaisia esteitä, että henkilö ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa 7
Vammaisnäkökulmia Lääketieteellinen malli vamma, sairaus, haitta, toimintarajoite estää yksilön ns. normaalin elämän ( vika on yksilössä) Sosiaalinen malli ympäristön ja yhteiskunnan rakenteet aiheuttavat eriarvoisuutta ( vika on yhteiskunnassa) Oikeusperustaisuus vammaisilla samat oikeudet kuin muilla Lisämateriaalia 8
Vammaisuuden tunnistaminen ja tilastointi Maailmassa arvioidaan olevan 785 975 miljoonaa vammaista 110 miljoonaa erittäin vaikeasti vammaista 190 miljoonaa vaikeasti vammaista Suurin osa (~ 80%) kehitysmaissa ~ 628-780 miljoonaa ihmistä Noin 15 % väestöstä Noin 15 % oppivelvollisuusikäisistä (WHO 2011) 9
Koulutusta kaikille - tilastointi Haasteena luotettavan tiedon saanti asiakkaista Esimerkiksi Etiopiasta oli väestölaskennan mukaan 2010-2011 perusopetusikäisistä lapsia heistä heistä n. 18 000 000 (100,00%) n. 15 300 000 käy koulua ( 85,00%) 96 389 on vammaisia ( 0,53%) Vammaisia lapsia on Suomessa koulussa n.180 000 Etiopian opetusministeriö 2011 OPH 10
Tärkeimpiä tunnistettuja haasteita 1. Vammaisten näkökulman sivuuttaminen 2. Viranomaisten ja kansalaisten asenteet 3. Yhteiskunnan panostus ja tuessa suuria eroja 4. Vammaisuuden määrittely vaihtelee tai puuttuu 5. Suurin osa maailman vammaisista lapsista ja nuorista ei pääse koulutukseen. Myös naiset ja lapset kouluun! 6. Seurannan objektiiviset työkalut puuttuvat ja tilastointi on heikkoa. 11
YK:n vuosituhattavoitteet Joka viides on äärimmäisessä köyhyydessä elävä on vammainen. Köyhyys Vammaisuus Vuosituhattavoitteet saavutetaan vain, jos vammaiset huomioidaan! 12
Vammaisuus syrjäyttää Vammaiset kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää, joka vaikuttaa heidän elämäänsä konkreettisella tavalla Vammaisten kohtaamat esteet Fyysiset esteet (rakennettu ympäristö, liikkuminen, pistekirjoitus, visuaalinen viestintä) Kielelliset esteet viittomakieli! Lainsäädäntöön ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät esteet Asenteelliset esteet, stigma Lisämateriaalia 13
Miten lähestyä koulutus kaikille tavoitetta? Suunnitelma on laadittu myös Suomelle Vammaiset mukaan köyhyyden vähentämisohjelmiin ja palvelujen suunnitteluun Vammaisten omat järjestöt suunnittelemaan Eri osaajat tiiviissä yhteistyössä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämisessä Oikeusperustainen lähestymistapa! 14
Mitä voimme tehdä? Kaikki lapset kouluun Vammaisten lasten tarpeet huomioitava Ei lisätä negatiivisia vaikutuksia (do no harm) Esteettömät koulurakennukset Opetusta vammaisille aikuisille Lainsäädännöllisiä ja poliittisia päätöksiä Asennemuokkausta Tiedottamista Esimerkkien antamista vertaistuki! Lisämateriaalia 15
Saavutettavat koulurakennukset 16
Riittävä toimeentulo ja yhtäläinen osallistuminen yhteiskuntaan Lisämateriaalia 17
18
Kiitos! Sähköposti: fidida@fidida.fi Verkkosivut: www.fidida.fi www.fddp.fi
Erityiskoulut vai inkluusio? Inklusiivinen opetus tukee huoltajia ja koko perhettä Positiivinen erilaisuuden tunnustaminen ilman stigmatisointia ja syrjintää auttaa huoltajia ja koko perhettä ymmärtämään lapsen mahdollisuudet ja tarpeet kattavammin. Se antaa myös eväitä sosiaalisen stigman kohtaamisessa. Koulun ja huoltajien yhteistyö aikaansaa merkittävää asennemuutosta koko yhteisössä. Erityiskouluja saatetaan kuitenkin edelleen tarvita Viittomakielisten kuurojen osalta kyse on vammaisuuden lisäksi myös oikeudesta omaan kulttuuriin ja elinvoimaiseen kieliyhteisöön 20
Inkluusion etuja Lapsen kykyihin ja kapasiteettiin keskittyminen vahvistaa myös koko perheen toiminnallisuutta ja roolia. Onnistumisen edellytyksenä koulun ja kodin yhteistyö. Varhaisen inkluusion tukeminen sekä katkeamaton perheen tuki auttavat välttämään marginalisoitumista aikuisiässä, syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä äärimmäistä köyhyyttä. Elina Lehtomäki 10/2011 CRPD 2008 Atlas Allians 2011 21
Inklusiivinen opetus onnistuu, jos Se toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä Olemme valmiit laajentamaan ymmärrystämme eri vammojen luonteesta ja oppilaan todellisesta potentiaalista. Diagnosointia ei sivuuteta, mutta keskiössä pidetään koko ajan lapsi. Hänellä on biologisten ominaisuuksien ja kehon lisäksi oma persoona, luonne, kyvyt, taidot ja asenne oppimiseen. Kärsivällisesti etsitään ratkaisuja oppimisen mahdollistamiseen ja maksimoimiseen. Mahdollisuudet ovat avainasemassa! Elina Lehtomäki 10/2011 22
Tulevaisuuden haasteet etelässä Miljoonat lukutaidottomat vammaiset aikuiset ovat edelleen paitsiossa! Koulujen riittävä resursointi inklusiivisen opetuksen onnistumiseksi Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tunnistaminen ja kirjaaminen hänelle sopivimpaan ja mieluisaan kouluun 23
Vammaisnäkökulma koulutussektorin kehitysyhteistyössä Tavoite: Oikeus koulutukseen tulisi ottaa huomioon kaikessa Suomen kehitysyhteistyössä Varmistetaan kaikkien vammaisten oikeus koulutukseen Hyvän opettajakoulutuksen korostaminen valmistava ja täydentävä Opettajakoulutuksen tulee sisältää tietoa vammaisten lasten ja nuorten oikeuksista, oppimisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista 24
Terveyskasvatus Lisämateriaalia 25
Suomen panostaa vammaisnäkökulmaan koulutussektorissa Lähtökohta: Kaikkien koulutushankkeiden hyödynsaajina on vammaisia ihmisiä valtavirtaistaminen Ei lisätä negatiivisia vaikutuksia (do no harm) Vammaisten lasten koulutusta tukee yhdessä tekemisen toimintamallit (Määttä & Rantala - Tavallisen erityinen lapsi) Laadukas suunnittelu, toteutus ja seuranta Panostus asennemuutokseen, joka johtaa toimintaan Humanitaariset kriisit! 26