YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät



Samankaltaiset tiedostot
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Artikloista arkitodellisuuteen

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Asiakkaan asema ja oikeudet

Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info , Kouvola

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä , Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL Sanna Ahola 1

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Henkilökohtainen apu käytännössä

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää

Asiakkaan muuttuva rooli vammaispalveluissa Palvelupäällikkö Merja Heinonen

Itsemääräämisoikeuslaki

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kaakkois-Suomen vammaispalvelutoimistojen työntekijöiden työkokous, Kouvola, Elina Akaan-Penttilä, lakimies, OTM.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Oikeuskäytännöstä uuteen lainsäädäntöön

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

YK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja

Ajankohtaista lainsäädännössä. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä, Pori Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

Ajankohtaista lainsäädännössä. Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Uudistuva vammaislainsäädäntö

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017 Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto. UEF // University of Eastern Finland

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Arvoisat juhlavieraat!

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Transkriptio:

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa ja asenteita vammaisia ihmisiä kohtaan. Vammaisia ihmisiä ei nähdä enää objekteina : hyväntekeväisyyden kohteina, lääketieteellisesti hoidettavina potilaina tai sosiaalisen suojelun kohteina. Uuden lähestymistavan mukaan vammaiset ihmiset nähdään itsenäisinä subjekteina ja puhutaan heidän oikeuksistaan, oikeustoimikelpoisuudestaan ja oikeudesta päättää itse omasta elämästään aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Oikeudellinen näkökulma keskittyy itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhdenvertaisuuteen. Vammaispoliittinen ajattelutapa kehittyy YK:n vammaissopimuksen ja toimintaohjelmien kautta (esim. VAMPO)

Uuden vammaisuus-paradigman ja ajattelutavan ymmärtäminen (kuva: Gubbels)

erilaisia tapoja kohdata tilanne/ongelma Yksilökeskeinen malli (ongelma yksilössä) Yksilö on halvaantunut lääketietieteellinen Yksilö ei pääse portaita ylös toiminnallinen Sosiaalinen malli (ongelma yksilön ulkopuolella) Rakennus ei ole esteetön ympäristöön liittyvä Henkilö ei voi äänestää oikeudellinen

Vammaisuuden määrittely CRPD:ssä Ei perinteistä vammaisuuden määritelmää Johdanto-osa e-kohta: vammaisuus on kehittyvä käsite ja että vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa, Artikla 1: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

CRPD:n tarkoitus (artikla 1) Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. KAIKKI SAMALLE VIIVALLE

CRPD:n perustavanlaatuiset velvoitteet Kunnioittaminen (respect) Jäsenvaltiot eivät saa estää vammaisten henkilöiden oikeuksien täysimääräistä toteutumista. Suojeleminen (protect) Jäsenvaltioiden tulee estää myös se, että mikään muu taho ei loukkaa vammaisten henkilöiden oikeuksia. Toteuttaminen (fulfill) Jäsenvaltioiden tulee tehdä tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset, taloudelliset ja muut toimenpiteet, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet voivat toteutua täysimääräisesti

CRPD:n rakenne Johdanto-osa Tarkoitus (1 art.) Määritelmät (2. art) Läpileikkaavat teemat (3-9 art.) Sisältöartiklat (10-30 art.) Tilastot/data, KV-yhteistyö, kansallinen toimeenpano ja seuranta (31-33 art.) Kansainvälinen seurantajärjestelmä (34-40 art.) Loppulausekkeet (41-50 art.) Valinnainen pöytäkirja (yht. 18 artiklaa)

Yleiset ja läpileikkaavat artiklat/teemat CRPD artiklat 3 9 Peruspilareita ja suuntaviivoja, moraalinen kompassi Sisältöartiklojen tulkintaohjeita Yleiset periaatteet (3 art.) Yleiset velvoitteet (4. art.) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5. art.) Vammaiset naiset (6. art.) Vammaiset lapset (7. art.) Tietoisuuden lisääminen (8. art.) Esteettömyys ja saavutettavuus (9. art.)

Itsemääräämisoikeus CRPD:ssä 3 art: Yleissopimuksen periaatteina ovat: a) henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen 12 art: Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaiset henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitsevat oikeudellista kelpoisuuttaan käyttäessään. (TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO)

Itsemääräämisoikeus CRPD:ssä 14 art: Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa: a) nauttivat oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen; (ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS-HANKE) b) eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi, mahdollinen vapaudenriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vammaisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon. 19 art: Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tätä oikeutta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön (ASUMINEN, VALINNANVAPAUS, HA, Kehas)

Asiakkaan itsemääräämisoikeus vammaispalvelulaissa Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve (VPL 3.2 ) VPL:n esitöissä (HE 166/2008) viittaus asiakaslain 8 :ään: Otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen (osallistumisoikeudet) Palvelusuunnitelma (VPL 3 a ) HA järjestämistavat ( VPL 8 d )

Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista (Asiakaslaki 5 ) Tiedolliset oikeudet Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. (+ tulkitseminen / tulkin hankkiminen) Neuvontavelvollisuus koskee yleensä vain menettelytapakysymyksiä. Asiakaslain 5 :n selvitysvelvollisuuden perusteella viranomaiselle syntyy kuitenkin sosiaalihuollossa tätä laajempi velvollisuus selvittää asiakkaalle myös sisällöllisiä, palvelun järjestämiseen vaikuttavia seikkoja.

Kumpi kori painaa enemmän Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

KIITOS! juha-pekka.konttinen@thl.fi Puh. 029 524 6896