Toimintasuunnitelmaluonnoksen yleisesittely Toimintasuunnitelma koko Suomelle. Kaikkien panosta tarvitaan. Joulukuu 2014 luonnostelu aloitettiin STUKissa ja STMssä 2015-6 STUK, STM, YM kommentointia Joulukuu 2016 STUKin sivuille Helmikuu 2017 otakantaa.fi sivustolla Maaliskuu 2017 Sidosryhmätapaaminen Säätytalolla Kesäkuu 2017 Eduskunnalle? Helmikuu 2018 EU:n säteilysuojeludirektiivin toimeenpano 2019 alkaen raportointi 2020 lähtien katselmointi ja päivitys viiden vuoden välein KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 1
Tavoite vuonna 2040 Radonista aiheutuva keuhkosyöpäriski on pienentynyt Radonaltistus on pienentynyt asunnoissa, julkisissa tiloissa ja työpaikoilla Sisäilman radonpitoisuudet tunnetaan Radonriskitietoisuus on lisääntynyt Miten tavoitteisiin päästään? Radonaltistuminen pienenee ja tupakointi vähenee Uudet rakennukset rakennetaan radonturvallisiksi ja olemassa olevat rakennukset mitataan ja korjataan Kansallista radontietokantaa kehitetään kattavammaksi ja avoimemmaksi Toteutetaan tehokasta ja vaikuttavaa viestintää kaikille kohderyhmille KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 2
Tärkeimmät toimintasuositukset -luonnos 1. Suomessa tehdään tehokasta ja kohdennettua radonriskiviestintää monille eri kohderyhmille. 2. Olemassa olevien asuntojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvoksi asetetaan 300 Bq/m 3 ja uusien rakennusten ohjeelliseksi suunnitteluperusteeksi tavoitearvo on 150 Bq/m 3? Myös muissa sisätiloissa, joihin kansalaisilla on pääsy, sovelletaan asuntojen radonpitoisuuden viitearvoa. Tavoitteena on kuitenkin pyrkiä niin alhaiseen radonpitoisuuteen kuin käytännöllisin toimin on mahdollista. 3. Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvoksi asetetaan 300 tai 400 Bq/m 3? Radonpitoisuus voi olla korkeampi, jos tilassa työskennellään normaalityöaikaa vähemmän. 4. Radontorjunta tehdään kaikkiin uusiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin sekä muihin oleskelutiloihin koko maassa. 5. Radonpitoisuus mitataan käyttöönoton jälkeen kaikissa uusissa asuinja työpaikkarakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa. KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 3
Toimintasuositukset jatkuu 6. Kaikissa viitearvon ylittävissä rakennuksissa tehdään radonkorjaus. 7. Kaikki työpaikkojen (ja muiden oleskelutilojen sekä asuntojen) radonmittaustulokset ilmoitetaan sähköisesti kansalliseen radontietokantaan, jotta siitä tulisi mahdollisimman edustava. 8. Kouluissa ja päiväkodeissa tehdään tarvittavat sisäilman radonmittaukset ja radonkorjaukset. 9. Asuntokaupan yhteydessä esitetään sisäilman radonmittaustulokset tai sovitaan mittauksista. 10. Säteilyaltistuksen seurannassa olevien työntekijöiden altistumisen seuranta järjestetään nykyistä joustavammin ja selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön annostarkkailuun hyväksytyt henkilökohtaiset radonmittarit. Yhteensä 51 suositusta tai keskusteltavaa asiaa ja lisääkin voi ehdottaa! KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 4
Radonin mittaaminen
Eri mittaustarpeita Keskimääräinen pitoisuustaso (altistumistaso) kodissa Pitoisuustaso työpaikalla työskentelyn aikana Radonkorjauksen onnistuminen Maanalaisen louhintatyömaan/kaivoksen hengitysilman turvallisuus Pitoisuustasojen muutoksen tarkkailu kotona/työpaikalla Henkilökohtaisen annoksen määrittäminen, kun työ tapahtuu monessa eri tilassa, joita ei kaikkia voida mitata kattavasti (esim. huoltomiehet)
Mittaukset kodeissa Radonpitoisuus vaihtelee voimakkaasti säätilojen mukaan, vaihtelun suuruus talokohtaista Radonpitoisuus vaihtelee eri huoneissa Radonpitoisuus vaihtelee eri vuosina Mitä pidempi mittaus, sitä paremmin se kuvaa keskimääräistä altistumispitoisuutta kodeissa Suositeltu mittaus: vähintään kahden (kolmen) kuukauden kestoinen mittaus, vähintään kahdessa eri huoneessa 3000 250 2500 200 kuukauden Bq/m 3 2000 1500 1000 kuukauden Bq/m 3 150 100 500 50 0 elokuu joulukuu maaliskuu kesäkuu syyskuu tammikuu 0 elokuu joulukuu maaliskuu kesäkuu syyskuu tammikuu
Mittaukset kodeissa: radonpurkki Yhden mittauksen hinta n. 40 60 euroa
Mittaukset työpaikalla Perustaso (pitkän aikavälin keskiarvo) selvitetään kuten kodeissa: 2 3 kk mittaus, vähintään 1 purkki per 200 m 2 Jos mittaus ylittää toimenpidearvon ja käytössä on ajastettu ilmanvaihto, kannattaa tehdä jatkuvatoiminen mittaus ma ti ke to pe la
Työpaikoilla: Jatkuvatoiminen mittaus Viikon mittaus, mittaustulos tallentuu esim. 10 minuutin välein Mittauksen hinta luokkaa tuhat euroa
Mittaukset maanalaisilla työmailla Pölyisiä ja kosteita paikkoja, tärinäriski Työn kesto voi olla lyhyt ja pitoisuudet suuria, tulos tarvitaan nopeasti Hetkellinen radonpitoisuuden mittaus, näytteenotto tarkastuskäynnin yhteydessä
Uusia tekniikoita Henkilökohtainen radonmittalaite (kannettava purkki) Edullinen puolijohdemittari
Becquerelistä sievertiksi
Efektiivinen annos Efektiivinen annos on säteilysuojelun laskennallinen suure Työkalu, jonka perusteella rajoitetaan altistumista säteilylle Efektiivisen annoksen yksikkö on sievert (Sv) Kaikille altistumisreiteille (suora säteily, nielty, hengitetty) ja säteilylajeille (alfa, beta, gamma, neutroni ym.) voidaan arvioida efektiivinen annos laskennallisesti Efektiivistä annosta ei voida mitata Suomalaisen keskimääräinen efektiivinen annos vuodessa on 3,2 msv, josta 1,6 msv aiheuttaa kotien sisäilman radon Säteilytyöntekijän annosraja vuodessa on 20 msv Efektiivinen annos kuvaa karkeasti syöpäriskiä: 1 Sv 5 %
Radonaltistukseen liittyvä riskinarviointi Kaivoksissa altistuneille yhtäpitäviä epidemiologisia vasteita saatiin jo 1990-luvulla Kodeissa tapahtuvan radonaltistuksen ja keuhkosyövän välinen yhteys epidemiologisissa tutkimuksissa 2000-luvun puolivälissä: Kiina: 13 % per 100 Bq/m 3 Eurooppa: 16 % per 100 Bq/m 3 Pohjois-Amerikka: 11 % per 100 Bq/m 3 Riskinarvioinnissa ei tyypillisesti käytetä sievertejä Becquerel Riski Annos
Radon ja efektiivinen annos Radonaltistuksesta laskettu efektiivinen annos ei kuvaa aiheutunutta riskiä, koska tupakointi vaikuttaa merkittävästi riskiin Annoskertymä (msv) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0,8% 0,4% Tupakoiva Tupakoimaton 10% 20% 0 5 10 15 20 25 30 Keuhkosyöpäkuoleman riski (%) 75 ikävuoteen mennessä 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Bq/m3
Efektiivisen annoksen arviointi Laskennallinen suure, joka ei ota huomioon muita syövän syytekijöitä Radonin aiheuttama efektiivisen annoksen laskentaperusteet ovat muuttuneet vuosien saatossa: Vuosi Organisaatio Efektiivinen annos kodissa / 100 Bq/m 3 1981 ICRP 4,6 msv/v 1993 ICRP 1,7 msv/v 2000 UNSCEAR 4,4 msv/v 2017? ICRP 5,3 msv? /v Tällä hetkellä käytetään vuoden 1993 lukuarvoa ICRP on luvannut uudet annoksen arviointikaavat jo monta vuotta sitten, mutta odotamme edelleen
Radonkartoitus STUKissa tehdyt asuntojen sisäilman radonmittausten tulokset (+tietoja asunnoista) kansalliseen radontietokantaan Hyödynnetään radonkarttojen ja -tilastojen laatimisessa Mittauksia tietokannassa ~ 140 000 asunnosta. Suomen radonkartasto 2010 http://julkari.fi/handle/10024/124319 http://www.stuk.fi/aiheet/radon/radonsuomessa/pientaloasuntojen-radonpitoisuudet-suomen-kunnissa KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 18
KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 19
STUKissa melko kattava tietokanta asuntojen radonpitoisuuksista Kuitenkin vain ~10 % pientaloista mitattu Osuuden kasvattaminen Vääristynyt, sillä korkeiden radonpitoisuuksien alueilla enemmän mittauksia Mittausten lisääminen koko Suomessa Muiden mittaajien tekemät radonpitoisuuden puuttuvat Mukaan STUKin tietokantaan? Kattava kartoitus tärkeää koska radon merkittävin suomalaisten säteilyaltistus KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 20
50% 40% Mitattuja asuntoja 30% 20% 10% 0% 0 100 200 300 400 500 600 Kunnan radonmittausten keskiarvo, Bq/m 3 KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 21
Radonvalvonta ja viitearvot Vesa Pekkola KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 22
Keuhkosyöpiä vuodessa tupakoimattomilla noin 40 ja tupakoivilla 240
Asuntojen viitearvot Altistus/tila nne Nykyinen säädös/ohje Nykyinen käsite Nykyinen lukuarvo Ehdotus viitearvoksi Asuntojen radon STMp 944/1992 (Valtuus säteilylain 48 :ssä) Enimmäisarvo, jota ei tulisi ylittää Uudet: 200 Bq/m 3 Vanhat: 400 Bq/m 3? 300 Bq/m 3 (BSS direktiivi)
Työpaikkojen viitearvot Altistus/tilanne Nykyinen säädös/ohje Nykyinen käsite Nykyinen lukuarvo Ehdotus viitearvoksi Radon Työpaikkojen radon Säteilyasetus 1512/1992 Toimenpidearvo 400 Bq/m 3? Ohje ST 12.1 Toimenpidearvo, kun työ säännöllistä (yli 600 tuntia vuodessa) 400 Bq/m 3? Enintään 600 tuntia vuodessa 1000 Bq/m 3? Enintään 300 tuntia vuodessa 2000 Bq/m 3? Enintään 100 tuntia vuodessa 6000 Bq/m 3? Radon oleskelutiloissa muissa Ohje ST 12.1 Päiväkodit, koulut ja muut julkiset tilat oleskelu- tai työajoista riippumatta. 400 Bq/m 3? KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 27
Talousveden radioaktiivisuuden viitearvot Altistus/ tilanne Nykyinen säädös/ohje Radon STM asetus 1352/2015 (Valtuus säteilylain 48 :ssä) Nykyinen käsite Nykyinen lukuarvo Laatusuositus 300 Bq/l? Laatuvaatimus 1000 Bq/l? Ehdotus viitearvoksi Viitteellinen annos STM asetus 1352/2015 (Valtuus säteilylain 48 :ssä) Laatuvaatimus 0,1 msv vuodessa Tritium Laatuvaatimus 100 Bq/l??
Sisäilman radonpitoisuuksien pienentäminen Olli Holmgren, STUK KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 29
Radonpitoisuuksien pienentäminen Olemassa olevien rakennusten radonkorjaukset Korjaus, jos radonpitoisuus > viitearvo Suojataan yksilöitä suurilta pitoisuuksilta Radonimuri ja radonkaivo tehokkaimmat menetelmät, jos ei putkistoa Ilmanvaihto kunnossa? Tiivistykset? Uudisrakentamisen radonin torjunta Jos maanvarainen lattialaatta, asennetaan radonputkisto ja tiivistään alapohja (lattia-sokkeli -liitos, läpiviennit) Jos radonpitoisuus > viitearvo, radonputkiston aktivointi huippuimurilla Kustannustehokkain keino pienentää suomalaisen keskimääräistä radonaltistusta KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 30
Paljonko radonkorjauksia tehdään? Radonkorjauskysely 2011 noin 1,5 vuotta mittausten jälkeen niille, joiden kotona radonpitoisuus ylitti 400 Bq/m 3 Radontalkoissa 2008 ja 2009 Vastanneista 24% radonimuri, radonkaivo tai radonputkiston aktivointi 31% muu korjaus (esim. IV:n tehostaminen, alapohjarakenteiden tiivistäminen) 45% ei ollut tehnyt radonkorjausta Ulkopuolista apua käytti 49% radonimurin ja 67% radonkaivon asentaneista Kyselyyn vastanneita 1066 kpl (53% kutsutuista) KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 31
Estääkö tai haittaako jokin radonkorjausta? Ei korjattu (N=451) Korjaus tehty (muu kuin radonputkiston aktivointi, N=354) Hinta 53% 35% 23% Ei riittävästi ohjeita 19% 10% 8% Korjausyritysten puute 12% 11% 3% En pidä tarpeellisena 9% 5% 4% Muu 40% 18% 12% Ei valittu mitään 11% 44% 63% Radonputkistoak tivoitu (N=120) Radonkorjauskysely 2011, 400 Bq m -3 ylittäneet talot Radontalkoissa 2008 ja 2009 KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 32
Koulutus ja ohjeet STUK on järjestänyt radonkorjauskoulutuksia vuodesta 2004 Osallistujia yhteensä noin 570 Opetus yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, ammattiopistoissa Ohjeet Radonkorjaukset: Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A252, Säteilyturvakeskus 2012 Arvela H, Holmgren O, Reisbacka H. Uudisrakentamisen radontorjunta: RT 81-11099 (LVI 37-10513, KH 27-00510). Radonin torjunta. Rakennustieto Oy 2012 KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 33
Riskiviestintä Kaisa Raitio KATORRE - Sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017 34
Keuhkosyöpäriskin pienentäminen Muut kansalliset ohjelmat ja pitkän aikavälin tavoitteet Eeva Salminen
SISÄLTÖ keuhkosyöpäriskin pienentäminen Mitä muualla ja mitä meillä WHO, UNSCEAR, EPA, EU, Suomen valtio, järjestöt
UNSCEAR ja WHO Radon kodeissa ja työpaikoilla UNSCEAR päivittää aikaisempaa 2006 arviota 2016-2018 http://www.unscear.org/docs/publications/2006/unscear_2006_a nnex-e-corr.pdf. Työotsikkona "Effects of exposure to radon in homes and workplaces", tulossa myös katsaus ulkoiseen säteilyaltistukseen liittyvästä keuhkosyöpäriskistä. Asiantuntijaryhmää vetää Per Strand, mukana Anssi Auvinen WHO Tupakan terveysvaarat globaalisti http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs339/en/
EPA -Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto Yleislääkäreillä ja terveydenhoitajilla avainrooli USA EPA https://www.epa.gov/ General practitioners and public health nurses in high-risk areas should routinely ask all patients during a visit about radon testing and remediation for their house; radon should be normalised in discussions about health in a manner similar to smoking. Given the psychological barriers noted, placing the responsibility solely on the individual householder is not supported: increased governmental regulation is required. Such regulation could include requirements that houses in high-risk areas must provide certificates of radon test results (and details of all remediation work conducted) prior to sale. Easily obtained financial incentives should be provided to support remediation work on houses.
Duodecimhttp://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/su ositus?id=hoi06050 2016-01-22 Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on tupakointi: se aiheuttaa noin 80 90 % kaikista tapauksista. Suuri tupakointimäärä ja pitkä tupakoinnin kesto lisäävät keuhkosyöpään sairastumisen vaaraa. Tupakoinnin lopettaminen pienentää merkittävästi keuhkosyövän riskiä, joskaan riski ei täysin palaa tupakoimattomien tasolle. Keuhkosyövän ehkäisyssä olennaista on vähentää tupakointia ja tupakoinnin aloittamista väestössä. Kaikissa terveydenhuollon kontakteissa tulee selvittää ja kirjata potilaan tupakointi, tukea tupakasta vieroitusta ja ehkäistä tupakoinnin aloittamista kaikin keinoin. Ympäristön tupakan savulle altistumisen arvioidaan lisäävän keuhkosyövän vaaran tupakoimattomilla noin 1,24-kertaiseksi (24 %:n lisäriski) altistumattomiin verrattuna. Tätä altistumista torjumaan on säädetty tupakkalaki. Runsas asbestialtistus suurentaa keuhkosyöpäriskin noin 2 10-kertaiseksi altistuksen voimakkuuden mukaan, ja tupakointi voi suurentaa sen jopa 50-kertaiseksi. Viive altistuksen ja keuhkosyövän ilmaantumisen välillä on yleensä kymmeniä vuosia, joten keuhkosyöpäpotilaan koko työhistoria tulee selvittää ammattitaudin varalta. Maaperän radon voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa keuhkosyöpää varsinkin tupakoitsijoille. 40+240.
Kartoitustutkimuksia Suomessa ja muualla Tutkimuksia aikuisväestön tupakoinnista Työikäisten tupakointitottumuksia on kartoitettu vuodesta 1978 lähtien Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa, joka toteutetaan vuosittain. Aikuisten tupakointi on ollut vahvasti mukana myös FINRISKI-tutkimuksessa, jota on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972. Tutkimuksia nuorten tupakoinnista Nuorten tupakointia on tutkittu vuodesta 1977 lähtien Nuorten terveystapatutkimuksessa, joka toistetaan joka toinen vuosi. Koulutyypin mukaista tietoa tupakoinnista puolestaan tuottaa Kouluterveyskysely, joka käynnistyi peruskouluissa vuonna 1996, lukioissa vuonna 1999 ja ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2008. Suomi on mukana myös kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa tutkitaan tupakointia. Esimerkiksi: European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) - tutkimus (1995 ) Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) - tutkimus(1983/1984 )
Tupakkaa koskevia EU:n säädöksiä 27.4.2016 Komission direktiivi 2012/9/EU tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/37/EY liitteen I muuttamisesta. Neuvoston direktiivi 2010/12/EU direktiivien 92/79/ETY, 92/80/ETY ja 95/59/EY muuttamisesta valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteen ja valmisteverokantojen osalta sekä direktiivin 2008/118/EY muuttamisesta. Neuvoston suositus Annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, savuttomista ympäristöistä. 2003/641/EY: Komission päätös tupakoinnin terveysvaikutuksista varoittavien värivalokuvien tai muiden kuvien käytöstä tupakkatuotteiden pakkauksissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/33/EY tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/37/EY tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä
Tupakkaa koskeva Suomen lainsäädäntö https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/tupakka/tupakkapolitiikka/lait-ja-linjaukset27.4.2016 Tupakkalaki Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnistä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä Sähkösavukkeita koskeva lainsäädäntö Valmisteverotuslaki Laki tupakkaverosta Laki televisio- ja radiotoiminnasta (24 Eräiden tuotteiden markkinointi, 27 Kielletty sponsorointi ja 28 Tuotesijoittelu) Terveydensuojelulaki (26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset ja 27 Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta)
Savuton Suomi 2040 -verkosto tupakkalain tavoitteen tukena//https://www.thl.fi/fi/web/alkoholitupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/savuton-suomi-2040 Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja Suomessa. Tupakkatuotteiden aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 5000 suomalaista vuosittain, ja heistä puolet työikäisinä. Tupakointiin liittyy merkittävä määrä muuta sairastuvuutta, inhimillistä kärsimystä sekä terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksia. Vähentämällä ja ehkäisemällä tupakointia lisätään terveyden tasa-arvoa. Suomen tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen (698/2010, 1 2 mom.). Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että yhä harvempi aloittaa tupakoinnin ja yhä useampi tupakoiva onnistuu tupakoinnin lopettamisessa.
Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka on kirjannut lakiin tavoitteeksi tupakoinnin lopettamisen. Tavoite aiotaan nyt saavuttaa jo vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi tavoitevuosi oli 2040. Käynnissä Hallituksen Kärkihanke mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tupakoinnin vähentämiseksi
Savuton Suomi 2040 -strategia painottaa Jokaisen suomalaisen pitää tiedostaa tupakoinnin ja tupakkatuotteiden aiheuttamat vakavat terveydelliset haitat ja riippuvuus. Yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä tulee luoda mahdollisuuksia ja olosuhteita, jotka kannustavat terveyttä edistäviin valintoihin. Yhteiskunnan eri toimijoiden, päättäjistä yrityksiin, järjestöihin ja muihin yhteisöihin, tulee ottaa tavoitteekseen ehkäistä erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista ja tukea aikuisten tupakoinnin lopettamista. Kaikilla oltava mahdollisuus savuttomaan elinympäristöön. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa tukea tupakoinnin lopettamiseen läheltä ja helposti
Savuton Suomi 2030 -verkosto Verkosto tekee savuttomuutta edistäviä toimenpide-ehdotuksia päätöksenteon tueksi ja tuo esiin savuttomuuden myönteisiä puolia tavoitteenaan tupakaton Suomi. Verkoston jäseniä ovat Allergia- ja Astmaliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Hengitysliitto ry, Filha HUS Sydän- ja keuhkokeskus HYKS, Kirkkohallitus, Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto (Doctors Against Tobacco DAT), Savuton kunta -hanke (Pohjois-Savon Sydänpiiri ry), SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen ASH ry, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry eli STESO, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos.
Filha ry 1907-2017 =110 v aktiviteetti Tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö. Parantaa kansanterveyttä edistämällä keuhkosairauksien ja tuberkuloosin ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Filha toimii hengityselinsairauksien asiantuntijoiden yhteistyöelimenä korostaen verkostotyöskentelyä, aloitetoimintaa ja kehittämishankkeita. Tupakoinnin vastaisessa työssä on joukko järjestöjä, joiden kesken on lievää työnjakoa. Järjestöt ovat pääasiassa Veikkaus (STESO STM:n yksikkönä) voittovaroin rahoitettuja. Filhan roolina on vieroitusosaamisen lisääminen kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia asiassa. Puolustusvoimien kanssa tehtävä varusmiesten ja kantahenkilökunnan tupakoinnin vähentämiseksi, Vertaisvieroitushanke (vertaiset tukemaan vieroitusta) ja Raskaana olevien tupakoinnin vähentäminen
Syöpäjärjestöt syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä. Syöpäjärjestöt hoitavat järjestöjen työnjaossa nuoriin/lapsiin kohdistuvan nikotiinituotteiden aloittamisen ehkäisyn. Keuhkosyöpään, syövän ehkäisyyn jne liittyen kymmenkunta viittausta verkkosivuilta vievät STUK:en radon sivuille https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/keuhkosyop a-on-edelleen-maailman-yleisin-syopa/ https://www.syopajarjestot.fi/toiminta/vaikuttaminen/eurooppalai nen-syovantorjuntaohjeisto/