Keskustelutilaisuus radonmittaajille ja STUKin määräyksen luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta esittely

Transkriptio

1 Keskustelutilaisuus radonmittaajille ja STUKin määräyksen luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta esittely

2 Tervetuloa

3 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta STUK on: Viranomainen, asiantuntija ja tutkimuslaitos Perustettu 1958, Helsinki, Roihupelto Paikallistarkastajat Olkiluodossa ja Loviisassa Noin 330 työntekijää 3

4 4

5 STUKin organisaatio Pääjohtaja Johto (2) Viestintä ja yhteiskuntasuhteet (6) Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta (26) Ydinvoimalaitosten valvonta (126) Säteilytoiminnan valvonta (56) Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius (63) Hallinto (55) Annosvalvonta ja dosimetria Luonnonsäteilyn valvonta ja terveys Säteilyn käyttö teollisuudessa Mittaus ja analyysit Säteilyn käyttö terveydenhuollossa Ympäristövalvonta Ionisoimattoman säteilyn valvonta Kenttä ja tilannekuva Valmius 5

6 Tavoitteita päivälle Kertoa radonmittauksia tekeville yrityksille uuden säteilylain aiheuttamista muutoksista radonmittauksiin. Kuulla yritysten ajatuksia ja mietteitä sisäilman radonin mittaustoiminnasta. Parantaa STUKin ja yritysten välistä yhteistyötä. 6

7 Sisäilman radonvalvonnan viranomaiset 1) Ennakkovalvonta: Asuinrakennukset, työpaikkarakennukset, muut rakennukset Valvontaviranomainen: Kunnan rakennusvalvontaviranomainen (Maankäyttö- ja rakennuslaki, SätL) /YM Valvottava: Rakennushankkeeseen ryhtyvä 2) Jälkivalvonta: Asunnot ja muut oleskelutilat Valvontaviranomainen: Kunnan terveydensuojeluviranomainen (Terveydensuojelulaki, SätL) /STM Valvottava/vastuutaho: Huoneiston omistaja tai haltija 3) Jälkivalvonta: Työpaikat Valvontaviranomainen: Säteilyturvakeskus (SätL) /STM [Työsuojeluviranomaiset (Työturvallisuuslaki) /STM ] Valvottava/vastuutaho: Työnantaja 7

8 Radonmittausten hyväksyntä STUK

9 Hyväksynnän tarkoitus Tarkoitus varmistua siitä, että säteilyaltistuksen arvioimiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät mittaukset tehdään tarkoitukseen sopivalla ja luotettavaksi todetulla menetelmällä. Paikkoja ja tiloja, joissa mittauksia on tarpeen tehdä, on monenlaisia asettaa rajoituksia menetelmälle mm. ympäristöolosuhteiden ja käytettävyyden kannalta Mittaustulosten on oltava luotettavia mittalaite tai mittausmenetelmä kriteerit täyttävä, mittaukset tehtävä niin, että tulokseen tästä aiheutuva virhe on mahdollisimman pieni 9

10 Hyväksynnän hakeminen Hakemus - sis. kaikki hyväksyntää varten tarvittavat materiaalit Täyttyvätkö kriteerit? - STUKin asiantuntija arvioi Lisätietopyyntö - Tarvittaessa Päätös - Sis. valitusosoituksen 10

11 Hyväksyntä ja hakemus Säteilylaki (859/2018) Hyväksyntä tehdään hakemuksen perusteella Enintään 5 vuodeksi kerrallaan Hakemuksessa esitettävä hakijan yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ja yhteyshenkilö Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä (1034/2018) mittausmenetelmä, mittarin tai mittauslaitteiston aiottu käyttötarkoitus, luotettavuus ja sopivuus aiottuun käyttötarkoitukseen, mitattavat säteilyn lajit ja energia-alueet sekä mittaussuureet ja - alueet tekniset tiedot mittarista tai mittauslaitteistosta kalibrointeja, testauksia ja mittausepävarmuutta koskevat asiakirjat Mittauslaitteistoon kuuluvat mittauslaitteet ja muut mittaustuloksen saamiseen käytettävät laitteet 11

12 Hyväksynnän edellytykset (1/2) Pystyttävä arvioimaan hakemuksen perusteella! Tarkoitukseen sopiva, luotettavaksi todettu mitattava suure, säteilylaji ja säteilylaatu käyttöpaikan ympäristöolosuhteet ominaisuuksista ja suorituskyvystä oltava selvitys Säteilylaki (859/2018) Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista (STUK S/6/2018) testaustulosten osalta on viitattava mittausten luotettavuuden osoittamiseksi käytettyihin standardeihin tai kuvattava testausmenetelmä Mittaustulosten epävarmuusarvio mittausepävarmuuden lähteet tunnistettava virhelähteiden merkitys kokonaismittausepävarmuus 12

13 Mittauksen tarkoitus Työpaikan radonpitoisuus Työntekijän altistus radonille Asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuus Mittaussuure Aktiivisuuspitoisuus Altistus radonille (Bqh/m 3 ) Aktiivisuuspitoisuus Suurin sallittu mittausepävarmuus 1 (%) Huomioitavaa Tulosten variaatiokerroin enintään 10 %, ellei mittaukseen käytettävässä standardissa muuta vaadita 5, 6) 1) Laajennettu mittausepävarmuus kattavuuskertoimella 2 5) Tulosten jakauman variaatiokerroin määritetään joko jatkuvan mittauksen toistetuista lukemista (toistettavuus) tai useamman integroivan mittarin lukemista vakio-olosuhteissa (tasalaatuisuus) siten, että radonin hajoamisen aiheuttamaa tilastollista vaihtelua ei huomioida 6) Mitattaessa työpaikan radonpitoisuutta, kun mitattava pitoisuus ei poikkea merkittävästi ionisoivasta säteilystä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1044/2018) 19 :ssä säädetystä työpaikan radonpitoisuuden viitearvosta, integroivalla mittarilla tarkkuusvaatimus koskee 1500 tuntia kestävää mittausta ja jatkuvatoimisella mittarilla tarkkuusvaatimus koskee 40 tuntia kestävää mittausta 13

14 Hyväksynnän edellytykset (2/2) Mittausalueen yläraja suureen ja käyttötarkoituksen mukaan: Ilman radonpitoisuus, vähintään Bq/m 3, jos mittaria käytetään radonpitoisuuden viitearvoon vertaamiseen työpaikalla tai asunnossa ja mittauksessa käytetään vähintään 60 vrk mittausaikaa Ilman radonpitoisuus, vähintään Bq/m 3, jos mittaustuloksesta laskennallisesti määritetään työntekijän annos ja mittauksessa käytetään vähintään 60 vrk mittausaikaa Ilman radonpitoisuus, vähintään Bq/m 3, jos mittaustuloksesta määritetään työnaikainen ja kokoaikainen radonpitoisuus ja mittauksessa käytetään vähintään seitsemän vrk mittausaikaa Työperäinen radonaltistusta, vähintään Bqh/m 3 Mittanormaalien avulla kalibroitu kalibrointi vähintään kerran kahdessa vuodessa Metrologinen jäljitettävyys kansainväliseen mittayksikköjärjestelmään kalibrointitodistuksessa olevien tietojen ja käytetyn mittausmenetelmän kuvauksen avulla 14

15 15

16 Uusi säteilylainsäädäntö (EU:n säteilyturvallisuusdirektiiviin perustuva) Taso Lainsäädäntö 1 Säteilylaki voimaan 2 VN:n asetus ionisoivasta säteilystä STM:n asetus ionisoivasta säteilystä 3 STUK-määräykset STUK määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta 4 STUK-ohjeet 16

17 17

18 Termejä säteilylaissa Vallitsevalla altistustilanteella säteilyn aiheuttamaa altistustilannetta, joka on jo olemassa, ja joka ei edellytä kiireellisiä toimenpiteitä. Radonaltistuminen on vallitseva altistustilanne. Luonnonsäteilyllä ionisoivaa säteilyä, joka on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista silloin, kun niitä ei käytetä säteilylähteinä. Radon on luonnonsäteilyä. Viitearvolla tätä suuremman altistuksen aiheutumista ei ole asianmukaista sallia, vaikka se ei olekaan raja-arvo, jota ei missään olosuhteissa saa ylittää. Säteilytoiminnalla toimintaa tai olosuhdetta, jossa säteilyaltistus ylittää tai voi ylittää viitearvon korjaavista toimista huolimatta, (=radonaltistumista on yritetty pienentää, mutta ei ole onnistuttu) Toiminnanharjoittajalla säteilytoiminnanharjoittajaa 18

19 Mittausvelvollisuus (SätL 155 ) 1) Säteilyturvakeskuksen määrittämillä alueilla, joissa 19 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun rekisterin radonpitoisuustietojen perusteella yli kymmenesosa edustavista radonmittaustuloksista on työpaikkojen radonpitoisuuden viitearvoa (300 Bq/m 3 ) suurempia 2) Harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamaalla 3) Kokonaan tai osittain maanpinnan tason alapuolella 4) Talousvettä toimittavassa laitoksessa tai elintarvikehuoneistossa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa Ei tarvitse: Jos yhdenkään työntekijän vuosittainen työaika työtilassa ei ole suurempi kuin 20 tuntia Jos työtila sijaitsee maan pinnan tasosta katsottuna rakennuksen toisessa tai ylemmässä kerroksessa Jos rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä 19

20 Radon muissa oleskelutiloissa - mittausvelvollisuus (SätL 156 ) Sisäilman radonpitoisuus on selvitettävä terveydensuojelulain 7 luvussa tarkoitetussa muussa oleskelutilassa, johon yleisöllä on pääsy, siltä osin kuin tilat sijaitsevat tämän lain 155 :n 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetussa paikassa (=ed. kalvo) valvonnassa noudatetaan terveydensuojelulakia 20

21 Mittausvelvoitealueet lisääntyvät valvottavien määrä lisääntyy mm. pääkaupunkiseudun kunnat mittausvelvoitealueiksi työllisten määrä mittausvelvoitekunnissa nousee 0,5 miljoonasta 1,4 miljoonaan 21

22 Asetukset VN asetus ionisoivasta säteilystä: (54 ) Kansallinen toimintasuunnitelma radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi Säteilylain 159 :ssä tarkoitetussa kansallisessa toimintasuunnitelmassa käsitellään riskejä, jotka johtuvat maa- ja kallioperästä, rakennustuotteista ja talousvedestä vapautuvasta radonista aiheutuvasta altistuksesta asunnoissa, muissa oleskelutiloissa ja työpaikoilla. STM asetus ionisoivasta säteilystä: Viitearvot 19 Työpaikan radonpitoisuuden viitearvo ja työperäistä altistusta koskeva viitearvo radonille 20 Asunnon ja muun oleskelutilan radonpitoisuuden viitearvot ja mittaaminen 21 Uuden rakennuksen radonpitoisuuden viitearvo 22

23 Viitearvot Säädös Viitearvo Työpaikat STM-asetus (1004/2018) 19 työaika >= 600 h/v 300 Bq/m 3 STM-asetus (1004/2018) 19 Radonaltistuksen viitearvo Bq h /m 3 /v Asunnot ja muut oleskelutilat STM-asetus (1004/2018) Bq/m 3 Uudet rakennukset (suunnittelu ja toteutus) STM-asetus (1004/2018) Bq/m 3 23

24 STUK S/3/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

25 Mittausten lukumäärä (17, STUK S/3/2019) Tavanomaisilla työpaikoilla radonmittauksia on tehtävä jokaisessa erillisessä rakennuksessa ja jokaisen erillisen ilmanvaihtokoneen piirissä olevassa työtilassa Mittausten lukumäärä Vähintään yksi mittaus, jos pinta-ala on enintään 100 neliömetriä; Vähintään kaksi mittausta, jos pinta-ala on suurempi kuin 100 neliömetriä. Jos pinta-ala on suurempi kuin 200 neliömetriä, on lisäksi tehtävä vähintään yksi mittaus alkavaa 200 neliömetriä kohti tai Yhtenäisessä avoimessa tilassa vähintään yksi mittaus alkavaa 3000 neliömetriä kohti Perustelumuistio: tavoitteena on, että työpaikoilla tehtäisiin riittävä määrä radonmittauksia, jotta tulosten perusteella saataisiin luotettava arvio työpaikan radonpitoisuudesta. 25

26 Mittausten lukumäärä (17, STUK S/3/2019) Maanalaisissa kaivoksissa ja louhintatyömailla sekä tunneleissa mittauspisteiden sijainnin ja lukumäärän on oltava sellainen, että tulosten perusteella saadaan luotettava arvio työpaikan radonpitoisuudesta Perustelumuistiosta: Tarkoituksena on, että mittauksia tehdään: louhintaperissä, jossa louhintatyö on käynnissä; käytössä olevissa maanalaisissa huolto- ja taukotiloissa; ja muissa jatkuvasti käytössä olevissa maanalaisissa työpisteissä. => Ohje: kaivoksissa yleensä 10 mittauspistettä riittää ja louhintatyömailla 5 Radonmittaukset tehdään myös louhintatöiden jälkeisten rakennus- ja viimeistelytöiden aikana. 26

27 Säännölliset mittaukset (18, STUK S/3/2019) Maanalaisella louhintatyömaalla radonpitoisuus on mitattava joka kuudes kuukausi. Jos tulos on kahdessa perättäisessä mittauksessa jokaisessa mittauspisteessä pienempi kuin 100 Bq/m 3, mittausten väli on kuitenkin vuosi. Maanalaisessa kaivoksessa radonpitoisuus on mitattava joka toinen vuosi. Jos tulos on kolmessa perättäisessä mittauksessa jokaisessa mittauspisteessä pienempi kuin 100 Bq/m 3, mittausten väli on kuitenkin viisi vuotta. Perustelumuistio: Tarkoituksena on kuitenkin, että -- radonpitoisuus mitataan aikaisemmin, jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi (Säteilylain mom.), Esim. kaivokseen avataan uusi louhos tai louhintatyömaalla louhittava kivilaji muuttuu tai vesivuodot lisääntyvät merkittävästi 27

28 Radonaltistuksen määrittäminen työaikakirjanpidon avulla (20, STUK S/3/2019) Työntekijän radonaltistuksen määrittämiseksi työpaikan radonpitoisuuden mittausten avulla on selvitettävä radonpitoisuudet eri työtiloissa siten, että radonaltistuksesta saadaan luotettava arvio. Jos työtila sijaitsisi toisessa kerroksessa, joka sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella tai sitä ylemmässä kerroksessa, radonpitoisuutta ei tarvitsisi mitata, vaan sen voitaisiin olettaa olevan 40 Bq/m 3. Perustelumuistio: Radonmittausta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä työpaikan kaikissa työtiloissa vaan sellaisissa, joiden perusteella työntekijän altistus voidaan luotettavasti arvioida. 28

29 Radonaltistuksen määrittäminen työaikakirjanpidon avulla (20, STUK S/3/2019) Työpiste Radonpitoisuus (Bq/m 3 ) Työaika vuodessa (h) Altistus (Bq h/m 3 ) Toimistohuone Neuvotteluhuone Laboratorio Kellarivarasto Yhteensä

30 Selvityksen tulosten ilmoittaminen (21, STUK S/3/2019) Työpaikan radonpitoisuuden tai työntekijän radonaltistuksen mittauksesta on ilmoitettava 15 :ssä tarkoitettu testausseloste ja liitteessä 1 määrätyt tiedot. (Työnantaja ilmoittaa) 30

31 Säteilyaltistuksen rajoittaminen (22, STUK S/3/2019) Työpaikan radonista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamista koskevat toimet on toteutettava viivytyksettä. Toimien riittävyys on todettava vastaavilla mittauksilla tai laskelmilla, joilla viitearvoa suurempi radonpitoisuus tai radonaltistus todettiin. Mittausten tulokset on 21 :ssä tarkoitetulla tavalla ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle Perustelumuistio: Tarkoituksena on, että toimenpiteet saadaan päätökseen mahdollisimman nopeasti mutta kuitenkin viimeistään 9 kk kuluessa, jos radonpitoisuus tai radonaltistus on enintään 5 kertaa viitearvo ( Bq/m 3 ); 6 kk kuluessa, jos radonpitoisuus tai radonaltistus on suurempi kuin 5 kertaa, mutta enintään 10 kertaa viitearvo ( Bq/m 3 ); 3 kk kuluessa, jos radonpitoisuus tai radonaltistus on suurempi kuin 10 kertaa viitearvo. Näin varmistutaan, että työntekijän annos jäisi pienemmäksi kuin 20 msv 31

32 Säteilyaltistuksen rajoittaminen (22, STUK S/3/2019) Perustelumuistio: Tarkoituksena on, että kaivoksessa, louhintatyömaalla ja muussa maanalaisessa käytävässä tai tunnelissa toimet saataisiin päätökseen viimeistään kuukauden kuluessa, koska muussa tapauksessa työntekijät saattaisivat altistua toistuvasti suurille radonpitoisuuksille, etenkin eri työmailla työskennellessään. Radonaltistusta rajoitetaan yleensä tuuletusta lisäämällä tai työaikaa rajoittamalla. Edelleen tarkoituksena on, että erityisistä perustelluista käytännön toteutukseen liittyvistä syistä Säteilyturvakeskus voisi pidentää edellä tarkoitettua määräaikaa enintään kolmella kuukaudella. Tätä varten Säteilyturvakeskukselle tulisi esittää tarkastettavaksi suunnitelma aiotuista toimista ja niiden aikataulusta, perustelut tarvittavalle pidennykselle ja toimista työntekijöiden altistuksen rajoittamiseksi kunnes radonkorjaukset on saatettu loppuun. 32

33 Säteilyannoksen määrittäminen (23, STUK S/3/2019) Säteilylain 149 :n 3 momentissa (turvallisuusluvan alainen toiminta) ja 155 :n 4 momentissa (poikkeuksellisen iso radonpitoisuus) tarkoitetuissa tilanteissa radonista työntekijälle aiheutuva säteilyannos on määritettävä kolmen kuukauden mittausjaksojen perusteella tai mittauksella työskentelyjaksolta, jos työskentelyjakso on lyhyempi kuin kolme kuukautta. Mittausjaksojen on ajoituttava siten, että radonista aiheutuva kalenterivuosittainen annos voidaan määrittää. => Mittaus- ja ilmoitusjaksot: , , ja Tiedot toimitetaan annosrekisteriin radonvalvonnan kautta 33

34 Radonmittaukset Uuden säteilylainsäädännön vaatimukset ja käytännöt

35 Radonmittaukset ovat hyvin haastavia Viitearvo on määritetty työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvona Järkevää työntekijän säteilysuojelun kannalta Hankalaa mittaajan kannalta Radonpitoisuus vaihtelee Ilmanvaihdon jaksotuksen takia Sääolosuhteiden takia Rakennuksen käyttäjien takia Mittaustuloksesta tehdään aina arvio työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvosta 35

36 ICRU 88: Measurement and Reporting of Radon Exposures Esimerkki yhdessä rakennuksessa tehdyistä mittauksista Epävarmuuden lähde Variaatiokerroin 3 kk:n kestoisen mittauksen vuosikeskiarvoennuste 25 % Eri huonetilojen välinen vaihtelu 30 % Vuosien välinen vaihtelu 30 % Yhdistetty 49 % Mittaukset suunnitellaan niin, että järkevin kustannuksin voidaan minimoida epävarmuuksia 36

37 Radonmittaukset työpaikoilla (STUK S/3/2019) 1. Vähintään kahden kuukauden kestoinen radonpurkkimittaus 2. Mittausta voidaan täydentää vähintään 7 vuorokauden kestoisella työnaikaisella radonmittauksella 3. Jos mittaus ei ole mahdollinen edellä esitetyillä tavoilla, voidaan käyttää muita menetelmiä Teurastamo/kalanjalostamo (lämpötila +2 C) Kasvihuone (suhteellinen kosteus >95 %) Louhintatyömaa (tärinä ja pöly) 37

38 Uutta radonmittauksista Radonin mittauskausi Perustuu STUKissa tehtyyn arvioon (RAT-TECDOC ) Korjauskerroin 0,9 3,0 2,5 korjauskerroin 2,0 1,5 1,0 0,5 1 kk 2 kk 3 kk 0,0 T H M H T K H E S L M J mittauksen alkamiskuukausi 38

39 Miksi purkkitulos on tärkeä? Vuosikeskiarvon ennusteen epävarmuus 100% 80% 60% 40% 20%? Vuosikeskiarvon ennustaminen pitää olla luotettavaa 0% Mittauksen kesto (vrk) 39

40 Esimerkki pari viikkoa sitten saadusta mittaustuloksesta Purkkimittauksen (kesto 74 vrk) tulos 420 Bq/m 3 Viikon mittauksen keskiarvo 1130 Bq/m 3 Ero +170 % Radonpitoisuus vaihtelee: Tuulen suunta Lämpötilaero (sisä/ulko) Maaperän kosteus Käyttäjästä riippuvat (tuuletus/ilmanvaihtokoneen käyttö) Purkkimittaus on perusmittaus, jota täydennetään tarvittaessa jatkuvatoimisella mittauksella Lyhyt mittaus antaa huonon arvion vuosikeskiarvosta 40

41 Uutta työnaikaisen radonmittauksen tulkinnasta IV-jaksotuksen suhdeluku Vuosikeskiarvon korjauskerroin Ensimmäisen mittauksen tulos (radonpurkki) 41

42 Työnaikaisen radonpitoisuuden mittaus Määritysjakson on oltava tasan 7 vuorokauden pituinen (14 ) Näin voidaan laskea työnaikaisen ja kokoaikaisen radonpitoisuuden suhdeluku Rn-222 (Bq/m3) Päivä Suure Tulos Radon, koko mittaus 920 Bq/m 3 Radon, 7 vrk 800 Bq/m 3 Radon, työnaikainen 70 Bq/m 3 Suhdeluku, koko mittaus 0,072 Suhdeluku, 7 vrk 0,083 Ero 13 % 42

43 Testausseloste Tarkoitetaan tulosraporttia (ISO-standardin terminologiaa) Testausselosteet on määritelty ISO-standardeissa Yleinen standardi radonista ja mittauksista SFS-ISO Integroiva mittaus SFS-ISO Jatkuvatoiminen mittaus SFS-ISO Mittaajat vastaavat, että testausselosteessa on vaaditut tiedot Työpaikat toimittavat muut tarvittavat tiedot valvontaan Myös ISO/IEC Radonpurkkien osalta tilanne nyt melko hyvä, jatkuvatoimisten (työnaikaisten) mittausten selosteiden osalta parantamista 43

44 Integroivan mittauksen testausseloste (std. vaatimus) 44

45 Integroivan mittauksen testausseloste (std. suositus) 45

46 Esimerkki 46

47 Jatkuvatoimisen mittauksen seloste (std. vaatimus) 47

48 Jatkuvatoimisen mittauksen seloste (Määräys S/3/2019) radonpitoisuuden keskiarvo mittauspisteessä määritysjakson ajalta työnaikainen radonpitoisuuden keskiarvo mittauspisteessä määritysjakson aikana IV-jaksotuksen korjauskerroin määritysjakson päivämäärät ja kellonajat, jolle työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvo on laskettu mittauksessa käytetyn jatkuvatoimisen mittalaitteen sarjanumero radonpitoisuuden kuvaaja ja alkuperäinen tuloslistaus mittausjaksolta 48

49 Radonaltistusmittaus (STUK S/3/2018) 15 : Työntekijän radonaltistus voidaan selvittää Radonaltistusmittauksella Radonpitoisuusmittauksen ja työaikojen perusteella Mittaamisessa voi käyttää STUKin hyväksymää menetelmää Mittauspurkki ja taustapurkki (mukana kannettavat purkit, yksi taustapurkki pukuhuoneessa tai muussa tilassa, jossa henkilökohtaisia mittareita säilytetään) Mukana kannettava, pieni ja tallentava mittauslaite Mittauspurkki, jossa päälle/pois -toiminto 49

50 Altistusmittaus purkeilla 2 3 kuukauden mittaus Yksi purkki työntekijän mukana työpäivien aikana Purkki palautetaan samaan paikkaan säilytykseen työpäivän päätteeksi Säilytyspaikassa oma radonmittauspurkki Voidaan laskea työnaikainen radonaltistus, jos: Säilytyspaikan radonpitoisuus on tasainen tai työnaikainen mittaus tehdään lisäksi (ei päivä yö-vaihtelua) Säilytyspaikan radonpitoisuus on riittävän pieni laskuesimerkki 50

51 Altistusmittauksen testausseloste Jos tehty integroivalla mittarilla, ks. ISO Jos tehty jatkuvatoimisella mittarilla, ks. ISO Lisäksi altistusmittauksille, jotka on tehty purkeilla (S/3/2019): tieto tehdystä taustavähennyksestä taustamittauksen tulos ja siitä johtuva epävarmuus tuloksessa Purkeilla tehtävässä altistusmittauksessa käyttäjä voi aiheuttaa suuren virheen tulokseen ohjeistus oltava tarkka ja selkeä 51

52 Esimerkkejä purkeilla tehdyllä altistusmittauksesta Altistusmittaus yleensä onnistuu Työmaa, jossa työntekijät työskentelevät tunneleissa. Altistusmittari kiinnitetty haalariin. Haalarit palautetaan työpäivän päätteeksi maan päällä sijaitsevaan työmaakoppiin, jossa radonpitoisuus ulkoilman tasoa Iso työpaikka, jossa osa työntekijöistä työskentelee osan aikaa maanalaisissa tiloissa. Työpäivän päätteeksi mittarit viedään toisessa kerroksessa sijaitsevaan pukuhuoneeseen. Altistusmittaus todennäköisesti epäonnistuu Työpaikka, jossa jaksotettu ilmanvaihto. Työntekijät vievät työpäivän päätteeksi mittarit maanvastaisessa kerroksessa sijaitsevaan pukuhuoneeseen Mittareiden säilytyspaikka on rasia (onko radontiivis, milloin rasia avataan) Purkkien säilytyspaikassa radonpitoisuus on >30 % työnaikaisesta radonpitoisuudesta tuloksen epävarmuus liian suuri 52

53 Kysely: Onko tarvetta koulutukselle? STUK ja Ruotsin SSM on alustavasti keskustellut koulutuspaketin laatimisesta (sv ja fi) Esimerkkejä aiheista: Mitä standardit vaativat mittauksilta? Mitä virhelähteitä mittauksessa on? Miten tulos lasketaan? Kalibrointikerroin Taustasignaali Miten tulokseen liittyvä epävarmuus lasketaan? Laitteen toiminnan seuranta ja laadunvarmistus Internet-koulutus vai lähiopetus vai yhdistelmä? 53

54 Ehdotus testausselosteiden nimeämiseen Ja muuta opastusta työpaikoille

55 Miten mittaajat voisivat ohjeistaa työpaikkoja 1 Mittauspisteiden sijainti ja lukumäärä Jos työpaikka tilaa epäilyttävän vähän purkkeja, voisivat mittaajat ohjata työpaikan STUKin nettisivulle Power Point -ohjeessa kerrotaan purkkien määrästä STUKin määräys antaa minimivaatimuksen, toki saa tilata enemmän Mittauspisteitä ei ensimmäisessä tutkimuksessa kannata sijoittaa tiloihin, joissa työskennellään <20 tuntia vuodessa Ollut tapauksia, joissa tilaa on luultu työtilaksi (nimetty kaavakkeeseen huonosti) ja on käynyt ilmi, että olikin alapohjan huoltoluukku tms. 55

56 Miten mittaajat voisivat ohjeistaa työpaikkoja 2 Mittauspisteiden nimeäminen Mittauskohteen ja -pisteen nimeäminen on tärkeää, varsinkin suurilla työpaikoilla, joissa esim. keskitetysti tilataan moneen toimipaikkaan purkkeja lopputuloksena 8 kahviota, mutta ei tiedetä, missä rakennuksessa mikäkin purkki oli Optimaalisin tilanne: osoite sekä kerros, huoneen numero Mittauskohde Mittauspiste 56

57 Miten mittaajat voisivat ohjeistaa työpaikkoja 3 Työpaikan tulee tietää, mikä testausseloste liittyy radonkorjauksen suunnitteluun ja korjausmenetelmän säätöihin ja mikä testausseloste toimitetaan valvontaan ISO-standardissa suositellaan testausselosteeseen Mittauksen tavoite Radonkorjauksen suunnittelu- tai säätömittaus Korjauksen tai IV-säätöjen jälkeinen radonmittaus Jos säätömittauksia tulee kuitenkin valvontaan, tarkastajat tietävät heti, että nämä eivät ole lopullisia tuloksia Jos on tehty laaja radonkorjaus, oheistetaan työpaikkaa lähettämään purkkimittaustulos ja jatkuvatoimisen mittauksen tulos samassa lähetyksessä 57

58