1(29) Tietosisältö Tiedonkeruu: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 2014 Tässä ohjeessa esitellään tarkemmin Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain - tiedonkeruun ja tilaston tietosisältö ja luokitukset. Aluksi kerrotaan yleisemmin tiedonkeruu- ja tilastointiperusteista, minkä jälkeen esitellään rivikohtainen sisältö ja luokitukset taulukoittain. Aluksi esitellään emokunnan tuloslaskelma, investoinnit ja tase sitten liikelaitosten vastaavat taulukot. Ohjeistuksessa on soveltuvin osin käytetty lähteinä seuraavia yleisohjeita: Yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä 2007, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta 2006, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta 2010, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta 2011, Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille 2012 sekä Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2012. Tiedonkeruuperusteet Kunnat ja kuntayhtymät täyttävät taulukot 1-3. Taulukot 4-6 ja 7-9 täyttävät ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tilastointivuonna ollut omia liikelaitoksia. Liikelaitoskuntayhtymät täyttävät ainoastaan liikelaitostaulukot. Taulukot 1 Tuloslaskelma, 2 Investoinnit ja 3 Tase: Taulukot 1, 2 ja 3 koskevat emokuntaa tai -kuntayhtymää. Taulukossa 1 toimintamenot ja -tulot vastaavat taloustilaston (osa II) käyttötaloustaulukkoa ja taulukko 2 investointitaulukkoa. Neljännesvuositilasto ja vuositilasto ovat näiltä osin vertailukelpoiset. Kunnan liikelaitos-mallia noudattavia liikelaitoksia ei yhdistetä taulukoihin 1, 2 ja 3 "rivi riviltä" vaan ne käsitellään omissa taulukoissaan. Kunnan tällaiselle liikelaitokselleen antamat lainat sisältyvät kunnan lainanantoon ja lainasaamisiin, liikelaitoksen kunnalle maksamat korot ovat kunnan korkotuloa ja korvaus peruspääomasta kunnan muuta rahoitustuloa. Peruspääomasijoitus kunnan liikelaitokseen on kunnan investointimenoa. Huom! Taulukkoon 3 tulee laittaa kunnan ja liikelaitosten väliset sisäiset erät sektorijaon mukaisesti siten, että yrityssektorin liikelaitokset kuuluvat sektoriin Muut ja paikallishallintosektorin liikelaitokset sektoriin Kunnat ja kuntayhtymät. Esimerkiksi pitkäaikaisiin lainasaamisiin ko. sektorijaon mukaisesti kunnan pitkäaikaiset lainasaamiset liikelaitoksilta. Yhdystilit käsitellään tilastossa taulukon 3 rahojen ja pankkisaamisten oikaisuna ja liikelaitostaulukoissa samalla tavalla kuin niiden ulkoisessa tilinpäätöksessä. Lukuihin sisällytetään sisäiset erät, ml. kunnan/kuntayhtymän ja sen liikelaitosten väliset suoritukset. Saman tehtäväluokan sisäiset erät eliminoidaan taloustilaston (osa II) mukaisesti. Huom! Palvelun sisäistä ostoa (tilaajan ostomenoa ja tuottajan myyntituloa) ei myöskään sisällytetä tilastoon tilaajatuottaja -mallia käytettäessä, jos palvelun tuottajana on kunnan oma taseyksikkö, jonka menot ja tulot sisältyvät käyttötalousosaan. Kirjanpidollisesti eriytetyn taseyksikön tiedot sisällytetään taulukoihin 1, 2 ja 3. Taseyksikön kunnalle maksamia korkoja ei kuitenkaan lueta korkotuloihin ja korkomenoihin.
2(29) Taulukot 4-6 Paikallishallintosektorin liikelaitokset sekä 7-9 Yrityssektorin liikelaitokset: Lukuihin sisällytetään sisäiset erät, ml. kunnan/kuntayhtymän ja sen liikelaitosten väliset suoritukset. Samalla tehtäväluokalla olevien liikelaitosten väliset ostot ja myynnit eliminoidaan taloustilaston (osa II) mukaisesti. Taulukot 4 Tuloslaskelma, 5 Investoinnit ja 6 Tase koskevat paikallishallintosektorin liikelaitoksia, joita ovat taloustilaston (osa II) tehtäväluokissa 110-555, 660-690 ja 750 käsiteltävät liikelaitokset. Myös taseyksikkönä käsiteltyjen rahastojen tiedot kerätään taulukoissa 4-6. Näiden liikelaitosten tiedot kerätään jokaisella neljänneksellä. Taulukot 7 Tuloslaskelma, 8 Investoinnit ja 9 Tase koskevat yrityssektorin liikelaitoksia, joita ovat taloustilaston (osa II) tehtäväluokissa 610 Vesihuolto, 620 Energiahuolto, 625 Jätehuolto, 630 Joukkoliikenne, 640 Satama käsiteltävät liikelaitokset. Näiden liikelaitosten tiedot kerätään vain neljännellä neljänneksellä. Liikelaitoksen tehtäväluokan voi tiedustella Tilastokeskukselta (kuntatalous.neljanneskeruu@tilastokeskus.fi). Neljännekset: Tuloslaskelma ja investointitiedot (taulukot 1, 2, 4, 5) kerätään kumulatiivisina vuoden alusta, ts. kertymänä vuoden alusta. Tasetiedot kerätään neljänneksen lopun tilanteen mukaan. Neljänneksien päättymispäivät ovat: 1. Neljännes 31.3. 2. Neljännes 30.6. 3. Neljännes 30.9. 4. Neljännes 31.12.
3(29) 1. TULOSLASKELMA, kunta / kuntayhtymä 11000 Toimintatuotot Toimintatuottoja ovat myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot. Tilastossa mukaan luetaan sisäiset erät. 11100 Myyntituotot Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Myyntituottoja ovat lisäksi kotikuntakorvaukset, kotikuntalakiin perustuvat korvaukset ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta. Tähän erään sisällytetään niin valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä kuin muiltakin saadut myyntituotot. Tilastossa eritellään lisäksi kuntayhtymiltä ja kunnilta saadut myyntituotot sekä sisäiset myyntituotot. 11110 Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tähän erään sisällytetään kunnilta ja kuntayhtymiltä saadut myyntituotot (sektoriluokitus ohjeen lopussa). 11130 Sisäiset myyntituotot (ml. tuotot omilta liikelaitoksilta) Tähän erään sisällytetään kunnan/kuntayhtymän sisäiset myyntituotot. 11200 Maksutuotot Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Tällaisia maksutuottoja ovat mm. terveydenhuollon asiakasmaksut kuten terveyskeskus-, poliklinikka- ja laitoshoidon maksut, sosiaalitoimen sosiaalipalvelu ja laitoshoidon maksut, kurssimaksut, pysäköinti- ja lomituspalvelut. (TEM, 2011.) Huom. Ateriamaksuista saadut tulot ovat myyntituottoja, eivät maksutuottoja. 11300 Valmistevarastojen muutos Valmistevarastojen muutos kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan. 11400 Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan. 12000 Toimintakulut Toimintakuluja ovat Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset sekä Muut toimintakulut
4(29) Lisäksi tilastossa eritellään omiin alaeriinsä Palkat ja palkkiot, Henkilösivukulut, Asiakaspalvelujen ostot, Muiden palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä Avustukset 12100 Palkat ja palkkiot 12200 Henkilösivukulut Henkilösivukuluihin sisällytetään eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet. (Kuntaliitto, 2012.) 12300 Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta ostaa muilta palvelujen tuottajilta.(kuntaliitto, 2012) Asiakaspalvelujen ostoja voivat olla ainoastaan kunnan omille kuntalaisille ostamat palvelut, esim. isäntäkunnan sopimuskunnille välittämät palvelut kirjataan muiden palvelujen ostoihin. Huom! Asiakaspalvelujen ostoihin sisällytetään myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausmenot sekä kotikuntalakiin perustuvat korvausmenot. Huom! Asiakaspalveluina ei pidetä muita kuin ns. lopputuotepalveluja. Ns. kollektiivipalvelujen ostot, esimerkiksi teiden kunnossapitopalvelut, elintarviketutkimusten ostot, muun ympäristöterveydenhuoon tai eläinlääkäripalvelujen ostot, palo- ja pelastustoimen palvelujen ostot eivät ole asiakaspalvelujen ostoja. (Kuntaliitto, 2012.) 12310 Asiakaspalvelujen ostot valtiolta Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut.(kuntaliitto, 2012) Huom! Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausmenot ja -tulot kirjataan sille sektorille, johon oppilas on sijoitettu. Mikäli oppilas on sijoitettu toisen kunnan kouluun, kirjataan kotikuntakorvausmenot asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta. Yksityisiin kouluihin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvausmenot kirjautuvat asiakaspalvelujen ostoihin muilta. 12320 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta (ml. ostot kuntien liikelaitoksilta) Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ostot toiselta kunnalta sekä esi- ja perusopetuspalvelujen kotikuntakorvaukset. Tähän ei sisällytetä kunnan sisäisiä ostoja paitsi asiakaspalvelujen ostot kunnan omalta liikelaitokselta. (Kuntaliitto, 2012.) Huom! Kotikuntalain tai sosiaalihuoltolain perusteella toiselle kunnalle maksettavat korvaukset kirjataan tähän erään. 12330 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä (ml. ostot kuntayhtymien liikelaitoksilta) Jäsenkunnan maksuosuudet kuntayhtymän käyttömenoihin ovat yleensä asiakaspalvelujen ostoja. Poikkeuksena ovat sellaiset maksuosuudet, jotka eivät aiheudu asiakaspalvelujenhankkimisesta kuntalaisille, esimerkiksi osuus yhdyskuntasuunnittelun kustannuksiin, palo- ja pelastustoimen palvelut, eläinlää-
5(29) käripalvelut ja muut ympäristöterveydenhuollon palvelut. Nämä kuuluvat menolajiin Muiden palvelujen ostot. (Kuntaliitto, 2012.) 12340 Asiakaspalvelujen ostot muilta Vastaavalla tavalla palvelujen ostot muilta palvelujen tuottajilta edellä olevan asiakaspalvelujen oston määrittelyn mukaisesti, mm. perhehoitajan palkkio (sen sijaan perhehoidon kulukorvaukset kuuluvat muiden palvelujen ostoihin), esiopetus- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan osto seurakunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. (Kuntaliitto, 2012) 12400 Muiden palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ovat kunnan suoritetuotannossaan käyttämiä palveluja. Myös henkilöstölle hankitut sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuripalvelut kirjataan palvelujen ostoihin. (Kuntaliitto, 2012.) Huom! Toisille kunnille välitetyt palvelujen ostot kirjataan tähän (esim. isäntäkunnan sopimuskunnille ostamat palvelut). 12500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kuluu mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, siivous- ja puhdistusaineet, poltto- ja voiteluaineet, lämmitys, sähkö ja vesi, kalusto, rakennusmateriaali ja muu materiaali. (Kuntaliitto, 2012.) 12600 Avustukset Tilastossa avustukset jaetaan kotitalouksille ja yhteisöille maksettuihin avustuksiin. 12610 Avustukset kotitalouksille Huom! Palvelusetelit ovat avustuksia kotitalouksille. Erään Avustukset kotitalouksille kirjataan lisäksi: Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuen kuntalisä Omaishoidon tuki Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Vammaisille annetut avustukset Koulumatkatuki Vastaanottoraha maahanmuuttajille [2012] Käyttöraha maahanmuuttajille [2011] Muut avustukset kotitalouksille 12620 Avustukset yhteisöille Muille kuin kotitalouksille myönnettävät avustukset.
6(29) 13000 Toimintakate (+ tai -) 15100 Verotulot Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. (Kuntaliitto, 2012.) 15200 Valtionosuudet Suoraan tuloslaskelman valtionosuuserään sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet ja -avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä valtionosuuksia ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus, opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. (Kuntaliitto, 2012.) 15300 Korkotuotot Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. (Kuntaliitto, 2012.) 15350 Siitä: Korkotuotot antolainoista liikelaitoksille Tähän eritellään korkotuotoista ne korkotuotot, jotka on saatu antolainoista kunnan / kuntayhtymän omille liikelaitoksille. 15500 Muut rahoitustuotot Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään verotilityskorot ja -korotukset, osingot ja osuuspääomien korot, verotilin korot, liikelaitoksen tai muun taseyksikön peruspääoman tuotto, korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriytetyltä liiketoiminnalta, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkotuotot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. (Kuntaliitto, 2012.) Muista rahoitustuotoista eritellään lisäksi omiin alaeriinsä: 15510 Osinkotuotot ja osuuspääomien korot 15520 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 15550 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 15600 Korkokulut Korkokuluihin kuuluvat pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista maksetut korot. (Kuntaliitto, 2012.) 15700 Muut rahoituskulut Muita rahoituskuluja ovat mm. korvaus peruspääomasta liikelaitokselta tai muulta taseyksiköltä tai korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriyteltynä liiketoiminnalta (kunnalle). Muita rahoituskuluja ovat lisäksi mm. verotilityskorot, verotilin korot, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten esim. kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosi-
7(29) aalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia. (Kuntaliitto, 2012.) 16000 Vuosikate 16100 Poistot ja arvonalentumiset Poistoissa ja arvonalentumisissa esitetään suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. 16200 Satunnaiset tuotot ja 16300 Satunnaiset kulut Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm. toiminnan lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta käyttöomaisuuden myyntivoitosta tai -tappiosta7 tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta tai fuusioitumisesta. (Kuntaliitto, 2012.) 17000 Tilikauden tulos
8(29) 2. INVESTOINNIT, kunta / kuntayhtymä Investointimenot ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja että aineettomia ja aineellisia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeja. (KTM, 2006.) Investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot sekä rahoitusosuudet investointeihin esitetään suoriteperusteisena. Investointimenona esitetään myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai -rahastolla. Investointien ennakkomaksut käsitellään kuten investoinnit. (KTM, 2006.) Tässä tilastossa investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin rahoituslaskelmassa. Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tulee peruskunnan/kuntayhtymän osalta kirjata suoraan tavaratyypeille. 21100 Maa- ja vesialueet Erään Maa- ja vesialueet sisällytetään maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Aktivoitavaan hankintamenoon lasketaan mukaan nimellishankintahinnan lisäksi erottamis-, lainhuudatus- yms. välittömästi alueen kunnan käyttöön saattamisesta aiheutuneet menot. (TEM, 2010.) 21200 Rakennukset Rakennuksia ovat asuin-, laitos-, hallinto-, koulu-, teollisuus- ja muut rakennukset. Erään Rakennukset sisällytetään myös rakennelmat, joita ovat mm. polttoaine- ja happosäiliöt sekä kevyet esim. puusta tehdyt, usein tilapäiset varastot. (TEM, 2010.) 21300 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. maarakenteet kuten katujen, teiden ja siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden ja vastaavien rakenteiden hankintamenot, ei kuitenkaan maapohjan hankintamenoa vesirakenteiden kuten patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankintamenot, joita ei lueta rakennuksen hankintamenoon kuuluviksi. (TEM, 2010.) 21400 Koneet ja kalusto Erä Koneet ja kalusto sisältää kuljetusvälineet ja muut koneet ja kalusteet. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttori- ja tietokoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, tietoliikennevälineet, lääkintäkojeet, optiset instrumentit, huonekalut, soittimet ja urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet eivät kuulu tähän erään vaan ne lasketaan rakennuksen hankintamenoon. (TEM, 2010.)
9(29) Huom! Tähän erään sisällytetään kaikki tietokonehankinnat ja niiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sekä kaikki viestintälaitteet. 21500 Muut investointihyödykkeet Investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. 21600 Osakkeet ja osuudet Talousarvion investointiosan toteutumassa esitetyt aktivoitavien pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. (Kuntaliitto, 2012b.) 22000 Investointimenot yhteensä 23100 Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointeihin saadut rahoitusosuudet talousarvion investointiosan toteutuman mukaisesti. Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintamenoon). (Kuntaliitto, 2012b.) Tähän kirjataan niin valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, EU:lta kuin muultakin taholta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin. 23200 Inv.hyöd. myyntitulot (ml. myyntivoitot) Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio). 23210 Siitä: Maa- ja vesialueiden myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista maa- ja vesialueiden myyntitulot. 23230 Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista osakkeiden ja osuuksien myyntitulot. 24000 Investointitulot yhteensä
10(29) 3. TASE ja eräitä lainatietoja, kunta / kuntayhtymä Huom! Taseen erissä käytetään sektoriluokitusta. Kunnan ja paikallishallintosektoriin kuuluvien liikelaitosten väliset erät kuuluvat sektoriin Kunnat ja kuntayhtymät. Kunnan ja yrityssektoriin kuuluvien liikelaitosten väliset erät kuuluvat sektoriin Muut. Ks. sektoriluokitus tarkemmin ohjeen lopussa. 30100 Antolainasaamisten lisäykset vuoden alusta 30110 Siitä: Lainananto omille liikelaitoksille 30200 Antolainasaamisten vähennykset vuoden alusta 30210 Siitä: Lyhennykset omilta liikelaitoksilta Kunnan myöntämät lainat, jotka taseessa esitetään pysyvien vastaavien ryhmässä Sijoitukset (Joukkovelkakirjalainasaamiset, Muut lainasaamiset, Muut saamiset) käsitellään antolainasaamisten lisäyksenä tai vähennyksenä. 30300 Pitkäaikaisten lainojen lisäys vuoden alusta 30400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys vuoden alusta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset koostuvat alla mainittujen taseen pitkäaikaisten lainaerien lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana: + Joukkovelkakirjalainat + Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta + Lainat julkisyhteisöiltä + Lainat muilta luotonantajilta 30500 Lyhytaik. lainojen lisäys (+) tai vähennys (-) vuoden alusta Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset koostuvat alla mainittujen taseen lyhytaikaisten lainaerien lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana: + Joukkovelkakirjalainat + Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta + Lainat julkisyhteisöiltä + Lainat muilta luotonantajilta TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 31200 Sijoitukset Pysyvien vastaavien tase-erä Sijoitukset sisältää kunnan toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit, kunnan toimialaan liittyvät sijoitukset ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. (TEM, 2010.) 31300 Osakkeet ja osuudet Erään Osakkeet ja osuudet kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kuten palvelutoiminnan toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet ja muut toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet. Muut osakkeet ja osuudet ovat rahoitusarvopapereita. (TEM, 2010.) Huom! Peruspääomasijoitukset liikelaitoksiin kuuluvat osakkeisiin ja osuuksiin.
11(29) 31310 Siitä: Kuntayhtymäosuudet Kuntayhtymäosuuksiin merkitään osuudet niissä kuntayhtymissä, joissa kunta on jäsenenä. 31400 Joukkovelkakirjalainasaamiset Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen. (Kuntaliitto, 2012.) Tilastossa joukkovelkakirjalainasaamiset tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin. 31410 Joukkovelkakirjalainasaamiset valtiolta 31420 Joukkovelkakirjalainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä 31430 Joukkovelkakirjalainasaamiset muilta 31500 Muut lainasaamiset Muut lainasaamiset ovat muita antolainoja kuin joukkovelkakirjalainoja. Toimialasijoittamiseen liittyvät antolainat kunnan tytäryhteisöille ja muiden kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen pysyväisluonteiseen rahoittamiseen, esim. investointimenojen rahoittamiseen, mukaan lukien pääomalainat kuuluvat tähän ryhmään. Antolainat voivat olla korollisia tai korottomia velkakirja- tai pääomalainoja. (Kuntaliitto, 2012.) Tilastossa Muut lainasaamiset tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin. 31510 Muut lainasaamiset valtiolta 31520 Muut lainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä 31530 Muut lainasaamiset muilta 31600 Muut saamiset Erä Muut saamiset voi sisältää kunnan varsinaista toimintaa palvelevia, edellä mainittuihin tase-eriin kuulumattomia eriä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Myös kunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut kirjataan tähän tase-erään. (Kuntaliitto, 2012.) VAIHTUVAT VASTAAVAT 32100 Saamiset 32200 Pitkäaikaiset saamiset Saaminen tai sen osa on pitkäaikainen, jos se erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua (Kuntaliitto, 2012). 32210 Pitkäaikaiset myyntisaamiset
12(29) Myyntisaamisia ovat varsinaiseen toimintaan liittyvän suoritteen tai palvelun luovuttamisesta syntyneet saamiset samoin kuin pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myynnistä aiheutuneet saamiset. Myyntisaamisiin merkitään sekä myynti- että maksutuloihin perustuvat saamiset. Toteutuneet tai todennäköiset luottotappiot myyntisaamisista kirjataan muihin kuluihin. Asuntojen vuokraus on kunnan varsinaista toimintaa, mistä syystä vuokrasaamiset on perusteltua esittää myyntisaamisissa. (TEM, 2010.) 32220 Pitkäaikaiset lainasaamiset Lainasaamiset liittyvät suoranaiseen lainaustoimintaan. Lainasaamisia ovat mm. kunnan tytäryhteisöjen, kuntayhtymien sekä osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen ja muiden yhteisöjen toimintapääoman rahoittamiseen maksuvalmiuden tukemiseksi myönnettävät lainat (ml. konsernitilin saaminen tytäryhteisöiltä), kunnan kuntalaisille suoraan antamat asunto- ja muut lainat sekä notariaattitalletukset. (TEM, 2010.) Tilastossa Pitkäaikaiset lainasaamiset tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin. 32223 Pitkäaikaiset lainasaamiset valtiolta 32225 Pitkäaikaiset lainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä 32227 Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta 32250 Pitkäaikaiset muut saamiset Muina saamisina ilmoitetaan ne saamiset, jotka eivät kuulu edellä tarkasteltuihin saamisiin eivätkä ole siirtosaamisia (TEM, 2010.) 32270 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Siirtosaamisia ovat mm. etukäteen maksetut korot, vuokrat ja palkat samoin kuin tilikauden päättyessä maksamatta olevat, tilikaudella syntyneet korkotulot sekä vakuutuskorvaussaamiset, joiden kirjaaminen perustuu tilikauden aikana maksuperusteella kirjattujen menojen ja tulojen suoriteperusteen mukaiseen jaksottamiseen tilinpäätöstä laadittaessa. (TEM, 2010.) 32300 Lyhytaikaiset saamiset Jos saaminen tai sen osa erääntyy yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua, se on lyhytaikainen (KPL 4:7.1 ). (TEM, 2010.) Lyhytaikaisten saamisten alaerittelyjen määritelmät ovat oleellisilta osin vastaavat kuin pitkäaikaisten saamisten alaerittelyjen (ks. yllä). 32310 Lyhytaikaiset myyntisaamiset 32320 Lyhytaikaiset lainasaamiset 32323 Lyhytaikaiset lainasaamiset valtiolta 32325 Lyhytaikaiset lainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä 32327 Lyhytaikaiset lainasaamiset muilta 32350 Lyhytaikaiset muut saamiset 32370 Lyhytaikaiset siirtosaamiset
13(29) 32400 Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit ovat rahavarojen sijoituksia tai ne on saatu maksuna myyntisaamisesta. Kaikki sijoitusluonteiset osakkeet, osuudet, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat arvopaperisijoitukset merkitään tähän tase-erään, vaikka ne tultaisiin realisoimaan pitemmän aikavälin kuluessa. (TEM, 2010.) Tilastossa tulee eritellä rahoitusarvopaperit alla kuvattuihin alaeriin. 32500 Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet sisällytetään rahoitusomaisuuteen, jos ne tullaan realisoimaan kunnan toiminnan rahoittamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä likviditeetin tai tuottomahdollisuuksien niin edellyttäessä. Tähän kuuluvat pörssiosakkeet ja muut kassavarojen sijoittamiseksi hankitut osakkeet ja osuudet (ei pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet ja osuudet eikä sijoitukset osake- tai muihin sijoitusrahastoosuuksiin). (TEM, 2010.) 32600 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Kunnan likvidien varojen sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin ovat mm. valtion velkasitoumukset, sijoitustodistukset, kuntatodistukset ja yritystodistukset. (TEM, 2010.) 32610 Sijoitukset valtion velkasitoumuksiin 32630 Sijoitukset kuntatodistuksiin 32650 Sijoitukset muihin rahamarkkinainstrumentteihin 32700 Joukkovelkakirjalainasaamiset Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen.(tem, 2010.) 32710 Joukkovelkakirjalainasaamiset valtiolta 32730 Joukkovelkakirjalainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä 32750 Joukkovelkakirjalainasaamiset muilta 32800 Muut arvopaperit Muina arvopapereina ilmoitetaan rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit, jotka eivät ole osakkeita tai osuuksia, sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin tai joukkovelkakirjalainasaamisia. Sijoitukset osakerahastoihin ja muut sijoitusrahasto-osuudet kuuluvat tähän tase-erään. (TEM, 2010.) 32900 Rahat ja pankkisaamiset Rahoilla tarkoitetaan kunnan käteisiä kassavaroja (kolikoita ja seteleitä). Pankkisaamisilla tarkoitetaan pankkien ottolainaustileillä olevia talletuksia. Pankkisaamisiin sisältyvät pankkitileillä olevat talletukset erääntymisajankohdasta riippumatta. (TEM, 2010.)
14(29) VASTATTAVAA 35000 Toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomia ovat Valtion toimeksiannot, Lahjoitusrahastojen pääomat ja Muiden toimeksiantojen pääomat. (TEM, 2010.) 35100 Siitä: Valtion toimeksiannot 36000 VIERAS PÄÄOMA 36300 Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaisella velalla tarkoitetaan sellaista velkaa, joka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. (TEM, 2010.) 36310 Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat eli joukkolainat ovat haltijalle asetettuja, edelleen myytävissä olevia eli jälkimarkkinakelpoisia velkakirjalainoja. Joukkolainoja laskevat liikkeeseen niin yritykset, rahoituslaitokset kuin julkisyhteisötkin. Yleensä joukkolaina jaetaan useiksi velkakirjoiksi ja näitä velkakirjoja tarjotaan merkitsijöille ostettaviksi. Joukkovelkakirjalainoja ovat esim. obligaatiolainat, debentuurilainat sekä vaihtovelkakirja- ja optiolainat. (TEM, 2010.) 36320 Pitkäaikaiset lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiltä saadut lainat sisällytetään tase-erään Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta, myös kuntatodistukset kyseisiltä luotonantajilta. Lainat työeläkelaitoksilta kuuluvat tase-erään Lainat julkisyhteisöiltä (TEM, 2010.) 36330 Pitkäaikaiset lainat julkisyhteisöiltä Julkisyhteisöjä ovat valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä sosiaaliturvarahastot. (TEM, 2010.) Ks. sektoriluokitus ohjeen lopussa. Tilastossa pitkäaikaiset lainat julkisyhteisöiltä tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin. 36331 Pitkäaikaiset lainat valtiolta 36333 Pitkäaikaiset lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä 36335 Pitkäaikaiset lainat Kevalta 36337 Pitkäaikaiset lainat muilta sosiaaliturvarahastoilta 36340 Pitkäaikaiset lainat muilta luotonantajilta Muita luotonantajia ovat muut kotimaiset lainanantajat ja muut ulkomaiset lainanantajat. (TEM, 2011.) Ks. sektoriluokitus ohjeistuksen lopussa.
15(29) 36350 Pitkäaikaiset saadut ennakot Saaduilla ennakoilla tarkoitetaan varsinaiseen toimintaan kuuluvasta suoritemyynnistä ennen suoritteen luovuttamista saatua maksua. Muut kuin varsinaisesta suoritetuotannosta saadut ennakot (esim. korkoennakot) merkitään tavallisesti siirtovelkoihin. (TEM, 2010.) Saadut ennakkomaksut merkitään pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, jos niitä vastaavan suoritteen luovuttamiseen kuluu tilikauden päättymisestä lukien enemmän kuin yksi vuosi. (TEM, 2010.) 36360 Pitkäaikaiset ostovelat Ostovelka on pitkäaikainen, jos se erääntyy toimittajalle maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua tilikauden päättymisestä. Jos velka erääntyy maksettavaksi useammassa erässä, on se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa, esitettävä lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmässä. (TEM, 2010.) 36370 Pitkäaikaiset muut velat Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisällytetään mm. veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvät velat, esim. maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät sekä arvonlisäverovelka. (TEM, 2010.) 36380 Pitkäaikaiset siirtovelat Siirtovelka liittyy tuloon tai menoon, joka realisoituu suoriteperusteisesti eri tilikaudella kuin se saadaan tai maksetaan rahana. (TEM, 2010.) 36500 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen velka erääntyy maksettavaksi tasan vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa (KPL 4:7.2 ). (TEM, 2010.) Lyhytaikaisen vieraan pääoman alaerittelyjen määritelmät ovat oleellisilta osin vastaavat kuin pitkäaikaisen vieraan pääoman (ks. yllä). 36510 Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat 36520 Lyhytaikaiset lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36530 Lyhytaikaiset lainat julkisyhteisöiltä 36531 Lyhytaikaiset lainat valtiolta 36533 Lyhytaikaiset lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä 36535 Lyhytaikaiset lainat Kevalta 36537 Lyhytaikaiset lainat muilta sosiaaliturvarahastoilta 36540 Lyhytaikaiset lainat muilta luotonantajilta 36550 Lyhytaikaiset saadut ennakot 36560 Lyhytaikaiset ostovelat 36570 Lyhytaikaiset muut velat 36580 Lyhytaikaiset siirtovelat
16(29) 4. TULOSLASKELMA, paikallishallintosektorin liikelaitokset (tehtäväluokat 110-555, 660-690, 750) Myös taseyksikkönä käsitellyt rahastot 7. TULOSLASKELMA, yrityssektorin liikelaitokset (tehtäväluokat 610-640) 41000 (ja 71000) Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan liikelaitoksen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4:1 ). Liikevaihtoon sisällytetään sekä kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolisilta että kunnan tai kuntayhtymän muilta toimintayksiköiltä saadut myyntitulot. Vakiintunut käytäntö on lukea kaikki vaihtoomaisuudesta saadut vastikkeet liikevaihtoon. Myyntitulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuotoiksi sen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka aikana suorite on luovutettu. (KTM, 2007.) Ei-palautettavat liittymismaksut (sekä siirtokelpoiset että siirtokelvottomat) kirjataan liikevaihtoon. Liikevaihto esitetään nettomääräisenä. (KTM, 2007.) 41300 (ja 71300) Valmistevarastojen muutos Valmistevarastojen muutos kirjataan tilastoon samoin perustein kuin liikelaitoksen tuloslaskelmaan. 41400 (ja 71400) Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan. 41500 (ja 71500) Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin luetaan tulot, joilla on yhteyttä liikelaitoksen suoritetuotantoon kuulumatta kuitenkaan siihen. Muilta kuin omalta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka liikelaitoskuntayhtymässä kuntayhtymän jäseneltä saadut toimintatuet ja avustukset käsitellään erässä Liiketoiminnan muut tuotot. (KTM, 2007.) 41600 (ja 71600) Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Tässä ryhmässä esitetään omalta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka liikelaitoskuntayhtymässä jäsenkunnalta tai -kuntayhtymältä saatu sekä suoritemäärään perustuva tuki että muu toiminta-avustus. Avustus käsitellään tässä erässä riippumatta siitä, mihin kuluerään se on annettu. Myös sopimuskunta voi antaa avustusta yhteiselle isäntäkuntamallin liikelaitokselle ja se merkitään tuloksi erään Liiketoiminnan muut tuotot tai, jos se on olennainen, erään Muut tuet ja avustukset. (KTM, 2007.) Muut tuet ja avustukset sisällytetään tässä tilastossa erään Liiketoiminnan muut tuotot. 42100 (ja 72100) Materiaalit ja palvelut 42110 (ja 72110) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, polttoja voiteluaineet sekä lämmön, veden ja sähkön hankintamenot.(tem, 2011.)
17(29) 42130 (ja 72130) Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin sisältyy liikelaitoksen suoritetuotannossaan käyttämiä palveluja. (KTM, 2007.) Erään sisällytetään ulkoiset ja sisäiset ostot. 42300 (ja 72300) Henkilöstökulut 42310 (ja 72310) Palkat ja palkkiot, 42330 (ja 72330) Henkilösivukulut Henkilösivukuluihin sisällytetään eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet.(kuntaliitto, 2012) 42350 (ja 72350) Poistot ja arvonalentumiset Poistoissa ja arvonalentumisissa esitetään suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. 42370 (ja 72370) Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan mm. viranomaistoiminnasta aiheutuvat kulut ja välilliset verot kuten jätevero. Metsänhoitomaksu ja kiinteistövero toisen kunnan alueella olevasta kiinteistöstä merkitään tähän erään. Liikelaitoksen maksama liiketoiminnan tulovero voidaan myös kirjata tähän erään, ellei sitä esitetä tilinpäätössiirtojen jälkeen erillisessä erässä Tuloverot. (KTM, 2007.) 43000 (ja 73000) Liikeylijäämä (-alijäämä) 45000 (ja 75000) Rahoitustuotot- ja kulut Rahoitustuotoissa ja -kuluissa ilmoitetaan rahoitustoiminnan luonteiset tuotot ja kulut. (TEM, 2011.) 45100 (ja 75100) Korkotuotot Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. (TEM, 2011.) 45300 (ja 75300) Muut rahoitustuotot Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään verotilityskorot, osingot ja osuuspääomien korot, viivästyskorot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. (TEM, 2011.) 45400 (ja 75400) Kunnalle/ky:lle maksetut korkokulut Emokunnalle/-kuntayhtymälle maksetut korkokulut. 45500 (ja 75500) Muille maksetut korkokulut Muille kuin emokunnalle/-kuntayhtymälle maksetut korkokulut. 45600 (ja 75600) Korvaus peruspääomasta
18(29) Sekä kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen että liikelaitoskuntayhtymän maksama korvaus peruspääomalle merkitään rahoituskuluihin erillisenä eränä Korvaus peruspääomasta. (KTM, 2007.) 45700 (ja 75700) Muut rahoituskulut Muita rahoituskuluja ovat mm. verotilityskorot, verotilin korot, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten esim. kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosiaalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia. (Kuntaliitto, 2012.) 46000 (ja 76000) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 46200 (ja 76200) Satunnaiset tuotot ja 46300 (ja 76300) Satunnaiset kulut Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm. - toiminnan lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta pysyvien vastaavien hyödykkeen myyntivoitosta tai -tappiosta - tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta taikka fuusioitumisesta. (Kuntaliitto, 2012.) 47000 (ja 77000) Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
19(29) 5. INVESTOINNIT, paikallishallintosektorin liikelaitokset (tehtäväluokat 110-555, 660-690, 750) Myös taseyksikkönä käsitellyt rahastot 8. INVESTOINNIT, yrityssektorin liikelaitokset (tehtäväluokat 610-640) Investointimenot ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja että aineettomia ja aineellisia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeja. (KTM, 2006.) Investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot sekä rahoitusosuudet investointeihin esitetään suoriteperusteisena. Investointimenona esitetään myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai -rahastolla. Investointien ennakkomaksut käsitellään kuten investoinnit. (KTM, 2006.) Tässä tilastossa investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin rahoituslaskelmassa. Huom. Älä kirjaa ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja tavaratyypeittäin vaan riville 51700 (tai 81700) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. 51100 (ja 81100) Maa- ja vesialueet Erään Maa- ja vesialueet sisällytetään maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Aktivoitavaan hankintamenoon lasketaan mukaan nimellishankintahinnan lisäksi erottamis-, lainhuudatus- yms. välittömästi alueen kunnan käyttöön saattamisesta aiheutuneet menot (TEM, 2010.) 51200 (ja 81200) Rakennukset Rakennuksia ovat asuin-, laitos-, hallinto-, koulu-, teollisuus- ja muut rakennukset. Erään Rakennukset sisällytetään myös rakennelmat, joita ovat mm. polttoaine- ja happosäiliöt sekä kevyet esim. puusta tehdyt, usein tilapäiset varastot. (TEM, 2010.) 51300 (ja 81300) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. maarakenteet kuten katujen, teiden ja siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden ja vastaavien rakenteiden hankintamenot, ei kuitenkaan maapohjan hankintamenoa vesirakenteiden kuten patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankintamenot, joita ei lueta rakennuksen hankintamenoon kuuluviksi. (TEM, 2010.) 51400 (ja 81400) Koneet ja kalusto Erä Koneet ja kalusto sisältää kuljetusvälineet ja muut koneet ja kalusteet. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttori- ja tietokoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, tietoliikennevälineet, lääkintäkojeet, optiset instrumentit, huonekalut, soittimet ja
20(29) urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet eivät kuulu tähän erään vaan ne lasketaan rakennuksen hankintamenoon. (TEM, 2010.) Huom! Tähän erään sisällytetään kaikki tietokonehankinnat ja niiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sekä kaikki viestintälaitteet. 51500 (ja 81500) Muut investointihyödykkeet Investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. 51600 (ja 81600) Osakkeet ja osuudet Talousarvion investointiosan toteutumassa esitetyt aktivoitavien pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kunnan toimialasijoittamisesta, esim. kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osakkeet ja osuudet, kunnan asiakas-, hankkija- ja rahoittajayhteisöjen osakkeet ja osuudet, asunto-osakkeet ja kuntayhtymien peruspääoman korotukset. (Kuntaliitto, 2012b.) 51700 (ja 81700) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältää pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot. Keskeneräiset hankinnat voivat koskea sekä omaa valmistusta että ostoja ulkopuolisilta. (TEM, 2010.) Kaikki ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kirjataan liikelaitosten osalta tähän erään, ei suoraan tavaratyypeille. 52000 (ja 82000) = Investointimenot yhteensä 53100 (ja 83100) Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointeihin saadut rahoitusosuudet talousarvion investointiosan toteutuman mukaisesti. Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintamenoon). (Kuntaliitto, 2012b.) Tähän kirjataan niin valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, EU:lta kuin muultakin taholta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin. 53200 (ja 83200) Inv.hyöd. myyntitulot (ml. myyntivoitot) Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio). 53210 (ja 83210) Siitä: Maa- ja vesialueiden myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista maa- ja vesialueiden myyntitulot. 53230 (ja 83230) Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista osakkeiden ja osuuksien myyntitulot. 54000 (ja 84000) Investointitulot yhteensä